Talous http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132397/all Thu, 18 Jan 2018 23:24:07 +0200 fi EU:lla syytä odottaa Italian vaaleja kauhunsekaisin tuntein http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249363-eulla-syyta-odottaa-italian-vaaleja-kauhunsekaisin-tuntein <p>Italiassa käydään parlamenttivaalit 4.3. ja sen arveltu tulos on painajainen EU:lle ja yhteisvaluutta eurolle. EU:n vinkkelistä katsoen hallituksettomuus on paras mahdollinen realistinen tulos. Gallupien mukaan oikeistoblokki on todennäköisin hallitus, mikäli maahan ylipäätään saadaan muodostettua toimiva enemmistöhallitus. Tähän blokkiin kuuluvat muiden muassa <strong>Matteo Salvinin</strong> kipparoima Lega Nord sekä <strong>Silvio Berlusconin</strong> Forza Italia.</p><p>Toiseksi suurimmaksi blokiksi tulisi Viiden tähden liike ja puolueesta tulisi Italian suurin. Sosialidemokraattinen PD:n arvellaan romahtavan. Huono tulos vauhdittaisi <strong>Matteo Renzin</strong> politiikkouran loppua.</p><p>Berlusconi on aiemminkin ollut EU:n hampaissa. Saksan liittokansleri <strong>Angela Merkel</strong> junaili Berlusconille &quot;potkut&quot; pääministeritehtävästä. Berlusconi on viimeisin vaaleilla valittu Italian pääministeri. Maassa on ollut lukuisia teknokraattipääministereitä tuon jälkeen.</p><p>Niin Lega Nord kuin Forza Italia ovat kuopanneet mahtipontiset Italian euroeropuheet. Tämän luulisi olevan federalisteille mieluisaa kuultavaa, mutta Italian euroeroa ei ole pakko toteuttaa poliittisella päätöksellä. Sama lopputulos on saavutettavissa paljon kätevämmällä keinolla: talouspolitiikalla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oikeistoblokin talousohjelma on hyytävää luettavaa</strong></p><p>Italian valtion velka on mykistävät 2 300 miljardia euroa. Se on noin 130 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Niin sanotun talouskurisäännön mukaan yli 60 prosentin velkaisuuslukemista pitäisi kulkea kohti ylijäämäisiä budjetteja, jotta velkaisuusaste saadaan laskemaan.</p><p>Missään nimessä budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia, mutta Italian tapauksessa budjetin pitäisi olla paljon maltillisempi.</p><p>Tässä kohtaa on tietysti hyvä esitellä oikeistoblokin talousohjelma. Se käsittää muun muassa noin <a href="https://rep.repubblica.it/pwa/generale/2018/01/08/news/promesse_elettorali_da_200_miliardi-186099690/">200 miljardin euron</a> lisävelanoton. Luit aivan oikein.</p><p>Tämä muodollinen velkaantuminen tekisi rutkasti yli 10 prosentin budjettialijäämän.</p><p>Mutta miten tällainen temppu tehdään?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ajatus rinnakkaisvaluutasta</strong></p><p>Vaikka euro on Italian hyväksymä valuutta, sen ei tarvitse olla Italian <em>ainoa</em> kelpuuttama valuutta. Rinnakkainen valuutta on täysin mahdollinen.</p><p>Oikeistoblokin ideana on laskea liikkeelle valtion hyväksymiä omia velkakirjoja, joita voisi käyttää verojen maksuun tai valtio-omisteisten yritysten tuotteiden ostoon.</p><p>Italian keskuspankilla ei ole oikeutta takoa euroja maksuliikenteeseen omin päin. Sen sijaan rinnakaisvaluutalla voidaan kiertää tehokkaasti Euroopan keskuspankin (EKP) kontrolli. Rinnakkaisvaluutan käyttäminen mahdollistaa myös velkaantumissääntöjen kierron.</p><p>Myös Kreikan ex-valtiovarainministeri <strong>Gianis Varoufakis</strong> hahmotteli vastaavanlaista ajatusta, mutta se pysäytettiin viime hetkellä.</p><p>Kreikan kokoista valtiota oli mahdollista uhkailla, mutta Italia on talousmielessä niin suuri maa, ettei EU oikein kykene estämäänkään oikeistoblokin suunnitelmia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ennennäkemättömän eurokriisin siemenet</strong></p><p>Oikeistoblokin talousohjelma romuttaisi mitä ilmeisimmin yhteisvaluutan. Italian keskuspankin noin 450 miljardin vastuut EKP:lle (sen kuuluisan TARGET2-järjestelmän kautta, missä ei ole kuulemma mitään hätää) voitaisiin maksaa Italian uudella liiralla sen jälkeen, kun Italia käytännössä rymistelee ulos eurosta.</p><p>Tällainen EKP:n vaje tulisi siis kattaa, ja arvannet jo varmaan tässä vaiheessa, että suomalaisetkin joudutaan valjastamaan tämän tappiokasan korvaamiseen.</p><p>Suuruusluokkaa voi hieman hahmotella sitä kautta, että EVM:n varat jouduttaisiin käyttämään viimeistä senttiä myöden, eikä Italia osallistuisi enää EVM:n pääomittamiseen. Tällöin muiden jäsenmaiden osuus kasvaa hieman, eli suomalaiset (lue: federalisti-intoilijat) saavat laskulleen mittaa reippaasti yli kymmenen miljardia euroa.</p><p>Todennäköisesti muutama muukin maa kaatuisi ulos eurosta tällä pääomituksella ja suomalaisten lasku kasvaisi siten entisestään.</p><p>Mutta mitäpä suomalaiset eivät olisi valmiita tekemään rakkaan yhteisvaluuttansa säilyttämisen eteen? Muutamssa kymmenessä vuodessa tämä saataisiin kuitattua, jos luopuisimme työttömyysetuuksista, toimeentulotuesta ja muista STM:n kuluista.</p><p>Eläkejärjestelmä olisi vaarassa niin ikään kaatua.</p><p>Kyllä meidän kelpaa fantsutella.</p><hr /><p><strong>Korjattu 19.1. klo 17:</strong> Italian parlamenttivaalit pidetään 4.3. eikä 3.4.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Italiassa käydään parlamenttivaalit 4.3. ja sen arveltu tulos on painajainen EU:lle ja yhteisvaluutta eurolle. EU:n vinkkelistä katsoen hallituksettomuus on paras mahdollinen realistinen tulos. Gallupien mukaan oikeistoblokki on todennäköisin hallitus, mikäli maahan ylipäätään saadaan muodostettua toimiva enemmistöhallitus. Tähän blokkiin kuuluvat muiden muassa Matteo Salvinin kipparoima Lega Nord sekä Silvio Berlusconin Forza Italia.

