Big data http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/137467/all Tue, 06 Nov 2018 13:32:07 +0200 fi Tekoäly on jo edistynyt ihmiselle käsittämättömäksi http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263748-tekoaly-on-jo-edistynyt-ihmiselle-kasittamattamattomaksi <p>Tänään vastaani tuli jokseenkin eriskummallinen mielipidekirjoitus. Aalto-yliopiston professori <strong>Jussi Rintanen</strong> kirjoittaa Hesarissa otsikolla <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005886885.html">Tekoäly ei ole uhka ihmiskunnalle</a>, jossa hän sanoo muun muassa:</p><p>&quot;Tekoäly on täydellinen idiootti.&quot;</p><p>Kirjoituksessa ei puhuta lainkaan <strong><em>neuroverkoista</em></strong>, eikä mikään kirjoituksessa vihjaa siihen, että Rintanen ymmärtäisi niiden toimintaa. Myöskin ohitetaan täysin se, että puheena oleva &quot;täydellinen idiootti&quot; on jo voittanut ihmisen Shakissa ja Go-pelissä, ilman että ihminen on ensin opettanut sitä pelaamaan.</p><p><strong>Mutta ennen kuin menen varsinaisiin neuroverkkoihin, totean, että tekoälyn suurin uhka mielestäni on se, että älykkäämmät ja automatisoidut koneet vievät ihmisiltä työpaikkoja, jotka eivät ehdi korvautua uusilla</strong>. Näin ollen joudumme tottumaan jatkuvaan massatyöttömyyteen sekä jatkuvaan opiskeluun, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi, ellei yksityisten yritysten voittoja kyetä ohjaamaan koulutukseen ja tuotekehittelyyn.</p><p>Rintanen toteaa kirjoituksensa aluksi:</p><p>&quot;Ihmisen oma toiminta antaa paljon enemmän syytä huoleen.&quot;</p><p>Olen pitkälti samaa mieltä, mutta myös tämä huolenaihe kytkeytyy robotisaatioon, algoritmien tehostamaan työhön ja lopulta myös tekoälyyn.<strong> Levottomuus netissä on osin seurausta siitä, että miljoonat ovat menettäneet ammattiylpeytensä myötä perusturvallisuutensa ja itsekunnioituksensa.</strong> Heillä on aikaa vain räyhätä. Työnsä mukana he ovat myös menettäneet myös <em>ammatti-identiteettinsä</em>, jonka tilalle he etsivät muunlaisia identiteettejä ja heimoutuvat. Näin identiteettiin perustuva politikointi saa voimaa sekä politiikan vasemmalla, että oikealla laidalla. Se voi ilmentyä yhtä hyvin kansallisidentiteetin tai sukupuoli-identiteetin muodossa, kun ammatti-identiteettiä ei ole.</p><p>Samassa työpaikkojen tuhoutumisen kierteessä ei myöskään raha kierrä, vaan se kasautuu muutamille luonnollisten monopolien omistajille, joita on myös Google, Facebook jne. Tekoälyn avulla yhä pienempi porukka jakaa yhä enemmän valtaa.</p><p>Tekoäly mahdollistaa tuotannon sekä operaatioiden nopean globaalin skaalautumisen. Kun yksi jättimäinen korporaatio on kerran kehittänyt toimintaympäristön (kuten Microsoft Windows), se pystyy pysyttelemään kilpalijoidensa edellä, koska sen resurssit mahdollistavat parhaan tekoälyn, joka kehittää ohjelmistoa nopeimmin, löytäen ja korjaten bugeja automaattisesti, sekä reagoiden käyttäjien kokemuksiin ja toiveisiin erinäisten asiakaskyselyjen sekä big datan avulla.</p><p><strong>Tekoäly ei itse varmaankaan suoraan riistä meiltä valtaa, mutta se voi luovuttaa sen yksiin käsiin</strong>. Algoritmit pystyvät tarkkailemaan kansalaisia ja analysoimaan merkkejä siitä, kuka on hankala persoona ja uhka vallanpitäjille. Mikään Itä-Saksan pölyinen kuuntelukoneisto ei kykene samaan vakoilu- ja kuulustelutyöhön, jota botit suorittavat automaattisesti, näkymättömästi ja ilman minkäänlaista moraalia.</p><p>Jos tekoäly on moraalisesti täydellinen idiootti, se on myös huono sanomaan ei, kun vallanpitäjät pyytävät sitä tarkkailemaan kansalaisia. Tämänsuuntaiset uhkakuvat ovat Kiinassa kohta jo arkipäivää, mutta professori ohittaa ne ilman mainintaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi neuroverkot ohitetaan kirjoituksessa - onko Rintanen tietämätön niiden toimintaperiaatteista?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Rintanen jakaa kirjoituksessaan tekoälyn &quot;...karkeasti ottaen kahdentyyppiseen ohjelmistoteknologiaan.&quot;</p><p>Ensimmäisenä hän puhuu <strong><em>algoritmeistä</em></strong>, mutta varhaisemmista sellaisista. Hän tuntuu olevan fakkiutunut jonnekin menneille vuosikymmenille, sillä nykyajan algoritmit eivät vain sokeasti noudata jotain logiikkaa. Ne kykenevät muokkaamaan itseään, mikä aikaa myöten johtaa eräänlaisen luonnonvalinnan ja mutaatioiden kautta täysin ennakoimattomiin lopputuloksiin. Aiemmin ohjelmoijat tiesivät, mitä operaatioita algoritmit suorittivat, mutta nykyään edes ohjelmistojen kirjoittajat eivät pysy kärryillä tekoäyn logiikasta. Niinpä sitä on kyseenalaista kutsua logiikaksi, kun se ei ole läpinäkyvää.</p><p>Mutta nyt puhumme vasta ensimmäisen tyypin tekoälyistä. Rintanen itse sanoo. &quot;Näitä rutiiniluonteisia tehtäviä ei edes mielletä tekoälyksi.&quot; Totta, mutta miksi hän sitten edes tuhlaa aikaa niistä kirjoittamiseen?</p><p><strong>Odotin, että toisen kategorian tekoälyllä Rintanen tarkoittaisi <em>neuroverkkoja</em>, mutta hän tuntuu puhuvan ainoastaan <em>big datasta</em> ja nykyaikaisten tietokoneiden laskentatehosta.</strong> Kumpaakaan termiä hän ei kirjoituksessaan käytä, en ymmärrä miksi, ne ovat jo varsin arkipäiväistyneitä sanoja.</p><p>Toisessa osassa Rintasen ajatus tuntuu harhailevan. Hän mainitsee lähinnä epäoleellisuuksia, kuten:</p><p>&quot;Autoa ajava &rdquo;tekoäly&rdquo; ei osaa ajaa moottoripyörällä, ei edes huonosti.&quot;</p><p>Mutta nythän piti olla puhe tekoalyn päättelykyvystä tai luovuudesta, eikä koordinaatiotaidoista, tai akrobatiasta, jota kyllä sitäkin on koneille kehitetty. Viitataanko tässä uhkakuvilla nyt jonkinlaiseen Terminator-skenaarioon?</p><p>&quot;Tietokilpailukysymyksiin vastaava tekoäly ei osaa vastata mihinkään sellaiseen kysymykseen, johon ei löydy valmista vastausta tekstitietokannasta.&quot;</p><p>No tämä pätee kyllä myös ihmisiin, aika vaikea on arvata jotain olympiavoittajaa vuodelta X, tai pääkaupungin nimeä, jos ei aiheeseen ole perehtynyt. Erisnimet ovat arbitraarisia. Myöskään ihminen ei voi päätellä juoksijan sukunimen Nurmi perusteella, että etunimi on Paavo. Se vain täytyy tietää.</p><p>Rintasen kirjoituksensa lopussa esittämät uhkakuvat liittyvät vain terrorismiin, eli järjestäytyneitä rakenteita uhkaaviin voimiin. Se sijoittaa hänet vahvasti vallan positioon, ja eliitit varmasti tulevatkin hyötymään tekoälykehityksestä.</p><p><strong>Neuroverkkojen aliarvioiminen tai sivuuttaminen nykyajassa voi kertoa siitä, ettei puhuja ole kunnolla perehtynyt neuroverkkojen toimintaperiaatteisiin</strong>. Suosittelen vahvasti TED-talks-videoiden katsomista aiheesta. Uraauurtavista tekoälyprojekteista löytyy hyviä videoita vähintään toistakymmentä, ja keskinkertaisia videoluentoja löytyy satoja.</p><p>Neuroverkot ovat luovia, koska ne imitoivat ihmisarvoja - tai tässä vaiheessa ehkä pikemminkin hyönteisten aivoja.&nbsp; Neuvoverkkoihin perustuvat shakkiohjelmat, joiden kehitystä olen erityisesti seurannu, kuten <strong>Alpha Zero</strong>, <strong>Leela (Lz0)</strong> tai <strong>Deux-X</strong> ovat muutaman kuukauden itsenäisellä harjoittelulla oppineet haastamaan aiemmat ihmisten ohjelmoimat koneälyt. <u>Kukaan ei osannut ennakoida, että ne olisivat niin älykkäitä, mutta niiden dominanssi on jo nykyaikaa, eikä tieteiskuvitelmaa</u>. Strategiansa ovat tekoälyohjelmat itse luovasti kehittäneet, ilman matemaattisesti käsitettäviä funktioita. Ne ovat aiempaa luovempia, koska ne leikkivät ja ottavat riskejä, eivätkä vain noudata kerran oppimaansa kaavaa. Niiden myös sallitaan olla skitsofrenisia, eli ne ikään kuin kuvittelevat nähneensä jotakin silmäkulmassaan, tarkistavat asian ja oppivat oliko aavistuksessa mitään perää.</p><p>Nämä aavistukset tulevat heikoista yhteyksistä, epävarmoista signaaleista ja häiröistä, aivan kuten oikean skitsofreenikon aivoissa. Parhaiden neuroverkkojen luovuus syntyy erehtymisen mahdollisuudesta. Ne eivät aina seuraa voimakkainta mielenliikettään, koska se vahvistuisi toistojen kautta ja jäisi päälle, kuten myös ihmisen aivot voivat fakkiutua tiettyihin oletuksiin, jotka on vaikea muuttaa, kun ne ovat kerran luutuneet. Mehän yleensä toistamme toimintamalleja, jotka tuottavat tulosta. Mutta sitten toimintaympäristö voi muuttua ja meidän pitäisi kyetä tarkistamaan mielipiteitämme.</p><p><strong>Neuroverkot kehittävät kykyjään kuten orgaaniset olennot: ne oppivat, tulevat taitaviksi, mutta sitten kyllästyvät uusien virikkeiden ja haasteiden puutteesta, päätyvät muutamiin juttuihin, joista tykkäävät ja jankkaavat niitä.</strong> Myös neuroverkot voivat siis kasvaa aikuisiksi ja muuttua tylsiksi, kunnes kaavamaistuvat ja kadottavat luovuutensa. Neuroverkkojen todellisuudessa hulluus ja luovuus liittyvät yhteen kiehtovalla tavalla, mutta myös nuoruus, keski-ikä ja vanhuus. Olen varma, että tämä jonkun korvissa kuulostaa täysin uskomattomalta.</p><p>Neuroverkot mallintavat aivojamme vastaavia yhteyksiä eräänlaisten numeeristen majakoiden, rihmastojen tai neurokimppujen välillä. Neuroverkot saavat syötteensä kuvina, eivät koodeina. Ne tekevät assosiaatioyhteyksiä esimerkkien pohjalta ja ennakoivat seuraavaa tapahtumaa, kuten ihmisaivot. Ne oppivat toiston kautta, kuten koira, mutta ovat myös yllättäneet kehittäjänsä lukuisia kertoja luovuudellaan. Koska niihin syöttetty informaatio on kuvaa ja koska niiden reaktiot ovat kattoja, ovat niiden lopulliset päätelmät ihmiselle käsittämättömiä.</p><p><strong>Voimme vain havaita aktivoitumista tietyillä alueilla karttaa, josta seuraa operaatioita, aivan kuten tarkkailisimme aivoalueiden sähköistymistä magneettikuvassa.</strong> Neuroverkot eivät kuitenkaan ole fyysisiä, vaan ne luodaan virtuaalisesti perinteisen tietokoneen muistissa. Kyse on siis ykkösistä ja nollista, mutta ei matemaattisista funktioista tai koodikielestä. Neuroverkot ovat kuin muurahaiskeko, jossa tapahtuu ihmiselle käsittämätöntä vilinää. Ja lopputuloksena ne keksivät asioita, joita ihminen ei olisi edes osannut kuvitella.</p><p>Kirjoituksessa koko tämä jättimäinen kehitysaskel sivuutetaan kuin siitä ei olisi kuultukaan. Itse asiassa olen jo useammankin kerran kuullut kotimaisten asiantuntijoiden väittävän ihan tosissaan, että tekoälyissä on kysymys jostain 1980-luvun BASIC-ohjelmointikielestä, johon vain yhdistyy riittävä laskentateho.</p><p>Huokaus. Pitäisi vain jotenkin saada nämä professorit katsomaan ajatuksen kanssa TED-talks-videoita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään vastaani tuli jokseenkin eriskummallinen mielipidekirjoitus. Aalto-yliopiston professori Jussi Rintanen kirjoittaa Hesarissa otsikolla Tekoäly ei ole uhka ihmiskunnalle, jossa hän sanoo muun muassa:

"Tekoäly on täydellinen idiootti."

Kirjoituksessa ei puhuta lainkaan neuroverkoista, eikä mikään kirjoituksessa vihjaa siihen, että Rintanen ymmärtäisi niiden toimintaa. Myöskin ohitetaan täysin se, että puheena oleva "täydellinen idiootti" on jo voittanut ihmisen Shakissa ja Go-pelissä, ilman että ihminen on ensin opettanut sitä pelaamaan.

Mutta ennen kuin menen varsinaisiin neuroverkkoihin, totean, että tekoälyn suurin uhka mielestäni on se, että älykkäämmät ja automatisoidut koneet vievät ihmisiltä työpaikkoja, jotka eivät ehdi korvautua uusilla. Näin ollen joudumme tottumaan jatkuvaan massatyöttömyyteen sekä jatkuvaan opiskeluun, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi, ellei yksityisten yritysten voittoja kyetä ohjaamaan koulutukseen ja tuotekehittelyyn.

Rintanen toteaa kirjoituksensa aluksi:

"Ihmisen oma toiminta antaa paljon enemmän syytä huoleen."

Olen pitkälti samaa mieltä, mutta myös tämä huolenaihe kytkeytyy robotisaatioon, algoritmien tehostamaan työhön ja lopulta myös tekoälyyn. Levottomuus netissä on osin seurausta siitä, että miljoonat ovat menettäneet ammattiylpeytensä myötä perusturvallisuutensa ja itsekunnioituksensa. Heillä on aikaa vain räyhätä. Työnsä mukana he ovat myös menettäneet myös ammatti-identiteettinsä, jonka tilalle he etsivät muunlaisia identiteettejä ja heimoutuvat. Näin identiteettiin perustuva politikointi saa voimaa sekä politiikan vasemmalla, että oikealla laidalla. Se voi ilmentyä yhtä hyvin kansallisidentiteetin tai sukupuoli-identiteetin muodossa, kun ammatti-identiteettiä ei ole.

Samassa työpaikkojen tuhoutumisen kierteessä ei myöskään raha kierrä, vaan se kasautuu muutamille luonnollisten monopolien omistajille, joita on myös Google, Facebook jne. Tekoälyn avulla yhä pienempi porukka jakaa yhä enemmän valtaa.

Tekoäly mahdollistaa tuotannon sekä operaatioiden nopean globaalin skaalautumisen. Kun yksi jättimäinen korporaatio on kerran kehittänyt toimintaympäristön (kuten Microsoft Windows), se pystyy pysyttelemään kilpalijoidensa edellä, koska sen resurssit mahdollistavat parhaan tekoälyn, joka kehittää ohjelmistoa nopeimmin, löytäen ja korjaten bugeja automaattisesti, sekä reagoiden käyttäjien kokemuksiin ja toiveisiin erinäisten asiakaskyselyjen sekä big datan avulla.

Tekoäly ei itse varmaankaan suoraan riistä meiltä valtaa, mutta se voi luovuttaa sen yksiin käsiin. Algoritmit pystyvät tarkkailemaan kansalaisia ja analysoimaan merkkejä siitä, kuka on hankala persoona ja uhka vallanpitäjille. Mikään Itä-Saksan pölyinen kuuntelukoneisto ei kykene samaan vakoilu- ja kuulustelutyöhön, jota botit suorittavat automaattisesti, näkymättömästi ja ilman minkäänlaista moraalia.

Jos tekoäly on moraalisesti täydellinen idiootti, se on myös huono sanomaan ei, kun vallanpitäjät pyytävät sitä tarkkailemaan kansalaisia. Tämänsuuntaiset uhkakuvat ovat Kiinassa kohta jo arkipäivää, mutta professori ohittaa ne ilman mainintaa.

 

Miksi neuroverkot ohitetaan kirjoituksessa - onko Rintanen tietämätön niiden toimintaperiaatteista?

 

Rintanen jakaa kirjoituksessaan tekoälyn "...karkeasti ottaen kahdentyyppiseen ohjelmistoteknologiaan."

Ensimmäisenä hän puhuu algoritmeistä, mutta varhaisemmista sellaisista. Hän tuntuu olevan fakkiutunut jonnekin menneille vuosikymmenille, sillä nykyajan algoritmit eivät vain sokeasti noudata jotain logiikkaa. Ne kykenevät muokkaamaan itseään, mikä aikaa myöten johtaa eräänlaisen luonnonvalinnan ja mutaatioiden kautta täysin ennakoimattomiin lopputuloksiin. Aiemmin ohjelmoijat tiesivät, mitä operaatioita algoritmit suorittivat, mutta nykyään edes ohjelmistojen kirjoittajat eivät pysy kärryillä tekoäyn logiikasta. Niinpä sitä on kyseenalaista kutsua logiikaksi, kun se ei ole läpinäkyvää.

Mutta nyt puhumme vasta ensimmäisen tyypin tekoälyistä. Rintanen itse sanoo. "Näitä rutiiniluonteisia tehtäviä ei edes mielletä tekoälyksi." Totta, mutta miksi hän sitten edes tuhlaa aikaa niistä kirjoittamiseen?

Odotin, että toisen kategorian tekoälyllä Rintanen tarkoittaisi neuroverkkoja, mutta hän tuntuu puhuvan ainoastaan big datasta ja nykyaikaisten tietokoneiden laskentatehosta. Kumpaakaan termiä hän ei kirjoituksessaan käytä, en ymmärrä miksi, ne ovat jo varsin arkipäiväistyneitä sanoja.

Toisessa osassa Rintasen ajatus tuntuu harhailevan. Hän mainitsee lähinnä epäoleellisuuksia, kuten:

"Autoa ajava ”tekoäly” ei osaa ajaa moottoripyörällä, ei edes huonosti."

Mutta nythän piti olla puhe tekoalyn päättelykyvystä tai luovuudesta, eikä koordinaatiotaidoista, tai akrobatiasta, jota kyllä sitäkin on koneille kehitetty. Viitataanko tässä uhkakuvilla nyt jonkinlaiseen Terminator-skenaarioon?

"Tietokilpailukysymyksiin vastaava tekoäly ei osaa vastata mihinkään sellaiseen kysymykseen, johon ei löydy valmista vastausta tekstitietokannasta."

No tämä pätee kyllä myös ihmisiin, aika vaikea on arvata jotain olympiavoittajaa vuodelta X, tai pääkaupungin nimeä, jos ei aiheeseen ole perehtynyt. Erisnimet ovat arbitraarisia. Myöskään ihminen ei voi päätellä juoksijan sukunimen Nurmi perusteella, että etunimi on Paavo. Se vain täytyy tietää.

Rintasen kirjoituksensa lopussa esittämät uhkakuvat liittyvät vain terrorismiin, eli järjestäytyneitä rakenteita uhkaaviin voimiin. Se sijoittaa hänet vahvasti vallan positioon, ja eliitit varmasti tulevatkin hyötymään tekoälykehityksestä.

Neuroverkkojen aliarvioiminen tai sivuuttaminen nykyajassa voi kertoa siitä, ettei puhuja ole kunnolla perehtynyt neuroverkkojen toimintaperiaatteisiin. Suosittelen vahvasti TED-talks-videoiden katsomista aiheesta. Uraauurtavista tekoälyprojekteista löytyy hyviä videoita vähintään toistakymmentä, ja keskinkertaisia videoluentoja löytyy satoja.

Neuroverkot ovat luovia, koska ne imitoivat ihmisarvoja - tai tässä vaiheessa ehkä pikemminkin hyönteisten aivoja.  Neuvoverkkoihin perustuvat shakkiohjelmat, joiden kehitystä olen erityisesti seurannu, kuten Alpha Zero, Leela (Lz0) tai Deux-X ovat muutaman kuukauden itsenäisellä harjoittelulla oppineet haastamaan aiemmat ihmisten ohjelmoimat koneälyt. Kukaan ei osannut ennakoida, että ne olisivat niin älykkäitä, mutta niiden dominanssi on jo nykyaikaa, eikä tieteiskuvitelmaa. Strategiansa ovat tekoälyohjelmat itse luovasti kehittäneet, ilman matemaattisesti käsitettäviä funktioita. Ne ovat aiempaa luovempia, koska ne leikkivät ja ottavat riskejä, eivätkä vain noudata kerran oppimaansa kaavaa. Niiden myös sallitaan olla skitsofrenisia, eli ne ikään kuin kuvittelevat nähneensä jotakin silmäkulmassaan, tarkistavat asian ja oppivat oliko aavistuksessa mitään perää.

Nämä aavistukset tulevat heikoista yhteyksistä, epävarmoista signaaleista ja häiröistä, aivan kuten oikean skitsofreenikon aivoissa. Parhaiden neuroverkkojen luovuus syntyy erehtymisen mahdollisuudesta. Ne eivät aina seuraa voimakkainta mielenliikettään, koska se vahvistuisi toistojen kautta ja jäisi päälle, kuten myös ihmisen aivot voivat fakkiutua tiettyihin oletuksiin, jotka on vaikea muuttaa, kun ne ovat kerran luutuneet. Mehän yleensä toistamme toimintamalleja, jotka tuottavat tulosta. Mutta sitten toimintaympäristö voi muuttua ja meidän pitäisi kyetä tarkistamaan mielipiteitämme.

Neuroverkot kehittävät kykyjään kuten orgaaniset olennot: ne oppivat, tulevat taitaviksi, mutta sitten kyllästyvät uusien virikkeiden ja haasteiden puutteesta, päätyvät muutamiin juttuihin, joista tykkäävät ja jankkaavat niitä. Myös neuroverkot voivat siis kasvaa aikuisiksi ja muuttua tylsiksi, kunnes kaavamaistuvat ja kadottavat luovuutensa. Neuroverkkojen todellisuudessa hulluus ja luovuus liittyvät yhteen kiehtovalla tavalla, mutta myös nuoruus, keski-ikä ja vanhuus. Olen varma, että tämä jonkun korvissa kuulostaa täysin uskomattomalta.

Neuroverkot mallintavat aivojamme vastaavia yhteyksiä eräänlaisten numeeristen majakoiden, rihmastojen tai neurokimppujen välillä. Neuroverkot saavat syötteensä kuvina, eivät koodeina. Ne tekevät assosiaatioyhteyksiä esimerkkien pohjalta ja ennakoivat seuraavaa tapahtumaa, kuten ihmisaivot. Ne oppivat toiston kautta, kuten koira, mutta ovat myös yllättäneet kehittäjänsä lukuisia kertoja luovuudellaan. Koska niihin syöttetty informaatio on kuvaa ja koska niiden reaktiot ovat kattoja, ovat niiden lopulliset päätelmät ihmiselle käsittämättömiä.

Voimme vain havaita aktivoitumista tietyillä alueilla karttaa, josta seuraa operaatioita, aivan kuten tarkkailisimme aivoalueiden sähköistymistä magneettikuvassa. Neuroverkot eivät kuitenkaan ole fyysisiä, vaan ne luodaan virtuaalisesti perinteisen tietokoneen muistissa. Kyse on siis ykkösistä ja nollista, mutta ei matemaattisista funktioista tai koodikielestä. Neuroverkot ovat kuin muurahaiskeko, jossa tapahtuu ihmiselle käsittämätöntä vilinää. Ja lopputuloksena ne keksivät asioita, joita ihminen ei olisi edes osannut kuvitella.

Kirjoituksessa koko tämä jättimäinen kehitysaskel sivuutetaan kuin siitä ei olisi kuultukaan. Itse asiassa olen jo useammankin kerran kuullut kotimaisten asiantuntijoiden väittävän ihan tosissaan, että tekoälyissä on kysymys jostain 1980-luvun BASIC-ohjelmointikielestä, johon vain yhdistyy riittävä laskentateho.

Huokaus. Pitäisi vain jotenkin saada nämä professorit katsomaan ajatuksen kanssa TED-talks-videoita.

]]>
20 http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263748-tekoaly-on-jo-edistynyt-ihmiselle-kasittamattamattomaksi#comments Big data Identiteettipolitiikka Neurologia Neuroverkot Tekoäly Tue, 06 Nov 2018 11:32:07 +0000 Juho Nieminen http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263748-tekoaly-on-jo-edistynyt-ihmiselle-kasittamattamattomaksi
Tieto, mainonta ja politiikka http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254134-tieto-mainonta-ja-politiikka <p>Cambridge Analytican tapaus nosti erityisesti Facebookin keräämän tiedon ja sen käyttömahdollisuudet keskustelun keskipisteeseen. Kuten moni, itsekään en osaa henkilökohtaisella tasolla valtavasti huolestua &ndash; mutta kyse ei ole vain henkilökohtaisesta tasosta. Kyse on valtavasta vallankäytöstä ja sen oikeutuksesta.</p><p>Piraattimeppi Julia Reda&nbsp;peräänkuulutti <a href="https://www.facebook.com/JuliaRedaMEP/videos/2050020351926494/">Euroopan parlamentissa pitämässä puheenvuorossaan</a>&nbsp;sääntelyä mainosten kohdentamiseen. Tätä varten tarvitaan myös tietoa siitä, miten algoritmit toimivat ja kuinka niitä on mahdollista käyttää. Henkilökohtaisen suojautumisen tason sijaan keskustelun on siirryttävä poliittisiin toimiin.</p><p>Poliittisessa mielessä keskustelu ei missään nimessä ole helppo. Koska monet yritykset elävät keräämästään tiedosta, puhumme yritysten tulojen lähteestä.&nbsp;Tieto ei ole enää vain valtaa, se on myös silkkaa rahaa. Kuinka tätä tulonlähdettä saa käyttää ja kuinka sitä saa kerryttää?</p><p>Kun poliittinen toiminta kietoutuu lisäksi paljon mainonnan varaan, on entistä suuremmat panokset pelissä. Valtavan tietomassan hyödyntäminen poliittisessa tarkoituksessa ei merkittävässä määrin eroa valtiollisessa käytössä olevasta propagandakoneistosta, erityisesti, jos sitä käyttää voimakas poliittinen voima. Näennäisdemokratia vain kasvaa kasvamistaan &ndash; ei nimittäin ole mitään tarvetta vakuuttaa kaikkia olemaan poliittisesti samaa mieltä,<a href="https://www.scientificamerican.com/article/psychological-weapons-of-mass-persuasion/"> riittää, kun eriävän kannan omaavat jäävät vaaleissa kotiin</a>.&nbsp;</p><p>Olen pohtinut&nbsp;<a href="http://jonnapurojarvi.piraatit.fi/mainonnan-rajoituksista/">poliittisen mainonnan rajoituksien</a> tarvetta&nbsp;jo vuosia sitten.&nbsp;Tuolloin mainonta oli vielä suhteellisesti perinteisempää ja perustui mielikuvien sekä tyhjien lupausten maalailuun, joka toki on edelleen voimakasta eikä ole katoamassa mihinkään. Kun mukaan heitetään massiivinen mahdollisuus manipuloida ihmisten päivittäisen sosiaalisen kanssakäymisen kanavia poliittisen vallan kasvattamisen motiivilla, olisi nähdäkseni aika pysähtyä demokratian näkökulmasta pistävän kysymyksen ääreen: Tulisiko poliittista mainontaa rajoittaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Cambridge Analytican tapaus nosti erityisesti Facebookin keräämän tiedon ja sen käyttömahdollisuudet keskustelun keskipisteeseen. Kuten moni, itsekään en osaa henkilökohtaisella tasolla valtavasti huolestua – mutta kyse ei ole vain henkilökohtaisesta tasosta. Kyse on valtavasta vallankäytöstä ja sen oikeutuksesta.

Piraattimeppi Julia Reda peräänkuulutti Euroopan parlamentissa pitämässä puheenvuorossaan sääntelyä mainosten kohdentamiseen. Tätä varten tarvitaan myös tietoa siitä, miten algoritmit toimivat ja kuinka niitä on mahdollista käyttää. Henkilökohtaisen suojautumisen tason sijaan keskustelun on siirryttävä poliittisiin toimiin.

Poliittisessa mielessä keskustelu ei missään nimessä ole helppo. Koska monet yritykset elävät keräämästään tiedosta, puhumme yritysten tulojen lähteestä. Tieto ei ole enää vain valtaa, se on myös silkkaa rahaa. Kuinka tätä tulonlähdettä saa käyttää ja kuinka sitä saa kerryttää?

