Koulutus http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/133062/all Fri, 11 Jan 2019 15:19:51 +0200 fi Onko oikein, että varhaiskasvatuksella voi tehdä voittoa? http://joonarasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267317-onko-oikein-etta-varhaiskasvatuksella-voi-tehda-voittoa <p>Varhaiskasvatuksesta on puhuttu paljon päättyvällä vaalikaudella. Lähes kaikki puolueet eduskunnassa tunnustavat varhaiskasvatuksen merkityksen lapsen kehitykselle. Valitettavasti puheet varhaiskasvatuksen tärkeydestä eivät aina ole kohdanneet tekojen kanssa harjoitetussa politiikassa.</p><p>Hallituksen päätökset ryhmäkokojen kasvattamisesta ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ovat edelleen monen muistissa. Myönteisiä päätöksiä sen sijaan ovat olleet varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja alle viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen eteneminen. Tämän myönteisen kehityksen soisi jatkuvan.</p><p>Tänä päivänä varhaiskasvatusta ei enää katsota sosiaalipalveluksi, vaan se on yhä vahvempi osa koulutuspolkua. Käytännössä varhaiskasvatuksesta on tullut koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras.</p><p>Varhaiskasvatuksen rooli osana koulutusjärjestelmää nostaa esiin tärkeän periaatteellisen pohdinnan yksityisen varhaiskasvatuksen roolista. Samaan aikaan kun perusopetuslaissa koulutuspalveluilla on kielletty taloudellisen voiton tavoittelu, voidaan varhaiskasvatuksella edelleen pyrkiä voittojen tuottamiseen.</p><p>Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus kuntien varhaiskasvatuspalveluissa onkin kasvanut reilusti viime vuosina. Varhaiskasvatuksesta on tullut yhä kannattavampaa liiketoimintaa, jota harjoittavat tätä nykyä myös isot ketjut. Yksityisiä toimijoita toki tarvitaan, mutta miksi suomalaisen koulutusjärjestelmän ensimmäinen vaihe voi olla voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, kun muilla koulutusasteilla voitontavoittelu on rajattu pois.</p><p>On aivan perusteltua kysyä laajemminkin, että onko oikein, että julkisin varoin rahoitettuja hyvinvointipalveluita käytetään yksityiseen voitontavoitteluun. Tulevaisuudessa tulisikin määritellä myös varhaiskasvatus sellaiseksi sivistykselliseksi perusoikeudeksi, jonka toteuttamisella ei saisi nykyisellä tavalla kilpailla voittojen toivossa.</p><p><strong>Joona Räsänen</strong><br />Kansanedustaja (sd.)</p> Varhaiskasvatuksesta on puhuttu paljon päättyvällä vaalikaudella. Lähes kaikki puolueet eduskunnassa tunnustavat varhaiskasvatuksen merkityksen lapsen kehitykselle. Valitettavasti puheet varhaiskasvatuksen tärkeydestä eivät aina ole kohdanneet tekojen kanssa harjoitetussa politiikassa.

Hallituksen päätökset ryhmäkokojen kasvattamisesta ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ovat edelleen monen muistissa. Myönteisiä päätöksiä sen sijaan ovat olleet varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja alle viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen eteneminen. Tämän myönteisen kehityksen soisi jatkuvan.

Tänä päivänä varhaiskasvatusta ei enää katsota sosiaalipalveluksi, vaan se on yhä vahvempi osa koulutuspolkua. Käytännössä varhaiskasvatuksesta on tullut koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras.

Varhaiskasvatuksen rooli osana koulutusjärjestelmää nostaa esiin tärkeän periaatteellisen pohdinnan yksityisen varhaiskasvatuksen roolista. Samaan aikaan kun perusopetuslaissa koulutuspalveluilla on kielletty taloudellisen voiton tavoittelu, voidaan varhaiskasvatuksella edelleen pyrkiä voittojen tuottamiseen.

Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus kuntien varhaiskasvatuspalveluissa onkin kasvanut reilusti viime vuosina. Varhaiskasvatuksesta on tullut yhä kannattavampaa liiketoimintaa, jota harjoittavat tätä nykyä myös isot ketjut. Yksityisiä toimijoita toki tarvitaan, mutta miksi suomalaisen koulutusjärjestelmän ensimmäinen vaihe voi olla voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa, kun muilla koulutusasteilla voitontavoittelu on rajattu pois.

On aivan perusteltua kysyä laajemminkin, että onko oikein, että julkisin varoin rahoitettuja hyvinvointipalveluita käytetään yksityiseen voitontavoitteluun. Tulevaisuudessa tulisikin määritellä myös varhaiskasvatus sellaiseksi sivistykselliseksi perusoikeudeksi, jonka toteuttamisella ei saisi nykyisellä tavalla kilpailla voittojen toivossa.

Joona Räsänen
Kansanedustaja (sd.)

]]>
0 http://joonarasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267317-onko-oikein-etta-varhaiskasvatuksella-voi-tehda-voittoa#comments Kotimaa Koulutus Politiikka Varhaiskasvatus Yhteiskunta Fri, 11 Jan 2019 13:19:51 +0000 Joona Räsänen http://joonarasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267317-onko-oikein-etta-varhaiskasvatuksella-voi-tehda-voittoa
AMMATILLINEN KOULUTUS TARVITSEE LISÄÄ LÄHIOPETUSTUNTEJA http://kikkismikkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267174-ammatillinen-koulutus-tarvitsee-lisaa-lahiopetustunteja <p>AMMATTIKOULUTUS TARVITSEE KIPEÄSTI RESURSSOINTIA LÄHIOPETUKSEEN</p><p>Olemme lukeneet syksyn mittaan uutisia ammattikoulutuksen tason laskusta. Viimeiset uutiset ovat tulleet Lahdesta, jossa lähihoitajaksi opiskelevat oppilaat ovat olleet huolissaan lähiopetuksensa tasosta. Eikä tuo tilanne ole hyvä meillä Joensuussakaan, toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat ovat kertoneet lähiopetusta olevan vain muutama tunti viikossa. Erään toisen alan ammattiopiskelijat toivat esiin, että koulua kyllä on, mutta kun kolmea luokkaa opettaa vain yksi opettaja, eivät työvaiheet pajalla edisty henkilökohtaisen ohjauksen puuttuessa. Eräs ammattikoulun opettaja totesi, että on ryhtynyt alun perin opettajaksi voidakseen opettaa, mutta työ on muuttunut opettamisesta järjestelmien päivittämiseen.</p><p>Ammattikoulutuksen leikkauksien puristuksessa ei ole ollut helppoa oppilaitoksilla, ei myöskään opettajilla, opiskelijoilla, eikä työelämälläkään. Leikkaukset ovat leikanneet opettajien mahdollisuuksia opettaa ja oppilaat lähtevät työelämäharjoitteluihin yhä hatarammalla teoriapohjalla. Työelämän kirjavalta ohjaajajoukoltako odotetaan koulutuksen tasoa? Jos suunta on tämä, herää kysymys: mihin koulutusta enää tarvitaan?</p><p>Nykyhallituksen uudistukset lienevät taloudellisesti lyhyellä tähtäimellä hyvältä, mutta käytännössä näkymä on päinvastainen. Tarvitsemmekin parannusta lähiopetuksen tuntikehyksiin.</p><p>Anne Kikkis Mikkola<br />eduskuntavaaliehdokas 2019<br />Päiväkodin johtaja ja muusikko</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> AMMATTIKOULUTUS TARVITSEE KIPEÄSTI RESURSSOINTIA LÄHIOPETUKSEEN

Olemme lukeneet syksyn mittaan uutisia ammattikoulutuksen tason laskusta. Viimeiset uutiset ovat tulleet Lahdesta, jossa lähihoitajaksi opiskelevat oppilaat ovat olleet huolissaan lähiopetuksensa tasosta. Eikä tuo tilanne ole hyvä meillä Joensuussakaan, toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat ovat kertoneet lähiopetusta olevan vain muutama tunti viikossa. Erään toisen alan ammattiopiskelijat toivat esiin, että koulua kyllä on, mutta kun kolmea luokkaa opettaa vain yksi opettaja, eivät työvaiheet pajalla edisty henkilökohtaisen ohjauksen puuttuessa. Eräs ammattikoulun opettaja totesi, että on ryhtynyt alun perin opettajaksi voidakseen opettaa, mutta työ on muuttunut opettamisesta järjestelmien päivittämiseen.

Ammattikoulutuksen leikkauksien puristuksessa ei ole ollut helppoa oppilaitoksilla, ei myöskään opettajilla, opiskelijoilla, eikä työelämälläkään. Leikkaukset ovat leikanneet opettajien mahdollisuuksia opettaa ja oppilaat lähtevät työelämäharjoitteluihin yhä hatarammalla teoriapohjalla. Työelämän kirjavalta ohjaajajoukoltako odotetaan koulutuksen tasoa? Jos suunta on tämä, herää kysymys: mihin koulutusta enää tarvitaan?

Nykyhallituksen uudistukset lienevät taloudellisesti lyhyellä tähtäimellä hyvältä, mutta käytännössä näkymä on päinvastainen. Tarvitsemmekin parannusta lähiopetuksen tuntikehyksiin.