Toiseksi suurimmaksi blokiksi tulisi Viiden tähden liike ja puolueesta tulisi Italian suurin. Sosialidemokraattinen PD:n arvellaan romahtavan. Huono tulos vauhdittaisi Matteo Renzin politiikkouran loppua.

Berlusconi on aiemminkin ollut EU:n hampaissa. Saksan liittokansleri Angela Merkel junaili Berlusconille "potkut" pääministeritehtävästä. Berlusconi on viimeisin vaaleilla valittu Italian pääministeri. Maassa on ollut lukuisia teknokraattipääministereitä tuon jälkeen.

Niin Lega Nord kuin Forza Italia ovat kuopanneet mahtipontiset Italian euroeropuheet. Tämän luulisi olevan federalisteille mieluisaa kuultavaa, mutta Italian euroeroa ei ole pakko toteuttaa poliittisella päätöksellä. Sama lopputulos on saavutettavissa paljon kätevämmällä keinolla: talouspolitiikalla.

 

Oikeistoblokin talousohjelma on hyytävää luettavaa

Italian valtion velka on mykistävät 2 300 miljardia euroa. Se on noin 130 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Niin sanotun talouskurisäännön mukaan yli 60 prosentin velkaisuuslukemista pitäisi kulkea kohti ylijäämäisiä budjetteja, jotta velkaisuusaste saadaan laskemaan.

Missään nimessä budjettialijäämä ei saisi ylittää kolmea prosenttia, mutta Italian tapauksessa budjetin pitäisi olla paljon maltillisempi.