Kun poliittinen toiminta kietoutuu lisäksi paljon mainonnan varaan, on entistä suuremmat panokset pelissä. Valtavan tietomassan hyödyntäminen poliittisessa tarkoituksessa ei merkittävässä määrin eroa valtiollisessa käytössä olevasta propagandakoneistosta, erityisesti, jos sitä käyttää voimakas poliittinen voima. Näennäisdemokratia vain kasvaa kasvamistaan – ei nimittäin ole mitään tarvetta vakuuttaa kaikkia olemaan poliittisesti samaa mieltä, riittää, kun eriävän kannan omaavat jäävät vaaleissa kotiin

Olen pohtinut poliittisen mainonnan rajoituksien tarvetta jo vuosia sitten. Tuolloin mainonta oli vielä suhteellisesti perinteisempää ja perustui mielikuvien sekä tyhjien lupausten maalailuun, joka toki on edelleen voimakasta eikä ole katoamassa mihinkään. Kun mukaan heitetään massiivinen mahdollisuus manipuloida ihmisten päivittäisen sosiaalisen kanssakäymisen kanavia poliittisen vallan kasvattamisen motiivilla, olisi nähdäkseni aika pysähtyä demokratian näkökulmasta pistävän kysymyksen ääreen: Tulisiko poliittista mainontaa rajoittaa?

]]>
5 http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254134-tieto-mainonta-ja-politiikka#comments Big data Cambridge Analytica Facebook Mainonta Manipulaatio Fri, 20 Apr 2018 14:31:48 +0000 Jonna Purojärvi http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254134-tieto-mainonta-ja-politiikka
Algoritmit meitä arvioimassa ja tekemässä tärkeitä päätöksiä http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249393-algoritmit-meita-arvioimassa-ja-tekemassa-tarkeita-paatoksia <p>Weapons of Math Destruction - näin räyhäkkä nimi on Cathy O&#39;Neilin suositulla kirjalla, joka kuvaa kuinka algoritmeja käytetään ja mitä vaaroja siihen sisältyy. Älkää ymmärtäkö minua väärin, kuten kirjan kirjoittajakin pidän matematiikasta ja suosikkikurssejani Otaniemessä olivat tietorakenteet ja algoritmit. Ne ovat digitalisaatiokehityksen ytimessä ja auttavat toteuttamaan tavoitteemme. Vaikka tässä tuonkin esille niiden vaaroja, niin tarkoitukseni on herättää keskustelua siitä, millä tavoin pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi etiikka ja moraali niiden tekemisessä sekä käytössä. Tätä keskustelua käydään Suomessa aivan liian vähän.</p><p>USA:ssa ihmisten arviointi ja päätöksenteko automatisoidusti on viety paljon Eurooppaa pidemmälle ja lainsäädäntö rajaa käyttöä huomattavasti vähemmän kuin täällä. EU:n uuden tietosuoja-asetuksen yhteydessä keskustelua on käyty jonkin verran, mutta sitä on käyty lähinnä asiantuntijapiireissä. Aika näyttää mihin suuntaan Eurooppa ja Suomi ovat näissä menossa. Massiivista liiketoimintaa edustavat lobbarit vaikuttavat vahvasti, jotta suunta lähenisi USA:ta ja uhkakuvana käytetään muunmuassa Euroopan jäämistä jälkeen tekoälyn kehittämisessä.</p><p>USA:ssa viime aikoina kohua ovat herättäneet erilaiset automaattiset arvioinnit opettajien suoriutumisesta, rekrytointijärjestelmät sekä rikollisten tuomioiden arviointiin käytetyt järjestelmät.</p><p><strong>Kymmenen vuotta käytössä ollut automatisoitu opettajien arviointi VAM</strong></p><p>USA:ssa on noin 10 vuotta ollut käytössä Value-Added Model (VAM), joka on arvioinut matemaatisilla malleilla opettajien suoriutumista. Sarja algorimeja on arvioinut paljonko arvoa opettaja tuottaa koululuokalle ja tulosten perusteella on päätetty palkankorotuksista ja annettu jopa potkuja.</p><p>2011 Cathy O&#39;Neilin rehtorina toiminut ystävä ihmetteli mallia ja O&#39;Neil tarjoutui selittämään sen mikäli rehtori saisi tarvittavat tiedot tästä tietokoneohjelmasta ja sen algoritmeista. Rehtorin pyytäessä tietoja hänelle vastattiin perinteiseen tapaan: malli on niin vaikea, että et sitä ymmärrä. Tässä vaiheessa hälytyskellot alkoivat soida.</p><p>Toukokuussa 2016 opettaja Sheri Lederman voitti oikeudenkäynnin New Yorkin osavaltiota vastaan VAM-ohjelmiston käyttöön liittyen. Tuomiossa kerrottiin järjestelmän olevan umpimähkäinen, mielivaltainen ja arvaamaton.</p><p>Järjestelmä oli käytännössä musta laatikko proprietary-koodilla eivätkä sen paremmin koulujen johto kuin opettajatkaan tienneet miten se päätyi arviointeihinsa. Selvityksissä kävi ilmi, että opettajat olivat saattaneet tulla mm arvioiduiksi kursseista, joita he eivät edes opettaneet.</p><p>Kymmenisen vuotta siis luotettiin hienoon matemaattiseen malliin, josta kukaan ei tiennyt kuinka se edes toimii. On myös erikoista, että opettajat eivät tienneet miten pitäisi toimia saadakseen hyviä tuloksia, kun he eivät edes tienneet millä perusteilla heitä oikein mitataan?</p><p><strong>Rekrytoinnin automatisointi koneoppimisella</strong></p><p>Kasvava trendi USA:ssa erityisesti suurilla yrityksillä on pyrkiä erilaisilla ohjelmistoilla automatisoimaan rekrytointiprosessia. Järjestelmillä pyritään etsimään parhaat työntekijät, joiden ennustetaan menestyvän ja tuottavan yritykselle parhaiten.</p><p>Perusperiaate monissa ohjelmistoissa on seuraava:</p><p>Ensin laitetaan ohjelmisto analysoimaan yrityksen nykyisten työntekijöiden tietoja ja löytämään historiadatasta millaiset työntekijät ovat pärjänneet hyvin. Yksi kriteeri voi olla vaikkapa yleneminen neljän vuoden sisällä. Kun ohjelmisto löytää algoritmeillaan selittäviä tekijöitä menestykselle, niin niitä samoja ominaisuuksia etsitään työnhakijoista.</p><p>Prosessi ei ole onneksi aivan loppuun asti automatisoitu, mutta saattaa automatisoidusti tarjota vaikkapa kolme kandidaattia. Nämä sitten pääsevät haastatteluun ja valinta tehdään käytännössä heidän välillään.</p><p>Mikä tässä sitten on ongelma? Käytännössä koneoppimisella kopioidaan yrityksen yrityskulttuuri ja rekrytointipolitiikka, joka on vuosien varrella saattanut perustua osin vaikkapa sukupuolen tai rodun vuoksi tehtyyn syrjintään. Tämä sama toimintamalli jatkuu nyt automatisoidusti.</p><p>Lähtokohtaisesti nämä ohjelmistot eivät ota kantaa eettisiin tai moraalisiin näkökulmiin vaan ne täytyy joko sinne lisätä tai sitten ottaa erikseen muuten huomioon.</p><p>USA:ssa on myös vastakkainen trendi eli jotkut yritykset ovat tehneet ohjelmistoja, jotka arvioinneissaan poistavat mahdolliset syrjintään johtavat tekijät kuten sukupuolen, rodun ja iän. Esimerkiksi sukupuolen vaikutuksesta on mielenkiintoisia havaintoja orkesterimuusikoiden osalta: kun siirryttiin soittonäytteiden antamiseen verhon takaa, kasvoi naisten osuus viisinkertaiseksi aiempaan nähden.</p><p><strong>Tuomioiden pituuden määrittely automatisoidulla riskiarvioinnilla</strong></p><p>USA:ssa on käytetty ohjelmistoja myös arvioimaan rikostuomion yhteydessä annettavan tuomion sopivaa pituutta perustuen automatisoituun riskiarvioon tuomitusta ja hänen todennäköisyydestään syyllistyä uudelleen rikokseen.</p><p>Tässä erityisesti esimerkiksi rodun tai asuinalueen myötä saatetaan tehdä johtopäätöksiä, jotka perustuvat menneisiin tehtyihin ratkaisuihin, jotka ovat saattaneet olla hyvinkin puolueellisia ja ennakkoluuloisia. Huonosti suunniteltu järjestelmä oppii nämä samat asiat tehden ne automatisoidusti.</p><p>Eräässä seminaaripuheessa oli yksi esimerkki, jossa polkupyörän hölmöyksissään päähänpistona kiireessä pihalta varastanut 18-vuotias tummaihoinen opeiskelijatyttö sai yhdestä kymmeneen -asteikolla järjestelmältä arvion kahdeksan vaarallisuudestaan. Valkoihoinen mies, jolla oli jo tilillään pahoinpitely ja ryöstö aiemmin, sai kioskiryöstön jälkeen vaarallisuusarvioksi vain kolme. Nämä arviot vaikuttavat annetun tuomion pituuteen arvioitaessa rikoksen uusimisen todennäköisyyttä.</p><p><strong>Matematiikka ja teknologia nähdään puolueettomana</strong></p><p>Matematiikka ja algorimien avulla tehty mallintaminen ovatkin itsessään menetelminä puolueettomia, mutta näitä malleja tekevät ihmiset ja ne pohjautuvat heidän käsityksiinsä. Tällöin niitä voidaan käyttää myös subjektiivisesti ja ne voivat vaikkapa sisältää tekijän omia ennakkoluuloja - ja niissä voi yksinkertaisesti vain olla virheitä.</p><p>Suuri ongelma on myös, että pääosa näiden ohjelmistojen ja järjestelmien toimintatavoista jää liikesalaisuudeksi. Tällöin käytännössä myydään mustia laatikoita, joista emme tiedä miten ne toimivat ja kuinka ne päätyvät arviointeihinsa. Jos olisin itse arvioinnin kohteena, en pitäisi tällaisesta ollenkaan mikäli se vaikuttaisi vaikkapa palkkaan tai mahdollisuuteen saada työpaikka.</p><p>Lainsäädäntö on pitkällä takamatkalla näissä asioissa ja teknologia porskuttaa kaukana edellä osin hallitsemattomasti. Hyvä esimerkki tarvittavasta pohdinnasta liittyy vaikkapa robottiautoihin ja niiden automaattiseen päätöksentekoon. Esimerkiksi Mercedes-Benzin ratkaisusta kerrottiin joku aika sitten <a href="https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/robottiauto-raitiovaunuongelma-mercedes-paatyi-ratkaisuun-klassikkopulmassa/">seuraavaa</a>:</p><p>&quot;<em>Nyt Mercedes-Benzin turva- ja avustinjärjestelmien johtaja <strong>Christoph von Hugo</strong> on kertonut Car &amp; Driverin haastattelussa, että saksalaisvalmistajan tulevaisuuden kehittyneet autonomiset (autonomiatasot 4 ja 5) ajoneuvot valitsevat aina matkustajien turvallisuuden.<br />&ndash; Jos tiedät, että voit pelastaa ainakin yhden henkilön, niin pelasta hänet. Pelasta auton matkustaja, Hugo kiteyttää yhtiön valitseman kannan.</em>&quot;</p><p>Tämä on todella vaikea eettinen ja moraalinen haaste, johon ei ole helppo löytää ratkaisua - absoluuttisesti oikeaa ei edes ole olemassa. Tehdessään näin auto saattaa vaikkapa aiheuttaa jalankulkijana olevan lapsen kuoleman pelastaessaan kiiltävässä mersussa olevan kuljettajan - oikein vai väärin, ken sen tietää?</p><p>Nämä ovat sellaisia päätöksiä, ettei niitä voi jättää pelkästään valmistajien päätettäväksi. Toisaalta ne ovat niin vaikeita päätettäviä, että epäilen ihan oikeasti onko esimerkiksi eduskunnan kansanedustajilla kykyä ja ymmärrystä näistä riittävästi. Ei tämä osa-alue silti voi jäädä vain villiksi länneksi, jossa kukin valmistaja päättää kuten haluaa.</p><p>Paljon on tehtävää ja hyvä alku olisi velvoittaa yritykset riittävällä tasolla julkistamaan automaattisen arvioinnin ja päätöksenteon perusteet niiden kohteina oleville ihmisille.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Tämä oli nyt kolmas osa sarjaan teknologioista ja algoritmeista vaikuttamassa elämäämme. Jatkoa seurannee jossain muodossa. Aiemmat osat:</p><p><a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249332-algoritmit-ja-profilointi-maarittavat-mita-sinulle-naytetaan-ja-suositellaan">Algoritmit ja profilointi määrittävät mitä sinulle näytetään ja suositellaan</a></p><p><a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249265-google-ja-facebook-tuntevat-sinut-paremmin-kuin-kukaan-muu">Google ja Facebook tuntevat sinut paremmin kuin kukaan muu</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Weapons of Math Destruction - näin räyhäkkä nimi on Cathy O'Neilin suositulla kirjalla, joka kuvaa kuinka algoritmeja käytetään ja mitä vaaroja siihen sisältyy. Älkää ymmärtäkö minua väärin, kuten kirjan kirjoittajakin pidän matematiikasta ja suosikkikurssejani Otaniemessä olivat tietorakenteet ja algoritmit. Ne ovat digitalisaatiokehityksen ytimessä ja auttavat toteuttamaan tavoitteemme. Vaikka tässä tuonkin esille niiden vaaroja, niin tarkoitukseni on herättää keskustelua siitä, millä tavoin pitäisi ottaa huomioon esimerkiksi etiikka ja moraali niiden tekemisessä sekä käytössä. Tätä keskustelua käydään Suomessa aivan liian vähän.

USA:ssa ihmisten arviointi ja päätöksenteko automatisoidusti on viety paljon Eurooppaa pidemmälle ja lainsäädäntö rajaa käyttöä huomattavasti vähemmän kuin täällä. EU:n uuden tietosuoja-asetuksen yhteydessä keskustelua on käyty jonkin verran, mutta sitä on käyty lähinnä asiantuntijapiireissä. Aika näyttää mihin suuntaan Eurooppa ja Suomi ovat näissä menossa. Massiivista liiketoimintaa edustavat lobbarit vaikuttavat vahvasti, jotta suunta lähenisi USA:ta ja uhkakuvana käytetään muunmuassa Euroopan jäämistä jälkeen tekoälyn kehittämisessä.

USA:ssa viime aikoina kohua ovat herättäneet erilaiset automaattiset arvioinnit opettajien suoriutumisesta, rekrytointijärjestelmät sekä rikollisten tuomioiden arviointiin käytetyt järjestelmät.

Kymmenen vuotta käytössä ollut automatisoitu opettajien arviointi VAM

USA:ssa on noin 10 vuotta ollut käytössä Value-Added Model (VAM), joka on arvioinut matemaatisilla malleilla opettajien suoriutumista. Sarja algorimeja on arvioinut paljonko arvoa opettaja tuottaa koululuokalle ja tulosten perusteella on päätetty palkankorotuksista ja annettu jopa potkuja.

2011 Cathy O'Neilin rehtorina toiminut ystävä ihmetteli mallia ja O'Neil tarjoutui selittämään sen mikäli rehtori saisi tarvittavat tiedot tästä tietokoneohjelmasta ja sen algoritmeista. Rehtorin pyytäessä tietoja hänelle vastattiin perinteiseen tapaan: malli on niin vaikea, että et sitä ymmärrä. Tässä vaiheessa hälytyskellot alkoivat soida.

Toukokuussa 2016 opettaja Sheri Lederman voitti oikeudenkäynnin New Yorkin osavaltiota vastaan VAM-ohjelmiston käyttöön liittyen. Tuomiossa kerrottiin järjestelmän olevan umpimähkäinen, mielivaltainen ja arvaamaton.

Järjestelmä oli käytännössä musta laatikko proprietary-koodilla eivätkä sen paremmin koulujen johto kuin opettajatkaan tienneet miten se päätyi arviointeihinsa. Selvityksissä kävi ilmi, että opettajat olivat saattaneet tulla mm arvioiduiksi kursseista, joita he eivät edes opettaneet.

Kymmenisen vuotta siis luotettiin hienoon matemaattiseen malliin, josta kukaan ei tiennyt kuinka se edes toimii. On myös erikoista, että opettajat eivät tienneet miten pitäisi toimia saadakseen hyviä tuloksia, kun he eivät edes tienneet millä perusteilla heitä oikein mitataan?

Rekrytoinnin automatisointi koneoppimisella

Kasvava trendi USA:ssa erityisesti suurilla yrityksillä on pyrkiä erilaisilla ohjelmistoilla automatisoimaan rekrytointiprosessia. Järjestelmillä pyritään etsimään parhaat työntekijät, joiden ennustetaan menestyvän ja tuottavan yritykselle parhaiten.

Perusperiaate monissa ohjelmistoissa on seuraava:

Ensin laitetaan ohjelmisto analysoimaan yrityksen nykyisten työntekijöiden tietoja ja löytämään historiadatasta millaiset työntekijät ovat pärjänneet hyvin. Yksi kriteeri voi olla vaikkapa yleneminen neljän vuoden sisällä. Kun ohjelmisto löytää algoritmeillaan selittäviä tekijöitä menestykselle, niin niitä samoja ominaisuuksia etsitään työnhakijoista.

Prosessi ei ole onneksi aivan loppuun asti automatisoitu, mutta saattaa automatisoidusti tarjota vaikkapa kolme kandidaattia. Nämä sitten pääsevät haastatteluun ja valinta tehdään käytännössä heidän välillään.

Mikä tässä sitten on ongelma? Käytännössä koneoppimisella kopioidaan yrityksen yrityskulttuuri ja rekrytointipolitiikka, joka on vuosien varrella saattanut perustua osin vaikkapa sukupuolen tai rodun vuoksi tehtyyn syrjintään. Tämä sama toimintamalli jatkuu nyt automatisoidusti.

Lähtokohtaisesti nämä ohjelmistot eivät ota kantaa eettisiin tai moraalisiin näkökulmiin vaan ne täytyy joko sinne lisätä tai sitten ottaa erikseen muuten huomioon.

USA:ssa on myös vastakkainen trendi eli jotkut yritykset ovat tehneet ohjelmistoja, jotka arvioinneissaan poistavat mahdolliset syrjintään johtavat tekijät kuten sukupuolen, rodun ja iän. Esimerkiksi sukupuolen vaikutuksesta on mielenkiintoisia havaintoja orkesterimuusikoiden osalta: kun siirryttiin soittonäytteiden antamiseen verhon takaa, kasvoi naisten osuus viisinkertaiseksi aiempaan nähden.

Tuomioiden pituuden määrittely automatisoidulla riskiarvioinnilla

USA:ssa on käytetty ohjelmistoja myös arvioimaan rikostuomion yhteydessä annettavan tuomion sopivaa pituutta perustuen automatisoituun riskiarvioon tuomitusta ja hänen todennäköisyydestään syyllistyä uudelleen rikokseen.

Tässä erityisesti esimerkiksi rodun tai asuinalueen myötä saatetaan tehdä johtopäätöksiä, jotka perustuvat menneisiin tehtyihin ratkaisuihin, jotka ovat saattaneet olla hyvinkin puolueellisia ja ennakkoluuloisia. Huonosti suunniteltu järjestelmä oppii nämä samat asiat tehden ne automatisoidusti.

Eräässä seminaaripuheessa oli yksi esimerkki, jossa polkupyörän hölmöyksissään päähänpistona kiireessä pihalta varastanut 18-vuotias tummaihoinen opeiskelijatyttö sai yhdestä kymmeneen -asteikolla järjestelmältä arvion kahdeksan vaarallisuudestaan. Valkoihoinen mies, jolla oli jo tilillään pahoinpitely ja ryöstö aiemmin, sai kioskiryöstön jälkeen vaarallisuusarvioksi vain kolme. Nämä arviot vaikuttavat annetun tuomion pituuteen arvioitaessa rikoksen uusimisen todennäköisyyttä.

Matematiikka ja teknologia nähdään puolueettomana

Matematiikka ja algorimien avulla tehty mallintaminen ovatkin itsessään menetelminä puolueettomia, mutta näitä malleja tekevät ihmiset ja ne pohjautuvat heidän käsityksiinsä. Tällöin niitä voidaan käyttää myös subjektiivisesti ja ne voivat vaikkapa sisältää tekijän omia ennakkoluuloja - ja niissä voi yksinkertaisesti vain olla virheitä.

Suuri ongelma on myös, että pääosa näiden ohjelmistojen ja järjestelmien toimintatavoista jää liikesalaisuudeksi. Tällöin käytännössä myydään mustia laatikoita, joista emme tiedä miten ne toimivat ja kuinka ne päätyvät arviointeihinsa. Jos olisin itse arvioinnin kohteena, en pitäisi tällaisesta ollenkaan mikäli se vaikuttaisi vaikkapa palkkaan tai mahdollisuuteen saada työpaikka.

Lainsäädäntö on pitkällä takamatkalla näissä asioissa ja teknologia porskuttaa kaukana edellä osin hallitsemattomasti. Hyvä esimerkki tarvittavasta pohdinnasta liittyy vaikkapa robottiautoihin ja niiden automaattiseen päätöksentekoon. Esimerkiksi Mercedes-Benzin ratkaisusta kerrottiin joku aika sitten seuraavaa:

"Nyt Mercedes-Benzin turva- ja avustinjärjestelmien johtaja Christoph von Hugo on kertonut Car & Driverin haastattelussa, että saksalaisvalmistajan tulevaisuuden kehittyneet autonomiset (autonomiatasot 4 ja 5) ajoneuvot valitsevat aina matkustajien turvallisuuden.
– Jos tiedät, että voit pelastaa ainakin yhden henkilön, niin pelasta hänet. Pelasta auton matkustaja, Hugo kiteyttää yhtiön valitseman kannan.
"

Tämä on todella vaikea eettinen ja moraalinen haaste, johon ei ole helppo löytää ratkaisua - absoluuttisesti oikeaa ei edes ole olemassa. Tehdessään näin auto saattaa vaikkapa aiheuttaa jalankulkijana olevan lapsen kuoleman pelastaessaan kiiltävässä mersussa olevan kuljettajan - oikein vai väärin, ken sen tietää?

Nämä ovat sellaisia päätöksiä, ettei niitä voi jättää pelkästään valmistajien päätettäväksi. Toisaalta ne ovat niin vaikeita päätettäviä, että epäilen ihan oikeasti onko esimerkiksi eduskunnan kansanedustajilla kykyä ja ymmärrystä näistä riittävästi. Ei tämä osa-alue silti voi jäädä vain villiksi länneksi, jossa kukin valmistaja päättää kuten haluaa.

Paljon on tehtävää ja hyvä alku olisi velvoittaa yritykset riittävällä tasolla julkistamaan automaattisen arvioinnin ja päätöksenteon perusteet niiden kohteina oleville ihmisille.

 

PS. Tämä oli nyt kolmas osa sarjaan teknologioista ja algoritmeista vaikuttamassa elämäämme. Jatkoa seurannee jossain muodossa. Aiemmat osat:

Algoritmit ja profilointi määrittävät mitä sinulle näytetään ja suositellaan

Google ja Facebook tuntevat sinut paremmin kuin kukaan muu

]]>
2 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249393-algoritmit-meita-arvioimassa-ja-tekemassa-tarkeita-paatoksia#comments Big data Epäpätevät tietokone-ennusteet Etiikka ja moraali Keinoäly Yksityisyys Fri, 19 Jan 2018 08:58:43 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249393-algoritmit-meita-arvioimassa-ja-tekemassa-tarkeita-paatoksia
Algoritmit ja profilointi määrittävät mitä sinulle näytetään ja suositellaan http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249332-algoritmit-ja-profilointi-maarittavat-mita-sinulle-naytetaan-ja-suositellaan <p>Hyvät ja pahat algoritmit - kolikolla on molemmat puolet ja kantitkin löytyy. Yhä useammin algoritmit sekä koneoppiminen määräävät mitä meille eri palveluissa ensisijaisesti näytetään ja hektisessä informaatiovirrassa ensin nähdyt ovat useimmiten klikattuja. Vaikkapa Google, Facebook ja Youtube kaikki käyttävät historiaasi ja algoritmeilla sekä koneoppimisella luotuja profiileja muokatessaan sinulle kohdennetun näkymän. Nämä eivät ole julkisia emmekä tiedä tarkkaan kuinka ne toimivat, mutta erilaisia päätelmiä pystytään tekemään.</p><p><strong>Kaiken takana on kohdennettu mainonta</strong></p><p>On hyvä ymmärtää näiden käyttäjille ilmaisten palveluiden bisneslogiikka. Ansainta tulee mainoksista ja niiden myötä tehdyistä ostopäätöksistä, ja mitä enemmän ne tietävät käyttäjästä sitä paremmin ne pystyvät myymään tarkasti kohdennettua mainontaa. Mainontaa ostavien yritysten halu taas on kohdentaa mainontansa juuri heille, jotka todennäköisesti ovat potentiaalisia ostajia.</p><p>Otetaan esimerkki: kun vaikkapa Facebook tunnistaa profiloinnin perusteella ryhmän henkilöitä, jolla näyttäisi olevan tarve hankkia moottorisaha lähiaikoina, se kertoo siitä mainostajille ja verkkokaupoille, jotka kilpailevat siitä kenen mainos näytetään Facebookissa näille kohderyhmän henkilöille. Se näkyykö feedissäsi vaikkapa Stihl jai Husqvarna sekä kuka sitä sinulle myy, tarkoittaa useimmiten sitä, että tuo taho voitti tarjouskilpailun näistä mahdollista asiakkaista. Se ei siis tarkoita, että tarjous olisi erityisen hyvä tai tämä nimenomainen moottorisahamerkki tai kauppa olisi sinun kannaltasi paras vaihtoehto.</p><p>Tämä on voimakkaasti automatisoitu prosessi, sillä muutoin se ei voisi toimia maailmanlaajuisesti.</p><p>Scott Galloway on kuvannut kuinka noin neljäsataatuhatta lahjakkuutta teki aikanaan mahdolliseksi ihmisen lähettämiseen kuuhun. Tänä päivänä Googlella, Facebookilla, Amazonilla ja Applella on noin 667 000 työntekijää, joiden tavoitteena on myydä meille uusi Nissan. En tiedä miksi juuri Nissan pääsi esimerkkiin, mutta tämä kuvastaa kuinka maailman parhaat osaajat työskentelevät nykyään tavoitteenaan myydä meille yhä lisää tavaroita ja palveluita.</p><p><strong>Palvelussa käytetty aika halutaan maksimoida</strong></p><p>Tämä on luonnollinen ja looginen tavoite. Mitä paremmin yritys onnistuu tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä, sitä kauemmin vietät siellä aikaa. Mitä enemmän vietät aikaa, sitä enemmän on mahdollista tarjota kohdennettua mainontaa ja rahaa kilisee kassaan. Mitä enemmän käytät, sitä tarkemmaksi profiilisi muodostuu ja mieltymyksesi sekä kiinnostuksen kohteesi tunnetaan yhä paremmin oikeiden mainosten tehokasta kohdentamista varten.</p><p>Keinona tälle on se, että esimerkiksi Googlen, Facebookin ja Youtuben sinulle luoma näkymä perustuu niiden tekemään tulkintaan sinua kiinnostavista asioista. Tämän määrittelemiseksi taustalla jauhaa valtava koneisto, joka analysoi tietojasi sekä myös yhdistelee niitä samankaltaisiin henkilöihin sekä heidän kiinnostuksen kohteisiinsa.</p><p><strong>Esimerkki 1: Youtuben suositellut videot</strong></p><p>Menet katsomaan jotain Trumpin kohua aiheuttanutta videopätkää. Jos taustaltasi olet negatiivisesti häneen suhtautuva ja aiemmin katsomasi sisällön perusteella et edusta samoja näkemyksiä saat profiilisi myötä ehdotuksia häntä kritisoivista videoista.</p><p>Jos taustasi ja mieltymyksesi ovat vaikkapa voimakkaasti oikealla ja katseluhistoriasi ja siten profiilisi viittaa vaikka äärioikeistoon, niin saatat hyvin nopeasti päätyä suositusten kautta jopa white supremacy -henkisiin videoihin.</p><p>Youtubenkin tavoitteena on pitää sinut palvelussa mahdollisimman kauan mainoksia katsomassa ja näin se pyrkii sen tekemään. Maailmankuvan laajenemisen tai toisten kuplien ymmärtämistä se ei edistä, mutta ei se olekaan tavoite. Valitettavasti monelle muodostuu kuva siitä, että ehdotukset kuvastavat sitä, mitkä ovat suosituimpia. Ne ovat suosituimpia sinun kaltaiseksi luokiteltujen ihmisten kohdalla - ei kaikkien.</p><p><strong>Esimerkki 2. Googlen haut</strong></p><p>Katselin taannoin erästä konferenssiesitystä, jossa kerrottiin epätieteellisestä kokeilusta, jossa kolme erilaista ihmistä kirjoitti hakusanaksi Egypti. Ensimmäisen ollessa vahvasti islaminuskoinen ja äärinäkemyksiä edustava sai hän ehdotuksena alkuun mm muslimiveljesyhdyskunnan. Toisen ollessa eri laidalta ja vapauksia ajava liberaali sai hän ehdotuksena artikkelin kuuluisasta aukiosta, jolla näitä näkemyksiä oli puolustettu. Kolmas neutraaliksi luokiteltava henkilö sai taas ehdotuksia Niilin lomakohteista.</p><p>Kukin sai siis hyvien erilaisia tuloksia sen perusteella millaiseksi hänet on profiloitu. Monasti neutraaliksi mielletty hakukonekaan ei perusasetuksillaan toimi neutraalisti. Tällainen valinta voidaan tehdä, mutta se löytyy jostain valikoista ja harvemmin sitä käytetään.</p><p><strong>Esimerkki 3: Facebookin sinulle luotu näkymä</strong></p><p>Myöskin Facebookin algoritmit muostavat sinulle perusnäkymän, jolla se pyrkii tekemään Facebookin käytöstä mahdollisimman kiinnostavan ja suosituimman paikan katsoa asioita. Tämäkin on liikesalaisuus ja siitä voidaan vain tehdä erilaisia päätelmiä.</p><p>Koko historiasi Facebookissa sekä siihen linkitetyissä muissa palveluissa, kaveriesi mieltymykset, seuraamasi kohteet ja kaltaisiksisi määriteltyjen mieltymykset vaikuttavat siihen mitä ruudullasi ensi näytetään ja missä järjestyksessä. Järjestelmä oppii jatkuvasti ja esimerkiksi siirtää fiidin loppupuolelle niiden kavereittesi juttuja, joista et ole tykännyt tai joiden linkkaamisssa uutisissa et ole käynyt. Hiljalleen Facebook siis tulkitsee, etteivät nuo kaverit sinua kiinnosta. Tässä on toki paljon hyvää, mutta toisaalta jotain arveluttavaakin.</p><p>Infotulvassa ja fiidin kasvaessa on yhä merkittävämpää se, mitä näkee ensin - kaikkea tullutta harva kerkeää tai viitsii katsoa. Aina voi toki tehdä valinnan katsoa viimeisimmät kronologisessa järjestyksessä, mutta tätä varten pitää aina erikseen tehdä valinta.</p><p><strong>Vahvistusharha</strong></p><p>Mikäli emme tiedosta näitä toimintamalleja on mahdollista, että syntyy melkoinen vahvistusharha itsellemme siitä, että vaikkapa enemmistö ajattelisi kuten me itse. Tiedostaminen auttaa vaikkakin väitän silti omien mielipiteiden vahvistumista tätä kautta tapahtuvan väkisin.</p><p>On kuitenkin hyvä muistaa, että myös tästä syystä kaikki eivät näe samoja uutisia eikä siten tapahtumia samoin. Eivät toki muutenkaan ja hyvä niin, mutta tällä on omia kuplia vahvistava vaikutus ja se tukee vastakkainasettelua.</p><p>Vaikka meille palvelut ovat ilmaisia, niin taustalla on silti maailmanluokan bisnes, jonka tavoitteena on ansaita eikä tehdä hyväntekeväisyyttä. Tavoitteena ei ole edistää yhteisymmärrystä tai avointa tiedonjakoa vaan saada mainostajat ostamaan palveluita.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Tämä oli kakkososa teknologioihin liittyvästä sarjasta, <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249265-google-ja-facebook-tuntevat-sinut-paremmin-kuin-kukaan-muu">ensimmäinen oli tuo Google ja Facebook tuntevat sinut paremmin kuin kukaan muu</a>. Kunhan kerkiän, niin seuraavaksi algoritmien ja koneoppimisen käytöstä esimerkiksi ihmisten arvioinneissa rekrytoinneissa sekä rikostuomioiden osalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvät ja pahat algoritmit - kolikolla on molemmat puolet ja kantitkin löytyy. Yhä useammin algoritmit sekä koneoppiminen määräävät mitä meille eri palveluissa ensisijaisesti näytetään ja hektisessä informaatiovirrassa ensin nähdyt ovat useimmiten klikattuja. Vaikkapa Google, Facebook ja Youtube kaikki käyttävät historiaasi ja algoritmeilla sekä koneoppimisella luotuja profiileja muokatessaan sinulle kohdennetun näkymän. Nämä eivät ole julkisia emmekä tiedä tarkkaan kuinka ne toimivat, mutta erilaisia päätelmiä pystytään tekemään.