Anne Kikkis Mikkola
eduskuntavaaliehdokas 2019
Päiväkodin johtaja ja muusikko

]]>
0 Ammattikoulutus Koulutus Nuoret Työelämä Työnantajat Wed, 09 Jan 2019 13:21:45 +0000 Kikkis Mikkola http://kikkismikkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267174-ammatillinen-koulutus-tarvitsee-lisaa-lahiopetustunteja
Taas uusi ennätys http://artonurmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267021-taas-uusi-ennatys Asumistuen määrässä on tehty jälleen uusi ennätys uutisoinnin mukaan (<a href="https://www.uusisuomi.fi/asuminen/268516-asumistuessa-jalleen-uusi-ennatys-vuokrat-saadaan-pidettya-keinotekoisesti-korkealla" title="https://www.uusisuomi.fi/asuminen/268516-asumistuessa-jalleen-uusi-ennatys-vuokrat-saadaan-pidettya-keinotekoisesti-korkealla">https://www.uusisuomi.fi/asuminen/268516-asumistuessa-jalleen-uusi-ennat...</a>) Vuodessa asumistukeen kuluu yli kaksi miljardia. Vuoden 2014 jälkeen menot kasvaneet puoli miljardia. Sen mikä koulutuksessa on säästetty on asumistuessa käytetty. Tälläkö taktiikalla Oy Suomi Ab meinaa vastata seuraavien vuosikymmenten kilpailukykyhaasteisiin?<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 1 http://artonurmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267021-taas-uusi-ennatys#comments Asumistuki Koulutus Sun, 06 Jan 2019 18:36:33 +0000 Arto Nurmi http://artonurmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267021-taas-uusi-ennatys Hätäkeskuspäivystäjillä on hätä http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266954-hatakeskuspaivystajilla-on-hata <p>On työpaikka, jossa kohtaa koko ajan hätähuutoja. On työpaikka, jossa työtehtäväsi on käsitellä sairauksia, perheväkivaltaa, liikenneonnettomuuksia ja ihmiselämän kaikkia mahdollisia vaikeita tilanteita. On työpaikka, jossa hädän muoto muuntuu hetkessä toiseksi asiakkaan vaihtuessa.</p><p>Tässä työpaikassa työntekijän on myös osattava salamannopeasti arvioida hädän aste ja tarvittava apu. Työntekijän tekemistä päätöksistä riippuvat usein myös ihmishenget. Samaan aikaan samaisessa työpaikassa kohdataan turhanpäiväisiä kyselyitä tai silkkaa ilkivaltaa. Tässä duunissa joutuu toisaalta monesti myös kohtaamaan sen, kuinka yksinäisyys on aikamme suurimmista ongelmista.</p><p>Kyseessä on erittäin vaativa hätäkeskuspäivystäjän työ. He vastaavat vuorokaudenajasta riippumatta numerossa 112. Suomessa soitetaan vuositasolla&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10441775">2,6 miljoonaa puhelua hätäkeskuksiin</a>. Samaan aikaan hätäkeskuspäivystäjistä on jo suuri pula, eikä heitä valmistu läheskään tarpeeksi alan koulutuksista. Hätäkeskuspäivystäjille muuten maksetaan vuorotyölisien kanssa aluksi noin 3000 euron palkkaa. Ei kovin häävi summa suhteutettuna työn vastuullisuuteen varsinkaan ruuhka-Suomessa suhteettoman kalliiden asumiskustannusten vuoksi.</p><p><a href="https://areena.yle.fi/1-4598722">Ylen Ykkösaamussa</a> eilen haastatellut Hätäkeskuslaitoksen johtaja Teemu Lehti ja hätäkeskuspäivystäjä Pekka Nieminen kertoivat myös karun totuuden siitä, kuinka työtahti hätäkeskuksissa on armotonta ja jokainen hätäkeskuspäivystäjä viettää joka vuosi reilut parikymmentä päivää sairaslomalla. Jokaiselle päivälle olisi mahdollisuus tehdä ylityötä, mikä ei ole kovin terve ilmiö varsinkaan tämän tyyppisessä työpaikassa. Työssä tulee myös melkoisia, joskus yllättäviäkin kiirepiikkejä, jotka voivat aiheutua esimerkiksi Aapeli-myrskyn kaltaisista luonnonilmiöistä.&nbsp;</p><p>Hätäkeskuspäivystäjän työ on äärimmäisen vaativaa. He ansaitsivat myös enemmän arvostusta, jonka tulisi näkyä muun muassa palkkauksen muodossa. Mutta meille hätäkeskukseen soittajille olisi ensiarvoisen tärkeää myös se, että hätäkeskuspäivystäjiä olisi aina vastaamassa puheluihin ja ohjaamassa apua edelleen. Käytännössä hätäkeskuspäivystäjäpuute voi johtaa myös siihen, että poliisin, palokunnan tai ambulanssin saapuminen voi hidastua.&nbsp;Kun tällä hetkellä hätäkeskukseen tulevaan puhelun vastausaika on jopa viisi (tai useampikin) minuuttia, on tilanne todella huolestuttava.&nbsp;Käyttöön on kyllä tulossa pitkään odotettu ja ainakin kolme vuotta viivästynyt koko maan kattava ERICA-järjestelmä, jossa puhelut ohjautuisivat ruuhkautuneesta hälytyskeskuksesta toiseen. Tosin silloin on kysymysmerkkinä se, kuinka hyvin Keravalta osataan hoitaa Inarissa tapahtunut hätätilanne?</p><p>Mielestäni eduskuntavaalien yhteydessä on syytä käydä keskustelua myös suuresta tarpeesta lisätä hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärää. Asian ovat nostaneet esille <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10433021">alan ammattilaiset itse. </a>Tätä edellyttää niin kansallinen kuin kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Valtiolla tuskin voi olla tärkeämpää ydintehtävää hoitaa. Kun tällä hetkellä hätäkeskukseen tulevaan puhelun vastausaika on pahimmillaan viisi minuuttia, on tilanne todella huolestuttava.</p><p>Koulun penkiltä valmistuvat pääsevät välittömästi töihin ja lisääkin siis tarvitaan. Vain poliisi tai hätäkeskuspäivystäjä voi tehdä näitä duuneja. Eräs keino voisi olla lisätä paikallisia kursseja Kuopion pelastusopistossa tarjottavan koulutuksen lisäksi. Vaasassa moinen on jo järjestetty ajatuksena turvata kaksikielisten päivystäjien riittävyys. Eiköhän lähdetä siis tuumasta toimeen, koska auttajia tarvitsemme aina lisää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On työpaikka, jossa kohtaa koko ajan hätähuutoja. On työpaikka, jossa työtehtäväsi on käsitellä sairauksia, perheväkivaltaa, liikenneonnettomuuksia ja ihmiselämän kaikkia mahdollisia vaikeita tilanteita. On työpaikka, jossa hädän muoto muuntuu hetkessä toiseksi asiakkaan vaihtuessa.

Tässä työpaikassa työntekijän on myös osattava salamannopeasti arvioida hädän aste ja tarvittava apu. Työntekijän tekemistä päätöksistä riippuvat usein myös ihmishenget. Samaan aikaan samaisessa työpaikassa kohdataan turhanpäiväisiä kyselyitä tai silkkaa ilkivaltaa. Tässä duunissa joutuu toisaalta monesti myös kohtaamaan sen, kuinka yksinäisyys on aikamme suurimmista ongelmista.

Kyseessä on erittäin vaativa hätäkeskuspäivystäjän työ. He vastaavat vuorokaudenajasta riippumatta numerossa 112. Suomessa soitetaan vuositasolla 2,6 miljoonaa puhelua hätäkeskuksiin. Samaan aikaan hätäkeskuspäivystäjistä on jo suuri pula, eikä heitä valmistu läheskään tarpeeksi alan koulutuksista. Hätäkeskuspäivystäjille muuten maksetaan vuorotyölisien kanssa aluksi noin 3000 euron palkkaa. Ei kovin häävi summa suhteutettuna työn vastuullisuuteen varsinkaan ruuhka-Suomessa suhteettoman kalliiden asumiskustannusten vuoksi.

Ylen Ykkösaamussa eilen haastatellut Hätäkeskuslaitoksen johtaja Teemu Lehti ja hätäkeskuspäivystäjä Pekka Nieminen kertoivat myös karun totuuden siitä, kuinka työtahti hätäkeskuksissa on armotonta ja jokainen hätäkeskuspäivystäjä viettää joka vuosi reilut parikymmentä päivää sairaslomalla. Jokaiselle päivälle olisi mahdollisuus tehdä ylityötä, mikä ei ole kovin terve ilmiö varsinkaan tämän tyyppisessä työpaikassa. Työssä tulee myös melkoisia, joskus yllättäviäkin kiirepiikkejä, jotka voivat aiheutua esimerkiksi Aapeli-myrskyn kaltaisista luonnonilmiöistä. 

Hätäkeskuspäivystäjän työ on äärimmäisen vaativaa. He ansaitsivat myös enemmän arvostusta, jonka tulisi näkyä muun muassa palkkauksen muodossa. Mutta meille hätäkeskukseen soittajille olisi ensiarvoisen tärkeää myös se, että hätäkeskuspäivystäjiä olisi aina vastaamassa puheluihin ja ohjaamassa apua edelleen. Käytännössä hätäkeskuspäivystäjäpuute voi johtaa myös siihen, että poliisin, palokunnan tai ambulanssin saapuminen voi hidastua. Kun tällä hetkellä hätäkeskukseen tulevaan puhelun vastausaika on jopa viisi (tai useampikin) minuuttia, on tilanne todella huolestuttava. Käyttöön on kyllä tulossa pitkään odotettu ja ainakin kolme vuotta viivästynyt koko maan kattava ERICA-järjestelmä, jossa puhelut ohjautuisivat ruuhkautuneesta hälytyskeskuksesta toiseen. Tosin silloin on kysymysmerkkinä se, kuinka hyvin Keravalta osataan hoitaa Inarissa tapahtunut hätätilanne?

Mielestäni eduskuntavaalien yhteydessä on syytä käydä keskustelua myös suuresta tarpeesta lisätä hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärää. Asian ovat nostaneet esille alan ammattilaiset itse. Tätä edellyttää niin kansallinen kuin kansalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Valtiolla tuskin voi olla tärkeämpää ydintehtävää hoitaa. Kun tällä hetkellä hätäkeskukseen tulevaan puhelun vastausaika on pahimmillaan viisi minuuttia, on tilanne todella huolestuttava.

Koulun penkiltä valmistuvat pääsevät välittömästi töihin ja lisääkin siis tarvitaan. Vain poliisi tai hätäkeskuspäivystäjä voi tehdä näitä duuneja. Eräs keino voisi olla lisätä paikallisia kursseja Kuopion pelastusopistossa tarjottavan koulutuksen lisäksi. Vaasassa moinen on jo järjestetty ajatuksena turvata kaksikielisten päivystäjien riittävyys. Eiköhän lähdetä siis tuumasta toimeen, koska auttajia tarvitsemme aina lisää.

]]>
2 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266954-hatakeskuspaivystajilla-on-hata#comments Hätäkeskus Hätäkeskuspäivystäjä Koulutus Sat, 05 Jan 2019 16:30:00 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266954-hatakeskuspaivystajilla-on-hata
Sairaanhoitajien koulutus ei olekaan tärkeää http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266501-sairaanhoitajien-koulutus-ei-olekaan-tarkeaa <p>Hallitus on uudistamassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia vuoden 2021 alusta. Uudistuksella on ainakin kolme haittapuolta.</p><p>Ensinnäkin, jos uudistus toteutuu, niin oppilaitos saa yhdestä valmistuneesta insinööristä 75% enemmän rahaa kuin sairaanhoitajasta tai tradenomista. Paljon sairaanhoitajia ja/tai tradenomeja kouluttavat ammattikorkeakoulut menettävät yhtäkkiä rahoituksestaan miljoonia, mikäli ammattikorkeakoulujen saama kokonaisrahoitus ei lisäänny.</p><p>Toiseksi, koululle maksetaan opiskelijan toisesta saman tasoisesta tutkinnosta 50 % vähemmän kuin ennen. Elinikäinen oppiminen ja ammatin vaihto vaikeutuvat, koska koulujen ei kannata kouluttaa alan vaihtajia.</p><p>Kolmanneksi, uudistus ei vakauta korkeakoulujen rahoitusta eikä tuo siihen ennakoitavuutta.&nbsp; Suomen kaltaisessa pienessä maassa oppilaitoksia on kannustettava yhteistyöhön ja tutkintojen korkeaan laatuun. Esitetyssä rahoitusmallissa oppilaitokset laitetaan yhä enemmän kilpailemaan toisiaan vastaan nollasummapelissä. Vaikka parannat toimintaasi, häviät, mikäli joku toinen parantaa vielä enemmän.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on uudistamassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia vuoden 2021 alusta. Uudistuksella on ainakin kolme haittapuolta.