Tässä kohtaa on tietysti hyvä esitellä oikeistoblokin talousohjelma. Se käsittää muun muassa noin 200 miljardin euron lisävelanoton. Luit aivan oikein.

Tämä muodollinen velkaantuminen tekisi rutkasti yli 10 prosentin budjettialijäämän.

Mutta miten tällainen temppu tehdään?

 

Ajatus rinnakkaisvaluutasta

Vaikka euro on Italian hyväksymä valuutta, sen ei tarvitse olla Italian ainoa kelpuuttama valuutta. Rinnakkainen valuutta on täysin mahdollinen.

Oikeistoblokin ideana on laskea liikkeelle valtion hyväksymiä omia velkakirjoja, joita voisi käyttää verojen maksuun tai valtio-omisteisten yritysten tuotteiden ostoon.

Italian keskuspankilla ei ole oikeutta takoa euroja maksuliikenteeseen omin päin. Sen sijaan rinnakaisvaluutalla voidaan kiertää tehokkaasti Euroopan keskuspankin (EKP) kontrolli. Rinnakkaisvaluutan käyttäminen mahdollistaa myös velkaantumissääntöjen kierron.

Myös Kreikan ex-valtiovarainministeri Gianis Varoufakis hahmotteli vastaavanlaista ajatusta, mutta se pysäytettiin viime hetkellä.

Kreikan kokoista valtiota oli mahdollista uhkailla, mutta Italia on talousmielessä niin suuri maa, ettei EU oikein kykene estämäänkään oikeistoblokin suunnitelmia.

 

Ennennäkemättömän eurokriisin siemenet

Oikeistoblokin talousohjelma romuttaisi mitä ilmeisimmin yhteisvaluutan. Italian keskuspankin noin 450 miljardin vastuut EKP:lle (sen kuuluisan TARGET2-järjestelmän kautta, missä ei ole kuulemma mitään hätää) voitaisiin maksaa Italian uudella liiralla sen jälkeen, kun Italia käytännössä rymistelee ulos eurosta.

Tällainen EKP:n vaje tulisi siis kattaa, ja arvannet jo varmaan tässä vaiheessa, että suomalaisetkin joudutaan valjastamaan tämän tappiokasan korvaamiseen.

Suuruusluokkaa voi hieman hahmotella sitä kautta, että EVM:n varat jouduttaisiin käyttämään viimeistä senttiä myöden, eikä Italia osallistuisi enää EVM:n pääomittamiseen. Tällöin muiden jäsenmaiden osuus kasvaa hieman, eli suomalaiset (lue: federalisti-intoilijat) saavat laskulleen mittaa reippaasti yli kymmenen miljardia euroa.

Todennäköisesti muutama muukin maa kaatuisi ulos eurosta tällä pääomituksella ja suomalaisten lasku kasvaisi siten entisestään.

Mutta mitäpä suomalaiset eivät olisi valmiita tekemään rakkaan yhteisvaluuttansa säilyttämisen eteen? Muutamssa kymmenessä vuodessa tämä saataisiin kuitattua, jos luopuisimme työttömyysetuuksista, toimeentulotuesta ja muista STM:n kuluista.

Eläkejärjestelmä olisi vaarassa niin ikään kaatua.

Kyllä meidän kelpaa fantsutella.


Korjattu 19.1. klo 17: Italian parlamenttivaalit pidetään 4.3. eikä 3.4.