Kaiken takana on kohdennettu mainonta

On hyvä ymmärtää näiden käyttäjille ilmaisten palveluiden bisneslogiikka. Ansainta tulee mainoksista ja niiden myötä tehdyistä ostopäätöksistä, ja mitä enemmän ne tietävät käyttäjästä sitä paremmin ne pystyvät myymään tarkasti kohdennettua mainontaa. Mainontaa ostavien yritysten halu taas on kohdentaa mainontansa juuri heille, jotka todennäköisesti ovat potentiaalisia ostajia.

Otetaan esimerkki: kun vaikkapa Facebook tunnistaa profiloinnin perusteella ryhmän henkilöitä, jolla näyttäisi olevan tarve hankkia moottorisaha lähiaikoina, se kertoo siitä mainostajille ja verkkokaupoille, jotka kilpailevat siitä kenen mainos näytetään Facebookissa näille kohderyhmän henkilöille. Se näkyykö feedissäsi vaikkapa Stihl jai Husqvarna sekä kuka sitä sinulle myy, tarkoittaa useimmiten sitä, että tuo taho voitti tarjouskilpailun näistä mahdollista asiakkaista. Se ei siis tarkoita, että tarjous olisi erityisen hyvä tai tämä nimenomainen moottorisahamerkki tai kauppa olisi sinun kannaltasi paras vaihtoehto.

Tämä on voimakkaasti automatisoitu prosessi, sillä muutoin se ei voisi toimia maailmanlaajuisesti.

Scott Galloway on kuvannut kuinka noin neljäsataatuhatta lahjakkuutta teki aikanaan mahdolliseksi ihmisen lähettämiseen kuuhun. Tänä päivänä Googlella, Facebookilla, Amazonilla ja Applella on noin 667 000 työntekijää, joiden tavoitteena on myydä meille uusi Nissan. En tiedä miksi juuri Nissan pääsi esimerkkiin, mutta tämä kuvastaa kuinka maailman parhaat osaajat työskentelevät nykyään tavoitteenaan myydä meille yhä lisää tavaroita ja palveluita.

Palvelussa käytetty aika halutaan maksimoida

Tämä on luonnollinen ja looginen tavoite. Mitä paremmin yritys onnistuu tarjoamaan sinua kiinnostavaa sisältöä, sitä kauemmin vietät siellä aikaa. Mitä enemmän vietät aikaa, sitä enemmän on mahdollista tarjota kohdennettua mainontaa ja rahaa kilisee kassaan. Mitä enemmän käytät, sitä tarkemmaksi profiilisi muodostuu ja mieltymyksesi sekä kiinnostuksen kohteesi tunnetaan yhä paremmin oikeiden mainosten tehokasta kohdentamista varten.

Keinona tälle on se, että esimerkiksi Googlen, Facebookin ja Youtuben sinulle luoma näkymä perustuu niiden tekemään tulkintaan sinua kiinnostavista asioista. Tämän määrittelemiseksi taustalla jauhaa valtava koneisto, joka analysoi tietojasi sekä myös yhdistelee niitä samankaltaisiin henkilöihin sekä heidän kiinnostuksen kohteisiinsa.

Esimerkki 1: Youtuben suositellut videot

Menet katsomaan jotain Trumpin kohua aiheuttanutta videopätkää. Jos taustaltasi olet negatiivisesti häneen suhtautuva ja aiemmin katsomasi sisällön perusteella et edusta samoja näkemyksiä saat profiilisi myötä ehdotuksia häntä kritisoivista videoista.

Jos taustasi ja mieltymyksesi ovat vaikkapa voimakkaasti oikealla ja katseluhistoriasi ja siten profiilisi viittaa vaikka äärioikeistoon, niin saatat hyvin nopeasti päätyä suositusten kautta jopa white supremacy -henkisiin videoihin.

Youtubenkin tavoitteena on pitää sinut palvelussa mahdollisimman kauan mainoksia katsomassa ja näin se pyrkii sen tekemään. Maailmankuvan laajenemisen tai toisten kuplien ymmärtämistä se ei edistä, mutta ei se olekaan tavoite. Valitettavasti monelle muodostuu kuva siitä, että ehdotukset kuvastavat sitä, mitkä ovat suosituimpia. Ne ovat suosituimpia sinun kaltaiseksi luokiteltujen ihmisten kohdalla - ei kaikkien.

Esimerkki 2. Googlen haut

Katselin taannoin erästä konferenssiesitystä, jossa kerrottiin epätieteellisestä kokeilusta, jossa kolme erilaista ihmistä kirjoitti hakusanaksi Egypti. Ensimmäisen ollessa vahvasti islaminuskoinen ja äärinäkemyksiä edustava sai hän ehdotuksena alkuun mm muslimiveljesyhdyskunnan. Toisen ollessa eri laidalta ja vapauksia ajava liberaali sai hän ehdotuksena artikkelin kuuluisasta aukiosta, jolla näitä näkemyksiä oli puolustettu. Kolmas neutraaliksi luokiteltava henkilö sai taas ehdotuksia Niilin lomakohteista.

Kukin sai siis hyvien erilaisia tuloksia sen perusteella millaiseksi hänet on profiloitu. Monasti neutraaliksi mielletty hakukonekaan ei perusasetuksillaan toimi neutraalisti. Tällainen valinta voidaan tehdä, mutta se löytyy jostain valikoista ja harvemmin sitä käytetään.

Esimerkki 3: Facebookin sinulle luotu näkymä

Myöskin Facebookin algoritmit muostavat sinulle perusnäkymän, jolla se pyrkii tekemään Facebookin käytöstä mahdollisimman kiinnostavan ja suosituimman paikan katsoa asioita. Tämäkin on liikesalaisuus ja siitä voidaan vain tehdä erilaisia päätelmiä.

Koko historiasi Facebookissa sekä siihen linkitetyissä muissa palveluissa, kaveriesi mieltymykset, seuraamasi kohteet ja kaltaisiksisi määriteltyjen mieltymykset vaikuttavat siihen mitä ruudullasi ensi näytetään ja missä järjestyksessä. Järjestelmä oppii jatkuvasti ja esimerkiksi siirtää fiidin loppupuolelle niiden kavereittesi juttuja, joista et ole tykännyt tai joiden linkkaamisssa uutisissa et ole käynyt. Hiljalleen Facebook siis tulkitsee, etteivät nuo kaverit sinua kiinnosta. Tässä on toki paljon hyvää, mutta toisaalta jotain arveluttavaakin.

Infotulvassa ja fiidin kasvaessa on yhä merkittävämpää se, mitä näkee ensin - kaikkea tullutta harva kerkeää tai viitsii katsoa. Aina voi toki tehdä valinnan katsoa viimeisimmät kronologisessa järjestyksessä, mutta tätä varten pitää aina erikseen tehdä valinta.

Vahvistusharha

Mikäli emme tiedosta näitä toimintamalleja on mahdollista, että syntyy melkoinen vahvistusharha itsellemme siitä, että vaikkapa enemmistö ajattelisi kuten me itse. Tiedostaminen auttaa vaikkakin väitän silti omien mielipiteiden vahvistumista tätä kautta tapahtuvan väkisin.

On kuitenkin hyvä muistaa, että myös tästä syystä kaikki eivät näe samoja uutisia eikä siten tapahtumia samoin. Eivät toki muutenkaan ja hyvä niin, mutta tällä on omia kuplia vahvistava vaikutus ja se tukee vastakkainasettelua.

Vaikka meille palvelut ovat ilmaisia, niin taustalla on silti maailmanluokan bisnes, jonka tavoitteena on ansaita eikä tehdä hyväntekeväisyyttä. Tavoitteena ei ole edistää yhteisymmärrystä tai avointa tiedonjakoa vaan saada mainostajat ostamaan palveluita.

 

PS. Tämä oli kakkososa teknologioihin liittyvästä sarjasta, ensimmäinen oli tuo Google ja Facebook tuntevat sinut paremmin kuin kukaan muu. Kunhan kerkiän, niin seuraavaksi algoritmien ja koneoppimisen käytöstä esimerkiksi ihmisten arvioinneissa rekrytoinneissa sekä rikostuomioiden osalta.

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249332-algoritmit-ja-profilointi-maarittavat-mita-sinulle-naytetaan-ja-suositellaan#comments Big data Etiikka Facebook Google Yksityisyys Thu, 18 Jan 2018 09:08:51 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249332-algoritmit-ja-profilointi-maarittavat-mita-sinulle-naytetaan-ja-suositellaan
Google ja Facebook tuntevat sinut paremmin kuin kukaan muu http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249265-google-ja-facebook-tuntevat-sinut-paremmin-kuin-kukaan-muu <p>Google ja Facebook tuntevat sinut usein paremmin kuin ystäväsi tai äitisi. Nämä arvoltaan mailmaan suurimpiin kuuluvat yritykset tarjoavat kuluttajille ilmaista palvelua, jonka todellisena hintana on yksityisyytemme. Globaaleina USA:sta lähtöisin olevina toimijoina niillä ei ole merkittävästi rajoitteenaan esimerkiksi EU:n tiukempia sääntöjä tietojen käytölle tai vaikkapa Suomen henkilörekistereihin kohdistuvia lakeja.</p><p><strong>Fabebook sai sinut kertomaan kuka olet</strong></p><p>Ennen Facebookkia suurin osa tunnettiin internetissä jollakin nimimerkillä vaikkapa surferdude70. Halumme jakaa tietoja ystäviemme kanssa ja olla yhteydessä heihin sekä palvelun suosio sai meidät kertomaan keitä aidosti olemme, mikä muutti mailmaa oleellisesti. Tämän jälkeen meidän aidot henkilöllisyytemme olivat yhdistettävissä toimiimme ja kiinnostuksen kohteisiimme internetissä. Tämä räjäytti pankin ja loi digitaaliselle markkinoinnille nykyisen valta-aseman.</p><p>Facebookissahan moni näyttää siloteltua kuvaa itsestään ja pyrkii luomaan illuusiota ystävilleen tuomalla esiin hyviä puolia ja hetkiä. Dataa louhivat algorimit kuitenkin pystyvät näkemään tämän taakse ja tekemään hyvin tarkkoja päätelmiä vaikkapa poliittisesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. On esimerkiksi tehty koe, jossa saatiin hyvä tulos ennustettaessa Facebook-profiilin avulla mahdollisuus sairastua masennuksiin lähikuukausina.</p><p>Merkitseväähän ei ole ainoastaan se, mitä itse jaamme harkiten vaan mitä klikkaamme, ja mitkä ovat kiinnostuksen kohteemme. Facebookin seuranta ei rajoitu vain siellä tapahtuvaan toimintaan vaan myös muihin palveluihin. Vaikkapa tänne kirjautuessa sinulle tarjotaan mahdollisuus kirjautua Facebookin avulla. Samalla kun moni näin helppouden vuoksi tekee yhdistää hän Facebookin ja tämän alustan tiedot luoden yhteyden, joka kasvattaa Facebookin tietoja sinusta lisää kasvattaen profiilisi tarkkuutta vaikkapa kohdennettuun mainontaan.</p><p>Kirjautumista toiseen palveluun Facebookin tunnuksilla käytetään yhä enenevässä määrin ja tämän helpon vaihtoehdon valitessasi kerrot sille lisää itsestäsi ja toiminnastasi.</p><p><strong>Googlelta kysymme kaikkea mahdollista elämäämme vaikuttavaa</strong></p><p>Googlelta taas kysymme kaiken mahdollisen meitä kiinnostavan mukaan lukien vaikkapa huolemme sairauksista. Ei tarvita kummoista algoritmia päättelemään, miksi henkilö hakee hakusanoilla sukupuolitaudit ja oireet. Tämän jälkeen sitten jää jälki kaikesta mitä henkilö klikkaa ja lukee. Tämä tieto on sitten kenties ikuisesti Googlella tallessa osana profiilitietoja vaikka kuinka tietokoneen selaushistoriaa tyhjentäisi.</p><p>Jos Facebookkia käytämme näyttämään siloitteltua kuvaa elämästämme, niin Googlelta haemme vastauksia kaikkeen elämään liittyvään ja etsimme vaikkapa vertaistukea elämämme ongelmiin. Samalla näistä kaikista kerromme Googlelle, joka kaikkien näiden tietojen pohjalta ylläpitää liiketoiminnalleen keskeistä käyttäprofiilia. Sen käyttäjäprofiilin pohjalta muut yritykset ostavat meille kohdennettua mainontaa ja vaikuttamista.</p><p>Toki on mahdollista käyttää salattua selausta, mutta moni ei näin tee. En ole vielä tutkinut kuinka hyvin näiden uskotaan pitävän henkilöllisyytemme salassa - täytyy jossain välissä tutustua. Myös sinulle kohdennettavan mainonnan algoritmeja on mahdollista kytkeä pois päältä, mutta profiilitietojen ollessa näille yrityksille elinehto, niin sitä ei olla tehty kovinkaan helpoksi.</p><p>Google laajentaa palveluvalikoimaansa jatkuvasti ja esimerkiksi tarjottu palvelu Google Fit kerää tietoja kaikista liikkumisestasi, mikä kertoo vaikkapa terveydestäsi jotain.</p><p><strong>Myös viestipalveluita analysoidaan - Whatsapp ja Messenger</strong></p><p>Usein juttelemme mielestämme yksityisesti Messengerillä tai Whatsappilla yhtävien ja läheistemme kanssa. Yksityisyys on tässä tapauksessa näennäistä, sillä niiden keskustelujen sisältö on myös Facebookin hyödynnettävissä. Sellaista viestinnän salaisuutta, joka koskee vaikkapa puheluita ja tekstiviestejä ei ole olemassa näissä palveluissa.</p><p>Facebook osti Whatsappin vuonna 2014 ja tuolloin se kertoi EU:n kilpailuviranomaisille, että sillä ei ole keinoa yhdistää Facebookin ja Whatsappin käyttäjätietoja automaattisesti. Kaksi vuotta myöhemmin se muutti Whatsappin ehtoja ja teki tuon yhdistelyn.</p><p>EU otti käsittelyynsä asian ja selvisi, että yhtiö tiesi jo ostohetkellä automaattisen yhdistämisen olevan mahdollinen. EU langetti sakon suuruudeltaan 110 miljoonan euron sakon - EU kutsuu sakon suuruutta &quot;sopivaksi ja pelkoa herättäväksi&quot;, Reuters <a href="http://www.reuters.com/article/us-eu-facebook-antitrust-idUSKCN18E0LA" target="_blank">kirjoittaa.</a></p><p>Vaikka summa kuulostaa suurelta, niin käytännössä Facebookin liiketoiminnan suuruus sekä Whatsapp-kaupan koko huomioon ottaen kyse oli lähinnä parkkisakosta. Lopputulemana yritys selvisi valehtelusta hyötyyn nähden pienellä summalla ja yhdistely on tehty eikä sitä kielletty.</p><p><strong>Sinä et näe samaa mitä muut - kuplasi vahvistuu</strong></p><p>Näiden toimijoiden liiketoiminassa yksi tärkeimmistä tavoitteista on pitää sinut heidän palvelussaan käymässä mahdollisimman pitkään. Tuona aikana kerrytät klikkauksillasi itsestäsi tietoa profilointia varten ja klikkaat sinulle kohdistettua mainontaa, josta yritys saa tuloja.</p><p>Heillä on käytössään tehokkaat algoritmit, joiden pohjalta tarjotaan sinulle artikkeleita ja videoita, joista sinun arvellaan olevan kiinnostunut. Facebookin virtasi sekä myös Google-hakusi on sinulle erilainen kuin muille. Se että sinut profiloidaan vihreäksi suuntauneeksi tai vaikkapa oikeistoon kuuluvaksi ja mitä ystäväsi katselevat, vaikuttaa sinulle tarjottuun sisältöön.</p><p>Useat tämän tiedostavat, mutta usein tämä silti unohtuukin. Tämä on vaarallinen ominaisuus siksi, että se muokkaa kuvaamme maailmasta ja toimii vahvistusharhana omille käsityksillemme. Kuplamme seinät vahvistuvat ja olemme yhä kauempana muiden näkökulmien ymmärtämisestä ja ihmettelemme mikseivät toiset näe asioita samoin - he eivät todellakaan edes aina näe samoja uutisia.</p><p>Vaikkapa poliittiseen markkinointiin pätevät aivan samat lainalaisuudet kuin muuhunkin markkinointiin ja myös poliittisilla tahoilla on mahdollisuus ostaa näiltä yrityksiltä kohdennettua mainontaa. Viime vaalien aikaan USA:ssa käytettiin mainontaa, joka oli kohdistettu vain tietyn profiilin omaaville ihmisille. Facebook ei kerro viestin sisältöä julkisuuteen eikä kuinka kohderyhmä on muodostettu.</p><p>Nykyisen internet-maailman on kuvattu olevan kuin kaivosteollisuus alkuaikoina, jolloin kaikki oli alkuun sallittua ja vasta myöhemmin sääntely teki siitä turvallisempaa ihmisille. Internetin säännöstö laahaa perässä ja yritykset tekevät mitä tahtovat. Tähän on nyt herätty, mutta Facebookin, Googlen, Amazonin ja Applen arvon ylittäessä Intian BKT:n on niiden vaikutusvalta todella suuri eikä tämän muuttaminen tule olemaan helppoa.</p><p>Suomessa tätä problematiikka pohtii mm <a href="https://fi.okfn.org/wg/my-data/">Open Knowledge Finlandin My Data -työryhmä</a>, missä joukko yritysten ja julkishallinnon edustajia, tutkijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita on vuoden verran kasvattanut ymmärrystä ihmiskeskeisemmän henkilödatan käsittelyn mahdollisuuksista. Aihetta on kartoitettu niin teknisesti, liiketoimintanäkökulmasta kuin ihmisten oikeuksienkin kannalta.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Kirjoitan muutaman blogin teknologia-asioista, seuraavaksi käsittelen kuinka algoritmeja ja koneellista oppimista sekä big dataa käytetään profilointiin ja päätöksentekoon. En aio mennä kovin syvälle vaan esimerkkien avulla kuvata toimintaa sekä sen vaikutuksia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Google ja Facebook tuntevat sinut usein paremmin kuin ystäväsi tai äitisi. Nämä arvoltaan mailmaan suurimpiin kuuluvat yritykset tarjoavat kuluttajille ilmaista palvelua, jonka todellisena hintana on yksityisyytemme. Globaaleina USA:sta lähtöisin olevina toimijoina niillä ei ole merkittävästi rajoitteenaan esimerkiksi EU:n tiukempia sääntöjä tietojen käytölle tai vaikkapa Suomen henkilörekistereihin kohdistuvia lakeja.

Fabebook sai sinut kertomaan kuka olet

Ennen Facebookkia suurin osa tunnettiin internetissä jollakin nimimerkillä vaikkapa surferdude70. Halumme jakaa tietoja ystäviemme kanssa ja olla yhteydessä heihin sekä palvelun suosio sai meidät kertomaan keitä aidosti olemme, mikä muutti mailmaa oleellisesti. Tämän jälkeen meidän aidot henkilöllisyytemme olivat yhdistettävissä toimiimme ja kiinnostuksen kohteisiimme internetissä. Tämä räjäytti pankin ja loi digitaaliselle markkinoinnille nykyisen valta-aseman.

Facebookissahan moni näyttää siloteltua kuvaa itsestään ja pyrkii luomaan illuusiota ystävilleen tuomalla esiin hyviä puolia ja hetkiä. Dataa louhivat algorimit kuitenkin pystyvät näkemään tämän taakse ja tekemään hyvin tarkkoja päätelmiä vaikkapa poliittisesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. On esimerkiksi tehty koe, jossa saatiin hyvä tulos ennustettaessa Facebook-profiilin avulla mahdollisuus sairastua masennuksiin lähikuukausina.

Merkitseväähän ei ole ainoastaan se, mitä itse jaamme harkiten vaan mitä klikkaamme, ja mitkä ovat kiinnostuksen kohteemme. Facebookin seuranta ei rajoitu vain siellä tapahtuvaan toimintaan vaan myös muihin palveluihin. Vaikkapa tänne kirjautuessa sinulle tarjotaan mahdollisuus kirjautua Facebookin avulla. Samalla kun moni näin helppouden vuoksi tekee yhdistää hän Facebookin ja tämän alustan tiedot luoden yhteyden, joka kasvattaa Facebookin tietoja sinusta lisää kasvattaen profiilisi tarkkuutta vaikkapa kohdennettuun mainontaan.

Kirjautumista toiseen palveluun Facebookin tunnuksilla käytetään yhä enenevässä määrin ja tämän helpon vaihtoehdon valitessasi kerrot sille lisää itsestäsi ja toiminnastasi.

Googlelta kysymme kaikkea mahdollista elämäämme vaikuttavaa

Googlelta taas kysymme kaiken mahdollisen meitä kiinnostavan mukaan lukien vaikkapa huolemme sairauksista. Ei tarvita kummoista algoritmia päättelemään, miksi henkilö hakee hakusanoilla sukupuolitaudit ja oireet. Tämän jälkeen sitten jää jälki kaikesta mitä henkilö klikkaa ja lukee. Tämä tieto on sitten kenties ikuisesti Googlella tallessa osana profiilitietoja vaikka kuinka tietokoneen selaushistoriaa tyhjentäisi.

Jos Facebookkia käytämme näyttämään siloitteltua kuvaa elämästämme, niin Googlelta haemme vastauksia kaikkeen elämään liittyvään ja etsimme vaikkapa vertaistukea elämämme ongelmiin. Samalla näistä kaikista kerromme Googlelle, joka kaikkien näiden tietojen pohjalta ylläpitää liiketoiminnalleen keskeistä käyttäprofiilia. Sen käyttäjäprofiilin pohjalta muut yritykset ostavat meille kohdennettua mainontaa ja vaikuttamista.

Toki on mahdollista käyttää salattua selausta, mutta moni ei näin tee. En ole vielä tutkinut kuinka hyvin näiden uskotaan pitävän henkilöllisyytemme salassa - täytyy jossain välissä tutustua. Myös sinulle kohdennettavan mainonnan algoritmeja on mahdollista kytkeä pois päältä, mutta profiilitietojen ollessa näille yrityksille elinehto, niin sitä ei olla tehty kovinkaan helpoksi.

Google laajentaa palveluvalikoimaansa jatkuvasti ja esimerkiksi tarjottu palvelu Google Fit kerää tietoja kaikista liikkumisestasi, mikä kertoo vaikkapa terveydestäsi jotain.

Myös viestipalveluita analysoidaan - Whatsapp ja Messenger

Usein juttelemme mielestämme yksityisesti Messengerillä tai Whatsappilla yhtävien ja läheistemme kanssa. Yksityisyys on tässä tapauksessa näennäistä, sillä niiden keskustelujen sisältö on myös Facebookin hyödynnettävissä. Sellaista viestinnän salaisuutta, joka koskee vaikkapa puheluita ja tekstiviestejä ei ole olemassa näissä palveluissa.

Facebook osti Whatsappin vuonna 2014 ja tuolloin se kertoi EU:n kilpailuviranomaisille, että sillä ei ole keinoa yhdistää Facebookin ja Whatsappin käyttäjätietoja automaattisesti. Kaksi vuotta myöhemmin se muutti Whatsappin ehtoja ja teki tuon yhdistelyn.

EU otti käsittelyynsä asian ja selvisi, että yhtiö tiesi jo ostohetkellä automaattisen yhdistämisen olevan mahdollinen. EU langetti sakon suuruudeltaan 110 miljoonan euron sakon - EU kutsuu sakon suuruutta "sopivaksi ja pelkoa herättäväksi", Reuters kirjoittaa.

Vaikka summa kuulostaa suurelta, niin käytännössä Facebookin liiketoiminnan suuruus sekä Whatsapp-kaupan koko huomioon ottaen kyse oli lähinnä parkkisakosta. Lopputulemana yritys selvisi valehtelusta hyötyyn nähden pienellä summalla ja yhdistely on tehty eikä sitä kielletty.

Sinä et näe samaa mitä muut - kuplasi vahvistuu

Näiden toimijoiden liiketoiminassa yksi tärkeimmistä tavoitteista on pitää sinut heidän palvelussaan käymässä mahdollisimman pitkään. Tuona aikana kerrytät klikkauksillasi itsestäsi tietoa profilointia varten ja klikkaat sinulle kohdistettua mainontaa, josta yritys saa tuloja.

Heillä on käytössään tehokkaat algoritmit, joiden pohjalta tarjotaan sinulle artikkeleita ja videoita, joista sinun arvellaan olevan kiinnostunut. Facebookin virtasi sekä myös Google-hakusi on sinulle erilainen kuin muille. Se että sinut profiloidaan vihreäksi suuntauneeksi tai vaikkapa oikeistoon kuuluvaksi ja mitä ystäväsi katselevat, vaikuttaa sinulle tarjottuun sisältöön.

Useat tämän tiedostavat, mutta usein tämä silti unohtuukin. Tämä on vaarallinen ominaisuus siksi, että se muokkaa kuvaamme maailmasta ja toimii vahvistusharhana omille käsityksillemme. Kuplamme seinät vahvistuvat ja olemme yhä kauempana muiden näkökulmien ymmärtämisestä ja ihmettelemme mikseivät toiset näe asioita samoin - he eivät todellakaan edes aina näe samoja uutisia.

Vaikkapa poliittiseen markkinointiin pätevät aivan samat lainalaisuudet kuin muuhunkin markkinointiin ja myös poliittisilla tahoilla on mahdollisuus ostaa näiltä yrityksiltä kohdennettua mainontaa. Viime vaalien aikaan USA:ssa käytettiin mainontaa, joka oli kohdistettu vain tietyn profiilin omaaville ihmisille. Facebook ei kerro viestin sisältöä julkisuuteen eikä kuinka kohderyhmä on muodostettu.

Nykyisen internet-maailman on kuvattu olevan kuin kaivosteollisuus alkuaikoina, jolloin kaikki oli alkuun sallittua ja vasta myöhemmin sääntely teki siitä turvallisempaa ihmisille. Internetin säännöstö laahaa perässä ja yritykset tekevät mitä tahtovat. Tähän on nyt herätty, mutta Facebookin, Googlen, Amazonin ja Applen arvon ylittäessä Intian BKT:n on niiden vaikutusvalta todella suuri eikä tämän muuttaminen tule olemaan helppoa.

Suomessa tätä problematiikka pohtii mm Open Knowledge Finlandin My Data -työryhmä, missä joukko yritysten ja julkishallinnon edustajia, tutkijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita on vuoden verran kasvattanut ymmärrystä ihmiskeskeisemmän henkilödatan käsittelyn mahdollisuuksista. Aihetta on kartoitettu niin teknisesti, liiketoimintanäkökulmasta kuin ihmisten oikeuksienkin kannalta.