Ensinnäkin, jos uudistus toteutuu, niin oppilaitos saa yhdestä valmistuneesta insinööristä 75% enemmän rahaa kuin sairaanhoitajasta tai tradenomista. Paljon sairaanhoitajia ja/tai tradenomeja kouluttavat ammattikorkeakoulut menettävät yhtäkkiä rahoituksestaan miljoonia, mikäli ammattikorkeakoulujen saama kokonaisrahoitus ei lisäänny.

Toiseksi, koululle maksetaan opiskelijan toisesta saman tasoisesta tutkinnosta 50 % vähemmän kuin ennen. Elinikäinen oppiminen ja ammatin vaihto vaikeutuvat, koska koulujen ei kannata kouluttaa alan vaihtajia.

Kolmanneksi, uudistus ei vakauta korkeakoulujen rahoitusta eikä tuo siihen ennakoitavuutta.  Suomen kaltaisessa pienessä maassa oppilaitoksia on kannustettava yhteistyöhön ja tutkintojen korkeaan laatuun. Esitetyssä rahoitusmallissa oppilaitokset laitetaan yhä enemmän kilpailemaan toisiaan vastaan nollasummapelissä. Vaikka parannat toimintaasi, häviät, mikäli joku toinen parantaa vielä enemmän.

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266501-sairaanhoitajien-koulutus-ei-olekaan-tarkeaa#comments Ammattikorkeakoulut Elinikäinen oppiminen Koulutus Opetus Rahoitusmalli Thu, 27 Dec 2018 08:09:36 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266501-sairaanhoitajien-koulutus-ei-olekaan-tarkeaa
Aamulehti : "Aikuisten aivot eivät enää toimi normaalisti" http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265922-aamulehti-aikuisten-aivot-eivat-enaa-toimi-normaalisti <p>Keskittymiskyvyllä koulussa on tekemistä sen kanssa mitä tunnilla opetetaan. Jos se mitä tunnilla opeteaan vastaa oppilaan henkilökohtaista lahjakkuutta/kutsumusta (=&gt; kutsumusammatti) tai tukee sitä keskittymiskyky on kutakuinkin 100%. Jos se mitä opetetaan ei vastaa oppilaan henkilökohtaista lahjakkuutta/kutsumusta eikä tue sitä, keskittymiskyky on kutakuinkin 0% ja oppilas voi &quot;häiriköidä&quot; enemmän tai vähemmän. Että pakottaa oppilaan ylisuoriutumaan, aiheuttaa niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita.<br /><br /><br />&quot;<em>Matti on heikompi matematiikassa kuin muut oppilaat ja tarvii tukiopetusta matematiikassa</em>&quot;.<br /><br /><br />Että&nbsp; &quot;<em>Matti on heikompi matematiikassa kuin muut oppilaat</em>&quot; tarkoittaa sitä että hänen henkilökohtainen lahjakuutensa on jotain muuta kuin matematiikka.<br /><br /><br />&quot;ja tarvii tukiopetusta matematiikassa&quot; on virhe.<br /><br /><br />Suomalainen Unelma&nbsp; voisi olla, että &quot;Minusta tulee joskus ammattilainen alalla joka vastaa minun henkilökohtaista lahjakkuuttani.&quot; eikä &quot;Minusta tulee jotain johon fyysiesti ja/tai psyykkisesti en kykene&quot;.<br /><br /><br />&quot;Aikuisten aivot eivät enää toimi normaalisti &ndash; oireina on muistin pätkiminen ja keskittymiskyvyn katoaminen, ja se huolettaa aivotutkijoita&quot; : <a href="https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/aikuisten-aivot-eivat-enaa-toimi-normaalisti-oireina-on-muistin-patkiminen-ja-keskittymiskyvyn-katoaminen-ja-se-huolettaa-aivotutkijoita-201240340" title="https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/aikuisten-aivot-eivat-enaa-toimi-normaalisti-oireina-on-muistin-patkiminen-ja-keskittymiskyvyn-katoaminen-ja-se-huolettaa-aivotutkijoita-201240340">https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/aikuisten-aivot-eivat-enaa-toimi-norm...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskittymiskyvyllä koulussa on tekemistä sen kanssa mitä tunnilla opetetaan. Jos se mitä tunnilla opeteaan vastaa oppilaan henkilökohtaista lahjakkuutta/kutsumusta (=> kutsumusammatti) tai tukee sitä keskittymiskyky on kutakuinkin 100%. Jos se mitä opetetaan ei vastaa oppilaan henkilökohtaista lahjakkuutta/kutsumusta eikä tue sitä, keskittymiskyky on kutakuinkin 0% ja oppilas voi "häiriköidä" enemmän tai vähemmän. Että pakottaa oppilaan ylisuoriutumaan, aiheuttaa niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita.


"Matti on heikompi matematiikassa kuin muut oppilaat ja tarvii tukiopetusta matematiikassa".


Että  "Matti on heikompi matematiikassa kuin muut oppilaat" tarkoittaa sitä että hänen henkilökohtainen lahjakuutensa on jotain muuta kuin matematiikka.


"ja tarvii tukiopetusta matematiikassa" on virhe.


Suomalainen Unelma  voisi olla, että "Minusta tulee joskus ammattilainen alalla joka vastaa minun henkilökohtaista lahjakkuuttani." eikä "Minusta tulee jotain johon fyysiesti ja/tai psyykkisesti en kykene".


"Aikuisten aivot eivät enää toimi normaalisti – oireina on muistin pätkiminen ja keskittymiskyvyn katoaminen, ja se huolettaa aivotutkijoita" : https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/aikuisten-aivot-eivat-enaa-toimi-normaalisti-oireina-on-muistin-patkiminen-ja-keskittymiskyvyn-katoaminen-ja-se-huolettaa-aivotutkijoita-201240340

]]>
2 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265922-aamulehti-aikuisten-aivot-eivat-enaa-toimi-normaalisti#comments Aivot Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi Koulutus Sat, 15 Dec 2018 22:15:48 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265922-aamulehti-aikuisten-aivot-eivat-enaa-toimi-normaalisti
Opetuksen puolueellisuuden loputtava! http://robertjohnskinner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265611-opetuksen-puolueellisuuden-loputtava <p>Kouluilla on suuri vaikutus lapsiimme ja nuoriimme, opettaja on useimmiten lasten ja jopa vanhempien silmissä se fiksu ja tietävä osapuoli. Peruskoulussa ollessani huomasin kuitenkin ongelman, yhteiskuntaopin maikka opetti meille monta tuntia siitä, kuinka kapitalismi on ongelmallista ja rikkaiden tulisi maksaa enemmän veroja. Jopa koevastaukseni usein arvioitiin perustuen niissä ilmenvään näkökulmaan, eikä itse faktatietoon ja mielipiteen ilmaisutapaan. Uskonnon maikka taas opetti meille siitä, kuinka islamilla ei ole mitään tekemistä jihadismin kanssa, vaikka jihadismi on käsite suoraan islamin uskonnosta ja terroristiset järjestöt, kuten Daesh ja Al-Qaida tavoittelevat Islamin uskon opeista tulevaa kalifaatin perustamista. On toki teologisen keskustelun aihe, ovatko ääriliikkeet ja niiden keinot todella Islamin opetusten mukaan hyväksyttäviä, mutta tälle ei ole varmaa tutkimustietoon perustuvaa vastausta; kouluissa kuitenkin opetetaan vain yhtä näkökulmaa aiheesta.</p><p>Opettajat helposti opettavat omia mielipiteitä, eivätkä itse faktoja ja oppikirjoistakin helposti löytyy puolueellista tietoa. Kouluissa tulisi opettaa kaikkia näkökulmia, tai vain faktatietoa. Lukiossa oppitunnilla kanssani opiskelevan mielestä hajuvesimainos objektifoi naisia sen vuoksi, että kuvasta on leikattu pois naispuolisen henkilön kasvot. Kun haastoin opiskelijan tässä aiheessa, opettaja lähti väittelemään minua vastaan asiassa sen sijaan, että hyväksyisi molempien opiskelijoiden näkökulman asiaan. Toisin sanoen opettaja otti toisen opiskelijan puolen poliittisen mielipiteen vuoksi. Kaikki opettajat ja oppilaitokset eivät tähän syyllisty, mutta ongelma on selkeä sillä en ole ainut, joka olisi puolueellista opetusta Suomessa kokenut.</p><p>Esimerkiksi filosofian ja yhteiskuntaopin tunneilla on ymmärrettävää, että käydään väittelyä ja opetetaan erilaisia näkökulmia, mutta opettajan tulisi toimia puolueettomana ja itsesensuuria harjoittamattomana faktojen kertojana ja tuomarina, ja antaa opiskelijoiden keskenään väitellä. Koulutus on suora keino vaikuttaa tulevaan sukupolveen ja sen mielipiteisiin, joten demokratian toteutumisen kannalta yhteiskuntamme tarvitsee sellaisen koulutusjärjestelmän, jossa opetetaan tutkimustietoon perustuvia faktoja puolueettomasti ja sensuroimatta sen sijaan, että opetettaisiin mielipiteitä ja vain yhtä näkökulmaa. Jos opetettavasta aiheesta löytyy ristiriitaista tietoa, on opetettava asia mahdollisimman monesta näkökulmasta. Opettajalla on toki oikeus haastaa opiskelija väittelyyn, mutta tämän on asemansa vuoksi tehtävä selväksi se, että tämä on hänen oma mielipiteensä eikä välttämättä ainut ja oikea totuus. Toivonkin, että tulevissa vaaleissa otetaan koulujen politisoituminen äänekkäästi esille!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kouluilla on suuri vaikutus lapsiimme ja nuoriimme, opettaja on useimmiten lasten ja jopa vanhempien silmissä se fiksu ja tietävä osapuoli. Peruskoulussa ollessani huomasin kuitenkin ongelman, yhteiskuntaopin maikka opetti meille monta tuntia siitä, kuinka kapitalismi on ongelmallista ja rikkaiden tulisi maksaa enemmän veroja. Jopa koevastaukseni usein arvioitiin perustuen niissä ilmenvään näkökulmaan, eikä itse faktatietoon ja mielipiteen ilmaisutapaan. Uskonnon maikka taas opetti meille siitä, kuinka islamilla ei ole mitään tekemistä jihadismin kanssa, vaikka jihadismi on käsite suoraan islamin uskonnosta ja terroristiset järjestöt, kuten Daesh ja Al-Qaida tavoittelevat Islamin uskon opeista tulevaa kalifaatin perustamista. On toki teologisen keskustelun aihe, ovatko ääriliikkeet ja niiden keinot todella Islamin opetusten mukaan hyväksyttäviä, mutta tälle ei ole varmaa tutkimustietoon perustuvaa vastausta; kouluissa kuitenkin opetetaan vain yhtä näkökulmaa aiheesta.