]]>
6 http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249363-eulla-syyta-odottaa-italian-vaaleja-kauhunsekaisin-tuntein#comments EU Euro Italia Talous Thu, 18 Jan 2018 21:24:07 +0000 Henri Alakylä http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249363-eulla-syyta-odottaa-italian-vaaleja-kauhunsekaisin-tuntein
Keskenkasvuinen talousjärjestelmämme http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme <p>Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.<br /><br />Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.<br /><br />Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän &quot;vastuullisuudeksi&quot;, että huolehtii omasta navastaan.<br /><br />&quot;Kommunismin&quot; mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.&nbsp; Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on <em>pakko</em> ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.<br /><br />Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kapitalistinen talousjärjestelmämme kannustaa mainostamaan. Koska jokainen yrittää saada tuotteensa kaupaksi, kansalainen törmää jatkuvasti kaupallisiin ilmoituksiin joka puolella: internet-sivustoilla, spämminä sähköpostissa, paperina postilaatikossa, katulampuissa, tienvarren jättimäisissä mainostauluissa, bussien ikkunoihin teipattuna, eri kokoisissa näytöissä kaupunkien katukuvassa, televisiossa, radiossa, lehtien sisäsivuilla... Palveluiden ja tavaroiden tuottajien keskinäinen kilpailu on synnyttänyt mammuttimaisen teollisuudenalan, jonka ainut tarkoitus on luoda meille aina uusia tarpeita ja haluja, jotta kuluttaisimme aina vain lisää.

Mainostaminen syö massiivisia määriä sähköä, paperia ja muita konkreettisia resursseja. Siihen suhteutettuna ihmisten syyllistäminen esimerkiksi valojen päälle jättämisestä tai lämmitetyissä halleissa (kuten uimahallit ja leffateatterit) tapahtuvista harrastuksista on paitsi lillukanvarsien parissa näpertelyä, myös huomion ohjaamista pois olennaisesta: koko talousjärjestelmämme kärsii kannustinongelmiin liittyvistä valuvioista, jotka on mahdollista korjata vain paremmalla talousmallilla.

Kapitalismi on tähän saakka hillinnyt sotia ainakin niin kutsutussa läntisessä maailmassa, mutta se vuotaa ja pahasti. Se mahdollistaa yhden kahmia itselleen suurimman osan yhteisestä kakusta talousteoreettisilla tekosyillä, ja lisäksi se rohkaisee ihmisiä tuhlaamaan fyysisen maailman resursseja holtittomasti, jos sillä vain voi suurentaa omaa kakkuviipalettaan. Koska kuitenkin olemme aikuisia ihmisiä, meidän tulisi kyetä neuvottelemaan rauhanomaisesti fiksummista toimintatavoista. Meidän pitäisi pystyä ottamaan vastuuta toimintamme vaikutuksesta kokonaisuuteen, eikä uskotella sen riittävän "vastuullisuudeksi", että huolehtii omasta navastaan.

"Kommunismin" mörkö on pitkään estänyt meitä kehittelemästä yhteisöllisempiä rakenteita. Kuitenkaan määritelmän mukaista kommunismia ei ole koskaan toteutettu missään, vaan kyse on aina ollut enemmän tai vähemmän perinteisestä diktatuurista uudella nimellä. Kommunismia sanakirjamääritelmän mukaan on tuskin mahdollista saada aikaiseksi pakottamalla. Riippumatta siitä, minkälaisiin ratkaisuihin lopulta päädymme, yhteiskunnan on oltava vapaaehtoisten kansalaisten yhteisymmärryksessä pyörittämä koneisto.  Jos haluamme sen koneiston perustan - kouriintuntuvan maapallomme - pitävän jatkossakin yllä elämää, meidän on pakko ottaa vastuu yhdessä omiin käsiimme.

Internetin avulla tämä on onneksi mahdollista. Nyt tehdän tää oikeasti, jooko?