 

PS. Kirjoitan muutaman blogin teknologia-asioista, seuraavaksi käsittelen kuinka algoritmeja ja koneellista oppimista sekä big dataa käytetään profilointiin ja päätöksentekoon. En aio mennä kovin syvälle vaan esimerkkien avulla kuvata toimintaa sekä sen vaikutuksia.

]]>
20 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249265-google-ja-facebook-tuntevat-sinut-paremmin-kuin-kukaan-muu#comments Big data Etiikka Facebook Google Yksityisyys Wed, 17 Jan 2018 05:47:33 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249265-google-ja-facebook-tuntevat-sinut-paremmin-kuin-kukaan-muu
Kaksi osuuskuntaa jossa henkilökohtainen terveysdata on demokratisoitu http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246188-kaksi-osuuskuntaa-jossa-henkilokohtainen-terveysdata-on-demokratisoitu <p>Henkilökohtaisen terveysdatan mahdollisuudet ja riskit ovat meneillään olevan digitaalisen murroksen aikakaudella valtavat.&nbsp;Potentiaali helpottaa parempien hoitojen kehittämistä on suuri. Toisaalta esimerkiksi terveysdataan kohdistuvat tietomurtohyökkäykset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, eikä kaupallisten tahojen säätely ole pysynyt teknologian kehityksen perässä.</p> <p>Osuuspankin vakuutustoiminnan ja sairaalaverkoston tulisi olla edelläkävijä terveysdatan ja osuustoiminnan yhteenpunomisessa. Ohessa kaksi terveysdataosuuskuntien lippulaivaa:</p> <p><strong>1. MIData</strong></p> <p>MIData perustettiin Sveitsissä vuonna 2015 ja on maailman ensimmäinen terveysdataosuuskunta. Jäsenet voivat tallettaa suojattuun palveluun esimerkiksi sairaalatietojaan ja kuntoiluappsiensa lokitietoja. He voivat tarkkailla tietoja ja päättää keille jakavat niitä, esimerkiksi lääkärilleen tai kiinnostuneille tutkijoidelle.</p> <p>Palvelut kuten 23AndMe ja PatientsLikeMe ovat todistaneet että ihmiset ovat valmiita jakamaan omia terveystietojaan ilman rahallisia kannustimia. MIData ei tarjoakaan rahallisia kannustimia, vaan jäsenet jakavat tietojaan edistääkseen lääketieteellistä tutkimusta josta he itse välittävät. Mikäli osuuskunta tekee rahaa, jäsenet päättävät sen kohdistamisesta demokraattisesti. Perustaja tohtori Hafenin mukaan osuuskuntamalli, jonka ominaispiirre on että jokaisella on yksi ääni soveltuu erityisen hyvin tälläiseen hankkeeseen, sillä onhan meillä jokaisella myös esimerkiksi yksi genomi.</p> <p>Ensimmäinen MIDatan toteuttama hanke koski laihdutusleikkausten läpikäyneitä, jotka pitivät kirjaa esimerkiksi painonsa kehityksestä toipuessaan leikkauksesta ja jakoivat tiedon tutkijoille. Eräs toinen MIDatan toteuttama hanke koski erään lääkkeen vaikutusta MS-tauti potilaille, jotka antoivat hanketta varten suunnitellulla mobiilisovelluksella tietoja kognitiivisista ja motorisista kyvyistään.</p> <p>MIData tulee myös tarjoamaan jäsenilleen terveysappien kauppapaikan, joka tulee muistuttamaan Googlen ja Applen mobiilisovelluskauppoja.</p> <p><strong>2. Savvy Cooperative</strong></p> <p>Savvy Cooperative on maaliskuussa 2017 perustettu Yhdysvaltalainen osuuskunta jonka omistajajäsenet ovat potilaita ja heidän läheisiänsä. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää palvelua löytämään osallistujia kyselyihin, fokusryhmäkeskusteluihin, haastatteluihin tai muihin hankkeisiin. Osallistujat pystyvät tarjoamaan tietoa tarpeistaan ammattilaisille jotka maksavat heille osallistumisesta.<br /><br />Alla kääntämäni kuva joka havainnollistaa Savvy osuuskunnan toimintamallia:<br /><br /><img alt="savvycoop" height="852" src="https://uusiosuuskuntaliike.files.wordpress.com/2017/11/savvycoop.png" width="321" /><br /><br /><br />Eräs vahvuus osuuskunnissa on myös se, ettei niiden omistus voi vaihtua jäsenien tahdon vastaisesti. Osakeyhtiön voi vallata ostamalla enemmistön osakkeista. Osuuskunnat taas ovat demokraattsia yrityksiä joissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, jolloin valtausta ei voida tehdä vaan sen hyväksymiseksi vaaditaan aina enemmistö.&nbsp;Osuuskunnat ovat siis paras valinta jos haluat siirtää terveysdatasi taholle jonka omistus ei vaihdu ilman että sinulla olisi siihen yhtä paljon sanottavaa kuin kaikilla muillakin omistajajäsenillä.<br /><br />Voit tutustua muihin osuustoimintaa käsitteleviin kirjoituksiini blogissani <a href="http://www.uusiosuuskuntaliike.wordpress.com">Uusi Osuuskuntataliike</a>, ja voit myös äänestää minua Helsingin Osuuspankin vaaleissa numerolla 98 <a href="https://www.op-edustajistonvaalit.fi/aanestys/session/new">tässä osoitteessa</a>. Äänestäneiden kesken arvotaan vuodeksi Volkswagen Passat GTE Variant -hybridiauto veloituksetta käyttöön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Henkilökohtaisen terveysdatan mahdollisuudet ja riskit ovat meneillään olevan digitaalisen murroksen aikakaudella valtavat. Potentiaali helpottaa parempien hoitojen kehittämistä on suuri. Toisaalta esimerkiksi terveysdataan kohdistuvat tietomurtohyökkäykset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, eikä kaupallisten tahojen säätely ole pysynyt teknologian kehityksen perässä.

Osuuspankin vakuutustoiminnan ja sairaalaverkoston tulisi olla edelläkävijä terveysdatan ja osuustoiminnan yhteenpunomisessa. Ohessa kaksi terveysdataosuuskuntien lippulaivaa:

1. MIData

MIData perustettiin Sveitsissä vuonna 2015 ja on maailman ensimmäinen terveysdataosuuskunta. Jäsenet voivat tallettaa suojattuun palveluun esimerkiksi sairaalatietojaan ja kuntoiluappsiensa lokitietoja. He voivat tarkkailla tietoja ja päättää keille jakavat niitä, esimerkiksi lääkärilleen tai kiinnostuneille tutkijoidelle.

Palvelut kuten 23AndMe ja PatientsLikeMe ovat todistaneet että ihmiset ovat valmiita jakamaan omia terveystietojaan ilman rahallisia kannustimia. MIData ei tarjoakaan rahallisia kannustimia, vaan jäsenet jakavat tietojaan edistääkseen lääketieteellistä tutkimusta josta he itse välittävät. Mikäli osuuskunta tekee rahaa, jäsenet päättävät sen kohdistamisesta demokraattisesti. Perustaja tohtori Hafenin mukaan osuuskuntamalli, jonka ominaispiirre on että jokaisella on yksi ääni soveltuu erityisen hyvin tälläiseen hankkeeseen, sillä onhan meillä jokaisella myös esimerkiksi yksi genomi.

Ensimmäinen MIDatan toteuttama hanke koski laihdutusleikkausten läpikäyneitä, jotka pitivät kirjaa esimerkiksi painonsa kehityksestä toipuessaan leikkauksesta ja jakoivat tiedon tutkijoille. Eräs toinen MIDatan toteuttama hanke koski erään lääkkeen vaikutusta MS-tauti potilaille, jotka antoivat hanketta varten suunnitellulla mobiilisovelluksella tietoja kognitiivisista ja motorisista kyvyistään.

MIData tulee myös tarjoamaan jäsenilleen terveysappien kauppapaikan, joka tulee muistuttamaan Googlen ja Applen mobiilisovelluskauppoja.

2. Savvy Cooperative

Savvy Cooperative on maaliskuussa 2017 perustettu Yhdysvaltalainen osuuskunta jonka omistajajäsenet ovat potilaita ja heidän läheisiänsä. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää palvelua löytämään osallistujia kyselyihin, fokusryhmäkeskusteluihin, haastatteluihin tai muihin hankkeisiin. Osallistujat pystyvät tarjoamaan tietoa tarpeistaan ammattilaisille jotka maksavat heille osallistumisesta.

Alla kääntämäni kuva joka havainnollistaa Savvy osuuskunnan toimintamallia:

savvycoop


Eräs vahvuus osuuskunnissa on myös se, ettei niiden omistus voi vaihtua jäsenien tahdon vastaisesti. Osakeyhtiön voi vallata ostamalla enemmistön osakkeista. Osuuskunnat taas ovat demokraattsia yrityksiä joissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, jolloin valtausta ei voida tehdä vaan sen hyväksymiseksi vaaditaan aina enemmistö. Osuuskunnat ovat siis paras valinta jos haluat siirtää terveysdatasi taholle jonka omistus ei vaihdu ilman että sinulla olisi siihen yhtä paljon sanottavaa kuin kaikilla muillakin omistajajäsenillä.

Voit tutustua muihin osuustoimintaa käsitteleviin kirjoituksiini blogissani Uusi Osuuskuntataliike, ja voit myös äänestää minua Helsingin Osuuspankin vaaleissa numerolla 98 tässä osoitteessa. Äänestäneiden kesken arvotaan vuodeksi Volkswagen Passat GTE Variant -hybridiauto veloituksetta käyttöön.

]]>
0 http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246188-kaksi-osuuskuntaa-jossa-henkilokohtainen-terveysdata-on-demokratisoitu#comments Big data Data Osuuskunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Tietoyhteiskunta Thu, 16 Nov 2017 14:15:18 +0000 Leo Sammallahti http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246188-kaksi-osuuskuntaa-jossa-henkilokohtainen-terveysdata-on-demokratisoitu
2018 tiedonsiirto-oikeus: Omista ja myy data joka yrityksillä on sinusta. http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246017-2018-tiedonsiirto-oikeus-omista-ja-myy-data-joka-yrityksilla-on-sinusta <p>2018 toukokuussa&nbsp;EU:ssa astuu voimaan oikeus omistaa digitaalinen jalanjälkesi.&nbsp;<strong>Voit siirtää esimerkiksi Googlesta hakuhistoriasi jollekin toiselle yritykselle. Tällöin Google ei enää saa käyttää hakuhistoriaasi kohdistaakseen mainontaa sinulle mutta valitsemasi yritys saa.</strong>&nbsp;<strong>Tämä on hieman verrattavissa oikeuteen siirtää sama puhelinnumero liittymästä toiseen.&nbsp;</strong>Saat myös oikeuden tulla unohdetuksi poistamalla sinusta kerätyt tiedot.&nbsp;</p><p>Tämä EU:n yleinen tietosuoja asetus (GDPR) on massiivinen mahdollisuus osuuskunnille. Osakeyhtiön voi vallata ostamalla enemmistön osakkeista. Osuuskunnat taas ovat demokraattisia yrityksiä joissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, jolloin valtausta ei voida tehdä vaan omistuksen vaihdon hyväksymiseksi vaaditaan aina enemmistö äänistä.&nbsp;<strong>Osuuskunnat ovat siis paras valinta jos haluat siirtää datasi taholle jonka omistus ei siirry ilman että sinulla olisi siihen yhtä paljon sanottavaa kuin kaikilla muillakin omistajilla.</strong>&nbsp;</p><p>Tämänkaltaisen datan arvo on valtava. The Economist lehti onkin julistanut että se on korvannut öljyn maapallon arvokkaimpana resurssina. Googlen tai Facebookin käyttäjän datan keskimääräistä arvoa on mahdotonta mitata, sillä datan arvo esimerkiksi kasvaa kun sitä kerätään paljon yhteen. Jotain viitteitä voidaan kuidenkin saada esimerkiksi siitä että Yhdysvaltalainen käyttäjä tuotti Facebookille noin 41 dollaria vuonna 2015. Erään arvion mukaan EU:ssa henkilökohtaisen datan arvo tulee vuonna 2020 olemaan noin 1,4 triljoonaa euroa, mikä on lähemmäs 3 000 euroa kansalaista kohti. Dataosuuskunnat eivät tule tekemään jokaisesta rikasta. Ne kuitenkin mahdollistavat sen että datan hyödyt eivät kasaudu tekemällä muutamasta valtavan rikkaan vaan jakautuvat pienenä lisätienestinä valtavalle määrälle ihmisiä. Massadatan vapauttaminen massoille voi kääntää&nbsp;internetin kaupallistumisen demokraattisuutta tukahduttavasta sitä tukevaksi voimaksi.</p><p><strong>Tiedon siirto-oikeus tulee synnyttämään internetissä mahdollisuuksia dataosuuskunnille johon voi liittyä muutamalla klikillä fyysisestä sijannista tai kellonajasta riippumatta. Nämä monikansalliset osuuskunnat puolestaan mahdollistavat ilmaiset internet palvelut tekemällä käyttäjästä omistajan, ei tuotetta joka myydään.</strong><br />&nbsp;</p><p>Voit tutustua muihin osuustoimintaa käsitteleviin kirjoituksiini blogissani <a href="http://www.uusiosuuskuntaliike.wordpress.com">Uusi Osuuskuntataliike</a>, ja voit myös äänestää minua Helsingin Osuuspankin vaaleissa numerolla 98 <a href="https://www.op-edustajistonvaalit.fi/aanestys/session/new">tässä osoitteessa</a>. Äänestäneiden kesken arvotaan vuodeksi Volkswagen Passat GTE Variant -hybridiauto veloituksetta käyttöön.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2018 toukokuussa EU:ssa astuu voimaan oikeus omistaa digitaalinen jalanjälkesi. Voit siirtää esimerkiksi Googlesta hakuhistoriasi jollekin toiselle yritykselle. Tällöin Google ei enää saa käyttää hakuhistoriaasi kohdistaakseen mainontaa sinulle mutta valitsemasi yritys saa. Tämä on hieman verrattavissa oikeuteen siirtää sama puhelinnumero liittymästä toiseen. Saat myös oikeuden tulla unohdetuksi poistamalla sinusta kerätyt tiedot. 

Tämä EU:n yleinen tietosuoja asetus (GDPR) on massiivinen mahdollisuus osuuskunnille. Osakeyhtiön voi vallata ostamalla enemmistön osakkeista. Osuuskunnat taas ovat demokraattisia yrityksiä joissa jokaisella jäsenellä on yksi ääni, jolloin valtausta ei voida tehdä vaan omistuksen vaihdon hyväksymiseksi vaaditaan aina enemmistö äänistä. Osuuskunnat ovat siis paras valinta jos haluat siirtää datasi taholle jonka omistus ei siirry ilman että sinulla olisi siihen yhtä paljon sanottavaa kuin kaikilla muillakin omistajilla. 

Tämänkaltaisen datan arvo on valtava. The Economist lehti onkin julistanut että se on korvannut öljyn maapallon arvokkaimpana resurssina. Googlen tai Facebookin käyttäjän datan keskimääräistä arvoa on mahdotonta mitata, sillä datan arvo esimerkiksi kasvaa kun sitä kerätään paljon yhteen. Jotain viitteitä voidaan kuidenkin saada esimerkiksi siitä että Yhdysvaltalainen käyttäjä tuotti Facebookille noin 41 dollaria vuonna 2015. Erään arvion mukaan EU:ssa henkilökohtaisen datan arvo tulee vuonna 2020 olemaan noin 1,4 triljoonaa euroa, mikä on lähemmäs 3 000 euroa kansalaista kohti. Dataosuuskunnat eivät tule tekemään jokaisesta rikasta. Ne kuitenkin mahdollistavat sen että datan hyödyt eivät kasaudu tekemällä muutamasta valtavan rikkaan vaan jakautuvat pienenä lisätienestinä valtavalle määrälle ihmisiä. Massadatan vapauttaminen massoille voi kääntää internetin kaupallistumisen demokraattisuutta tukahduttavasta sitä tukevaksi voimaksi.

Tiedon siirto-oikeus tulee synnyttämään internetissä mahdollisuuksia dataosuuskunnille johon voi liittyä muutamalla klikillä fyysisestä sijannista tai kellonajasta riippumatta. Nämä monikansalliset osuuskunnat puolestaan mahdollistavat ilmaiset internet palvelut tekemällä käyttäjästä omistajan, ei tuotetta joka myydään.
 

Voit tutustua muihin osuustoimintaa käsitteleviin kirjoituksiini blogissani Uusi Osuuskuntataliike, ja voit myös äänestää minua Helsingin Osuuspankin vaaleissa numerolla 98 tässä osoitteessa. Äänestäneiden kesken arvotaan vuodeksi Volkswagen Passat GTE Variant -hybridiauto veloituksetta käyttöön.

]]>
1 http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246017-2018-tiedonsiirto-oikeus-omista-ja-myy-data-joka-yrityksilla-on-sinusta#comments Big data Data osuuskuntamalli Osuuspankki Yksityisyys Mon, 13 Nov 2017 11:48:27 +0000 Leo Sammallahti http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246017-2018-tiedonsiirto-oikeus-omista-ja-myy-data-joka-yrityksilla-on-sinusta
Näytä, Näy, Tarkkaile, Havainnoi, Hae, Luokittele & Ohjaile http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230646-nayta-nay-tarkkaile-havainnoi-hae-luokittele-ohjaile <p>Internet on siitä erikoinen asia, että se tarjoaa helpon jakelukanavan ties mille. Tätä voidaan pitää hyvinkin demokraattisena ja sananvapauden ystävänä ; Kaikki saavat sanoa haluamansa ja sitten niitä juttuja luetaan jotka kiinnostavat ja innostavat.<br /><br />Minun kaltaiset katkeroituneet blogistit ovat toki tienneet jo kauan jotain ; Että samalla kun netti tarjoaa &quot;helpon tarjonnan&quot; se lähinnä syö sisällöntuotannon arvoa. Ja että netti tarjoaa &quot;kaikkien taistelun kaikkia vastaan&quot;. Ja tässä taistelussa kaikki näkemykset eivät saa yhtä suurta näkyvyyttä. Tai mahdollisuutta. ; Mieleen tulee rajoittamaton kilpailu markkinataloudessa. Kilpailu romauttaa hintoja ja syntyy itseäänruokkivia järjestelmiä joissa tuloerot kasvavat eksponentiaaliseesti. Vahvimmilla on valtavasti valtaa ja tätä on käytännössä mahdotonta rikkoa.<br /><br />Karkeasti ottaen kysymys on siitä että esimerkiksi google ja muut hakukoneet saavat hirveästi &quot;näkymätöntä valtaa&quot;. Ne nimittäin luovat algoritmit joiden mukaan arvioidaan mikä on meille tärkeää. Ja tässä on mahdollisuus hyvin erikoisiin asioihin. <strong>John Danaher</strong> on <a href="http://philosophicaldisquisitions.blogspot.fi/2017/01/algocracy-as-hypernudging-new-way-to.html">kirjoittanut tässä yhteydessä</a> algokratiasta (<em>algocracy</em>). Eli vallasta joka tulee niille jotka kirjoittavat algoritmeja jotka sitten sanovat mikä on oletettavasti tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. <em>&quot;I defined algorithmic governance &mdash; or as I prefer &lsquo;algocracy&rsquo; &mdash; as the use of data-mining, predictive and descriptive analytics to constrain and control human behaviour. I then argued that the increased prevalence of algocratic systems posed a threat to the legitimacy of governance.&quot;</em><br /><br /><strong>Toisaalta kilpailu internetissä ei muutenkaan ole tasaista. Osa saa tietoa, myös metatietoa internetin toiminnasta, paremmin kuin toiset eivät.</strong><br /><br />Kysymys on hirvittävän kiinnostava, sillä <a href="https://motherboard.vice.com/en_us/article/how-our-likes-helped-trump-win">osa näkee että</a> <strong>Trumpin</strong> voiton takana olisi ollut erikoinen ja ainutlaatuinen tekoälyn hyväksikäyttö. Siinä esitettiin että Big Datan käytöllä onnistuttiin analysoimaan &quot;vaalikarjaa&quot;. Jutun ytimeen on asetettu <strong>Michal Kosinski</strong>, joka oli käyttänyt sosiaalisen median datalouhintaa psykometrisiin projekteihin. Hänen metodejaan oli sitten löydetty erilaisilta yrityksiltä jotka tekivät töitä isoista rahoista ihmisille jotka halusivat kampanjoida itselleen paljon valtaa. Mainituksi tulee etenkin <em>Cambridge Analytica</em> -niminen yhtiö.<br /><strong>1: </strong>Tässä yhteydessä perustalla on se, miten sosiaalisesta mediasta todella voidaan saada tietoja esimerkiksi temperamenttityypeistä ja poliittisista mielipiteistä. Tämä on ytimeltään populistista mutta ei epädemokraattista ;&nbsp; Tässähän selvitetään lähinnä &quot;mitä massat haluavat&quot; ja sitten tätä voidaan käyttää siihen että heille tarjotaan juuri sitä. Ainut minkä tämä onnistuessaan tekee, on se että äänestystilanne ei itse asiassa enää merkitse kovin paljoa mielipiteen ilmaisuna tai siinä että kansan tahdosta saadaan jotain tietoa. Mitä paremmin tämä vaihe onnistu sitä miellyttävämpi valikoima voidaan tuottaa. ; Toisaalta tämä tieto ei ole kaikkien saavutettavissa joten periaatteessa tämän pohjalta voidaan luoda tilanne jossa luvataan haluttavia vaalilupauksia joita ei sitten tosiasiassa pidetä. Ja tätä kautta valtaanpääsy todennäköistyy epäreilusti ja tarjoaa edun joka on ennen kaikkea rikkailla.<br /><strong>2:</strong> Toisaalta näitä samoja korrelaatteja voitaisiin käyttää toiseen suuntaan. Voitaisiin etsiä tietynlaisia ihmisiä. Tässä tapauksessa ominaisuuksia tai ominaisuusryhmiä voitaisiin etsiä ennen kuin heiltä on edes kysytty. (Tässä ei sinänsä ole mitään kummallista. Olin töissä markkinatutkimusyrityksessä jossa itse asiassa tein suunnilleen tätä. Etsin esimerkiksi keinoja joilla voitaisiin löytää kohderyhmään sopivia mutta mahdollisimman tasaisesti jakautuneita tietynlaisia ihmisiä ryhmähaastatteluihin. Omat keinoni olivat toki melko yksinkertaisia verrattuna siihen mihin isolla aineistolla päästään.)<br /><br />Kun käytössä on paljon dataa sosiaalisesta mediasta jota käsitellään tavalla jonka tulokset ovat vain harvojen saatavilla voidaan tietenkin analysoida se, minkälaisia temperamentteja ihmisillä on niin, että tulokset ovat hyvin tarkkoja. Tästä voidaan löytää (vaikka faktorianalyysillä) erilaisia mielipideklustereita ja klikkejä. Voidaan myös tietää mikä provosoi massoja ja alakulttuureita - jopa yksilöitä. Mielipiteiden muuttaminen ja äänestysinnokkuuteen vaikuttaminen tulevat nekin mukaan. Tässä tilanteessa Big Data todella voi tarjota periaatteessa keinoja siihen miten ihmisten mielipiteiden kartoituksesta päästään siihen että osataan mahdollisimman tehokkaasti manipuloida massoja. Data kertoo millä naruilla mielipiteet saadaan muuttumaan. Ja mikä ärsyttää aktivoitumaan. Tässä mielessä tilanne sitten muuttuukin joksikin joka on melko epädemokraattista. ; Kansanvallasta päästäänkin siihen miten ihmisiä aktivoidaan äänestämään ja miten ihmisiä saadaan vedeltyä kuin pässiä narussa. Tätä voidaan tukea tukemalla sitä että ihmiset eivät myöskään helposti näe muunlaista materiaalia kuin sitä joka tukee tätä kaikkea aiemmin mainittua.<br /><br />Tässä mielessä on muistettava että vapaa kilpailu ei ole samaa kuin reiluus. Eikä massojen houkuttelu ole sitä populismia joka voidaan liittää demokratiaan vaan siihen populismiin joka perustuu massojen ohjailuun tavoilla jotka ovat kaikkea muuta kuin demokraattisia. ; Big data on jotain joka on väline. Ja sitä voidaan käyttää monenlaiseen. Sillä voidaan myös johtaa Neuvostoliittolaiseen meininkiin, ainostaan paremmin valvottuun sellaiseen. Se varmistaa tehokkaan aivopesun, propagandanjakamisen jossa vaihtoehtoja on vaikeaa löytää, toisinajattelijoiden kartoittamisen ja luetteloinnin, ja ihmisten mielipiteistöjen ohjailun. Sekä sen että hädän tullen vähintään tietää mitä ihmiset haluavat ja voi sitten valehdella-luvata niitä.<br /><br /><strong>Toki tämä tarina on sinänsä &quot;liian kiinnostava&quot; ollakseen &quot;täysin uskottava&quot;</strong><br /><br />On hieman pitkälle vedettyä sanoa että tämä on jo tapahtunut. Toki moni haluaa ymmärtää miten Trump on päässyt valtaan - joka kertoo siitä että tarve selitykselle on kova, joka taas osittain johtuu siitä että hänen presidenttiytensä oli monille kaikkea muuta kuin ennalta-arvattava. Ja hänen persoonallisuutensa ja hahmonsa on sellainen joka ei kenties ensimmäisenä tule mieleen kun haetaan termiä &quot;presidentillinen&quot;. Hän on siis epätavanomainen presidentti joka persoonallaan haastaa sitä millainen presidentti on perinteisesti. Että hän on muutekin sellainen valinta jota ei pitäisi sellaisena jonka puolesta löisi vetoa. Ja kun tälläinen on vallassa on mielessä ällistys. Ällistys joka peittyy helposti kun näppärä ja vinkeä ison datan hallinnan sankari paljastaa asioita.<br /><br />Olen itse asiassa hyvin epäluuloinen kun jonkin tuloksen jälkeen osataan kovinkin selittää miten se tapahtui. Trumpin kohdalla vain hyvin harva piti voittoa ennustettavana - lähinnä joku <strong>Michael Moore</strong> ja jotkut muut onnistuivat ennustamaan tilanteen oikein. Ja he tekivät sen ilman mitään Big Datan tuntemusta. Toisaalta Trumpin lausunnot eivät vaikuta kovinkaan analysoiduilta. Ja kolmanneksi olen kuullut aika monelta vanhemman polven ihmiseltä kokemuksia. He kertovat nähneensä täsmälleen samoja temppuja Neuvostoliiton johtajien puheissa. Toki tässä on se että Neuvostoliittolaiset menestyivät joten he varmaan käyttivät hyviä strategioita, mutta toisaalta heidän keinonsa ovat helposti kopioitavissa vaikka heidän puheistaan ja sen ajan historiallisesta toiminnasta. Ja Neuvostoliittolaisetkaan eivät keksineet keinojensa hiomiseen nykyajan Big Dataa.<br /><br />Mutta silti. Tässä on kuitenkin kuvattu jotain joka on itse asiassa täysin mahdollista tämän ajan teknologialla. Tämä ei ole tieteisfiktiota. Tämä on hyvin lähellä sitä, että herää kysymyksiä että jos tälläistä ei ole käytety niin miksi ei ole käytetty... Joten esille tulee kuitenkin ajatus riskeistä joita me emme kenties osaa hallita. Tai ainakaan tilanne ei ole sellainen että sen hallintaa olisi tässä mittakaavassa täytynyt tehdä aiemmin...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Internet on siitä erikoinen asia, että se tarjoaa helpon jakelukanavan ties mille. Tätä voidaan pitää hyvinkin demokraattisena ja sananvapauden ystävänä ; Kaikki saavat sanoa haluamansa ja sitten niitä juttuja luetaan jotka kiinnostavat ja innostavat.

Minun kaltaiset katkeroituneet blogistit ovat toki tienneet jo kauan jotain ; Että samalla kun netti tarjoaa "helpon tarjonnan" se lähinnä syö sisällöntuotannon arvoa. Ja että netti tarjoaa "kaikkien taistelun kaikkia vastaan". Ja tässä taistelussa kaikki näkemykset eivät saa yhtä suurta näkyvyyttä. Tai mahdollisuutta. ; Mieleen tulee rajoittamaton kilpailu markkinataloudessa. Kilpailu romauttaa hintoja ja syntyy itseäänruokkivia järjestelmiä joissa tuloerot kasvavat eksponentiaaliseesti. Vahvimmilla on valtavasti valtaa ja tätä on käytännössä mahdotonta rikkoa.

Karkeasti ottaen kysymys on siitä että esimerkiksi google ja muut hakukoneet saavat hirveästi "näkymätöntä valtaa". Ne nimittäin luovat algoritmit joiden mukaan arvioidaan mikä on meille tärkeää. Ja tässä on mahdollisuus hyvin erikoisiin asioihin. John Danaher on kirjoittanut tässä yhteydessä algokratiasta (algocracy). Eli vallasta joka tulee niille jotka kirjoittavat algoritmeja jotka sitten sanovat mikä on oletettavasti tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää. "I defined algorithmic governance — or as I prefer ‘algocracy’ — as the use of data-mining, predictive and descriptive analytics to constrain and control human behaviour. I then argued that the increased prevalence of algocratic systems posed a threat to the legitimacy of governance."

Toisaalta kilpailu internetissä ei muutenkaan ole tasaista. Osa saa tietoa, myös metatietoa internetin toiminnasta, paremmin kuin toiset eivät.