Opettajat helposti opettavat omia mielipiteitä, eivätkä itse faktoja ja oppikirjoistakin helposti löytyy puolueellista tietoa. Kouluissa tulisi opettaa kaikkia näkökulmia, tai vain faktatietoa. Lukiossa oppitunnilla kanssani opiskelevan mielestä hajuvesimainos objektifoi naisia sen vuoksi, että kuvasta on leikattu pois naispuolisen henkilön kasvot. Kun haastoin opiskelijan tässä aiheessa, opettaja lähti väittelemään minua vastaan asiassa sen sijaan, että hyväksyisi molempien opiskelijoiden näkökulman asiaan. Toisin sanoen opettaja otti toisen opiskelijan puolen poliittisen mielipiteen vuoksi. Kaikki opettajat ja oppilaitokset eivät tähän syyllisty, mutta ongelma on selkeä sillä en ole ainut, joka olisi puolueellista opetusta Suomessa kokenut.

Esimerkiksi filosofian ja yhteiskuntaopin tunneilla on ymmärrettävää, että käydään väittelyä ja opetetaan erilaisia näkökulmia, mutta opettajan tulisi toimia puolueettomana ja itsesensuuria harjoittamattomana faktojen kertojana ja tuomarina, ja antaa opiskelijoiden keskenään väitellä. Koulutus on suora keino vaikuttaa tulevaan sukupolveen ja sen mielipiteisiin, joten demokratian toteutumisen kannalta yhteiskuntamme tarvitsee sellaisen koulutusjärjestelmän, jossa opetetaan tutkimustietoon perustuvia faktoja puolueettomasti ja sensuroimatta sen sijaan, että opetettaisiin mielipiteitä ja vain yhtä näkökulmaa. Jos opetettavasta aiheesta löytyy ristiriitaista tietoa, on opetettava asia mahdollisimman monesta näkökulmasta. Opettajalla on toki oikeus haastaa opiskelija väittelyyn, mutta tämän on asemansa vuoksi tehtävä selväksi se, että tämä on hänen oma mielipiteensä eikä välttämättä ainut ja oikea totuus. Toivonkin, että tulevissa vaaleissa otetaan koulujen politisoituminen äänekkäästi esille!

]]>
0 http://robertjohnskinner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265611-opetuksen-puolueellisuuden-loputtava#comments Koulutus Lukio Opetus Peruskoulu Sivistys Mon, 10 Dec 2018 22:01:43 +0000 Robert Skinner http://robertjohnskinner.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265611-opetuksen-puolueellisuuden-loputtava
Suomi lapsipulassa http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa <p>Suomalaisten alhaista syntyvyyttä on pähkäilty viime viikkoina kiivaasti. Siinä missä vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 980 vauvaa, viime vuonna luku oli vain 50 139. Pudotus on dramaattinen ja vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan.</p><p>Kyse ei ole vain huoltosuhteesta ja eläkejärjestelmän remontista, kuten monet aiheesta kirjoitetut artikkelit antavat ymmärtää. Esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä menee uusiksi. Yhä useampi päiväkoti, peruskoulu, ammattioppilaitos ja lukio joudutaan lähivuosina sulkemaan oppilaspulan vuoksi.</p><p>Ne vähätkin lapset syntyvät kasvukeskuksiin, joihin edelleen rakennetaan uusia kouluja. Sen sijaan pienissä kunnissa joudutaan harkitsemaan kunnan viimeisen koulun lakkauttamista. Viime vuonna 35 kunnassa syntyi alle 10 lasta!</p><p>Kun pienet lukiot ja ammattioppilaitokset sulkevat ovensa, keskiasteen opinnot eivät enää ole kaikille lähipalvelu, vaan yhä useampi oppilas asuu viikot asuntolassa.</p><p>Kun mikroikäluokat lähtevät opiskelemaan, pienillä korkeakouluilla ja yliopistoilla kasvukeskusten ulkopuolella on kaksi vaihtoehtoa, ne joko sulkevat ovensa tai rekrytoivat ulkomailta lisää opiskelijoita.</p><p>Hyvällä tuurilla osa ulkomailta tulevista opiskelijoista jäisi Suomeen töihin. Suomen nopeasti pahenevan osaajapulan torjumiseksi korkeakouluja tulisikin kannustaa kansainvälistymään esimerkiksi palkitsemalla jokaisesta ulkomaalaisesta tutkinnon suorittajasta. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulisi myös houkutella aktiivisesti Suomeen esimerkiksi korvaamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut opintotuella! Muuten suomalaiset yritykset joutuvat siirtämään esimerkiksi tuotekehityksen ulkomaille.</p><p>Toinen suuri muutos koetaan elämänkaaren toisessa päässä. Kun työvoima hupenee samaan aikaan kun suuret ikäluokat tarvitsevat yhä enemmän hoivaa ja hoitoa. Hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti enää riitä, ei sairaaloihin eikä kotihoitoon. Japanissa tilanne on jo päällä, ja kasvavaa osaa <a href="https://www.theguardian.com/world/2018/feb/06/japan-robots-will-care-for-80-of-elderly-by-2020">hoivatehtävistä ollaan siirtämässä roboteille</a>.</p><p>Moni ikäihminen huokaa, ettei ymmärrä tietotekniikkaa. Pian he joutuvat tulemaan päivittäin toimeen robottinostinten, älyvuoteiden, lääkeannostelurobottien, etävastaanottojen ym. kanssa.</p><p>Vastaavasti asevelvollisuuteen perustuva koko maan puolustaminen käy ikäluokkien supistuessa mahdottomaksi, ja pieniä varuskuntia joudutaan sulkemaan. Joukkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Tai sitten asevelvollisuus on laajennettava koskemaan myös naisia.</p><p>Niin ja se työelämä. Kun työvoimaa valmistuu vuosittain tuhansia vähemmän kuin poistuu työmarkkinoilta eläkkeelle, kansantalous alkaa supistua. Koemme yhtä aikaa täystyöllisyyden ja talouslaman. Ainoana toivona on radikaali työn automaatio. Voimme säilyttää nykyisen kaltaisen yhteiskunnan vain, jos tekoälyt ja robotit ottavat hoitaakseen työtehtäviä samaa tahtia kuin työntekijöiden määrä työmarkkinoilla hupenee.</p><p>Meidän on kannustettava yrityksiä ja julkista sektoria automatisoimaan työtä aina kun se on mahdollista. Ihmiset kannattaa säästää tehtäviin, joista robotti tai tekoäly ei selviä. Lisäksi meidän on uudelleenkoulutettava työnsä automaatiolle menettävät työntekijät ripeästi uusiin tehtäviin. Perinteiset ceeveen kirjoituskurssit eivät riitä työllistämistoimenpiteeksi. Eivät ole koskaan riittäneet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaisten alhaista syntyvyyttä on pähkäilty viime viikkoina kiivaasti. Siinä missä vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 980 vauvaa, viime vuonna luku oli vain 50 139. Pudotus on dramaattinen ja vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kyse ei ole vain huoltosuhteesta ja eläkejärjestelmän remontista, kuten monet aiheesta kirjoitetut artikkelit antavat ymmärtää. Esimerkiksi suomalainen koulutusjärjestelmä menee uusiksi. Yhä useampi päiväkoti, peruskoulu, ammattioppilaitos ja lukio joudutaan lähivuosina sulkemaan oppilaspulan vuoksi.

Ne vähätkin lapset syntyvät kasvukeskuksiin, joihin edelleen rakennetaan uusia kouluja. Sen sijaan pienissä kunnissa joudutaan harkitsemaan kunnan viimeisen koulun lakkauttamista. Viime vuonna 35 kunnassa syntyi alle 10 lasta!

Kun pienet lukiot ja ammattioppilaitokset sulkevat ovensa, keskiasteen opinnot eivät enää ole kaikille lähipalvelu, vaan yhä useampi oppilas asuu viikot asuntolassa.

Kun mikroikäluokat lähtevät opiskelemaan, pienillä korkeakouluilla ja yliopistoilla kasvukeskusten ulkopuolella on kaksi vaihtoehtoa, ne joko sulkevat ovensa tai rekrytoivat ulkomailta lisää opiskelijoita.

Hyvällä tuurilla osa ulkomailta tulevista opiskelijoista jäisi Suomeen töihin. Suomen nopeasti pahenevan osaajapulan torjumiseksi korkeakouluja tulisikin kannustaa kansainvälistymään esimerkiksi palkitsemalla jokaisesta ulkomaalaisesta tutkinnon suorittajasta. Ulkomaalaisia opiskelijoita tulisi myös houkutella aktiivisesti Suomeen esimerkiksi korvaamalla ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut opintotuella! Muuten suomalaiset yritykset joutuvat siirtämään esimerkiksi tuotekehityksen ulkomaille.

Toinen suuri muutos koetaan elämänkaaren toisessa päässä. Kun työvoima hupenee samaan aikaan kun suuret ikäluokat tarvitsevat yhä enemmän hoivaa ja hoitoa. Hoitohenkilökuntaa ei yksinkertaisesti enää riitä, ei sairaaloihin eikä kotihoitoon. Japanissa tilanne on jo päällä, ja kasvavaa osaa hoivatehtävistä ollaan siirtämässä roboteille.

Moni ikäihminen huokaa, ettei ymmärrä tietotekniikkaa. Pian he joutuvat tulemaan päivittäin toimeen robottinostinten, älyvuoteiden, lääkeannostelurobottien, etävastaanottojen ym. kanssa.

Vastaavasti asevelvollisuuteen perustuva koko maan puolustaminen käy ikäluokkien supistuessa mahdottomaksi, ja pieniä varuskuntia joudutaan sulkemaan. Joukkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikkialle. Tai sitten asevelvollisuus on laajennettava koskemaan myös naisia.

Niin ja se työelämä. Kun työvoimaa valmistuu vuosittain tuhansia vähemmän kuin poistuu työmarkkinoilta eläkkeelle, kansantalous alkaa supistua. Koemme yhtä aikaa täystyöllisyyden ja talouslaman. Ainoana toivona on radikaali työn automaatio. Voimme säilyttää nykyisen kaltaisen yhteiskunnan vain, jos tekoälyt ja robotit ottavat hoitaakseen työtehtäviä samaa tahtia kuin työntekijöiden määrä työmarkkinoilla hupenee.

Meidän on kannustettava yrityksiä ja julkista sektoria automatisoimaan työtä aina kun se on mahdollista. Ihmiset kannattaa säästää tehtäviin, joista robotti tai tekoäly ei selviä. Lisäksi meidän on uudelleenkoulutettava työnsä automaatiolle menettävät työntekijät ripeästi uusiin tehtäviin. Perinteiset ceeveen kirjoituskurssit eivät riitä työllistämistoimenpiteeksi. Eivät ole koskaan riittäneet.

]]>
28 http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa#comments Kotimaa Eläkkeet Koulutus Syntyvyys Sat, 08 Dec 2018 16:25:40 +0000 Jyrki Kasvi http://jyrkikasvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265475-suomi-lapsipulassa
Suomi rakas, sinun kulttuurisi on arvokas! http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265325-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas <p>Olet jo toisella vuosisadalla itsenäisyydessäsi. Kiitos, kun olen saanut kasvaa ja asua näin hienossa maassa. Olen saanut ponnistaa hyvältä ja vakaalta pohjalta elämääni. Vaikka myrskyjä on matkallani ollutkin, sinä olet seisonut tolpillasi ja vakaana. Sinullakin on omat, vielä suuremmat myrskysi ollut. Miten upeaa että sinä ja menneet sukupolvet niistä selviydyitte!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen erityisen kiitollinen vapaudesta olla oma itseni. Siitä, että saan ilmaista mielipiteeni ja hoitaa yhteisiä asioita erilaisissa luottamustoimissa. Suomessa naiset ja miehet ovat saaneet rakentaa yhteistä kotimaatamme tasa-arvoisina. Tämä ei olisi niin kaunis maa, mikäli puolet kansalaisista olisi vähempiarvoisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen koulutuksesta. Kouluaikojen ihanista opettajista, joista moni oli hyviä ja muutama vähän vähemmän hyvä. Olen onnellinen, että saan toimia nyt itse tuossa roolissa ja tehdä parhaani lasten sivistyksen eteen. Suomalaisia opettajia tullaan nyt katsomaan Aasiasta saakka. Toivon, rakas Suomi, että pidät huolta opettajistasi, jotka kasvattavat tulevaisuutta ja luovat sivistykselle pohjaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen, että saan olla äiti Suomessa. Olin paitsi onnellinen, myös tyytyväinen opiskelijaäiti lasten syntyessä, ja osasin arvostaa minimiäitiyspäivärahaa, äitiyspakkausta ja ilmaista neuvolaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos Suomi niin monesta hyvästä, mitä lapsilleni annat. Esimerkiksi jokapäiväinen kouluruoka on harvinaisuus, jota emme osaa arvostaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi kun emme antaisi omaamme pois, emmekä vähättelisi tai häpeäisi omaa kulttuuriamme. Toivon, että jatkossakin siniristilippu liehuu, suvivirsi soi, jokamiehen oikeudet säilytetään, vesi on yhteinen omaisuutemme, kaikki saavat pukeutua kuten haluavat, lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun, kenenkään ei tarvitse pelätä kadulla, suomen kieli säilyy yhtä kauniina ja elinvoimaisena kuin nyt, luonto voimavaramme ja menneiden sukupolvien työ on arjessakin ylpeydenaihe.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi, me osaamme suojella sinua. Minä osaltani aion sen tehdä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olet jo toisella vuosisadalla itsenäisyydessäsi. Kiitos, kun olen saanut kasvaa ja asua näin hienossa maassa. Olen saanut ponnistaa hyvältä ja vakaalta pohjalta elämääni. Vaikka myrskyjä on matkallani ollutkin, sinä olet seisonut tolpillasi ja vakaana. Sinullakin on omat, vielä suuremmat myrskysi ollut. Miten upeaa että sinä ja menneet sukupolvet niistä selviydyitte!

 

 

Olen erityisen kiitollinen vapaudesta olla oma itseni. Siitä, että saan ilmaista mielipiteeni ja hoitaa yhteisiä asioita erilaisissa luottamustoimissa. Suomessa naiset ja miehet ovat saaneet rakentaa yhteistä kotimaatamme tasa-arvoisina. Tämä ei olisi niin kaunis maa, mikäli puolet kansalaisista olisi vähempiarvoisia.

 

Olen kiitollinen koulutuksesta. Kouluaikojen ihanista opettajista, joista moni oli hyviä ja muutama vähän vähemmän hyvä. Olen onnellinen, että saan toimia nyt itse tuossa roolissa ja tehdä parhaani lasten sivistyksen eteen. Suomalaisia opettajia tullaan nyt katsomaan Aasiasta saakka. Toivon, rakas Suomi, että pidät huolta opettajistasi, jotka kasvattavat tulevaisuutta ja luovat sivistykselle pohjaa.

 

Olen kiitollinen, että saan olla äiti Suomessa. Olin paitsi onnellinen, myös tyytyväinen opiskelijaäiti lasten syntyessä, ja osasin arvostaa minimiäitiyspäivärahaa, äitiyspakkausta ja ilmaista neuvolaa.

 

Kiitos Suomi niin monesta hyvästä, mitä lapsilleni annat. Esimerkiksi jokapäiväinen kouluruoka on harvinaisuus, jota emme osaa arvostaa.

 

Voi kun emme antaisi omaamme pois, emmekä vähättelisi tai häpeäisi omaa kulttuuriamme. Toivon, että jatkossakin siniristilippu liehuu, suvivirsi soi, jokamiehen oikeudet säilytetään, vesi on yhteinen omaisuutemme, kaikki saavat pukeutua kuten haluavat, lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun, kenenkään ei tarvitse pelätä kadulla, suomen kieli säilyy yhtä kauniina ja elinvoimaisena kuin nyt, luonto voimavaramme ja menneiden sukupolvien työ on arjessakin ylpeydenaihe.

 

Suomi, me osaamme suojella sinua. Minä osaltani aion sen tehdä.

 

]]>
2 http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265325-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas#comments Erilaiset kulttuurit Itsenäinen Suomi Koulutus Sananvapaus Tasaarvo Thu, 06 Dec 2018 08:01:42 +0000 Sara Tuisku http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265325-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas
Suomi rakas, sinun kulttuurisi on arvokas! http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265324-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas <p>Olet jo toisella vuosisadalla itsenäisyydessäsi. Kiitos, kun olen saanut kasvaa ja asua näin hienossa maassa. Olen saanut ponnistaa hyvältä ja vakaalta pohjalta elämääni. Vaikka myrskyjä on matkallani ollutkin, sinä olet seisonut tolpillasi ja vakaana. Sinullakin on omat, vielä suuremmat myrskysi ollut. Miten upeaa että sinä ja menneet sukupolvet niistä selviydyitte!</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Olen erityisen kiitollinen vapaudesta olla oma itseni. Siitä, että saan ilmaista mielipiteeni ja hoitaa yhteisiä asioita erilaisissa luottamustoimissa. Suomessa naiset ja miehet ovat saaneet rakentaa yhteistä kotimaatamme tasa-arvoisina. Tämä ei olisi niin kaunis maa, mikäli puolet kansalaisista olisi vähempiarvoisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen koulutuksesta. Kouluaikojen ihanista opettajista, joista moni oli hyviä ja muutama vähän vähemmän hyvä. Olen onnellinen, että saan toimia nyt itse tuossa roolissa ja tehdä parhaani lasten sivistyksen eteen. Suomalaisia opettajia tullaan nyt katsomaan Aasiasta saakka. Toivon, rakas Suomi, että pidät huolta opettajistasi, jotka kasvattavat tulevaisuutta ja luovat sivistykselle pohjaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen, että saan olla äiti Suomessa. Olin paitsi onnellinen, myös tyytyväinen opiskelijaäiti lasten syntyessä, ja osasin arvostaa minimiäitiyspäivärahaa, äitiyspakkausta ja ilmaista neuvolaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiitos Suomi niin monesta hyvästä, mitä lapsilleni annat. Esimerkiksi jokapäiväinen kouluruoka on harvinaisuus, jota emme osaa arvostaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi kun emme antaisi omaamme pois, emmekä vähättelisi tai häpeäisi omaa kulttuuriamme. Toivon, että jatkossakin siniristilippu liehuu, suvivirsi soi, jokamiehen oikeudet säilytetään, vesi on yhteinen omaisuutemme, kaikki saavat pukeutua kuten haluavat, lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun, kenenkään ei tarvitse pelätä kadulla, suomen kieli säilyy yhtä kauniina ja elinvoimaisena kuin nyt, luonto voimavaramme ja menneiden sukupolvien työ on arjessakin ylpeydenaihe.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomi, me osaamme suojella sinua. Minä osaltani aion sen tehdä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olet jo toisella vuosisadalla itsenäisyydessäsi. Kiitos, kun olen saanut kasvaa ja asua näin hienossa maassa. Olen saanut ponnistaa hyvältä ja vakaalta pohjalta elämääni. Vaikka myrskyjä on matkallani ollutkin, sinä olet seisonut tolpillasi ja vakaana. Sinullakin on omat, vielä suuremmat myrskysi ollut. Miten upeaa että sinä ja menneet sukupolvet niistä selviydyitte!

 

 

Olen erityisen kiitollinen vapaudesta olla oma itseni. Siitä, että saan ilmaista mielipiteeni ja hoitaa yhteisiä asioita erilaisissa luottamustoimissa. Suomessa naiset ja miehet ovat saaneet rakentaa yhteistä kotimaatamme tasa-arvoisina. Tämä ei olisi niin kaunis maa, mikäli puolet kansalaisista olisi vähempiarvoisia.

 

Olen kiitollinen koulutuksesta. Kouluaikojen ihanista opettajista, joista moni oli hyviä ja muutama vähän vähemmän hyvä. Olen onnellinen, että saan toimia nyt itse tuossa roolissa ja tehdä parhaani lasten sivistyksen eteen. Suomalaisia opettajia tullaan nyt katsomaan Aasiasta saakka. Toivon, rakas Suomi, että pidät huolta opettajistasi, jotka kasvattavat tulevaisuutta ja luovat sivistykselle pohjaa.

 

Olen kiitollinen, että saan olla äiti Suomessa. Olin paitsi onnellinen, myös tyytyväinen opiskelijaäiti lasten syntyessä, ja osasin arvostaa minimiäitiyspäivärahaa, äitiyspakkausta ja ilmaista neuvolaa.