Kysymys on hirvittävän kiinnostava, sillä osa näkee että Trumpin voiton takana olisi ollut erikoinen ja ainutlaatuinen tekoälyn hyväksikäyttö. Siinä esitettiin että Big Datan käytöllä onnistuttiin analysoimaan "vaalikarjaa". Jutun ytimeen on asetettu Michal Kosinski, joka oli käyttänyt sosiaalisen median datalouhintaa psykometrisiin projekteihin. Hänen metodejaan oli sitten löydetty erilaisilta yrityksiltä jotka tekivät töitä isoista rahoista ihmisille jotka halusivat kampanjoida itselleen paljon valtaa. Mainituksi tulee etenkin Cambridge Analytica -niminen yhtiö.
1: Tässä yhteydessä perustalla on se, miten sosiaalisesta mediasta todella voidaan saada tietoja esimerkiksi temperamenttityypeistä ja poliittisista mielipiteistä. Tämä on ytimeltään populistista mutta ei epädemokraattista ;  Tässähän selvitetään lähinnä "mitä massat haluavat" ja sitten tätä voidaan käyttää siihen että heille tarjotaan juuri sitä. Ainut minkä tämä onnistuessaan tekee, on se että äänestystilanne ei itse asiassa enää merkitse kovin paljoa mielipiteen ilmaisuna tai siinä että kansan tahdosta saadaan jotain tietoa. Mitä paremmin tämä vaihe onnistu sitä miellyttävämpi valikoima voidaan tuottaa. ; Toisaalta tämä tieto ei ole kaikkien saavutettavissa joten periaatteessa tämän pohjalta voidaan luoda tilanne jossa luvataan haluttavia vaalilupauksia joita ei sitten tosiasiassa pidetä. Ja tätä kautta valtaanpääsy todennäköistyy epäreilusti ja tarjoaa edun joka on ennen kaikkea rikkailla.
2: Toisaalta näitä samoja korrelaatteja voitaisiin käyttää toiseen suuntaan. Voitaisiin etsiä tietynlaisia ihmisiä. Tässä tapauksessa ominaisuuksia tai ominaisuusryhmiä voitaisiin etsiä ennen kuin heiltä on edes kysytty. (Tässä ei sinänsä ole mitään kummallista. Olin töissä markkinatutkimusyrityksessä jossa itse asiassa tein suunnilleen tätä. Etsin esimerkiksi keinoja joilla voitaisiin löytää kohderyhmään sopivia mutta mahdollisimman tasaisesti jakautuneita tietynlaisia ihmisiä ryhmähaastatteluihin. Omat keinoni olivat toki melko yksinkertaisia verrattuna siihen mihin isolla aineistolla päästään.)

Kun käytössä on paljon dataa sosiaalisesta mediasta jota käsitellään tavalla jonka tulokset ovat vain harvojen saatavilla voidaan tietenkin analysoida se, minkälaisia temperamentteja ihmisillä on niin, että tulokset ovat hyvin tarkkoja. Tästä voidaan löytää (vaikka faktorianalyysillä) erilaisia mielipideklustereita ja klikkejä. Voidaan myös tietää mikä provosoi massoja ja alakulttuureita - jopa yksilöitä. Mielipiteiden muuttaminen ja äänestysinnokkuuteen vaikuttaminen tulevat nekin mukaan. Tässä tilanteessa Big Data todella voi tarjota periaatteessa keinoja siihen miten ihmisten mielipiteiden kartoituksesta päästään siihen että osataan mahdollisimman tehokkaasti manipuloida massoja. Data kertoo millä naruilla mielipiteet saadaan muuttumaan. Ja mikä ärsyttää aktivoitumaan. Tässä mielessä tilanne sitten muuttuukin joksikin joka on melko epädemokraattista. ; Kansanvallasta päästäänkin siihen miten ihmisiä aktivoidaan äänestämään ja miten ihmisiä saadaan vedeltyä kuin pässiä narussa. Tätä voidaan tukea tukemalla sitä että ihmiset eivät myöskään helposti näe muunlaista materiaalia kuin sitä joka tukee tätä kaikkea aiemmin mainittua.

Tässä mielessä on muistettava että vapaa kilpailu ei ole samaa kuin reiluus. Eikä massojen houkuttelu ole sitä populismia joka voidaan liittää demokratiaan vaan siihen populismiin joka perustuu massojen ohjailuun tavoilla jotka ovat kaikkea muuta kuin demokraattisia. ; Big data on jotain joka on väline. Ja sitä voidaan käyttää monenlaiseen. Sillä voidaan myös johtaa Neuvostoliittolaiseen meininkiin, ainostaan paremmin valvottuun sellaiseen. Se varmistaa tehokkaan aivopesun, propagandanjakamisen jossa vaihtoehtoja on vaikeaa löytää, toisinajattelijoiden kartoittamisen ja luetteloinnin, ja ihmisten mielipiteistöjen ohjailun. Sekä sen että hädän tullen vähintään tietää mitä ihmiset haluavat ja voi sitten valehdella-luvata niitä.

Toki tämä tarina on sinänsä "liian kiinnostava" ollakseen "täysin uskottava"

On hieman pitkälle vedettyä sanoa että tämä on jo tapahtunut. Toki moni haluaa ymmärtää miten Trump on päässyt valtaan - joka kertoo siitä että tarve selitykselle on kova, joka taas osittain johtuu siitä että hänen presidenttiytensä oli monille kaikkea muuta kuin ennalta-arvattava. Ja hänen persoonallisuutensa ja hahmonsa on sellainen joka ei kenties ensimmäisenä tule mieleen kun haetaan termiä "presidentillinen". Hän on siis epätavanomainen presidentti joka persoonallaan haastaa sitä millainen presidentti on perinteisesti. Että hän on muutekin sellainen valinta jota ei pitäisi sellaisena jonka puolesta löisi vetoa. Ja kun tälläinen on vallassa on mielessä ällistys. Ällistys joka peittyy helposti kun näppärä ja vinkeä ison datan hallinnan sankari paljastaa asioita.

Olen itse asiassa hyvin epäluuloinen kun jonkin tuloksen jälkeen osataan kovinkin selittää miten se tapahtui. Trumpin kohdalla vain hyvin harva piti voittoa ennustettavana - lähinnä joku Michael Moore ja jotkut muut onnistuivat ennustamaan tilanteen oikein. Ja he tekivät sen ilman mitään Big Datan tuntemusta. Toisaalta Trumpin lausunnot eivät vaikuta kovinkaan analysoiduilta. Ja kolmanneksi olen kuullut aika monelta vanhemman polven ihmiseltä kokemuksia. He kertovat nähneensä täsmälleen samoja temppuja Neuvostoliiton johtajien puheissa. Toki tässä on se että Neuvostoliittolaiset menestyivät joten he varmaan käyttivät hyviä strategioita, mutta toisaalta heidän keinonsa ovat helposti kopioitavissa vaikka heidän puheistaan ja sen ajan historiallisesta toiminnasta. Ja Neuvostoliittolaisetkaan eivät keksineet keinojensa hiomiseen nykyajan Big Dataa.

Mutta silti. Tässä on kuitenkin kuvattu jotain joka on itse asiassa täysin mahdollista tämän ajan teknologialla. Tämä ei ole tieteisfiktiota. Tämä on hyvin lähellä sitä, että herää kysymyksiä että jos tälläistä ei ole käytety niin miksi ei ole käytetty... Joten esille tulee kuitenkin ajatus riskeistä joita me emme kenties osaa hallita. Tai ainakaan tilanne ei ole sellainen että sen hallintaa olisi tässä mittakaavassa täytynyt tehdä aiemmin...

]]>
0 http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230646-nayta-nay-tarkkaile-havainnoi-hae-luokittele-ohjaile#comments Big data Demokratia Donald Trump Internet Populismi Wed, 01 Feb 2017 22:56:39 +0000 Tuomo Gren http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230646-nayta-nay-tarkkaile-havainnoi-hae-luokittele-ohjaile
Trumpin voitto oli digitaalisen sissimarkkinoinnin voitto http://jyrkipenttonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225923-trumpin-voitto-oli-digitaalisen-sissimarkkinoinnin-voitto <p>Useimpien yllätykseksi Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Niin ei pitänyt käydä. Trumpilla ei ollut matkassaan muuta, kuin ylämäkeä. Reutersin mukaan hän käytti 50% vähemmän rahaa mainontaan, kuin Clinton. Amerikkalainen media oli yhtenä äänenä häntä vastaan eikä republikaaninen puolue ollut täysin hänen tukenaan. Mielipidetiedustelut ennustivat Clintonin voittoa. Iltalehti uutisoi vaali-iltana, että Clintonin voiton todennäköisyys on 85%-99%. Vedonlyöntitoimistot antoivat Trumpin voitolle kertoimen 5.</p><p>Clintonin olisi siis pitänyt voittaa selvästi ja vaalivalvojaisista olisi pitänyt tulla lyhyet. Toisin kävi. Helsingin Sanomien Saska Saarikoski kiteytti tunnot kampanjan alkuvaiheessa osuvasti: &rdquo;Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysjärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.&rdquo;</p><p>Business Week lehden lokakuun numerossa oli raportti Trumpin kampanjan taustakoneiston toiminnasta. Syyt Trumpin voittoon löytyvät uudesta tavasta organisoida vaalikampanja. Trump on liikemies, jolla on pitkä kokemus myynnistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Hän tiesi, että perinteisillä menetelmillä hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia, kun ottaa huomioon huonot lähtökohdat. Siksi hänen tiiminsa oli organisoitunut massiiviseksi sissimarkkinointikampanjaksi, joka hyödynsi viimeisintä tietotekniikkaa.</p><p>Sissimarkinoinnin idean kehitti Jay Conrad Levinson kirjassaan Guerrilla Marketing vuonna 1984. Hänen mukaansa sissimarkkinointi tarkoittaa &rdquo;epätyypillisiä keinoja, jotka tuottavat maksimituloksia minimipanoksin.&rdquo; Numeroiden mukaan Trumpin kampanja tämän totta viekoon tekikin. Clinton käytti 521 miljoonaa dollaria mainontaan, kun Trumpin kokonaisbudjetti oli puolet tästä. Analytiikkayhtiö mediaQuantin mukaan Trumpin medioilta saama ilmainen ilma-aika vastasi 5 miljardin dollarin panostusta.</p><p>Trumpin sissimarkkinointikampanjan ytimessä oli median ilma-ajan hallinta. Koska mainontaan ei ollut&nbsp; rahaa, varsinkaan esivaalien aikana, kampanja hyödynsi Trumpin värikästä persoonaa ja kärkkäitä lausuntoja, tölväisyjä ja möläytyksiä. Niiden avulla saatiin media kirjoittamaan Trumpista ja pitämään hänet valokeilassa. Siinä kampanja onnistui erinomaisesti. Jokainen räväkkä lausunto piti Trumpin uutisissa koko 48 tunnin uutissyklin. Siten Trumpin puheet muurin rakentamisesta Meksikon rajalle tai &nbsp;laittomasti oleskelevien lähettämisestä kotimaihinsa eivät olleet sattumaa. Ne olivat tarkasti suunniteltu tapa pitää hänet mukana pelissä ja luoda edellytykset sissimarkkinointikampanjan muille osille.</p><p>Toinen merkittävä osa Trumpin kampanjaa Business Weekin raportin mukaan oli pitkälle kehitetty digitaalisen markkinoinnin koneisto. He keräsivät suuren osoitetietokannan potentiaalisista kannattajista vaa&rsquo;ankieliosavaltioissa ja alkoivat kohdistaa tähän ryhmään mainoksia sosiaalisen median, kuten Facebookin, kautta. Testaamalla erilaisia vaihtoehtoisia viestejä ja, mikä tärkeämpää, seuraamalla vastetta tältä 13 miljoonan kohderyhmältä Trumpin kampanja pystyi kehittämään viestinsä sellaiseksi, että se sai kannattajat uurnille äänestämään Trumpia.</p><p>Tämä digitaalinen koneisto sisälsi myös viikottaisen kannatusmittauksen eri alueilla ja eri kannatusryhmissä. Tämän mittaustiedon perusteella kampanjan johto pystyi tekemään reaaliaikaisia päätöksiä mainospanostusten kohdistamisesta ja kampanjatapahtumien järjestämisestä siten, että panos-tuotos suhde minimoitui. Jos Daytonissa oli enemmän potentiaalisesti käännytettäviä äänestäjiä, kuin Cincinnatissa, niin sitten mentiin Daytoniin.</p><p>Kolmas Trumpin kampanjatiimin työkalu oli järjestetyt kampanjatapahtumat. Niitä oli paljon ja niihin saatiin suuret määrät osallistujia &ndash; kymmeniä tuhansia. Tämä oli sidottu digitaaliseen koneistoon: paikalletulijoita vaadittiin rekisteröitymään nimellään, osoitteellaan ja puhelinnumerollaan, jolloin hänet saatiin kampanjan seurantaan mukaan. Samalla haettiin automaattisesti hänen Facebook profiilinsa ja etsittiin kontakteista muita vastaavia henkilöitä. Kampanjat eivät siis olleet pelkästään markkinointitilaisuuksia, jossa kampanjan viestiä tuotiin esiin, vaan ne olivat tapa rakentaa kannattajatietokantaa.</p><p>Trumpin kampanjan digitaalinen alusta sisälsi myös menetelmän, jolla äänestystuloksia voitiin simuloida. Viikottainen kannattajakysely syötettiin simulointiohjelmaan (Battleground Optimizer Path to Victory), joka kertoi missä olivat ne kapeikot, jotka estivät saavuttamasta 270 valitsijamiehen enemmistöä. Tämä toistuvasti osoitti, että Trumpin tuli voittaa Florida, Ohio, Pennsylvania, Pohjois-Carolina ja Georgia. Siten suurin osa panostuksesta ohjattiin näihin osavaltioihin. Viimeisten viikkojen aikana ilmeisesti saatiin selväksi, että nämä osavaltiot oli varmistettu, jolloin fokusta voitiin siirtää Michiganiin ja muihin perinteisiin demokraattisiin alueisiin.</p><p>Kun Trumpin menestystä analysoidaan, voi tämän perusteella sanoa, että kysymys ei ole sattumasta, vaan kyseessä oli määrätietoinen projekti, jossa hyödynnettiin digitaalisen markkinoinnin viimeisimpiä työkaluja. Trumpin provokatiiviset lausunnot pitivät hänet uutisissa, kannattajatietokantaa kehitettiin aktiivisesti, politiikkaviestit koemarkkinoitiin ennen esittämistä, kampanjatilaisuudet nivottiin tietokannan kehittämiseen ja operaatioita ohjattiin mittaustiedon perusteella sinne, missä pienimmällä panoksella saatiin suurin hyöty.</p><p>Trumpista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta se on myönnettävä, että tämän pelin hän osasi pelata. &nbsp;Tai ainakin hän osasi palkata sopivat tekijät toteuttamaan valitun taktiikan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useimpien yllätykseksi Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Niin ei pitänyt käydä. Trumpilla ei ollut matkassaan muuta, kuin ylämäkeä. Reutersin mukaan hän käytti 50% vähemmän rahaa mainontaan, kuin Clinton. Amerikkalainen media oli yhtenä äänenä häntä vastaan eikä republikaaninen puolue ollut täysin hänen tukenaan. Mielipidetiedustelut ennustivat Clintonin voittoa. Iltalehti uutisoi vaali-iltana, että Clintonin voiton todennäköisyys on 85%-99%. Vedonlyöntitoimistot antoivat Trumpin voitolle kertoimen 5.

Clintonin olisi siis pitänyt voittaa selvästi ja vaalivalvojaisista olisi pitänyt tulla lyhyet. Toisin kävi. Helsingin Sanomien Saska Saarikoski kiteytti tunnot kampanjan alkuvaiheessa osuvasti: ”Donald Trump on pelle, joka saa republikaanien muut ehdokkaat näyttämään lähes täysjärkisiltä. Hänen mahdollisuutensa ovat tietysti 0,0.”

Business Week lehden lokakuun numerossa oli raportti Trumpin kampanjan taustakoneiston toiminnasta. Syyt Trumpin voittoon löytyvät uudesta tavasta organisoida vaalikampanja. Trump on liikemies, jolla on pitkä kokemus myynnistä, markkinoinnista ja viestinnästä. Hän tiesi, että perinteisillä menetelmillä hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia, kun ottaa huomioon huonot lähtökohdat. Siksi hänen tiiminsa oli organisoitunut massiiviseksi sissimarkkinointikampanjaksi, joka hyödynsi viimeisintä tietotekniikkaa.

Sissimarkinoinnin idean kehitti Jay Conrad Levinson kirjassaan Guerrilla Marketing vuonna 1984. Hänen mukaansa sissimarkkinointi tarkoittaa ”epätyypillisiä keinoja, jotka tuottavat maksimituloksia minimipanoksin.” Numeroiden mukaan Trumpin kampanja tämän totta viekoon tekikin. Clinton käytti 521 miljoonaa dollaria mainontaan, kun Trumpin kokonaisbudjetti oli puolet tästä. Analytiikkayhtiö mediaQuantin mukaan Trumpin medioilta saama ilmainen ilma-aika vastasi 5 miljardin dollarin panostusta.

Trumpin sissimarkkinointikampanjan ytimessä oli median ilma-ajan hallinta. Koska mainontaan ei ollut  rahaa, varsinkaan esivaalien aikana, kampanja hyödynsi Trumpin värikästä persoonaa ja kärkkäitä lausuntoja, tölväisyjä ja möläytyksiä. Niiden avulla saatiin media kirjoittamaan Trumpista ja pitämään hänet valokeilassa. Siinä kampanja onnistui erinomaisesti. Jokainen räväkkä lausunto piti Trumpin uutisissa koko 48 tunnin uutissyklin. Siten Trumpin puheet muurin rakentamisesta Meksikon rajalle tai  laittomasti oleskelevien lähettämisestä kotimaihinsa eivät olleet sattumaa. Ne olivat tarkasti suunniteltu tapa pitää hänet mukana pelissä ja luoda edellytykset sissimarkkinointikampanjan muille osille.

Toinen merkittävä osa Trumpin kampanjaa Business Weekin raportin mukaan oli pitkälle kehitetty digitaalisen markkinoinnin koneisto. He keräsivät suuren osoitetietokannan potentiaalisista kannattajista vaa’ankieliosavaltioissa ja alkoivat kohdistaa tähän ryhmään mainoksia sosiaalisen median, kuten Facebookin, kautta. Testaamalla erilaisia vaihtoehtoisia viestejä ja, mikä tärkeämpää, seuraamalla vastetta tältä 13 miljoonan kohderyhmältä Trumpin kampanja pystyi kehittämään viestinsä sellaiseksi, että se sai kannattajat uurnille äänestämään Trumpia.

Tämä digitaalinen koneisto sisälsi myös viikottaisen kannatusmittauksen eri alueilla ja eri kannatusryhmissä. Tämän mittaustiedon perusteella kampanjan johto pystyi tekemään reaaliaikaisia päätöksiä mainospanostusten kohdistamisesta ja kampanjatapahtumien järjestämisestä siten, että panos-tuotos suhde minimoitui. Jos Daytonissa oli enemmän potentiaalisesti käännytettäviä äänestäjiä, kuin Cincinnatissa, niin sitten mentiin Daytoniin.

Kolmas Trumpin kampanjatiimin työkalu oli järjestetyt kampanjatapahtumat. Niitä oli paljon ja niihin saatiin suuret määrät osallistujia – kymmeniä tuhansia. Tämä oli sidottu digitaaliseen koneistoon: paikalletulijoita vaadittiin rekisteröitymään nimellään, osoitteellaan ja puhelinnumerollaan, jolloin hänet saatiin kampanjan seurantaan mukaan. Samalla haettiin automaattisesti hänen Facebook profiilinsa ja etsittiin kontakteista muita vastaavia henkilöitä. Kampanjat eivät siis olleet pelkästään markkinointitilaisuuksia, jossa kampanjan viestiä tuotiin esiin, vaan ne olivat tapa rakentaa kannattajatietokantaa.

Trumpin kampanjan digitaalinen alusta sisälsi myös menetelmän, jolla äänestystuloksia voitiin simuloida. Viikottainen kannattajakysely syötettiin simulointiohjelmaan (Battleground Optimizer Path to Victory), joka kertoi missä olivat ne kapeikot, jotka estivät saavuttamasta 270 valitsijamiehen enemmistöä. Tämä toistuvasti osoitti, että Trumpin tuli voittaa Florida, Ohio, Pennsylvania, Pohjois-Carolina ja Georgia. Siten suurin osa panostuksesta ohjattiin näihin osavaltioihin. Viimeisten viikkojen aikana ilmeisesti saatiin selväksi, että nämä osavaltiot oli varmistettu, jolloin fokusta voitiin siirtää Michiganiin ja muihin perinteisiin demokraattisiin alueisiin.

Kun Trumpin menestystä analysoidaan, voi tämän perusteella sanoa, että kysymys ei ole sattumasta, vaan kyseessä oli määrätietoinen projekti, jossa hyödynnettiin digitaalisen markkinoinnin viimeisimpiä työkaluja. Trumpin provokatiiviset lausunnot pitivät hänet uutisissa, kannattajatietokantaa kehitettiin aktiivisesti, politiikkaviestit koemarkkinoitiin ennen esittämistä, kampanjatilaisuudet nivottiin tietokannan kehittämiseen ja operaatioita ohjattiin mittaustiedon perusteella sinne, missä pienimmällä panoksella saatiin suurin hyöty.

Trumpista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta se on myönnettävä, että tämän pelin hän osasi pelata.  Tai ainakin hän osasi palkata sopivat tekijät toteuttamaan valitun taktiikan.

]]>
0 http://jyrkipenttonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225923-trumpin-voitto-oli-digitaalisen-sissimarkkinoinnin-voitto#comments Amerikan Presidentinvaalit 2016 Big data Donald Trump Markkinointi Fri, 11 Nov 2016 02:42:25 +0000 Jyrki Penttonen http://jyrkipenttonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225923-trumpin-voitto-oli-digitaalisen-sissimarkkinoinnin-voitto
BIG-Data töihin – ETLAnow hyödyntää suuria tietomassoja ennustekäytössä http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217519-big-data-toihin-%E2%80%93-etlanow-hyodyntaa-suuria-tietomassoja-ennustekaytossa <p><strong><em>BIG-Data töihin &ndash; ETLAnow hyödyntää suuria tietomassoja ennustekäytössä</em></strong></p><p>*</p><p><em>&rdquo;Suomessa tehdään päivittäin 30 miljoonaa Google-hakua. Niitä voi hyödyntää muun muassa työttömyyden ennustamisessa, ilmenee tutkija <strong>Joonas Tuhkurin</strong> raportista </em><em><strong>Big Data: Google-haut ennustavat työttömyyttä Suomessa</strong></em><em> (ETLA Raportteja 31). </em></p><p><em>Google-hakujen hyödyntäminen muiden taloudellisten indikaattorien ohella tarkentaa nykyhetken ja lähitulevaisuuden ennustetta potentiaalisesti muutamilla prosenteilla.&rdquo;</em></p><p>Näin kertoi <strong>Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA </strong>&ndash;verkkosivuillaan jo parisen vuotta sitten, tarkemmin sanoen 14.8.2014.</p><p>&nbsp;<a href="https://www.etla.fi/uutiset/big-data-google-haut-ennustavat-tyottomyytta-suomessa/"><u>https://www.etla.fi/uutiset/big-data-google-haut-ennustavat-tyottomyytta-suomessa/</u></a></p><p>Mainittu ETLAn Raportti 31 on luettavissa täällä: <a href="https://www.etla.fi/julkaisut/33195/"><u>https://www.etla.fi/julkaisut/33195/</u></a> (36 sivua).</p><p><a href="https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-31.pdf"><u>https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-31.pdf</u></a></p><p>*</p><p><strong>Google-index</strong></p><p>Google-hakujen ennusteiden osuvuutta parantava vaikutus kiteytyy raportin mukaan käsitteeseen, jota kutsutaan nimellä &rdquo;<strong><em>Google-index</em></strong>&rdquo;.&nbsp; Väitetään, että Google-haut parantavat nykyhetken ennustetta jopa noin 10 %, ja kolmen kuukauden prognoosia jopa 39 %.&nbsp; Tämä toteutuessaan on eittämättä sekä tilastollisesti että käytännöllisesti merkitsevä ero.&nbsp;</p><p><em>Raportin esittelyssä todetaan:</em></p><p>&rdquo;<em>Google-hakujen sisältämän informaation arvioimiseksi raportissa vertaillaan yksinkertaista työttömyyttä kuvaavaa mallia sellaiseen malliin, johon on lisätty Google-aineistosta muodostettu muuttuja, <strong>Google Index</strong>. Tämän lisäksi tarkastellaan muuttujien välisiä ristikorrelaatioita ja suoritetaan <strong>Granger-kausaalisuustesti</strong>. </em></p><p><em>Yksinkertaiseen vertailukohtaan nähden <strong>Google-haut tarkentavat nykyhetken ennustetta 10 % absoluuttisella keskivirheellä mitattuna</strong>. Lisäksi Google-hakujen lisääminen malliin parantaa kolme kuukautta eteenpäin tehtyä <strong>ennustetta 39 %.</strong> </em></p><p><em>Havaitaan myös, että Google-haut tarkentavat ennustetta erityisesti käännekohdissa. </em></p><p><em>Tulokset viittaavat siihen, että Google-haut sisältävät hyödyllistä informaatiota nykyhetken ja lähitulevaisuuden työttömyydestä Suomessa</em>.&rdquo;</p><p>*</p><p><strong>Google-hauista hieman:</strong></p><p><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Google_Search"><u>https://en.wikipedia.org/wiki/Google_Search</u></a></p><p><strong>Google-indexistä</strong> vähäsen:</p><p><a href="https://support.google.com/webmasters/topic/4589100?hl=en&amp;ref_topic=4558844"><u>https://support.google.com/webmasters/topic/4589100?hl=en&amp;ref_topic=4558844</u></a></p><p>Ja vähän lisää <strong>indeksoinnista, algoritmeistä</strong> etc.:</p><p><a href="https://www.google.com/insidesearch/howsearchworks/crawling-indexing.html"><u>https://www.google.com/insidesearch/howsearchworks/crawling-indexing.html</u></a></p><p>Pari sanaa <strong>miten Google-haku</strong> toimii:</p><p><a href="https://support.google.com/webmasters/answer/70897?hl=en"><u>https://support.google.com/webmasters/answer/70897?hl=en</u></a></p><p>Ja vielä tuoretta selitystä hakujärjestelmästä, <strong>Thijs de Valk</strong> kertoo tuoreessa postauksessaan 22.5.2016;</p><p><a href="https://yoast.com/google-webmaster-tools-google-index/"><u>https://yoast.com/google-webmaster-tools-google-index/</u></a></p><p>*</p><p><strong>Nyt ETLA on lanseerannut</strong> pari päivää sitten <strong>ETLAnow &ndash;järjestelmän</strong>, joka hyödyntää <strong>Big Dataa</strong> &ndash; eli uusia suuria tietomassoja &ndash; ja tekee sen nimenomaisesti ennustekäytössä.&nbsp; Elinkeinoelämän tutkimuslaitos uskoo näin saatavan entistä parempia taloutta ja sen eri dimensioita koskevia ennakointitietoja, ennusteita.</p><p>ETLAnow:sta vastaa ETLA:ssa <strong>Jouko Tuhkuri</strong>.</p><p>Tällä hetkellä ETLAnow tuottaa ennusteen työttömyysasteesta jokaisessa 28:ssa EU-maassa käyttäen reaaliaikaisia tietoja työttömyyteen liittyvistä <a href="https://www.google.com/trends/"><u>Google-hauista</u></a> ja tuoreimpia <em>Eurostatin</em> tietoja työttömyysasteesta. ETLAnow tuottaa ennusteet automaattisesti päivittäin. ETLAnow on kehitetty yhteistyössä 29 eurooppalaisen tutkimuslaitoksen kanssa.</p><p><strong>Suora linkki ETLAnow &ndash;julkaisuun 25.5.2016:&nbsp;</strong></p><p><a href="http://www.etla.fi/etlanow/"><u>http://www.etla.fi/etlanow/</u></a></p><p><a href="https://www.etla.fi/julkaisut/etlanow-a-model-for-forecasting-with-big-data-forecasting-unemployment-with-google-searches-in-europe/"><u>https://www.etla.fi/julkaisut/etlanow-a-model-for-forecasting-with-big-data-forecasting-unemployment-with-google-searches-in-europe/</u></a></p><p>*</p><p>Etlan tutkija Jouko Tuhkuri tähdentää, että uudet aineistot mahdollistavat parempia ennusteita taloudesta &rdquo;<em>erityisesti sen <strong>käännekohdissa</strong>, kuten <strong>talouskriisin kynnyksellä</strong></em>&rdquo;.</p><p>Hyvä asia, jos näin on.&nbsp; Vakaassa tilanteessa kuka tahansa osaa viivottimella jatkaa trendiviivaa, ei siinä paljonkaan vaadita.&nbsp;</p><p>Muutoksen tunnistaminen on osaamista.&nbsp; Muutos, ja mihin suuntaan &ndash; siinäpä pointti!</p><p>*</p><p><strong>Ei uutta auringon alla</strong></p><p>ETLAnow ei ole mikään uusi hanke.</p><p>JO vuosia on puhuttu Google-hakujen käytöstä monenlaisten ilmiöiden ja tapahtumien haistelussa ja ennakoinnissa.&nbsp; Oli sitten kyse <strong><em>pörssin romahdus, Krimin valtaus, jonkin suuryrityksen konkurssi</em></strong> tms.</p><p>*</p><p><strong>Talouseläm</strong>ä kirjoitti 29.7.2014:</p><p><strong>&rdquo;Tutkimus: Google osaa ennustaa pörssiromahduksia&rdquo;</strong></p><p><em>&rdquo;Liiketoimintaan ja politiikkaan liittyvistä Google-hauista voidaa ennustaa pörssiromahduksia, </em><em><a href="http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2708746/Google-predict-stock-market-Researchers-search-engine-spot-crashes-BEFORE-happen.html" target="_blank"><u>väittää</u></a></em> <strong><em>Warwick Business Schoolin ja Bostonin yliopiston</em></strong><em> yhteistutkimus. Tutkijat analysoivat Yhdysvaltalaisten hakusanoja vuosina 2004-2012 ja havaitsivat tiettyjen hakujen lisääntyvän ennen romahduksia.</em></p><p><em>Tutkijoiden mukaan hakukäyttäytymisen tarkkaileminen voisi toimia talouden tilaa mittaavana ennakkovaroitusjärjestelmänä. </em></p><p><em>tutkijat loivat sanoista automaattisesti hakuja tarkkailevia algoritmeja luokittelemalla liiketoimintaa ja politiikkaa kuvaavat sanat.Tutkijat hyödynsivät <strong>Google Trends -työkalua</strong>, jolla he selvittivät, kuinka usein sanoja haettiin. </em></p><p><em>Vertaamalla hakutilastoja <strong>New Yorkin pörssin</strong> yleisindeksi S&amp;P 500:n muutoksiin, he huomasivat hakusanojen hakutiheyden korreloivan osakemarkkinoiden myöhempien muutosten kanssa. &rdquo;</em></p><p>Talouselämä, 29.7.2014: <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-google-osaa-ennustaa-porssiromahduksia-3460392"><u>http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-google-osaa-ennustaa-porssiromahduksia-3460392</u></a></p><p>*</p><p><strong>Google-trends</strong></p><p>Nousevia hakuaiheita voi tutkailla Google-trends&acute;illä:</p><p><a href="https://www.google.fi/trends/"><u>https://www.google.fi/trends/</u></a></p><p>Kiehtova seuranta-aihe on juuri nyt lähimmän puolen vuoden ajan Yhdysvaltain presidentinvaali ja sen vaihtuvat kannatuskäyrät, kiinnostuksen sektorit.</p><p><a href="https://www.google.fi/trends/explore#q=%2Fm%2F0ncc_0w&amp;date=today%203-m&amp;cmpt=q"><u>https://www.google.fi/trends/explore#q=%2Fm%2F0ncc_0w&amp;date=today%203-m&amp;cmpt=q</u></a></p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> BIG-Data töihin – ETLAnow hyödyntää suuria tietomassoja ennustekäytössä

*

”Suomessa tehdään päivittäin 30 miljoonaa Google-hakua. Niitä voi hyödyntää muun muassa työttömyyden ennustamisessa, ilmenee tutkija Joonas Tuhkurin raportista Big Data: Google-haut ennustavat työttömyyttä Suomessa (ETLA Raportteja 31).