 

Kiitos Suomi niin monesta hyvästä, mitä lapsilleni annat. Esimerkiksi jokapäiväinen kouluruoka on harvinaisuus, jota emme osaa arvostaa.

 

Voi kun emme antaisi omaamme pois, emmekä vähättelisi tai häpeäisi omaa kulttuuriamme. Toivon, että jatkossakin siniristilippu liehuu, suvivirsi soi, jokamiehen oikeudet säilytetään, vesi on yhteinen omaisuutemme, kaikki saavat pukeutua kuten haluavat, lapset voivat turvallisesti kävellä kouluun, kenenkään ei tarvitse pelätä kadulla, suomen kieli säilyy yhtä kauniina ja elinvoimaisena kuin nyt, luonto voimavaramme ja menneiden sukupolvien työ on arjessakin ylpeydenaihe.

 

Suomi, me osaamme suojella sinua. Minä osaltani aion sen tehdä.

 

]]>
0 http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265324-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas#comments Erilaiset kulttuurit Itsenäinen Suomi Koulutus Sananvapaus Tasaarvo Thu, 06 Dec 2018 08:01:40 +0000 Sara Tuisku http://saratuisku.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265324-suomi-rakas-sinun-kulttuurisi-on-arvokas
Tasa-arvo on suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265284-tasa-arvo-on-suomalaisen-koulutusjarjestelman-perusta <p>Suomen koulutusjärjestelmää on kehuttu jo vuosikymmenen ajan yhdeksi maailman parhaista. Historiallisesti Suomesta vietiin ulkomaille puutavaraa ja tervaa, mutta nyt koulutusosaamisesta on muotoutunut uudenlainen kansainvälisesti haluttu vientituote. Suomalaista koulutusjärjestelmää kehutaan maailmalla syystä, mutta viimeaikojen uutiset ovat kuitenkin osoittaneet, miten nuorten oppimistulokset voivat laskea jopa tässä pohjoisessa oppimisen huippumaassa.</p><p>On vaikea ajatella, että suomalaisten koulutustaso olisi koskaan ollutkaan mitään muuta kuin priimaa. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli kuitenkin eurooppalaisessa kontekstissa perähikiä, joka oli jäänyt koulutuksen kehityksessä jälkeen muista alueen valtioista. Oli selvää, että jotain piti tehdä &ndash; ja pian.</p><p>Lopulta kaikki kulminoitui 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen, jonka tavoitteena oli paikata useita aikaisemman kansakoulujärjestelmän puutteita. Peruskoulu-uudistus pyrki antamaan jokaiselle suomalaiselle lapselle oikeuden käydä koulua ilmaiseksi yhtenäisen oppimäärän mukaisesti koulusta riippumatta. Valtio pyrki yksinkertaisesti tarjoamaan kaikille suomalaisille saman koulutuksen riippumatta heidän sosioekonomisesta taustastaan, sukupuolestaan tai kotipaikastaan. Suomalaisen peruskoulujärjestelmän peruskivi siis muurattiin tasa-arvon laastilla.</p><p>Kaikki monumentit kuitenkin murentuvat joskus, ja näin on nyt myös käymässä suomalaiselle peruskoulujärjestelmälle. 2000- ja 2010-lukujen huippukohdat, jotka alun perin herättivät kansainvälisen kiinnostuksen suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan, ovat jo muisto menneisyydestä, ja suomalaisten oppilaiden tulokset PISA-kokeissa ovat alkaneet jo laskea. Tästä huolimatta Suomi on edelleen maailman huippua, vaikka sisäiset erot opiskelijoiden välillä ovatkin kasvaneet merkittävästi viime vuosina.</p><p>Useat suomalaiset professorit ovat todenneet, että erityisesti uusi vuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma on tämän kehityksen taustalla. Esimerkiksi Helsingin yliopiston psykologian emerita professori <strong>Liisa Keltikangas-Järvinen</strong> on todennut, että uuden opetussuunnitelman tavoitteet ovat kannatettavia, mutta on epäselvää, kuka on vastuussa niiden toteuttamisesta.</p><p>Monet suomalaiset opettajat jakavat hänen huolensa ja pohtivat, mikäli uuden opetussuunnitelman kunnianhimoisia tavoitteita voidaan edes toteuttaa nykyisillä rajallisilla resursseilla. Vuoden 2016 opetussuunnitelma asettaa erityisen painotuksen eriyttävään opetukseen, jossa jokaisen oppilaan oppimissuunnitelma individualisoidaan hänen omien tarpeidensa mukaan.</p><p>Teoriassa yksilön tarpeiden huomiointi on aina hyvä asia, mutta tilanteessa, jossa opettaja opettaa useita 30 oppilaan ryhmiä, tämä on sula mahdottomuus. &nbsp;Tämän lisäksi monissa suomalaisissa kunnissa uuden opetussuunnitelman siirtymäkauteen ei ole varattu riittävästi taloudellisia resursseja, ja sen takia opettajat joutuvat tuottamaan oppilaidensa oppimateriaalin itse usein puutteellisilla välineillä. OAJ:n tuottaman kyselyn mukaan yli puolet opettajista on todennut, että he eivät kestä nykyistä työtaakkaansa, mikä ei ole suuri yllätys tämän vaatimustason pohjalta.</p><p>Uusi opetussuunnitelma painotti samalla oppilaiden oma-aloitteista oppimista, ja kun heidän opettajansa ovat ylityöllistettyjä byrokratian ja suunnittelun parissa, korostuu koululaisten rooli entisestään. Tämä saattaa erityisesti pojat alakynteen, ja heidän PISA-tuloksensa ovatkin pudonneet 50 pistettä tyttöjen alapuolelle, mikä on lähes kaksi kertaa yhtä suuri kuin kehittyneiden OECD-maiden keskiarvoinen sukupuolidispariteetti. Tätä eriarvoisuutta kasvattaa tämän lisäksi kuntien taloudellisten resurssien erot, minkä takia toiset oppilaat saavat opiskella pienemmissä ryhmissä paremmin välinein kuin toiset.</p><p>Emerita professori <strong>Keltikangas-Järvisen</strong> mielestä nuorten syrjäytymisen taustalla on juuri tämä kasvava eriarvoisuus. Tällä hetkellä lähes 70&nbsp;000 suomalaista on syrjäytynyt yhteiskunnan ulkopuolelle, ja tämä maksaa valtiolle rahallisesti 1,4 miljardia euroa joka vuosi. Suomessa, jossa kouluilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli lasten kasvatuksessa, kasvava syrjäytyminen on osoitus systemaattisesta ongelmasta nykyjärjestelmässä.</p><p>Onko Suomen koulutusihme ymmärretty sitten väärin sekä maailmalla että kotimaassa? Kansainvälisesti suomalaiset koulut tunnetaan erityisesti lyhyistä päivistään ja olemattomista kotitehtävistään, kun taas paikallisesti painotamme koulujen yksilölähtöisyyttä menestyksemme taustalla. Vaikka molemmat väittämät sisältävät totuuden siemenen, eivät ne kuitenkaan kumpikaan riitä yksinään selittämään Suomen menestystä.</p><p>Me suomalaiset kuitenkin unohdamme, kuinka tärkeä rooli tasa-arvoisella koulutusjärjestelmällä on oikeastaan ollut peruskoulujärjestelmämme taustalla. Tasapuolisesti tuettujen ja koulutettujen opiskelijoiden sukupolvi tuottaa lopulta kotimaalleen enemmän kuin muutaman eliittikoulun kouluttama yhteiskuntaluokka. Jokainen opiskelija ansaitsee samat lähtökohdat elämässään riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään tai vanhempien taloudellisesta tilasta. Tämä tasapuolisuus on aina ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän salaisuus, mutta tällä hetkellä sen tulevaisuus on kuitenkin vaarassa.</p><p>Suomalaisen sananlaskun mukaan ylpeys käy yleensä lankeemuksen edellä. Menestyksemme sokaisemina olemme nyt muuttamassa Suomen opetusjärjestelmää uuteen uljaaseen suuntaan pohtimatta riittävästi toimintamme seurauksia. Samalla olemme murentamassa sitä pohjaa, joka on tähän mennessä tukenut maamme menestystarinaa. Voimme kansana vain toivoa, että tällä tiellä, jonka olemme valinneet, voidaan myös ottaa muutama harkittu askel taaksepäin ja korjata vuoden 2016 opetussuunnitelman puutteet. Ilman tätä korjausliikettä voimme heittää hyvästit tälle usein niin väärinymmärretylle suomalaiselle koulutusihmeelle ja samalla merkittävälle palalle suomalaista menestystarinaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen koulutusjärjestelmää on kehuttu jo vuosikymmenen ajan yhdeksi maailman parhaista. Historiallisesti Suomesta vietiin ulkomaille puutavaraa ja tervaa, mutta nyt koulutusosaamisesta on muotoutunut uudenlainen kansainvälisesti haluttu vientituote. Suomalaista koulutusjärjestelmää kehutaan maailmalla syystä, mutta viimeaikojen uutiset ovat kuitenkin osoittaneet, miten nuorten oppimistulokset voivat laskea jopa tässä pohjoisessa oppimisen huippumaassa.

On vaikea ajatella, että suomalaisten koulutustaso olisi koskaan ollutkaan mitään muuta kuin priimaa. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli kuitenkin eurooppalaisessa kontekstissa perähikiä, joka oli jäänyt koulutuksen kehityksessä jälkeen muista alueen valtioista. Oli selvää, että jotain piti tehdä – ja pian.

Lopulta kaikki kulminoitui 1970-luvun peruskoulu-uudistukseen, jonka tavoitteena oli paikata useita aikaisemman kansakoulujärjestelmän puutteita. Peruskoulu-uudistus pyrki antamaan jokaiselle suomalaiselle lapselle oikeuden käydä koulua ilmaiseksi yhtenäisen oppimäärän mukaisesti koulusta riippumatta. Valtio pyrki yksinkertaisesti tarjoamaan kaikille suomalaisille saman koulutuksen riippumatta heidän sosioekonomisesta taustastaan, sukupuolestaan tai kotipaikastaan. Suomalaisen peruskoulujärjestelmän peruskivi siis muurattiin tasa-arvon laastilla.

Kaikki monumentit kuitenkin murentuvat joskus, ja näin on nyt myös käymässä suomalaiselle peruskoulujärjestelmälle. 2000- ja 2010-lukujen huippukohdat, jotka alun perin herättivät kansainvälisen kiinnostuksen suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan, ovat jo muisto menneisyydestä, ja suomalaisten oppilaiden tulokset PISA-kokeissa ovat alkaneet jo laskea. Tästä huolimatta Suomi on edelleen maailman huippua, vaikka sisäiset erot opiskelijoiden välillä ovatkin kasvaneet merkittävästi viime vuosina.

Useat suomalaiset professorit ovat todenneet, että erityisesti uusi vuonna 2016 käyttöön otettu opetussuunnitelma on tämän kehityksen taustalla. Esimerkiksi Helsingin yliopiston psykologian emerita professori Liisa Keltikangas-Järvinen on todennut, että uuden opetussuunnitelman tavoitteet ovat kannatettavia, mutta on epäselvää, kuka on vastuussa niiden toteuttamisesta.

Monet suomalaiset opettajat jakavat hänen huolensa ja pohtivat, mikäli uuden opetussuunnitelman kunnianhimoisia tavoitteita voidaan edes toteuttaa nykyisillä rajallisilla resursseilla. Vuoden 2016 opetussuunnitelma asettaa erityisen painotuksen eriyttävään opetukseen, jossa jokaisen oppilaan oppimissuunnitelma individualisoidaan hänen omien tarpeidensa mukaan.

Teoriassa yksilön tarpeiden huomiointi on aina hyvä asia, mutta tilanteessa, jossa opettaja opettaa useita 30 oppilaan ryhmiä, tämä on sula mahdottomuus.  Tämän lisäksi monissa suomalaisissa kunnissa uuden opetussuunnitelman siirtymäkauteen ei ole varattu riittävästi taloudellisia resursseja, ja sen takia opettajat joutuvat tuottamaan oppilaidensa oppimateriaalin itse usein puutteellisilla välineillä. OAJ:n tuottaman kyselyn mukaan yli puolet opettajista on todennut, että he eivät kestä nykyistä työtaakkaansa, mikä ei ole suuri yllätys tämän vaatimustason pohjalta.

Uusi opetussuunnitelma painotti samalla oppilaiden oma-aloitteista oppimista, ja kun heidän opettajansa ovat ylityöllistettyjä byrokratian ja suunnittelun parissa, korostuu koululaisten rooli entisestään. Tämä saattaa erityisesti pojat alakynteen, ja heidän PISA-tuloksensa ovatkin pudonneet 50 pistettä tyttöjen alapuolelle, mikä on lähes kaksi kertaa yhtä suuri kuin kehittyneiden OECD-maiden keskiarvoinen sukupuolidispariteetti. Tätä eriarvoisuutta kasvattaa tämän lisäksi kuntien taloudellisten resurssien erot, minkä takia toiset oppilaat saavat opiskella pienemmissä ryhmissä paremmin välinein kuin toiset.

Emerita professori Keltikangas-Järvisen mielestä nuorten syrjäytymisen taustalla on juuri tämä kasvava eriarvoisuus. Tällä hetkellä lähes 70 000 suomalaista on syrjäytynyt yhteiskunnan ulkopuolelle, ja tämä maksaa valtiolle rahallisesti 1,4 miljardia euroa joka vuosi. Suomessa, jossa kouluilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli lasten kasvatuksessa, kasvava syrjäytyminen on osoitus systemaattisesta ongelmasta nykyjärjestelmässä.

Onko Suomen koulutusihme ymmärretty sitten väärin sekä maailmalla että kotimaassa? Kansainvälisesti suomalaiset koulut tunnetaan erityisesti lyhyistä päivistään ja olemattomista kotitehtävistään, kun taas paikallisesti painotamme koulujen yksilölähtöisyyttä menestyksemme taustalla. Vaikka molemmat väittämät sisältävät totuuden siemenen, eivät ne kuitenkaan kumpikaan riitä yksinään selittämään Suomen menestystä.

Me suomalaiset kuitenkin unohdamme, kuinka tärkeä rooli tasa-arvoisella koulutusjärjestelmällä on oikeastaan ollut peruskoulujärjestelmämme taustalla. Tasapuolisesti tuettujen ja koulutettujen opiskelijoiden sukupolvi tuottaa lopulta kotimaalleen enemmän kuin muutaman eliittikoulun kouluttama yhteiskuntaluokka. Jokainen opiskelija ansaitsee samat lähtökohdat elämässään riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään tai vanhempien taloudellisesta tilasta. Tämä tasapuolisuus on aina ollut suomalaisen koulutusjärjestelmän salaisuus, mutta tällä hetkellä sen tulevaisuus on kuitenkin vaarassa.

Suomalaisen sananlaskun mukaan ylpeys käy yleensä lankeemuksen edellä. Menestyksemme sokaisemina olemme nyt muuttamassa Suomen opetusjärjestelmää uuteen uljaaseen suuntaan pohtimatta riittävästi toimintamme seurauksia. Samalla olemme murentamassa sitä pohjaa, joka on tähän mennessä tukenut maamme menestystarinaa. Voimme kansana vain toivoa, että tällä tiellä, jonka olemme valinneet, voidaan myös ottaa muutama harkittu askel taaksepäin ja korjata vuoden 2016 opetussuunnitelman puutteet. Ilman tätä korjausliikettä voimme heittää hyvästit tälle usein niin väärinymmärretylle suomalaiselle koulutusihmeelle ja samalla merkittävälle palalle suomalaista menestystarinaa.

]]>
1 http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265284-tasa-arvo-on-suomalaisen-koulutusjarjestelman-perusta#comments Itsenäisyyspäivä 2018 Koulutus Koulutusihme Suomen tulevaisuus Wed, 05 Dec 2018 18:39:48 +0000 Markus Myllyniemi http://markusmikaelmyllyniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265284-tasa-arvo-on-suomalaisen-koulutusjarjestelman-perusta
"Karmeita uutisia suomalaisista lapsista" http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264932-karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista <p>Karmeita uutisia suomalaisista&nbsp;lapsista</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://kariuusikyla.com/" rel="home">Kari Uusikylä</a>, Suoraa puhetta blogi</p><p><a href="https://kariuusikyla.com/2018/11/28/karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista/?fbclid=IwAR0os_8750AcdXjjbIMJ7CqXmQ6xuDYEQL0k25Gn85e3-DU0xaOBdY1mp9g" title="https://kariuusikyla.com/2018/11/28/karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista/?fbclid=IwAR0os_8750AcdXjjbIMJ7CqXmQ6xuDYEQL0k25Gn85e3-DU0xaOBdY1mp9g">https://kariuusikyla.com/2018/11/28/karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsi...</a></p><p>Kiteytettynä :</p><p>Sukupolvesta toiseen psyykkinen painostus on lisääntynyt. 35-40% mitä lasten on tiedettävä koulussa, siitä heillä ei ole mitään hyötyä yksityis- ja/tai työelämässään. Henkilökohtaista lahjakkuutta/kutsumusta ei oteta huomioon laisinkaan. Kouluhistoriasta tiedämme, että &quot;opetussuunnitelmaan&quot; - psyykkisen väkivallan lisäksi kuului fyysistä väkivaltaa k e &quot;opettaja antoi karttakepillä selkään&quot; ja &quot;sormet piti pitää pulpetin reunalla ja opettaja paiskasi kannen kiinni&quot; j n e, Tulos on mitä se tänään on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Karmeita uutisia suomalaisista lapsista

 

Kari Uusikylä, Suoraa puhetta blogi

https://kariuusikyla.com/2018/11/28/karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista/?fbclid=IwAR0os_8750AcdXjjbIMJ7CqXmQ6xuDYEQL0k25Gn85e3-DU0xaOBdY1mp9g

Kiteytettynä :

Sukupolvesta toiseen psyykkinen painostus on lisääntynyt. 35-40% mitä lasten on tiedettävä koulussa, siitä heillä ei ole mitään hyötyä yksityis- ja/tai työelämässään. Henkilökohtaista lahjakkuutta/kutsumusta ei oteta huomioon laisinkaan. Kouluhistoriasta tiedämme, että "opetussuunnitelmaan" - psyykkisen väkivallan lisäksi kuului fyysistä väkivaltaa k e "opettaja antoi karttakepillä selkään" ja "sormet piti pitää pulpetin reunalla ja opettaja paiskasi kannen kiinni" j n e, Tulos on mitä se tänään on.

]]>
0 http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264932-karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista#comments Koulutus Opetus Thu, 29 Nov 2018 17:08:04 +0000 Matti Simonaho http://mattiesimonaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264932-karmeita-uutisia-suomalaisista-lapsista
Rakennamme Suomea hyvinvoiville http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264399-rakennamme-suomea-hyvinvoiville <p>Kysyin joskus kokeneelta jalkapallon juniorivalmentajalta, että missä vaiheessa lapsen lahjakkuuden voi tunnistaa? Hänen mukaansa ei alle kymmenvuotiaana. Siihen saakka menestysen takana voi lahjakkuuden sijaan olla vanhempien voimakas tuki ja/ tai syntyminen vuoden alkupuolella ja sen tuoma fyysinen etumatka.</p><p>Jalkapallo on onneksi vain harrastus. Olkoonkin, että aika totiseksi sekin menee varsin nuorena.</p><p>Isompi asia on se, että sama tilanne on syntymässä opetukseen. Tai se on jo syntynytkin. Viikonloppuna Helsingin Sanomat kertoi vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan uudet oppimismenetelmät ovat heikentäneet oppimistuloksia. Uusia menetelmiä tässä ovat olleet digitaalisuuden lisääminen, ilmiöoppiminen ja oppilaiden lisääntynyt itsenäisyys läksyjen teossa.</p><p>Arvatkaapa mihin tämä on johtanut?</p><p>Hyvin koulutettujen vanhempien lapset ovat pärjänneet edelleen hyvin, mutta muilla menee huonommin. Tämä johtuu, simbsalabim, siitä että hyvin koulutetut vanhemmat ovat enemmän mukana lastensa koululäksyjen teossa. Eli paikkaavat ne ohjauksen ja koulutusmenetelmien puutteet, mitkä koulussa ovat syntyneet. Uudet oppimismenetelmät ovat siis lisänneet eriarvoisuutta.&nbsp;</p><p>Jos muistan oikein, peruskoulun alkuperäinen ajatus ja suomalaisen koulutuksen ylpeydenaihe on ollut se, että taustasta huolimatta, lapsille annetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Nyt se on siis romutettu.</p><p>Tällä ei ole mikään pienen pieni merkitys. Jos lapsi leimautuu heikoksi oppilaaksi, yläasteella hän saattaa ajautua entistä eriarvoisempaan asemaan. Peruskoulun seitsemäs luokka on seuraava vaihe, jossa eriarvoisuus alkaa jakautua. Parhailla oppilailla on mahdollisuus valita erikoistuneista yläasteista (tämä toki vain suurissa kaupungeissa), joissa arvatenkin on parempi opiskelurauha ja kunnianhimoisempi oppimisympäristö.&nbsp;</p><p>Voidaan vain kuvitella, mitä tapahtuu yhdeksännen luokan jälkeen...</p><p>Heikoimmin menestyneet menevät ammattikouluihin, joista opetusta on leikattu niin paljon, että sieltä valmistuu (julkisuudessa olleiden juttujen perusteella), oppilaita joilla ei ole riittäviä taitoja ammattiinsa.</p><p>Ja sitten puhutaan siitä, että nuoret miehet syrjäytyvät. Jep...</p><p>Ongelmaton ei ole yliopistomaailmakaan, mutta ei nyt ratkaista kaikkea yhdessä kirjoituksessa. Suomalainen peruskoulutus oli jossakin vaiheessa tasa-arvoinen ja antoi mahdollisuuden hieman vähävaraisemman ja vähemmän koulutetusta perheestä tulevan oppilaankin onnistua. Nyt näyttää vahvasti siltä, että se tie on sulkeutumassa.</p><p>Miksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kysyin joskus kokeneelta jalkapallon juniorivalmentajalta, että missä vaiheessa lapsen lahjakkuuden voi tunnistaa? Hänen mukaansa ei alle kymmenvuotiaana. Siihen saakka menestysen takana voi lahjakkuuden sijaan olla vanhempien voimakas tuki ja/ tai syntyminen vuoden alkupuolella ja sen tuoma fyysinen etumatka.