Google-hakujen hyödyntäminen muiden taloudellisten indikaattorien ohella tarkentaa nykyhetken ja lähitulevaisuuden ennustetta potentiaalisesti muutamilla prosenteilla.”

Näin kertoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA –verkkosivuillaan jo parisen vuotta sitten, tarkemmin sanoen 14.8.2014.

 https://www.etla.fi/uutiset/big-data-google-haut-ennustavat-tyottomyytta-suomessa/

Mainittu ETLAn Raportti 31 on luettavissa täällä: https://www.etla.fi/julkaisut/33195/ (36 sivua).

https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-31.pdf

*

Google-index

Google-hakujen ennusteiden osuvuutta parantava vaikutus kiteytyy raportin mukaan käsitteeseen, jota kutsutaan nimellä ”Google-index”.  Väitetään, että Google-haut parantavat nykyhetken ennustetta jopa noin 10 %, ja kolmen kuukauden prognoosia jopa 39 %.  Tämä toteutuessaan on eittämättä sekä tilastollisesti että käytännöllisesti merkitsevä ero. 

Raportin esittelyssä todetaan:

Google-hakujen sisältämän informaation arvioimiseksi raportissa vertaillaan yksinkertaista työttömyyttä kuvaavaa mallia sellaiseen malliin, johon on lisätty Google-aineistosta muodostettu muuttuja, Google Index. Tämän lisäksi tarkastellaan muuttujien välisiä ristikorrelaatioita ja suoritetaan Granger-kausaalisuustesti.

Yksinkertaiseen vertailukohtaan nähden Google-haut tarkentavat nykyhetken ennustetta 10 % absoluuttisella keskivirheellä mitattuna. Lisäksi Google-hakujen lisääminen malliin parantaa kolme kuukautta eteenpäin tehtyä ennustetta 39 %.

Havaitaan myös, että Google-haut tarkentavat ennustetta erityisesti käännekohdissa.

Tulokset viittaavat siihen, että Google-haut sisältävät hyödyllistä informaatiota nykyhetken ja lähitulevaisuuden työttömyydestä Suomessa.”

*

Google-hauista hieman:

https://en.wikipedia.org/wiki/Google_Search

Google-indexistä vähäsen:

https://support.google.com/webmasters/topic/4589100?hl=en&ref_topic=4558844

Ja vähän lisää indeksoinnista, algoritmeistä etc.:

https://www.google.com/insidesearch/howsearchworks/crawling-indexing.html

Pari sanaa miten Google-haku toimii:

https://support.google.com/webmasters/answer/70897?hl=en

Ja vielä tuoretta selitystä hakujärjestelmästä, Thijs de Valk kertoo tuoreessa postauksessaan 22.5.2016;

https://yoast.com/google-webmaster-tools-google-index/

*

Nyt ETLA on lanseerannut pari päivää sitten ETLAnow –järjestelmän, joka hyödyntää Big Dataa – eli uusia suuria tietomassoja – ja tekee sen nimenomaisesti ennustekäytössä.  Elinkeinoelämän tutkimuslaitos uskoo näin saatavan entistä parempia taloutta ja sen eri dimensioita koskevia ennakointitietoja, ennusteita.

ETLAnow:sta vastaa ETLA:ssa Jouko Tuhkuri.

Tällä hetkellä ETLAnow tuottaa ennusteen työttömyysasteesta jokaisessa 28:ssa EU-maassa käyttäen reaaliaikaisia tietoja työttömyyteen liittyvistä Google-hauista ja tuoreimpia Eurostatin tietoja työttömyysasteesta. ETLAnow tuottaa ennusteet automaattisesti päivittäin. ETLAnow on kehitetty yhteistyössä 29 eurooppalaisen tutkimuslaitoksen kanssa.

Suora linkki ETLAnow –julkaisuun 25.5.2016: 

http://www.etla.fi/etlanow/

https://www.etla.fi/julkaisut/etlanow-a-model-for-forecasting-with-big-data-forecasting-unemployment-with-google-searches-in-europe/

*

Etlan tutkija Jouko Tuhkuri tähdentää, että uudet aineistot mahdollistavat parempia ennusteita taloudesta ”erityisesti sen käännekohdissa, kuten talouskriisin kynnyksellä”.

Hyvä asia, jos näin on.  Vakaassa tilanteessa kuka tahansa osaa viivottimella jatkaa trendiviivaa, ei siinä paljonkaan vaadita. 

Muutoksen tunnistaminen on osaamista.  Muutos, ja mihin suuntaan – siinäpä pointti!

*

Ei uutta auringon alla

ETLAnow ei ole mikään uusi hanke.

JO vuosia on puhuttu Google-hakujen käytöstä monenlaisten ilmiöiden ja tapahtumien haistelussa ja ennakoinnissa.  Oli sitten kyse pörssin romahdus, Krimin valtaus, jonkin suuryrityksen konkurssi tms.

*

Talouselämä kirjoitti 29.7.2014:

”Tutkimus: Google osaa ennustaa pörssiromahduksia”

”Liiketoimintaan ja politiikkaan liittyvistä Google-hauista voidaa ennustaa pörssiromahduksia, väittää Warwick Business Schoolin ja Bostonin yliopiston yhteistutkimus. Tutkijat analysoivat Yhdysvaltalaisten hakusanoja vuosina 2004-2012 ja havaitsivat tiettyjen hakujen lisääntyvän ennen romahduksia.

Tutkijoiden mukaan hakukäyttäytymisen tarkkaileminen voisi toimia talouden tilaa mittaavana ennakkovaroitusjärjestelmänä.

tutkijat loivat sanoista automaattisesti hakuja tarkkailevia algoritmeja luokittelemalla liiketoimintaa ja politiikkaa kuvaavat sanat.Tutkijat hyödynsivät Google Trends -työkalua, jolla he selvittivät, kuinka usein sanoja haettiin.

Vertaamalla hakutilastoja New Yorkin pörssin yleisindeksi S&P 500:n muutoksiin, he huomasivat hakusanojen hakutiheyden korreloivan osakemarkkinoiden myöhempien muutosten kanssa. ”

Talouselämä, 29.7.2014: http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-google-osaa-ennustaa-porssiromahduksia-3460392

*

Google-trends

Nousevia hakuaiheita voi tutkailla Google-trends´illä:

https://www.google.fi/trends/

Kiehtova seuranta-aihe on juuri nyt lähimmän puolen vuoden ajan Yhdysvaltain presidentinvaali ja sen vaihtuvat kannatuskäyrät, kiinnostuksen sektorit.

https://www.google.fi/trends/explore#q=%2Fm%2F0ncc_0w&date=today%203-m&cmpt=q

*

]]>
0 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217519-big-data-toihin-%E2%80%93-etlanow-hyodyntaa-suuria-tietomassoja-ennustekaytossa#comments Big data ETLAnow Google index Google trends Talouden ennusteet Fri, 27 May 2016 14:04:34 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217519-big-data-toihin-–-etlanow-hyodyntaa-suuria-tietomassoja-ennustekaytossa
Nokia – HMD, liitto miljardeista liittymistä http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217256-nokia-%E2%80%93-hmd-liitto-miljardeista-liittymista <p>&nbsp;&hellip; <em>puhutaan, että täälläkin <a href="http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kannykat-karkasivat-kiinaan-suomalaisia-lahti-mukana-6552279">kiinalaiset hyörivät</a>, kuten olivat Suomessa jo 2001 &ndash; ZTE</em>.</p><p>(Media ponnahti ihmettelemään miksi Nokia luovutti nimensä peruspuhelimille |1. Nythän ei ollut pidemmässä juoksussa lainkaan kysymys peruspuhelimista &ndash; vaan miljardeista päätelaitteista, jotka toimivat automaattisesti ollen kytkeytyneen pilvipalvelimien kautta toinen toisiinsa)</p><p>&hellip;</p><p>|1 HMD ~ <a href="http://www.taloussanomat.fi/a/20165445">http://www.taloussanomat.fi/a/20165445</a> - ]</p><p>&nbsp;</p><p>[ &hellip; <em>kansalainen Erkille on kerrottu innovaatioita, kun jääkaappi tekee tilauksia ruokakauppaan &ndash; vajeidensa, ruokatottumusten ja ravintotarpeiden mukaisesti. Erkille on lisäksi kerrottu, että auton renkaiden ilmanpaine voidaan siirtää renkaista mittariin, joka on kojetaulussa &ndash; samalla tavalla siirtyisi alkavan vian tieto korjaamolle, joka osaa hälyttää juuri ennen vian ilmaantumista, jättäen aikaa korjaamolle tuloon &hellip;</em></p><p><em>&nbsp;&hellip; kansalainen Liisa ihmettelee, kun hänen ovelleen ilmestyy juuri oikeanlaisia lastenvaatteita juuri oikeaan aikaan &ndash; siis juuri oikea toimitus (JOT) &ndash; koko systeemi rakentuu huomenna esineiden ja sensorien internetistä, jossa erilaiset päätepisteet välittävät tietoa toinen toisilleen &ndash; jopa päiväkodissa syödyn aterian kaloritiedot siirtyvät lapsen kotikirjanpitoon, alkava sairauskin generoituu tietona lääkäriasemalle, jolloin systeemi antaa ennakkovaroituksen</em> &hellip; ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nokia teki esimerkin huomisesta päätelaiteympäristöstä &ndash; loi 360 asteisen kameran ammattilaisille </strong></p><p>[ &hellip; <em>ammattiympärikuvaava laite Nokialta &ndash; OZO harjoituksena ja vinkkinä huomisesta</em> ~ <a href="https://ozo.nokia.com/eu/">https://ozo.nokia.com/eu/</a> - ]</p><p>Huominen on kuin maailmanlaajuinen hermoverkko &ndash; miljardeine päätepisteineen keräämässä tietoa ja välittämässä sen pilvipalvelimien kautta tietoja tilanneille muille päätepisteille, joita voidaan kutsua esineiksi, tästä nimitys <em>esineiden internet</em> |2.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jo 1990 &ndash; luvulla oli EDI &ndash; EDI suunnitelmat</strong> |3</p><p>Noiden suunnitelmien mukaan tietokoneet kommunikoivat keskenään &ndash; ja ihminen on välistä jätetty pois, tähyämään vain mahdollista voittoriviä, sillä mikäpä markkinataloudessa on tärkeämpää kuin tulos &ndash; positiivinen tulos, siis voitto. &nbsp;Tänään koneet juttelevat jo keskenään &ndash; ehkä tuotannonohjaus hyvänä esimerkkinä, jopa Suomesta Kiinaan, valokaapeliyhteydellä Siperian läpi |4.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vasteaika &ndash; supermittari, joka ratkaisee, kuten ihmisen oman hermoverkon priorisointikäskyt </strong></p><p>Meillä on aivot, vaikka sitä ei aina uskoisi. Pää ratkaisee ja vastaanottaa tietoa ja jakaa lähinnä lihaskäskyjä. Näin tulee tekemään myös esineiden internet &ndash; tosin se voi siirtää tuota tietoa myös yhteiselle monopolivalvontaelimelle, jota <em>maailman rauhankonferenssiksi</em> kutsuttaisiin |5.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Nyt media puhuu peruspuhelimista, ollen samalla kuutamolla laskevan auringon maassa </strong></p><p>Meidän on nyt oivallettava, mikä on trendi. Trendi on helppo &ndash; se on tieto ja sen siirtäminen. Reitittimet olivat huippukeksintö, kun otaniemeläiset teekkarit istuivat taksissa &ndash; hyvässä myötämielisessä ja tuskastuivat liikennevaloissa istumiseen &ndash; tuolloin yhdellä valopäällä välähti reitittämisen algoritmit ja nyt Cisco |6 maailman ykkösenä asentelee niitä kaikkialle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Niin Cisco kuin HMD &ndash; Nokia </strong></p><p>Molemmat oivalsivat jotain suurta. Cisco reitittämisen ja HMD miljardit &rdquo;teknologiset hermopäätteet&rdquo;, jotka kommunikoivat pilvipalvelimien lävitse &ndash; toinen toisilleen. Tässä piilee itse Nokian menestyskonsepti huomiseen &ndash; pilvipalvelimet |7, sillä noita tiedon keskuksia nousee erityisesti turvallisiin maihin.</p><p>Meiltä Suomesta ei puutu kuin kiinalaiset - odotamme <strong>AliBabaa</strong>, maailman suurinta verkkokauppaa |8 saapuvaksi &ndash; Eurooppa-varastona Venäjän Karjalaan ja tietopilvikeskuksena Suomeen |9.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1990 &ndash; luvulla muinoisessa Telessä &ndash; nykyisessä Teliassa oli kolme viisasta miestä &nbsp;</strong></p><p><em>Nämä viisaat miehet tulivat ja kertoivat, että monopolit murtuvat ja puhelut muuttuvat loisvirraksi datasiirron massiiviseen lisääntymiskuohuun. Näin kävi</em>.</p><p>Tosin dinosaurusjohtajat vakuuttelivat tuolloisen Telen pyhää kolminaisuutta &ndash; monopolin ulkomaanpuheluita (yli miljardi markkaa), kotimaan kaukopuheluita (alle miljardi markkaa) ja yksinvaltias NMT-puheensiirtoa langattomasti (koko ajan nousevasti - miljardi markkaa), tuolloin oli kännykkäliittymiä huimat 300.000 &ndash; Suomessa. Nyt niitä on yhdeksän miljoonaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Vähän sama asia kuin henkilöautot, jotka nekin ovat kuljettimia, </strong></p><p>&nbsp;&hellip; kuten tietoverkko &ndash; vuonna 1964 henkilöautoja oli 300.000 &ndash; nyt niitä on noin kolme miljoonaa. Autot tarvitsevat teitä ja tietoliikenne tukiasemia ja kaapeleita. Kuuluisa Saksan datakaapeli |10 valmistui juuri &ndash; ja siinä tulee kulkemaan ruotsalaisen vakoilun ulottumattomissa venäläisen tietoliikenneyhtiö Avelacom&rsquo; in bittivirta &ndash; Suomen läpi Saksaan. Tuo C Lion 1 merikaapeli on kuin Nord Stream 1 |11 ja kohta -2 maakaasuputki ja -putket, jotka yhdistävät rauhankehitystä.</p><p>Tiedossa on, että muun muassa englantilaiset ja amerikkalaiset (NSA) vakoilevat näitä merikaapeleita ~ <a href="http://www.theguardian.com/uk/2013/jun/21/gchq-cables-secret-world-communications-nsa">http://www.theguardian.com/uk/2013/jun/21/gchq-cables-secret-world-communications-nsa</a> -</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tietoliikennekaapelit ja langattomat tukiasemat kutovat maailmanlaajuisen verkon </strong></p><p>Tämä verkko on kuin ihmisen hermoverkko &ndash; ja nyt tämä kirjainyhdistelmä HMD tulee iskemään noihin &rdquo;hermopäätteisiin&rdquo; eli esineiden internetiin. Miljardeihin päätelaitteisiin, jotka kommunikoivat keskenään ja yhdessä &ndash; jonkin myöhemmin innovoidun algoritmin mukaisesti. Mekään emme mahda suurimmalla osalle omaa hermoverkkotoimintaamme yhtään mitään, vaan systeemit toimivat automaattisesti &ndash; usein itsesuojeluvaiston ohjaamana.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aikanaan lähetimme Nokia Oyj&rsquo; n uudelle toimitusjohtajalle Kallasvuolle avoimen kirjeen</strong></p><p>[<em>Hyvä Olli-Pekka Kallasvuo</em>! ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/01/nokia.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/01/nokia.html</a> -]</p><p>Emme saaneet tietoa, miten hän reagoi siihen, mutta nyt, kun HMD julkisti salamyhkäisenä peruspuhelimiin kätkeytyen lanseerauksensa &ndash; herää kysymys mihin kirje on lopulta kulkeutunut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Huominen on reaaliaikaisuutta </strong></p><p>Tämä tarkoittaa automaattista tiedonkulkua kulutuksestamme, ympäristöllisestä haittajäljestämme, kontaktoitumisen tarpeista, veromaksuista jopa testosteronihuurujen tahdittamana tiedon jakamista ja etsintää &ndash; naista ja miestä on saatava tai ainakin yritettävä &ndash; etsitään se sopivin, evolutiivisesti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Näin; kyllä huominen on teknologiayhdyntää miljardien päätelaitteiden kanssa, </strong></p><p>&nbsp;&hellip; joilla jokaisella on oma ip (<em>internet protocol</em> |12) -osoite. Tähän tämä HMD iskee &ndash; ei peruspuhelimiin. Puheiden aika on ohi &ndash; eläimetkään eivät kommunikoi omalla puheellaan kuulomatkaa kauemmaksi.</p><p>&rdquo;Eliökunnan internet&rdquo; on meille vielä paljolti tuntematon evoluution sopeuttaja, systeemeineen, jotka kommunikoivat jotenkin, mitä me emme tiedä. Nyt olemme astumassa tuon kaltaiseen maailmaan, tosin alkeiskehitysmallilla, sillä kukaan ei lopulta tiedä mitä ylihuominen tuo tullessaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Voimme vain esittää parhaita arvauksia ja koettaa ennakoida niistä </strong></p><p>Näin teimme vuonna 1998 &ndash; mutta päättäjät eivät siitä mitään oivaltaneet &ndash; oli kysymys yhdeksästä miljoonasta mobileliittymästä, kun ensimmäinen miljoona oli saavutettu &ndash; viiden miljoona valtiossa.</p><p>&hellip;</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p><em>Kiinalaiset hyörivät &ndash; Huawei</em> ~ <a href="http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kannykat-karkasivat-kiinaan-suomalaisia-lahti-mukana-6552279">http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kannykat-karkasivat-kiinaan-suomalaisia-lahti-mukana-6552279</a> -</p><p><em>Digitaalisuus haastaa</em> ~ <a href="http://www.aalto.fi/fi/current/news/2016-05-17-002/">http://www.aalto.fi/fi/current/news/2016-05-17-002/</a> - Aalto yliopisto</p><p><strong>EKSTRA 2</strong></p><p>Otetaan nyt esille myös ehkä suurimman ajassa olomme ja vieläpä edellä sitä reaaliprojektin &ndash; nimittäin langattomasti maksamisen. Tätä ehdotettiin myös kiinalaisille, jo vuonna 2001. ZTE kiinnostui asiasta kovin ja samoin kiinalaiset turvallisuusviranomaiset.&nbsp;Kiina olisi ollut avoin näille maksamisen uusille ideoille. Suomessa oli yhtiö &ndash; <strong>Dynexco Oy</strong>, joka oivalsi jo 1999, että tulevaisuudessa kaikki kuluttajamaksaminen voidaan hoitaa käsilaitteiden kautta - eikä pankkikonttoreita tarvita.&nbsp;<br /><br />Dynexco rakensi toimivan SMS -systeemin. Dynexco kaatui suurten läntisten pankkien vastustukseen &ndash; pankit ja Visa olivat yllätetyt &quot;housut kintuissa&quot;. Dynexco ei taas oivaltanut tarttua ojennettuun käteen, jonka suomalaiset kiinakonsultit tarjosivat tuomalla ZTE&#39; n ensimmäisen kerran Suomeen - loppu onkin historiaa. Muistamme myös sen, että ZTE&#39; n ideat eivät kiinnostaneet Nokiaa, Soneraa eikä silloista HPY&#39; t&#39; eli Elisaa. Näin se sitten meni ja nyt ollaan tässä, missä ollaan.&nbsp;Nyt tuo esineiden internet eli kojeiden keskinäinen EDI-EDI kommunikointi jyrää kiinalaisten tutkimuksissa ja kuinka ollakaan... ZTE ja <a href="http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2009-01-31/Huawei-j%C3%A4tti-viime-vuonna-eniten-patentteja-maailmassa-3265924.html">Huawei</a> jälleen mukana, oivallammeko nyt jotain? Mitä onkaan HMD&#39; n takana - media ei näytä tästä tietävän mitään, vaan puhuu peruspuhelimista.</p><p>Aiheesta pidettiin useita infotilaisuuksia, mutta suomalaiset eivät uskoneet kiinalaisten kykyyn tehdä omaehtoista suunnittelua - loppu onkin historiaa. Eräs ainoista, joka oivalsi asian, oli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Digia">Digia Oyj</a>&rsquo; n entinen suuromistaja&nbsp;<strong><a href="https://www.facebook.com/pekka.sivonen.98?hc_location=ufi" target="_blank">Pekka Sivonen</a></strong>, joka oivalsi jo 2002 - 2004, että Kiina tekee nuo vempaimet, ja että meille saattaa jäädä jotain ohjelmointia. Ei jäänyt sitäkään, mainittavasti.</p><p>Nyt kiinalaiset ovat aloittaneet EDI-EDI tyyppisten internet - automatisoidun verkkopäätelaitteiden suunnittelun (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Foxconn">Foxconn</a>, tai tämän tytäryritys Vietnamissa, joka emoyhtiön toimesta aikanaan osti Paanasten suvulta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Eimo">Eimo</a> kännykkäkuorivalmistajan) - on arveltu, että maailma saa erilaisia &quot;liittymiä&quot; miljardeja lisää, kun homma lähtee vauhtiin - tätä ajaa nyt tämä mystinen HMD!</p><p><strong>LINKIT</strong></p><p>|2 <em>Esineiden internet</em> ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Esineiden_internet">https://fi.wikipedia.org/wiki/Esineiden_internet</a> -</p><p>|3 <em>EDI &ndash; OVT</em> ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Organisaatioiden_v%C3%A4linen_tiedonsiirto">https://fi.wikipedia.org/wiki/Organisaatioiden_v%C3%A4linen_tiedonsiirto</a> &ndash; Nyt voinemme puhua EVT&rsquo; estä!</p><p>|4 <em>Siperian kaasuputkien kyljessä kulkee FSB -yhteys, josta muun muassa suomalainen yhtiö vuokrasi yhteyden Kiinan tehtailleen </em>*</p><p>|5 <em>Elämämme lasikuutiossa</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa">http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa</a> -</p><p>|6 <strong><em>Cisco</em></strong> ~ <a href="https://www.facebook.com/first.ilkka/media_set?set=a.10153408409827364.1073741973.660652363&amp;type=3">https://www.facebook.com/first.ilkka/media_set?set=a.10153408409827364.1073741973.660652363&amp;type=3</a> -</p><p>|7<em> Pilvipalvelimet</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/04/ihminen-siirtelee-itseaan-ja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/04/ihminen-siirtelee-itseaan-ja.html</a> -</p><p>|8 <em>AliBaba &ndash; kiinalainen herra <strong>Jack Ma&rsquo;</strong> n perustama verkkokauppa</em> ~ <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Alibaba_Group">https://en.wikipedia.org/wiki/Alibaba_Group</a> -</p><p>|9 <em>Pilvipalvelimet</em> ~ <a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214772-idan-ja-lannen-vedenjakajalta-loytyy-suuri-tietoratkaisu">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214772-idan-ja-lannen-vedenjakajalta-loytyy-suuri-tietoratkaisu</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>|10 <em>Kaapeli Suomesta Saksaan &ndash; suoraan</em> ~ <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1463631118559">http://www.hs.fi/kotimaa/a1463631118559</a> -</p><p>|10 <em><a href="http://cinia.fi/en/c-lion">C Lion 1</a> merikaapeli rakenteille</em> ~ <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1442713272747">http://www.hs.fi/kotimaa/a1442713272747</a> -</p><p>|11 Nord Stream 1~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream">https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream</a> -</p><p>|12 <em>IP</em> ~ <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/IP">https://fi.wikipedia.org/wiki/IP</a> -</p><p>...</p><p>|* Suomesta kulkee valokaapeliyhteys vuokrattuna Venäjän ja Kiinan läpi, sen ollen vasteajaltaan tuon ajan nopein yhteys Suomesta Kiinaan ja se mahdollisti muun muassa tuotannonohjauksen Suomesta kiinalaisiin tehtaisiin. Nyt tuota yhteyttä halutaan &rdquo;omistaa&rdquo; ja niinpä Koillisväylän pohjassa menevä merikaapeli voisi olla seuraava &rdquo;C Lion 2&rdquo; &ndash; Koillisväylän arvellaan &rdquo;piakkoin&rdquo; mullistavan tavaravirran Kiinasta Eurooppaan, sen ollessa lyhin meritie Pohjois-Eurooppaan. Koillisväylä olisi myös yksi kiinalaisten viidestä sormesta eurooppalaisille markkinoille. Koillisväylä on yksi syy siihen, miksi Venäjä vahvistaa Pohjoisen puolustusdoktriiniaan.</p><p>&hellip;</p><p><strong>HUOM!</strong></p><p>Jos et näe tekstin linkkejä tai et saa niitä suoraan auki kopauttamalla &ndash; löytyy osoitteesta ~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/nokia-hmd-liitto-miljardeista.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/nokia-hmd-liitto-miljardeista.html</a> &nbsp;&ndash; tiedosto samasta tekstistä, josta ne aukeavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>...</p><p>AL | US | PZ | <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/nokia-hmd-liitto-miljardeista.html">BL</a> | BLOG 78031</p><p>PVM 21052016 | 10:26</p><p>DOC nokia_HMD_21052016</p><p>1296 |</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  … puhutaan, että täälläkin kiinalaiset hyörivät, kuten olivat Suomessa jo 2001 – ZTE.

(Media ponnahti ihmettelemään miksi Nokia luovutti nimensä peruspuhelimille |1. Nythän ei ollut pidemmässä juoksussa lainkaan kysymys peruspuhelimista – vaan miljardeista päätelaitteista, jotka toimivat automaattisesti ollen kytkeytyneen pilvipalvelimien kautta toinen toisiinsa)

|1 HMD ~ http://www.taloussanomat.fi/a/20165445 - ]

 

[ … kansalainen Erkille on kerrottu innovaatioita, kun jääkaappi tekee tilauksia ruokakauppaan – vajeidensa, ruokatottumusten ja ravintotarpeiden mukaisesti. Erkille on lisäksi kerrottu, että auton renkaiden ilmanpaine voidaan siirtää renkaista mittariin, joka on kojetaulussa – samalla tavalla siirtyisi alkavan vian tieto korjaamolle, joka osaa hälyttää juuri ennen vian ilmaantumista, jättäen aikaa korjaamolle tuloon …

 … kansalainen Liisa ihmettelee, kun hänen ovelleen ilmestyy juuri oikeanlaisia lastenvaatteita juuri oikeaan aikaan – siis juuri oikea toimitus (JOT) – koko systeemi rakentuu huomenna esineiden ja sensorien internetistä, jossa erilaiset päätepisteet välittävät tietoa toinen toisilleen – jopa päiväkodissa syödyn aterian kaloritiedot siirtyvät lapsen kotikirjanpitoon, alkava sairauskin generoituu tietona lääkäriasemalle, jolloin systeemi antaa ennakkovaroituksen … ]

 

Nokia teki esimerkin huomisesta päätelaiteympäristöstä – loi 360 asteisen kameran ammattilaisille

[ … ammattiympärikuvaava laite Nokialta – OZO harjoituksena ja vinkkinä huomisesta ~ https://ozo.nokia.com/eu/ - ]

Huominen on kuin maailmanlaajuinen hermoverkko – miljardeine päätepisteineen keräämässä tietoa ja välittämässä sen pilvipalvelimien kautta tietoja tilanneille muille päätepisteille, joita voidaan kutsua esineiksi, tästä nimitys esineiden internet |2.