Jalkapallo on onneksi vain harrastus. Olkoonkin, että aika totiseksi sekin menee varsin nuorena.

Isompi asia on se, että sama tilanne on syntymässä opetukseen. Tai se on jo syntynytkin. Viikonloppuna Helsingin Sanomat kertoi vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan uudet oppimismenetelmät ovat heikentäneet oppimistuloksia. Uusia menetelmiä tässä ovat olleet digitaalisuuden lisääminen, ilmiöoppiminen ja oppilaiden lisääntynyt itsenäisyys läksyjen teossa.

Arvatkaapa mihin tämä on johtanut?

Hyvin koulutettujen vanhempien lapset ovat pärjänneet edelleen hyvin, mutta muilla menee huonommin. Tämä johtuu, simbsalabim, siitä että hyvin koulutetut vanhemmat ovat enemmän mukana lastensa koululäksyjen teossa. Eli paikkaavat ne ohjauksen ja koulutusmenetelmien puutteet, mitkä koulussa ovat syntyneet. Uudet oppimismenetelmät ovat siis lisänneet eriarvoisuutta. 

Jos muistan oikein, peruskoulun alkuperäinen ajatus ja suomalaisen koulutuksen ylpeydenaihe on ollut se, että taustasta huolimatta, lapsille annetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä. Nyt se on siis romutettu.

Tällä ei ole mikään pienen pieni merkitys. Jos lapsi leimautuu heikoksi oppilaaksi, yläasteella hän saattaa ajautua entistä eriarvoisempaan asemaan. Peruskoulun seitsemäs luokka on seuraava vaihe, jossa eriarvoisuus alkaa jakautua. Parhailla oppilailla on mahdollisuus valita erikoistuneista yläasteista (tämä toki vain suurissa kaupungeissa), joissa arvatenkin on parempi opiskelurauha ja kunnianhimoisempi oppimisympäristö. 

Voidaan vain kuvitella, mitä tapahtuu yhdeksännen luokan jälkeen...

Heikoimmin menestyneet menevät ammattikouluihin, joista opetusta on leikattu niin paljon, että sieltä valmistuu (julkisuudessa olleiden juttujen perusteella), oppilaita joilla ei ole riittäviä taitoja ammattiinsa.

Ja sitten puhutaan siitä, että nuoret miehet syrjäytyvät. Jep...

Ongelmaton ei ole yliopistomaailmakaan, mutta ei nyt ratkaista kaikkea yhdessä kirjoituksessa. Suomalainen peruskoulutus oli jossakin vaiheessa tasa-arvoinen ja antoi mahdollisuuden hieman vähävaraisemman ja vähemmän koulutetusta perheestä tulevan oppilaankin onnistua. Nyt näyttää vahvasti siltä, että se tie on sulkeutumassa.

Miksi?

]]>
2 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264399-rakennamme-suomea-hyvinvoiville#comments Eriarvoisuus Koulutus Politiikka Mon, 19 Nov 2018 05:41:25 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264399-rakennamme-suomea-hyvinvoiville
On aika pidentää oppivelvollisuutta http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263836-on-aika-pidentaa-oppivelvollisuutta <p>Suomessa on 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ole II-asteen koulutusta. 40 % heistä ei ole työssä eikä opiskele. Noin joka kuudes nuori jokaisesta ikäluokasta jää ilman II-asteen tutkintoa. On vaarana, että he syrjäytyvät yhteiskunnasta kokonaan.</p><p>Toisen asteen tutkinnon suorittaneella miehellä on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun suorittaneella, naisilla ero on 10 vuotta. Pelkän perusasteen suorittaneiden mahdollisuudet saada työtä heikkenevät jatkuvasti, sillä yhteiskunnassa on yhä harvemmin tarjolla töitä pelkän peruskoulun suorittaneelle. Koulutus lyhentää työttömyysjaksoja ja mahdollistaa siirtymisen työstä ja ammatista toiseen.</p><p>On tullut aika tehdä peruskoulu-uudistusta vastaava koulu-uudistus ja pidentää oppivelvollisuutta kattamaan myös II-asteen opinnot. Kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena. Pelkällä peruskoululla ei yhteiskunnassa enää pärjää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, joilla ei ole II-asteen koulutusta. 40 % heistä ei ole työssä eikä opiskele. Noin joka kuudes nuori jokaisesta ikäluokasta jää ilman II-asteen tutkintoa. On vaarana, että he syrjäytyvät yhteiskunnasta kokonaan.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneella miehellä on kuusi vuotta pidempi työura kuin pelkän peruskoulun suorittaneella, naisilla ero on 10 vuotta. Pelkän perusasteen suorittaneiden mahdollisuudet saada työtä heikkenevät jatkuvasti, sillä yhteiskunnassa on yhä harvemmin tarjolla töitä pelkän peruskoulun suorittaneelle. Koulutus lyhentää työttömyysjaksoja ja mahdollistaa siirtymisen työstä ja ammatista toiseen.

On tullut aika tehdä peruskoulu-uudistusta vastaava koulu-uudistus ja pidentää oppivelvollisuutta kattamaan myös II-asteen opinnot. Kyse on investoinnista, joka maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena. Pelkällä peruskoululla ei yhteiskunnassa enää pärjää.

]]>
0 http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263836-on-aika-pidentaa-oppivelvollisuutta#comments Koulutus Oppivelvollisuus Syrjäytyminen Työelämä Työura Thu, 08 Nov 2018 08:49:14 +0000 Ulla Kaukola http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263836-on-aika-pidentaa-oppivelvollisuutta
Helsingin kaupunginosien väliset koulutuserot kurottava umpeen http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263815-helsingin-kaupunginosien-valiset-koulutuserot-kurottava-umpeen <p>Helsingin valtuusto teki <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-11-07_Kvsto_19_El/7B6D6129-FA1C-CD5A-844E-66CE55600000/Vuosaaren_uuden_lukion_(Mosaiikinraitti_2)_asemaka.html">tänään </a>asemakaavapäätöksen, mikä käytännössä tarkoittaa pitkään odotetun uuden lukiorakennuksen rakentamista Vuosaareen. &nbsp;Vuosaaressa asuvana kaupunginvaltuutettuna kiinnitin huomiota siihen, että kyseessä on merkittävä päätös niin Vuosaaren kuin koko itäisen Helsingin kannalta.</p><p>Nyt toteutettava uusi lukiorakennus ei tullut Vuosaareen päiväkään liian aikaisin. Nykyinen Vuotalon vieressä sijaitseva rakennus olisi ollut tarvetta korvata aiemmin ajanmukaisella koulurakennuksella.</p><p>Vuosaaren lukio on Helsingin itäisin lukio. Kun katsoo Helsingin lukioverkkokarttaa, lukiot sijoittuvat pääosin keskusta-alueelle. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori <strong><a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005887598.html">Venla Bernelius</a> </strong>kiinnitti viime viikolla HS:ssä huomiota siihen, että Helsingin kaupunginosien välillä on merkittäviä eroja siinä kuinka suuri osa peruskoulun päättäneistä nuorista, menee lukioon. Jakomäessä luku oli viime vuonna 39 prosenttia. Lauttasaaressa luku 86. Vuosaaressa 58.4.</p><p>Uusi moderni lukiorakennus Vuosaareen on tärkeä kehitysaskel. Yksinään se ei riitä edellä mainittujen lukujen korjaamiseen. Helsingin on jatkossa kiinnitettävä laajemmin koulujen resurssien lisäämisen kautta huomiota siihen, että erot koulutustasossa kaupunginosien välillä kurotaan umpeen.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin valtuusto teki tänään asemakaavapäätöksen, mikä käytännössä tarkoittaa pitkään odotetun uuden lukiorakennuksen rakentamista Vuosaareen.  Vuosaaressa asuvana kaupunginvaltuutettuna kiinnitin huomiota siihen, että kyseessä on merkittävä päätös niin Vuosaaren kuin koko itäisen Helsingin kannalta.

Nyt toteutettava uusi lukiorakennus ei tullut Vuosaareen päiväkään liian aikaisin. Nykyinen Vuotalon vieressä sijaitseva rakennus olisi ollut tarvetta korvata aiemmin ajanmukaisella koulurakennuksella.

Vuosaaren lukio on Helsingin itäisin lukio. Kun katsoo Helsingin lukioverkkokarttaa, lukiot sijoittuvat pääosin keskusta-alueelle. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius kiinnitti viime viikolla HS:ssä huomiota siihen, että Helsingin kaupunginosien välillä on merkittäviä eroja siinä kuinka suuri osa peruskoulun päättäneistä nuorista, menee lukioon. Jakomäessä luku oli viime vuonna 39 prosenttia. Lauttasaaressa luku 86. Vuosaaressa 58.4.

Uusi moderni lukiorakennus Vuosaareen on tärkeä kehitysaskel. Yksinään se ei riitä edellä mainittujen lukujen korjaamiseen. Helsingin on jatkossa kiinnitettävä laajemmin koulujen resurssien lisäämisen kautta huomiota siihen, että erot koulutustasossa kaupunginosien välillä kurotaan umpeen.  

]]>
1 http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263815-helsingin-kaupunginosien-valiset-koulutuserot-kurottava-umpeen#comments Helsingin kaupunginvaltuusto Helsingin lukiot Koulutus Vuosaari Wed, 07 Nov 2018 18:33:06 +0000 Ville Jalovaara http://villejalovaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263815-helsingin-kaupunginosien-valiset-koulutuserot-kurottava-umpeen