 

Jo 1990 – luvulla oli EDI – EDI suunnitelmat |3

Noiden suunnitelmien mukaan tietokoneet kommunikoivat keskenään – ja ihminen on välistä jätetty pois, tähyämään vain mahdollista voittoriviä, sillä mikäpä markkinataloudessa on tärkeämpää kuin tulos – positiivinen tulos, siis voitto.  Tänään koneet juttelevat jo keskenään – ehkä tuotannonohjaus hyvänä esimerkkinä, jopa Suomesta Kiinaan, valokaapeliyhteydellä Siperian läpi |4.

 

Vasteaika – supermittari, joka ratkaisee, kuten ihmisen oman hermoverkon priorisointikäskyt

Meillä on aivot, vaikka sitä ei aina uskoisi. Pää ratkaisee ja vastaanottaa tietoa ja jakaa lähinnä lihaskäskyjä. Näin tulee tekemään myös esineiden internet – tosin se voi siirtää tuota tietoa myös yhteiselle monopolivalvontaelimelle, jota maailman rauhankonferenssiksi kutsuttaisiin |5.

 

Nyt media puhuu peruspuhelimista, ollen samalla kuutamolla laskevan auringon maassa

Meidän on nyt oivallettava, mikä on trendi. Trendi on helppo – se on tieto ja sen siirtäminen. Reitittimet olivat huippukeksintö, kun otaniemeläiset teekkarit istuivat taksissa – hyvässä myötämielisessä ja tuskastuivat liikennevaloissa istumiseen – tuolloin yhdellä valopäällä välähti reitittämisen algoritmit ja nyt Cisco |6 maailman ykkösenä asentelee niitä kaikkialle.

 

Niin Cisco kuin HMD – Nokia

Molemmat oivalsivat jotain suurta. Cisco reitittämisen ja HMD miljardit ”teknologiset hermopäätteet”, jotka kommunikoivat pilvipalvelimien lävitse – toinen toisilleen. Tässä piilee itse Nokian menestyskonsepti huomiseen – pilvipalvelimet |7, sillä noita tiedon keskuksia nousee erityisesti turvallisiin maihin.

Meiltä Suomesta ei puutu kuin kiinalaiset - odotamme AliBabaa, maailman suurinta verkkokauppaa |8 saapuvaksi – Eurooppa-varastona Venäjän Karjalaan ja tietopilvikeskuksena Suomeen |9.

 

1990 – luvulla muinoisessa Telessä – nykyisessä Teliassa oli kolme viisasta miestä  

Nämä viisaat miehet tulivat ja kertoivat, että monopolit murtuvat ja puhelut muuttuvat loisvirraksi datasiirron massiiviseen lisääntymiskuohuun. Näin kävi.

Tosin dinosaurusjohtajat vakuuttelivat tuolloisen Telen pyhää kolminaisuutta – monopolin ulkomaanpuheluita (yli miljardi markkaa), kotimaan kaukopuheluita (alle miljardi markkaa) ja yksinvaltias NMT-puheensiirtoa langattomasti (koko ajan nousevasti - miljardi markkaa), tuolloin oli kännykkäliittymiä huimat 300.000 – Suomessa. Nyt niitä on yhdeksän miljoonaa.

 

Vähän sama asia kuin henkilöautot, jotka nekin ovat kuljettimia,

 … kuten tietoverkko – vuonna 1964 henkilöautoja oli 300.000 – nyt niitä on noin kolme miljoonaa. Autot tarvitsevat teitä ja tietoliikenne tukiasemia ja kaapeleita. Kuuluisa Saksan datakaapeli |10 valmistui juuri – ja siinä tulee kulkemaan ruotsalaisen vakoilun ulottumattomissa venäläisen tietoliikenneyhtiö Avelacom’ in bittivirta – Suomen läpi Saksaan. Tuo C Lion 1 merikaapeli on kuin Nord Stream 1 |11 ja kohta -2 maakaasuputki ja -putket, jotka yhdistävät rauhankehitystä.

Tiedossa on, että muun muassa englantilaiset ja amerikkalaiset (NSA) vakoilevat näitä merikaapeleita ~ http://www.theguardian.com/uk/2013/jun/21/gchq-cables-secret-world-communications-nsa -

 

Tietoliikennekaapelit ja langattomat tukiasemat kutovat maailmanlaajuisen verkon

Tämä verkko on kuin ihmisen hermoverkko – ja nyt tämä kirjainyhdistelmä HMD tulee iskemään noihin ”hermopäätteisiin” eli esineiden internetiin. Miljardeihin päätelaitteisiin, jotka kommunikoivat keskenään ja yhdessä – jonkin myöhemmin innovoidun algoritmin mukaisesti. Mekään emme mahda suurimmalla osalle omaa hermoverkkotoimintaamme yhtään mitään, vaan systeemit toimivat automaattisesti – usein itsesuojeluvaiston ohjaamana.

 

Aikanaan lähetimme Nokia Oyj’ n uudelle toimitusjohtajalle Kallasvuolle avoimen kirjeen

[Hyvä Olli-Pekka Kallasvuo! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2011/01/nokia.html -]

Emme saaneet tietoa, miten hän reagoi siihen, mutta nyt, kun HMD julkisti salamyhkäisenä peruspuhelimiin kätkeytyen lanseerauksensa – herää kysymys mihin kirje on lopulta kulkeutunut.

 

Huominen on reaaliaikaisuutta

Tämä tarkoittaa automaattista tiedonkulkua kulutuksestamme, ympäristöllisestä haittajäljestämme, kontaktoitumisen tarpeista, veromaksuista jopa testosteronihuurujen tahdittamana tiedon jakamista ja etsintää – naista ja miestä on saatava tai ainakin yritettävä – etsitään se sopivin, evolutiivisesti.

 

Näin; kyllä huominen on teknologiayhdyntää miljardien päätelaitteiden kanssa,

 … joilla jokaisella on oma ip (internet protocol |12) -osoite. Tähän tämä HMD iskee – ei peruspuhelimiin. Puheiden aika on ohi – eläimetkään eivät kommunikoi omalla puheellaan kuulomatkaa kauemmaksi.

”Eliökunnan internet” on meille vielä paljolti tuntematon evoluution sopeuttaja, systeemeineen, jotka kommunikoivat jotenkin, mitä me emme tiedä. Nyt olemme astumassa tuon kaltaiseen maailmaan, tosin alkeiskehitysmallilla, sillä kukaan ei lopulta tiedä mitä ylihuominen tuo tullessaan.

 

Voimme vain esittää parhaita arvauksia ja koettaa ennakoida niistä

Näin teimme vuonna 1998 – mutta päättäjät eivät siitä mitään oivaltaneet – oli kysymys yhdeksästä miljoonasta mobileliittymästä, kun ensimmäinen miljoona oli saavutettu – viiden miljoona valtiossa.

EKSTRA

Kiinalaiset hyörivät – Huawei ~ http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/kannykat-karkasivat-kiinaan-suomalaisia-lahti-mukana-6552279 -

Digitaalisuus haastaa ~ http://www.aalto.fi/fi/current/news/2016-05-17-002/ - Aalto yliopisto

EKSTRA 2

Otetaan nyt esille myös ehkä suurimman ajassa olomme ja vieläpä edellä sitä reaaliprojektin – nimittäin langattomasti maksamisen. Tätä ehdotettiin myös kiinalaisille, jo vuonna 2001. ZTE kiinnostui asiasta kovin ja samoin kiinalaiset turvallisuusviranomaiset. Kiina olisi ollut avoin näille maksamisen uusille ideoille. Suomessa oli yhtiö – Dynexco Oy, joka oivalsi jo 1999, että tulevaisuudessa kaikki kuluttajamaksaminen voidaan hoitaa käsilaitteiden kautta - eikä pankkikonttoreita tarvita. 

Dynexco rakensi toimivan SMS -systeemin. Dynexco kaatui suurten läntisten pankkien vastustukseen – pankit ja Visa olivat yllätetyt "housut kintuissa". Dynexco ei taas oivaltanut tarttua ojennettuun käteen, jonka suomalaiset kiinakonsultit tarjosivat tuomalla ZTE' n ensimmäisen kerran Suomeen - loppu onkin historiaa. Muistamme myös sen, että ZTE' n ideat eivät kiinnostaneet Nokiaa, Soneraa eikä silloista HPY' t' eli Elisaa. Näin se sitten meni ja nyt ollaan tässä, missä ollaan. Nyt tuo esineiden internet eli kojeiden keskinäinen EDI-EDI kommunikointi jyrää kiinalaisten tutkimuksissa ja kuinka ollakaan... ZTE ja Huawei jälleen mukana, oivallammeko nyt jotain? Mitä onkaan HMD' n takana - media ei näytä tästä tietävän mitään, vaan puhuu peruspuhelimista.

Aiheesta pidettiin useita infotilaisuuksia, mutta suomalaiset eivät uskoneet kiinalaisten kykyyn tehdä omaehtoista suunnittelua - loppu onkin historiaa. Eräs ainoista, joka oivalsi asian, oli Digia Oyj’ n entinen suuromistaja Pekka Sivonen, joka oivalsi jo 2002 - 2004, että Kiina tekee nuo vempaimet, ja että meille saattaa jäädä jotain ohjelmointia. Ei jäänyt sitäkään, mainittavasti.

Nyt kiinalaiset ovat aloittaneet EDI-EDI tyyppisten internet - automatisoidun verkkopäätelaitteiden suunnittelun (Foxconn, tai tämän tytäryritys Vietnamissa, joka emoyhtiön toimesta aikanaan osti Paanasten suvulta Eimo kännykkäkuorivalmistajan) - on arveltu, että maailma saa erilaisia "liittymiä" miljardeja lisää, kun homma lähtee vauhtiin - tätä ajaa nyt tämä mystinen HMD!

LINKIT

|2 Esineiden internet ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Esineiden_internet -

|3 EDI – OVT ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Organisaatioiden_v%C3%A4linen_tiedonsiirto – Nyt voinemme puhua EVT’ estä!

|4 Siperian kaasuputkien kyljessä kulkee FSB -yhteys, josta muun muassa suomalainen yhtiö vuokrasi yhteyden Kiinan tehtailleen *

|5 Elämämme lasikuutiossa ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa -

|6 Cisco ~ https://www.facebook.com/first.ilkka/media_set?set=a.10153408409827364.1073741973.660652363&type=3 -

|7 Pilvipalvelimet ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/04/ihminen-siirtelee-itseaan-ja.html -

|8 AliBaba – kiinalainen herra Jack Ma’ n perustama verkkokauppa ~ https://en.wikipedia.org/wiki/Alibaba_Group -

|9 Pilvipalvelimet ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214772-idan-ja-lannen-vedenjakajalta-loytyy-suuri-tietoratkaisu -

 

|10 Kaapeli Suomesta Saksaan – suoraan ~ http://www.hs.fi/kotimaa/a1463631118559 -

|10 C Lion 1 merikaapeli rakenteille ~ http://www.hs.fi/kotimaa/a1442713272747 -

|11 Nord Stream 1~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Nord_Stream -

|12 IP ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/IP -

...

|* Suomesta kulkee valokaapeliyhteys vuokrattuna Venäjän ja Kiinan läpi, sen ollen vasteajaltaan tuon ajan nopein yhteys Suomesta Kiinaan ja se mahdollisti muun muassa tuotannonohjauksen Suomesta kiinalaisiin tehtaisiin. Nyt tuota yhteyttä halutaan ”omistaa” ja niinpä Koillisväylän pohjassa menevä merikaapeli voisi olla seuraava ”C Lion 2” – Koillisväylän arvellaan ”piakkoin” mullistavan tavaravirran Kiinasta Eurooppaan, sen ollessa lyhin meritie Pohjois-Eurooppaan. Koillisväylä olisi myös yksi kiinalaisten viidestä sormesta eurooppalaisille markkinoille. Koillisväylä on yksi syy siihen, miksi Venäjä vahvistaa Pohjoisen puolustusdoktriiniaan.

HUOM!

Jos et näe tekstin linkkejä tai et saa niitä suoraan auki kopauttamalla – löytyy osoitteesta ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2016/05/nokia-hmd-liitto-miljardeista.html  – tiedosto samasta tekstistä, josta ne aukeavat.

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

...

AL | US | PZ | BL | BLOG 78031

PVM 21052016 | 10:26

DOC nokia_HMD_21052016

1296 |

]]>
3 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217256-nokia-%E2%80%93-hmd-liitto-miljardeista-liittymista#comments Big data Datakeskus Internet of Things Nokia Tietoliikenne Sat, 21 May 2016 15:51:35 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217256-nokia-–-hmd-liitto-miljardeista-liittymista
Idän ja lännen vedenjakajalta löytyy suuri tietoratkaisu! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214772-idan-ja-lannen-vedenjakajalta-loytyy-suuri-tietoratkaisu <p>(Nokia romahti &ndash; kännykät menivät onnekkaasti&nbsp;<strong>Bill Gatesin</strong>&nbsp;Microsoftille&nbsp;1. &rdquo;Romahdus&rdquo; tuotti paljon erinomaista työvoimaa tietotekniikka- ja ohjelmisto-alalle. Heitä kaikkia ei pidä laskea Viroon&nbsp;2.&nbsp;ja osa onkin jo perustanut oman yhtiön &ndash;&nbsp;<em>hyvä niin</em>)</p><p>&nbsp;</p><p>[ &hellip;&nbsp;<em>kansalainen Erkki ihmettelee miksi Suomea jengataan niin voimakkaasti Natoon, kun kansalaisetkin sanovat topakasti ei &ndash; enemmistönä&nbsp;</em>3]<em>. &nbsp;Tämä sotilaallinen puolueettomuus ja sitoutumattomuus viehättää myös kansalainen Liisaa, sillä se tuo yllättävän mahdollisuuden korkean jalostusasteen työpaikkoihin!</em>&nbsp;&hellip; ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Google perusti Haminaan merkittävän pilvipalvelinkeskuksen&nbsp;</strong>4]<strong>&nbsp;&ndash; siis tietokonekasauman massiivisine tietovarastoineen, joissa on myös suomalaisten tietoja, yllättäen paljonkin. Google valitsi turvallisen paikan &ndash; niin sisäisesti, taloudellisesti kuin turvallisuuspoliittisesti. Ilman Natoa Suomi oli varmaankin eräs syy tulla maahamme. Nyt Suomi ei ole viholliskandidaatti Venäjälle&nbsp;</strong>5]<strong>.</strong></p><p><strong>&hellip;</strong></p><p>[ &hellip;&nbsp;<em>Google Kotkaan</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://www.google.com/about/datacenters/gallery/#/">http://www.google.com/about/datacenters/gallery/#/</a>&nbsp;- ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maailma verkottuu &ndash; on kulahtanut hokema</strong></p><p>Nyt puhutaan tiedon kasautumisesta, lomittumisesta bitteinä valtaviin pilvipalvelimiin, joita rakennetaan tarkasti miettien &ndash; erittäin tarkasti, sillä nuo datakeskukset ovat pääoma huomisen menestykselle ja vallalle. Tietohan on valtaa &ndash; on sanottu jo ennen tietokoneaikaakin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olisimme osa puolueettomuuden tietovyöhykettä!</strong></p><p>Suomeen tulisi määrätietoisesti hakea datavarastojen, tiedonkäsittelykeskuksien ja pilvipalvelinkeskittymien käyttäjiä kaikkialta maailmasta (maantieteellisellä soveliaisuudella) &ndash; Venäjältä, Kiinasta, USA&rsquo; sta, Saksasta, Intiasta &ndash; mitä useammasta, sen turvallisemmaksi meidän oma asema muodostuisi, sillä kukaan ei halua omia tietojaan tuhota. Olisimme ikään kuin tiedon turvasatama &ndash; osana verkostoa, joka sijaitsee puolueettomilla vyöhykkeillä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiedon määrä räjähtää käsiin</strong></p><p>[ &hellip;&nbsp;<em>tietoyhteiskunnan kasvukipu</em>&nbsp;&hellip; ~<a href="http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_02_faktuaari.html">http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_02_faktuaari.html</a>&nbsp;- ]</p><p>Nyt tarvitaan entistä suurempia keskuksia, joita samalla hajautetaan. Suomi on erinomainen valtio, jo ympäristönäkökulmien vuoksi. Meillä ei ole tulivuoria, meillä ei ole maanjäristyksiä, ei suuria tulvia &ndash; ei ylettömiä helleaaltoja. Meillä on osaavaa porukkaa, ainakin toistaiseksi turvallinen yhteiskuntajärjestys &ndash; harkitsevat enemmistökansalaiset, todisteena juuri tuo &rdquo;ilman Natoa hyvä tulee mentaliteetti&rdquo;.</p><p>Meillä on lisäksi paljon luontaista jäähdytysenergiaa sekä osaamista hyödyntää hukkalämpö. On lisäksi monipuolinen energiantuottojärjestelmä &ndash; maakaasusta aurinkoenergiaan. Meillä on myös toistaiseksi varma sähkönsiirto ja osaamista turvallisuusjärjestelmistä, turvaohjelmistoista ja tietovarmennuksista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Miksi emme hyödynnä massiivisemmin &ndash; ota yhteyttä esimerkiksi Kiinaan!</strong></p><p>Kiinasta on jo tullut maailman vaikuttavin talous&nbsp;6]&nbsp;ja kiinalaiset ovat käytännössä jo kaikkialla maailmassa&nbsp;7]. Tämä edellyttää kiinalaisittain aivan uutta ajattelua tietovarastoinnista, tietoverkoista ja -hajautuksesta.</p><p>Kiina on huomisen datajohtaja ja datan tuottaja. Kun yhdistämme tähän kiinalaisten halun tehdä kauppaa kaikkialle maailmaan &ndash; on heille ehdotettava Suomesta puolueetonta ja turvallista kuin luotettavaakin datayhteistyökumppania.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tietovarastonnin osuustoiminta</strong></p><p>Perustetaan&nbsp;<em>Suomen Osuuskunta Tietokeskus&nbsp;</em>*]&nbsp;<em>&ndash; Centrum of Information</em>. Kuten yllä on todettu, on Suomi kokonaisturvallinen järjestely ja sijoitus maailman tietovarastoinnin ja &ndash; käsittelyn yhdeksi solmukohdaksi &ndash; olemmehan nätisti ja luontaisesti lännen ja idän vedenjakajalla&nbsp;8]. Meiltä on valokaapeliyhteydet lyhintä reittiä Kiinaan &ndash; läpi Venäjän. Meille syntyy uusi datavalokaapeli Saksaan &ndash; ohittaen kiusallisen Ruotsin.</p><p>&hellip;</p><p>*]&nbsp;<em><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskunta">Osuuskunta</a>&nbsp;siksi, ettei voittoa ensisijaisesti tarvita, vaan työtä, osaamis- ja tuotekehitystä sekä niiden markkinointia maailmalle, siksi osuuskunta, johon maailmalta ollaan helpommin liittymässä</em>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Me tarvitsemme korkeajalosteista työtä &ndash; unohtamatta lattiatasoa</strong></p><p>Kun valtiomme nyt pakolla säästää, olisi sen mieluumminkin ryhdyttävän työmobilisaatioon&nbsp;9]&nbsp;ja se tarkoittaa työtehtävien luonnin massiivista mahdollistamista. Rakennetaan valtiotoimisesti osuuskuntapohja Yleisdatakeskukselle &ndash; Tietokeskukselle. Luodaan pohjaedellytykset tälle tietovarastoinnille ja kutsutaan maailman valtioita ja yhtiöitä mukaan &ndash; soveliaasti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tulkoot meistä tiedon Sveitsi</strong></p><p>Sveitsiläisillä on pankkirooli pidättyvyytensä vuoksi. Olkoot meillä tieto ja sen vartiointi, kuin oheistoimintojen ylläpito ja tuotekehitys vaiteliaan pragmaattisen toimintatapamme vuoksi. Emme turhasta poukkoile (vaikka hallitustamme siitä jo syytetäänkin), kuten Nato vastaisuus kansalaistemme järkähtämättömyyden hyvin todistaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiina suunnittelee uutta kaupallista reittiä Eurooppaan</strong></p><p>Koillisväylä*]&nbsp;on 10 - 15 vuoden kuluessa merkittävä tie Kiinasta Eurooppaan ja Jäämeren satamat sen päätepiste, jatkuen maakuljetuksina eteenpäin. Vuokrataan Venäjältä luovutetusta &rdquo;oikeasta kädestämme uusi Saimaan kanava&rdquo;, rautatielle ja rakennetaan vaikkapa<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Liinakhamari">&nbsp;Liinahamariin</a>&nbsp;esimerkiksi kiinalaisella rahalla satama ottamaan vastaan tavaravirran Kaukoidästä.</p><p>Tehdään samalla Petsamosta Jäämeren odotettu rautatie Rovaniemelle. Samalla peruskorjaamme Rovaniemi &ndash; Helsinki rautatien vastaamaan suurnopeusjunia ja samalla henkäyksellä tunneli Tallinnaan, ja reitti Saksaan on selvä.</p><p>&hellip;</p><p>*]&nbsp;<em>Koillisväylä</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisv%C3%A4yl%C3%A4">https://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisv%C3%A4yl%C3%A4</a>&nbsp;- &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pohjoisen datakeskukset oheistoimintoineen</strong></p><p>Pohjoiseen on jäähdytysratkaisujen vuoksi edullista rakentaa lisää tietovarastoja pilvipalvelimille, näin syntyy toimeliaisuuden lanka ja väylä Jäämereltä aina Helsinkiin saakka. Petsamo &ndash; Helsinki olisi runkoyhteys, jonka varrelle voidaan hajauttaa turhaan pakkautunutta pääkaupunkiseutua. Suomi on suuri maa, joka jostain syystä kansalaisina haluaa ahtautua Kehä III&rsquo; n sisäpuolelle!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lopetetaan toistaiseksi valtapoliitikkojen suunnitelma kuristavasta taloudesta,</strong></p><p>[ &hellip;&nbsp;<em>leikkaamista ja elvyttämistä, mitä unohdimme?</em>&nbsp;~<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/03/leikkaamista-ja-elvyttamista-unohtuuko.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/03/leikkaamista-ja-elvyttamista-unohtuuko.html</a>&nbsp;- ]</p><p>&nbsp;&hellip; siirrytään uuden luontiin&nbsp;*], toimeliaisuuteen ja luodaan uskoa huomiseen. Yllä kaksi ideaa, jotka luovat tuhansia työpaikkoja, johtamisesta ja suunnittelusta aina lattiatasolle saakka, sillä kaikille halukkaille on luotava työtä &ndash; vaikka hallitulla velanotolla.</p><p>&hellip;</p><p>*]&nbsp;<em>Luovuuden loppu?</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-loppu-vai-heraamisen-alku.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-loppu-vai-heraamisen-alku.html</a>&nbsp;- ]</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Toimeliaisuus ratkaisee, ei leikkaukset</strong></p><p>Miksi muut saavat olla velkaantuneempia kuin me? &nbsp;Toimeliaisuusdynamiikka on uusi käsite, joka ei velvoita pakonomaiseen kasvuhoentaan&nbsp;0]. Loputonta kasvua ei ole &ndash; on vain tasapaino eloamme ylläpitävän biosfäärin kanssa. &nbsp;Tämän vuoksi tuotekehityksemme huippu saavutetaan energiarintamalla, ja miten saadaan paras vihermerkki tietokeskuksien energiankäytölle.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>EXTRAFIKTIO</strong></p><p><em>&hellip; Lasiin kuutioitunut ihminen</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa">http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa</a>&nbsp;- satiirinen sci-fi &hellip; &nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lisälinkit tekstistä</em></p><p>1]&nbsp;<strong><em>Stephen Elop</em></strong><em>&nbsp;oli onnenpotku Nokialle!</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=963131">http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=963131</a>&nbsp;&ndash; [12 986]</p><p>2]&nbsp;<em>Ex-nokialaisia!</em>&nbsp;~<a href="http://yle.fi/uutiset/ihmisten_kalastajat__viro_houkuttelee_nokialandian_hylkaamia_it-tyolaisia/8365378">http://yle.fi/uutiset/ihmisten_kalastajat__viro_houkuttelee_nokialandian_hylkaamia_it-tyolaisia/8365378</a>&nbsp;-</p><p>2]&nbsp;<em>Viro houkuttelee</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/viro-houkuttelee-suomalaisia-it-osaajia-6021744">http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/viro-houkuttelee-suomalaisia-it-osaajia-6021744</a>&nbsp;-</p><p>3]&nbsp;<em>Kansalaisviisaus erottaa meidät Natosta</em>&nbsp;~<a href="http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1029728">http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1029728</a>&nbsp;&ndash; [43 382]</p><p>4]&nbsp;<em>SAP</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://www.mynewsdesk.com/fi/sap/pressreleases/sap-n-datakeskukset-toimivat-jatkossa-100-prosenttisesti-uusiutuvalla-saehkoellae-979879">http://www.mynewsdesk.com/fi/sap/pressreleases/sap-n-datakeskukset-toimivat-jatkossa-100-prosenttisesti-uusiutuvalla-saehkoellae-979879</a>&nbsp;-</p><p>4]&nbsp;<em>IBM</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://www.mynewsdesk.com/fi/ibmfinland/tag/pilvipalvelinkeskus">http://www.mynewsdesk.com/fi/ibmfinland/tag/pilvipalvelinkeskus</a>&nbsp;-</p><p>4]&nbsp;<strong><em>Mikko Seppälä</em></strong><em>&nbsp;&ndash; DIPLOMITYÖ /LUT</em>&nbsp;~<a href="https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69812/nbnfi-fe201106131742.pdf?sequence=3">https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69812/nbnfi-fe201106131742.pdf?sequence=3</a>&nbsp;-</p><p>5]&nbsp;<em>Nato - Isäntämaa pöytäkirja!</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html</a>&nbsp;-</p><p>6]&nbsp;<em>Vaikuttavin talous?</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167755-kiina-on-jo-maailman-suurin-talousvaikuttaja">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167755-kiina-on-jo-maailman-suurin-talousvaikuttaja</a>&nbsp;-</p><p>7]&nbsp;<em>Kiinalainen mobilisaatio ympäri maailman</em>&nbsp;~<a href="http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321">http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321</a>&nbsp;&ndash; [25 305]</p><p>8]&nbsp;<em>Suomi on idästä ja lännestä!</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/suomi-on-niin-idasta-kuin-lannesta-emme.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/suomi-on-niin-idasta-kuin-lannesta-emme.html</a>&nbsp;-</p><p>9]&nbsp;<em>Työ ja toimeliaisuus</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/04/tyo-ja-toimeliaisuus-ratkaisevat.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/04/tyo-ja-toimeliaisuus-ratkaisevat.html</a>&nbsp;-</p><p>0]&nbsp;<em>Kasvuhoennan mahdottomuus!</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html</a>&nbsp;-</p><p>0]&nbsp;<em>Toimeliaisuus korvaa kasvuhoennan</em>&nbsp;~&nbsp;<a href="http://jontikka.blogspot.fi/2013/03/toimeliaisuus-korvaa-kasvuhokeman.html">http://jontikka.blogspot.fi/2013/03/toimeliaisuus-korvaa-kasvuhokeman.html</a>&nbsp;-&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>doc.: datacentrum_04110215 &ndash; Microsoft Word Starter</p><p>&nbsp;</p><p>684s | 883s&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> (Nokia romahti – kännykät menivät onnekkaasti Bill Gatesin Microsoftille 1. ”Romahdus” tuotti paljon erinomaista työvoimaa tietotekniikka- ja ohjelmisto-alalle. Heitä kaikkia ei pidä laskea Viroon 2. ja osa onkin jo perustanut oman yhtiön – hyvä niin)

 

[ … kansalainen Erkki ihmettelee miksi Suomea jengataan niin voimakkaasti Natoon, kun kansalaisetkin sanovat topakasti ei – enemmistönä 3].  Tämä sotilaallinen puolueettomuus ja sitoutumattomuus viehättää myös kansalainen Liisaa, sillä se tuo yllättävän mahdollisuuden korkean jalostusasteen työpaikkoihin! … ]

 

Google perusti Haminaan merkittävän pilvipalvelinkeskuksen 4] – siis tietokonekasauman massiivisine tietovarastoineen, joissa on myös suomalaisten tietoja, yllättäen paljonkin. Google valitsi turvallisen paikan – niin sisäisesti, taloudellisesti kuin turvallisuuspoliittisesti. Ilman Natoa Suomi oli varmaankin eräs syy tulla maahamme. Nyt Suomi ei ole viholliskandidaatti Venäjälle 5].

[ … Google Kotkaan ~ http://www.google.com/about/datacenters/gallery/#/ - ]

 

Maailma verkottuu – on kulahtanut hokema

Nyt puhutaan tiedon kasautumisesta, lomittumisesta bitteinä valtaviin pilvipalvelimiin, joita rakennetaan tarkasti miettien – erittäin tarkasti, sillä nuo datakeskukset ovat pääoma huomisen menestykselle ja vallalle. Tietohan on valtaa – on sanottu jo ennen tietokoneaikaakin.

 

Olisimme osa puolueettomuuden tietovyöhykettä!

Suomeen tulisi määrätietoisesti hakea datavarastojen, tiedonkäsittelykeskuksien ja pilvipalvelinkeskittymien käyttäjiä kaikkialta maailmasta (maantieteellisellä soveliaisuudella) – Venäjältä, Kiinasta, USA’ sta, Saksasta, Intiasta – mitä useammasta, sen turvallisemmaksi meidän oma asema muodostuisi, sillä kukaan ei halua omia tietojaan tuhota. Olisimme ikään kuin tiedon turvasatama – osana verkostoa, joka sijaitsee puolueettomilla vyöhykkeillä.

 

Tiedon määrä räjähtää käsiin

[ … tietoyhteiskunnan kasvukipu … ~http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_07_02_faktuaari.html - ]

Nyt tarvitaan entistä suurempia keskuksia, joita samalla hajautetaan. Suomi on erinomainen valtio, jo ympäristönäkökulmien vuoksi. Meillä ei ole tulivuoria, meillä ei ole maanjäristyksiä, ei suuria tulvia – ei ylettömiä helleaaltoja. Meillä on osaavaa porukkaa, ainakin toistaiseksi turvallinen yhteiskuntajärjestys – harkitsevat enemmistökansalaiset, todisteena juuri tuo ”ilman Natoa hyvä tulee mentaliteetti”.

Meillä on lisäksi paljon luontaista jäähdytysenergiaa sekä osaamista hyödyntää hukkalämpö. On lisäksi monipuolinen energiantuottojärjestelmä – maakaasusta aurinkoenergiaan. Meillä on myös toistaiseksi varma sähkönsiirto ja osaamista turvallisuusjärjestelmistä, turvaohjelmistoista ja tietovarmennuksista.

 

Miksi emme hyödynnä massiivisemmin – ota yhteyttä esimerkiksi Kiinaan!

Kiinasta on jo tullut maailman vaikuttavin talous 6] ja kiinalaiset ovat käytännössä jo kaikkialla maailmassa 7]. Tämä edellyttää kiinalaisittain aivan uutta ajattelua tietovarastoinnista, tietoverkoista ja -hajautuksesta.

Kiina on huomisen datajohtaja ja datan tuottaja. Kun yhdistämme tähän kiinalaisten halun tehdä kauppaa kaikkialle maailmaan – on heille ehdotettava Suomesta puolueetonta ja turvallista kuin luotettavaakin datayhteistyökumppania.

 

Tietovarastonnin osuustoiminta

Perustetaan Suomen Osuuskunta Tietokeskus *] – Centrum of Information. Kuten yllä on todettu, on Suomi kokonaisturvallinen järjestely ja sijoitus maailman tietovarastoinnin ja – käsittelyn yhdeksi solmukohdaksi – olemmehan nätisti ja luontaisesti lännen ja idän vedenjakajalla 8]. Meiltä on valokaapeliyhteydet lyhintä reittiä Kiinaan – läpi Venäjän. Meille syntyy uusi datavalokaapeli Saksaan – ohittaen kiusallisen Ruotsin.

*] Osuuskunta siksi, ettei voittoa ensisijaisesti tarvita, vaan työtä, osaamis- ja tuotekehitystä sekä niiden markkinointia maailmalle, siksi osuuskunta, johon maailmalta ollaan helpommin liittymässä.

 

Me tarvitsemme korkeajalosteista työtä – unohtamatta lattiatasoa

Kun valtiomme nyt pakolla säästää, olisi sen mieluumminkin ryhdyttävän työmobilisaatioon 9] ja se tarkoittaa työtehtävien luonnin massiivista mahdollistamista. Rakennetaan valtiotoimisesti osuuskuntapohja Yleisdatakeskukselle – Tietokeskukselle. Luodaan pohjaedellytykset tälle tietovarastoinnille ja kutsutaan maailman valtioita ja yhtiöitä mukaan – soveliaasti.

 

Tulkoot meistä tiedon Sveitsi

Sveitsiläisillä on pankkirooli pidättyvyytensä vuoksi. Olkoot meillä tieto ja sen vartiointi, kuin oheistoimintojen ylläpito ja tuotekehitys vaiteliaan pragmaattisen toimintatapamme vuoksi. Emme turhasta poukkoile (vaikka hallitustamme siitä jo syytetäänkin), kuten Nato vastaisuus kansalaistemme järkähtämättömyyden hyvin todistaa.

 

Kiina suunnittelee uutta kaupallista reittiä Eurooppaan

Koillisväylä*] on 10 - 15 vuoden kuluessa merkittävä tie Kiinasta Eurooppaan ja Jäämeren satamat sen päätepiste, jatkuen maakuljetuksina eteenpäin. Vuokrataan Venäjältä luovutetusta ”oikeasta kädestämme uusi Saimaan kanava”, rautatielle ja rakennetaan vaikkapa Liinahamariin esimerkiksi kiinalaisella rahalla satama ottamaan vastaan tavaravirran Kaukoidästä.

Tehdään samalla Petsamosta Jäämeren odotettu rautatie Rovaniemelle. Samalla peruskorjaamme Rovaniemi – Helsinki rautatien vastaamaan suurnopeusjunia ja samalla henkäyksellä tunneli Tallinnaan, ja reitti Saksaan on selvä.

*] Koillisväylä ~ https://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisv%C3%A4yl%C3%A4 -  

 

Pohjoisen datakeskukset oheistoimintoineen

Pohjoiseen on jäähdytysratkaisujen vuoksi edullista rakentaa lisää tietovarastoja pilvipalvelimille, näin syntyy toimeliaisuuden lanka ja väylä Jäämereltä aina Helsinkiin saakka. Petsamo – Helsinki olisi runkoyhteys, jonka varrelle voidaan hajauttaa turhaan pakkautunutta pääkaupunkiseutua. Suomi on suuri maa, joka jostain syystä kansalaisina haluaa ahtautua Kehä III’ n sisäpuolelle!

 

Lopetetaan toistaiseksi valtapoliitikkojen suunnitelma kuristavasta taloudesta,

[ … leikkaamista ja elvyttämistä, mitä unohdimme? ~http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/03/leikkaamista-ja-elvyttamista-unohtuuko.html - ]

 … siirrytään uuden luontiin *], toimeliaisuuteen ja luodaan uskoa huomiseen. Yllä kaksi ideaa, jotka luovat tuhansia työpaikkoja, johtamisesta ja suunnittelusta aina lattiatasolle saakka, sillä kaikille halukkaille on luotava työtä – vaikka hallitulla velanotolla.

*] Luovuuden loppu? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/luovuuden-loppu-vai-heraamisen-alku.html - ]

 

Toimeliaisuus ratkaisee, ei leikkaukset

Miksi muut saavat olla velkaantuneempia kuin me?  Toimeliaisuusdynamiikka on uusi käsite, joka ei velvoita pakonomaiseen kasvuhoentaan 0]. Loputonta kasvua ei ole – on vain tasapaino eloamme ylläpitävän biosfäärin kanssa.  Tämän vuoksi tuotekehityksemme huippu saavutetaan energiarintamalla, ja miten saadaan paras vihermerkki tietokeskuksien energiankäytölle.

 

EXTRAFIKTIO

… Lasiin kuutioitunut ihminen ~ http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/153242-tulevaisuutemme-lasikuutioissa - satiirinen sci-fi …  

 

Lisälinkit tekstistä

1] Stephen Elop oli onnenpotku Nokialle! ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=963131 – [12 986]

2] Ex-nokialaisia! ~http://yle.fi/uutiset/ihmisten_kalastajat__viro_houkuttelee_nokialandian_hylkaamia_it-tyolaisia/8365378 -

2] Viro houkuttelee ~ http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/viro-houkuttelee-suomalaisia-it-osaajia-6021744 -

3] Kansalaisviisaus erottaa meidät Natosta ~http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1029728 – [43 382]

4] SAP ~ http://www.mynewsdesk.com/fi/sap/pressreleases/sap-n-datakeskukset-toimivat-jatkossa-100-prosenttisesti-uusiutuvalla-saehkoellae-979879 -

4] IBM ~ http://www.mynewsdesk.com/fi/ibmfinland/tag/pilvipalvelinkeskus -

4] Mikko Seppälä – DIPLOMITYÖ /LUT ~https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69812/nbnfi-fe201106131742.pdf?sequence=3 -

5] Nato - Isäntämaa pöytäkirja! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/02/nato-isantamaa-mou-poytakirja.html -

6] Vaikuttavin talous? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167755-kiina-on-jo-maailman-suurin-talousvaikuttaja -

7] Kiinalainen mobilisaatio ympäri maailman ~http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=877321 – [25 305]

8] Suomi on idästä ja lännestä! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/suomi-on-niin-idasta-kuin-lannesta-emme.html -

9] Työ ja toimeliaisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/04/tyo-ja-toimeliaisuus-ratkaisevat.html -

0] Kasvuhoennan mahdottomuus! ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/kasvuhokeman-mahdottomuus-kay-luonnolle.html -

0] Toimeliaisuus korvaa kasvuhoennan ~ http://jontikka.blogspot.fi/2013/03/toimeliaisuus-korvaa-kasvuhokeman.html -  

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

 

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

doc.: datacentrum_04110215 – Microsoft Word Starter

 

684s | 883s 

]]>
11 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214772-idan-ja-lannen-vedenjakajalta-loytyy-suuri-tietoratkaisu#comments Big data Datakeskus Pilvipalvelut Tietoturvallisuus Tietovarasto Sun, 03 Apr 2016 18:46:27 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214772-idan-ja-lannen-vedenjakajalta-loytyy-suuri-tietoratkaisu
Suomi Euroopan kuudenneksi halutuin maa turvapaikanhakijoiden keskuudessa http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204999-suomi-euroopan-kuudenneksi-halutuin-maa-turvapaikanhakijoiden-keskuudessa <p>VIime viikolla esitin blogikirjoituksessani, että turvapaikanhakijoiden aalto olisi voitu ennakoida Google-hakuja analysoimalla. Sain kirjoituksen seurauksena runsaasti yhteydeottoja. Yksi useimmin esitetyistä kysymyksistä oli eroavatko Suomea koskevat Google-haut muista Euroopan maista ja kuinka suurta kiinnostus Suomea kohtaan on ollut verrrattuna muihin Euroopan maihin.</p><p>Kysymys on kiinnostava ja siinä mielessä &quot;hauska&quot;, että olemme tottuneet tekemään tämän tyyppisiä analyysejä matkakohteista ja kaupungeista: mitkä ovat vetovoimaisimmat kohteet ja mitkä asiakasryhmät ovat kiinnostuneita mistäkin kohteista. Samaa metodologiaa voidaan soveltaa turvapaikanhakijoihin. Tässä yhteydessä tosin on tarpeetonta analysoida esimerkiksi Tripadvisorin ja muiden matkailufoorumien kirjoittelua. Analysoimme sen sijaan mitkä Euroopan maat saavat eniten arabiankielisiä hakukonehakuja koskien turvapaikkaa ja maahanmuuttoa. Tämän voidaan katsoa heijastavan kyseiseen maahan liittyvää kiinnostusta potentiaalisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa.</p><p>Analyysissä tuli esiin muutama mielenkiintoinen havainto. Ensinnäkin Ruotsi näyttäisi nousseen kaikkein houkuttelevimmaksi kohdemaaksi Euroopassa. Olin hyvin varma, että Saksa olisi ylivoimainen ykkönen, mutta &nbsp;ottaen huomioon analyysin &quot;virhemarginaalin&quot; Saksa on käytännössä yhtä kiinnostava maa kuin Ruotsi.</p><p>Suomi on noussut houkuttelevuudessaan peräti kuudenneksi. Suomi kiilasi Euroopan suurmaiden Englannin ja Ranskan väliin. Pohjoismaista Suomi on toiseksi kiinnostavin. Olisi mielenkiintoista analysoida miten kiinnostus eri maihin on parin viimeisen vuoden aikana muuttunut. Analyysi on sen verran työläs, &nbsp;että siihen ei tässä yhteydessä ollut mahdollisuutta, mutta silmämääräinen tarkastelu antaisi viitteitä siihen suuntaan, että kiinnostus Tanskaa kohtaan on vähentynyt.&nbsp;</p><p>Suomi, Tanska ja Norja saavat &nbsp;omaa houkuttelevuuttaan suuremman turvapakanhakijavirran sen vuoksi, että Euroopan houkuttelevin kohde on kaikkien näiden maiden naapurina. Jos kiinnostus Ruotsia kohtaan säilyy yhtä vahvana tulevaisuudessa, tulee tämä näkymään myös Suomen turvapaikanhakijoiden määrässä kävipä Suomen omalle maabrändille turvapaikanhakijoiden keskuudessa mitä hyvänsä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> VIime viikolla esitin blogikirjoituksessani, että turvapaikanhakijoiden aalto olisi voitu ennakoida Google-hakuja analysoimalla. Sain kirjoituksen seurauksena runsaasti yhteydeottoja. Yksi useimmin esitetyistä kysymyksistä oli eroavatko Suomea koskevat Google-haut muista Euroopan maista ja kuinka suurta kiinnostus Suomea kohtaan on ollut verrrattuna muihin Euroopan maihin.

Kysymys on kiinnostava ja siinä mielessä "hauska", että olemme tottuneet tekemään tämän tyyppisiä analyysejä matkakohteista ja kaupungeista: mitkä ovat vetovoimaisimmat kohteet ja mitkä asiakasryhmät ovat kiinnostuneita mistäkin kohteista. Samaa metodologiaa voidaan soveltaa turvapaikanhakijoihin. Tässä yhteydessä tosin on tarpeetonta analysoida esimerkiksi Tripadvisorin ja muiden matkailufoorumien kirjoittelua. Analysoimme sen sijaan mitkä Euroopan maat saavat eniten arabiankielisiä hakukonehakuja koskien turvapaikkaa ja maahanmuuttoa. Tämän voidaan katsoa heijastavan kyseiseen maahan liittyvää kiinnostusta potentiaalisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa.

Analyysissä tuli esiin muutama mielenkiintoinen havainto. Ensinnäkin Ruotsi näyttäisi nousseen kaikkein houkuttelevimmaksi kohdemaaksi Euroopassa. Olin hyvin varma, että Saksa olisi ylivoimainen ykkönen, mutta  ottaen huomioon analyysin "virhemarginaalin" Saksa on käytännössä yhtä kiinnostava maa kuin Ruotsi.

Suomi on noussut houkuttelevuudessaan peräti kuudenneksi. Suomi kiilasi Euroopan suurmaiden Englannin ja Ranskan väliin. Pohjoismaista Suomi on toiseksi kiinnostavin. Olisi mielenkiintoista analysoida miten kiinnostus eri maihin on parin viimeisen vuoden aikana muuttunut. Analyysi on sen verran työläs,  että siihen ei tässä yhteydessä ollut mahdollisuutta, mutta silmämääräinen tarkastelu antaisi viitteitä siihen suuntaan, että kiinnostus Tanskaa kohtaan on vähentynyt. 

Suomi, Tanska ja Norja saavat  omaa houkuttelevuuttaan suuremman turvapakanhakijavirran sen vuoksi, että Euroopan houkuttelevin kohde on kaikkien näiden maiden naapurina. Jos kiinnostus Ruotsia kohtaan säilyy yhtä vahvana tulevaisuudessa, tulee tämä näkymään myös Suomen turvapaikanhakijoiden määrässä kävipä Suomen omalle maabrändille turvapaikanhakijoiden keskuudessa mitä hyvänsä. 

 

]]>
5 http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204999-suomi-euroopan-kuudenneksi-halutuin-maa-turvapaikanhakijoiden-keskuudessa#comments Big data Euroopan pakolaiskriisi Maabrändit Sun, 18 Oct 2015 15:27:32 +0000 Mikko Wennberg http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204999-suomi-euroopan-kuudenneksi-halutuin-maa-turvapaikanhakijoiden-keskuudessa
Hakukonehaut ennustivat irakilaisten tulon Suomeen http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204582-hakukonehaut-ennustivat-irakilaisten-tulon-suomeen <p>Hakukonehakujen analysointi on tällä hetkellä yksi tehokkaimmista ja luotettavimmista tavoista selvittää ja ennustaa kulutuskäyttäytymisen muutoksia. Metodia on hyödynnetty menestyksekkäästi myös esimerkiksi vaalitulosten ennustamisessa. Verrattuna perinteisiin kyselytutkimuksiin hakukonehakujen analysointi kertoo mitä ihmiset tosiasiassa tekevät &ndash; ei mitä he sanovat tekevänsä.</p><p>Päätin testata menetelmän toimivuutta Euroopan pakolaiskriisin ja tarkastella olisiko hakukonetulosten analyysillä voitu ennustaa irakilaisten turvapaikanhakijoiden yllättävä virta Suomeen.</p><p>Irakissa Googlen markkinaosuus on hakukonehauista yli 95 % joten otin analyysiin mukaan ainoastaan Google-haut.</p><p>Tulokset ovat mielenkiintoisia. Suomea koskevat haut olivat koko alkuvuoden hyvin stabiileja.&nbsp; Yhteensä&nbsp; noin 2000 hakua kuukaudessa. Tilanne jatkui samanlaisena toukokuuhun asti. Kesäkuussa haut lähtivät jyrkkään nousuun siten, että elokuussa hakuja tehtiin lähes 7000 eli kolmessa kuukaudessa haut yli kolminkertaistuivat.</p><p>Yleisimmät haut koskivat Suomen ilmastoa, karttaa ja Suomen kaupunkeja. Yleisimpien &nbsp;hakujen joukossa &nbsp;oli myös maahanmuutto Suomeen (&rdquo;Finland immigration&rdquo; erilaisissa kirjoitusmuodoissa). Tämän hakutermin kasvu oli tarkastelujaksolla myös poikkeuksellisen &nbsp;suurta. Toisin sanoen yhä enemmän hakuja alkoi kesällä kohdistua maahanmuuttoon Suomeen.</p><p>Oheisista graafeista näkee maahanmuuttoa koskevien hakutermien kasvun ja turvapaikanhakijoiden määrän muutoksen rinnakkain. Kasvua on edeltänyt maahaanmuuttoon liittyvien Google-hakujen kasvu, joskin ne ovat tapahtuneet hyvin lähellä toisiaan. Suomeen kohdistuvien erityisesti maahanmuuttoon liittyvien hakujen kasvu korreloi hämmästyttävän hyvin turvapaikanhakijoiden kasvun kanssa.&nbsp;&nbsp; Tästä voidaan myös päätellä, että varsin moni on jo lähtiessään suunnitellut tulevansa Suomeen &ndash; ainakin se on ollut yksi selkeä vaihtoehto.</p><p>Hakukonetulosten analyysi tarjoaa valtavan potentiaalin monenlaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden analyysiin ja ennustamiseen.&nbsp; Kriisimaiden hakukonehakujen analyysi tarjoaa sellaisia&nbsp; näkymiä näihin yhteiskuntiin joita yksikään media ei pysy tarjoamaan ja joihin perinteisillä tutkimusmenetelmillä on vaikea pureutua.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hakukonehakujen analysointi on tällä hetkellä yksi tehokkaimmista ja luotettavimmista tavoista selvittää ja ennustaa kulutuskäyttäytymisen muutoksia. Metodia on hyödynnetty menestyksekkäästi myös esimerkiksi vaalitulosten ennustamisessa. Verrattuna perinteisiin kyselytutkimuksiin hakukonehakujen analysointi kertoo mitä ihmiset tosiasiassa tekevät – ei mitä he sanovat tekevänsä.

Päätin testata menetelmän toimivuutta Euroopan pakolaiskriisin ja tarkastella olisiko hakukonetulosten analyysillä voitu ennustaa irakilaisten turvapaikanhakijoiden yllättävä virta Suomeen.

Irakissa Googlen markkinaosuus on hakukonehauista yli 95 % joten otin analyysiin mukaan ainoastaan Google-haut.

Tulokset ovat mielenkiintoisia. Suomea koskevat haut olivat koko alkuvuoden hyvin stabiileja.  Yhteensä  noin 2000 hakua kuukaudessa. Tilanne jatkui samanlaisena toukokuuhun asti. Kesäkuussa haut lähtivät jyrkkään nousuun siten, että elokuussa hakuja tehtiin lähes 7000 eli kolmessa kuukaudessa haut yli kolminkertaistuivat.

Yleisimmät haut koskivat Suomen ilmastoa, karttaa ja Suomen kaupunkeja. Yleisimpien  hakujen joukossa  oli myös maahanmuutto Suomeen (”Finland immigration” erilaisissa kirjoitusmuodoissa). Tämän hakutermin kasvu oli tarkastelujaksolla myös poikkeuksellisen  suurta. Toisin sanoen yhä enemmän hakuja alkoi kesällä kohdistua maahanmuuttoon Suomeen.

Oheisista graafeista näkee maahanmuuttoa koskevien hakutermien kasvun ja turvapaikanhakijoiden määrän muutoksen rinnakkain. Kasvua on edeltänyt maahaanmuuttoon liittyvien Google-hakujen kasvu, joskin ne ovat tapahtuneet hyvin lähellä toisiaan. Suomeen kohdistuvien erityisesti maahanmuuttoon liittyvien hakujen kasvu korreloi hämmästyttävän hyvin turvapaikanhakijoiden kasvun kanssa.   Tästä voidaan myös päätellä, että varsin moni on jo lähtiessään suunnitellut tulevansa Suomeen – ainakin se on ollut yksi selkeä vaihtoehto.

Hakukonetulosten analyysi tarjoaa valtavan potentiaalin monenlaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden analyysiin ja ennustamiseen.  Kriisimaiden hakukonehakujen analyysi tarjoaa sellaisia  näkymiä näihin yhteiskuntiin joita yksikään media ei pysy tarjoamaan ja joihin perinteisillä tutkimusmenetelmillä on vaikea pureutua. 

]]>
27 http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204582-hakukonehaut-ennustivat-irakilaisten-tulon-suomeen#comments Kotimaa Big data Euroopan pakolaiskriisi Sun, 11 Oct 2015 08:43:35 +0000 Mikko Wennberg http://wennberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204582-hakukonehaut-ennustivat-irakilaisten-tulon-suomeen
Pakolaisaallon "liftarit" http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202126-pakolaisaallon-liftarit <p>Belgian viranomaiset tekivät elokuussa kiinnostavan havainnon: kun vielä kesäkuussa vain 16 % turvapaikkahakijoista tuli Irakista, niin elokuun aikana heidän osuutensa oli noussut jo 46 prosenttiin (4 621 turvanpaikka-anomuksista 2 160 oli irakilaisten tekemiä). Silmiinpistävä erikoisuus tässä oli se, että suurin osa heistä oli yksinmatkustavia, nuoria miehiä Bagdadista ja että heillä&nbsp;oli aina lähes sama kertomus rekisteröinnin yhteydessä.</p><p>Belgian pakolaiskomissariaatin (&quot;Commissariaat-Generaal voor de Vluchtelingen&quot;)&nbsp;johtaja <strong>Dirk van den Bulck </strong>havahtui tästä äkkinäisestä muutoksesta ja ryhtyi tutkimaan lähes identtisten kertomusten taustat. Kävi ilmi, että komissariaatin omilta nettisivuilta dokumentti 15C oli ladattu Bagdadissa varsin usein, erityisesti heinäkuun aikana. Kyseisessä dokumentissa todetaan, että lähtökohtaisesti Bagdadin alueen asukkaat voivat saada suojelua Belgiassa seudun <em>yleistyneen väkivallan </em>perusteella.&nbsp;&nbsp;Hallinnon uuden avoimuuden seurauksena jokaisen maan asukas&nbsp;pystyy kätevästi&nbsp;jo kotimaassaan komissariaatin nettisivuilta tarkastamaan minkäläinen mahdollisuus on Belgian oleskeluluvan saamiseen. Belgialainen sanomalehti &quot;<em>Het Nieuwsblad</em>&quot; toteaakin, että bagdadilaisten yllätysaallon syy onkin belgialaisviranomaisten omassa läpinäkyvyydessä....Dirk van den Bulck päätti, että tässä vaiheessa irakilaisnuorten hakemukset jätetään käsittelemättä koska kertomukset ovat epäuskottavia ja liian samankaltaisia. Muut naapurimaat, esimerkiksi Hollanti, suhtautuvat huomattavasti kriittisemmin irakilaisten hakemuksiin.</p><p>Meidän kannaltamme huolestuttavinta on kuitenkin belgialaissanomalehden loppulause, jossa todetaan, että kyse on belgialaisesta &quot;<em>läpinäkyvyydestä, jota ainoastaan Suomen&nbsp;maahanmuuttovirasto panee vielä paremmaksi</em>&quot;....(ks. Lähde 1:n viimeiset lauseet; hollannin/flaamin kielellä: &quot;transparantie waar alleen het Finse vluchtelingeninstituut boven uitstijgt&quot;)</p><p>Kuten tiedämme, Kemiin on tullut elokuun lopusta lähtien paljon nuoria miehiä, jotka <em>eivät ole&nbsp;</em>kotoisin Syyriasta...ja lisää lienee tulossa,&nbsp;nykyisen pakolaisaallon &quot;imussa&quot;, kuten käy ilmi Wall Street Journalin tuoreesta haastattelusta. Siinä 27-vuotias <strong>Osama Ahmed </strong>kertoo, että &quot;<em>tämähän on kultainen tilaisuus</em>&quot;! Näin lausutessaan Osama seisoi viime maanantaina Bagdadin kansainvälisen lentokentän jonossa, yhdessä viiden ystävänsä kanssa, matkalla Turkkiin. Seuraava etappi Kreikka jne. Varsinaisena kimmokkeena jo aiemmin lähteneiden tekstarit ja facebookin kertomukset eri maiden vastaanotosta. &quot;<em>Saamme kavereiltamme viestejä, jossa kehoitetaan lähtemään välittömästi Irakista, nyt kun eurooppalaiset viranomaiset suhtautuvat hieman suopeammin migraatioon</em>&quot;. Belgia ja Suomi&nbsp;näyttävät olevan&nbsp;juuri nyt korkeassa kurssissa irakilaisten keskuudessa, edellä mainitusta läpinäkyvyyssyystä.</p><p><a href="http://www.elsevier.nl/Buitenland/achtergrond/2015/9/Waarom-Belgie-plots-wel-heel-veel-asielzoekers-uit-Bagdad-kreeg-2681381W/">LÄHDE 1</a> (&quot;miksi Belgia sai yhtäkkiä paljon turvapaikanhakijoita Bagdadista&quot;)</p><p><a href="http://www.wsj.com/articles/migrant-wave-inspires-others-to-attempt-trek-to-europe-1441668591">LÄHDE 2</a> (&quot;iraqis are joining syrians in taking what to many seems like a &lsquo;golden opportunity&rsquo;&quot;)</p><p><a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/satoja-turvapaikanhakijoita-rekisteroimatta-viranomaiset-haluavat-jarjestelykeskuksen/706525/">LÄHDE 3</a> (Kaleva-lehti)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Belgian viranomaiset tekivät elokuussa kiinnostavan havainnon: kun vielä kesäkuussa vain 16 % turvapaikkahakijoista tuli Irakista, niin elokuun aikana heidän osuutensa oli noussut jo 46 prosenttiin (4 621 turvanpaikka-anomuksista 2 160 oli irakilaisten tekemiä). Silmiinpistävä erikoisuus tässä oli se, että suurin osa heistä oli yksinmatkustavia, nuoria miehiä Bagdadista ja että heillä oli aina lähes sama kertomus rekisteröinnin yhteydessä.

Belgian pakolaiskomissariaatin ("Commissariaat-Generaal voor de Vluchtelingen") johtaja Dirk van den Bulck havahtui tästä äkkinäisestä muutoksesta ja ryhtyi tutkimaan lähes identtisten kertomusten taustat. Kävi ilmi, että komissariaatin omilta nettisivuilta dokumentti 15C oli ladattu Bagdadissa varsin usein, erityisesti heinäkuun aikana. Kyseisessä dokumentissa todetaan, että lähtökohtaisesti Bagdadin alueen asukkaat voivat saada suojelua Belgiassa seudun yleistyneen väkivallan perusteella.  Hallinnon uuden avoimuuden seurauksena jokaisen maan asukas pystyy kätevästi jo kotimaassaan komissariaatin nettisivuilta tarkastamaan minkäläinen mahdollisuus on Belgian oleskeluluvan saamiseen. Belgialainen sanomalehti "Het Nieuwsblad" toteaakin, että bagdadilaisten yllätysaallon syy onkin belgialaisviranomaisten omassa läpinäkyvyydessä....Dirk van den Bulck päätti, että tässä vaiheessa irakilaisnuorten hakemukset jätetään käsittelemättä koska kertomukset ovat epäuskottavia ja liian samankaltaisia. Muut naapurimaat, esimerkiksi Hollanti, suhtautuvat huomattavasti kriittisemmin irakilaisten hakemuksiin.

Meidän kannaltamme huolestuttavinta on kuitenkin belgialaissanomalehden loppulause, jossa todetaan, että kyse on belgialaisesta "läpinäkyvyydestä, jota ainoastaan Suomen maahanmuuttovirasto panee vielä paremmaksi"....(ks. Lähde 1:n viimeiset lauseet; hollannin/flaamin kielellä: "transparantie waar alleen het Finse vluchtelingeninstituut boven uitstijgt")

Kuten tiedämme, Kemiin on tullut elokuun lopusta lähtien paljon nuoria miehiä, jotka eivät ole kotoisin Syyriasta...ja lisää lienee tulossa, nykyisen pakolaisaallon "imussa", kuten käy ilmi Wall Street Journalin tuoreesta haastattelusta. Siinä 27-vuotias Osama Ahmed kertoo, että "tämähän on kultainen tilaisuus"! Näin lausutessaan Osama seisoi viime maanantaina Bagdadin kansainvälisen lentokentän jonossa, yhdessä viiden ystävänsä kanssa, matkalla Turkkiin. Seuraava etappi Kreikka jne. Varsinaisena kimmokkeena jo aiemmin lähteneiden tekstarit ja facebookin kertomukset eri maiden vastaanotosta. "Saamme kavereiltamme viestejä, jossa kehoitetaan lähtemään välittömästi Irakista, nyt kun eurooppalaiset viranomaiset suhtautuvat hieman suopeammin migraatioon". Belgia ja Suomi näyttävät olevan juuri nyt korkeassa kurssissa irakilaisten keskuudessa, edellä mainitusta läpinäkyvyyssyystä.

LÄHDE 1 ("miksi Belgia sai yhtäkkiä paljon turvapaikanhakijoita Bagdadista")

LÄHDE 2 ("iraqis are joining syrians in taking what to many seems like a ‘golden opportunity’")

LÄHDE 3 (Kaleva-lehti)

]]>
16 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202126-pakolaisaallon-liftarit#comments Big data EU ja maahanmuuttopolitiikka Irak Suomen pakolaispolitiikka Thu, 10 Sep 2015 14:25:00 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202126-pakolaisaallon-liftarit