]]>
1 http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme#comments Energia Ilmastonmuutos Kapitalismi Mainokset Talous Wed, 17 Jan 2018 16:58:25 +0000 Milla Jaakkola http://millajaakkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249297-keskenkasvuinen-talousjarjestelmamme
Suhtautuminen asumisen hintaan on ristiriitaista Suomessa ja länsimaissa http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248777-suhtautuminen-asumisen-hintaan-on-ristiriitaista-suomessa-ja-lansimaissa <p>Pitäisikö asumiseen suhtautua kuin vessapaperiin ja nettiliittymiin, että kovaa kilpailua vaan, ja hinnat alas? Jos omistat asunnon, toivot asuntojen hintojen nousua. Jos olet ostamassa asuntoa, toivot asuntojen hintojen laskua. Jos vuokraat asuntoa, toivot mahdollisimman halpaa vuokraa. Jos ostat asuntorahastoa, toivot mahdollisimman hyvää tuottoa, eli korkeaa vuokraussuhdetta ja arvonnousua. Jos palkkaat työntekijää, toivot mahdollisimman alhaista palkkaa.&nbsp;Jos ostat tuotetta Suomesta toivot mahdollisimman halpaa hintaa.&nbsp;Maksaako kukaan vientiasiakas ekstraa siitä, että meidän vientityöntekijän tilipussista 40% menee asumiseen kun suomalainen asuminen on kallista? Tuoko se lisäarvoa asiakkaalle, että työmme on kallista, koska sisäisesti arvotimme asuntomme &quot;satojen tuhansien arvoisiksi&quot;, vaikka niiden todelliset rakennuskustannukset oli vain kolmasosa? Ainut elämäni arvo on kuitenkin lisäarvo.</p> <p>Eikö meidän pitäisi suunnitella kaupungit, asuminen, liikenne, ruoka ja kaikki niin, että suomalainen työ on mahdollisimman halpaa, vaatii mahdollisimman vähän öljyä ja muita ulkoisia resursseja, ja siten meidän käytännön produktio olisi mahdollisimman suurta ja tehokasta, kuten myös voitot?</p> <p>Mikä tässä sitten vastustaa? Väittäisin, että kyse on kahdesta asiasta. Kaavoituksen monopoli ja kiinteistöveron malli. Kaavoituksen monopoli tarkoittaa, että valtuusto tai kaavavalittajat voivat torpata kunnianhimoisia kaavoituksia korkeine asuintorneineen keskustassa. Suurin osa kaupunkien valtuustojen jäsenistä asuu itse keskustassa ja omistaa sieltä omistusasuntoja, joten heillä ei ole intressiä hyväksyä umpikortteli-Mikontaloa 16-kerroksisena täynnä 20-neliöisiä yksiöitä keskelle Helsinkiä kunnan vuokra-asuntoina 350e/kk. Sehän tuhoaisi heidän oman portfolion arvoaan, josta todennäköisesti 80% on asunnossa kiinni, ei osakkeissa.</p> <p>Toisaalta kiinteistöveron malli verottaa vain rakennusneliöitä, jolloin lisäkerros ei tuota halvempaa vastiketta taloyhtiöille, vaan itse asiassa nostaa sitä palomääräysten ja lisähissien vuoksi. Fiksumpaa olisi verottaa vain maaneliötä maan kantavuuden ja alueen vuokratason mukaan. Eli jos maa on kantavaa, ja vuokrataso korkea, niin vero olisi korkea, jotta siihen rakennettaisiin kunnolla kerroksia. Ekstrakerroksista taloyhtiö ei maksaisi mitään ekstraveroa. Näin voitaisiin saada todella halpoja vastikkeita ja paljon tarjontaa halutuille alueille ihan markkinaehtoisesti.</p> <p>Omistusasunto on tietysti hyvä sijoitus, mutta jotenkin meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, että sisäisesti asumisesta tulee halpa prosessi, ja ihmisten säästöt ja sijoitukset kanavoituisivat vähän enemmän kansainvälisiin osakkeisiin. Mehän nimenomaan haluaisimme rahaa sisään Suomeen, eli dollariosinkoja maailmalta. Vientituloistahan palkatkin maksetaan, ja siten myös meidän asuminen. Se, että saatko töitä Koneelta, ja teet jotain hissiduunia ja myytte hissejä Kiinaan ja saatte dollareita on ihan sama, kuin että olisitte omistaneet Tencent Holdingsia Kiinasta, ja saaneet kaikki osinkoja sieltä tekemättä yhtään mitään vientiä tai työtä sen eteen. Toki, se ei ole niin tehokasta ja pääomaa pitää olla paljon, mutta onko tosissaan 1700e/m2 rakennuskustannuksen asuntojen arvottaminen 5000e/m2 sisäisesti jotenkin &quot;tehokasta taloutta&quot;, jossa me rikastutaan ottamalla toinen toistaan isompia lainoja, joita EKP voi sitten ostaa markkinoilta roskalainapaniikissaan ja pitää korkoja nollissa kymmeniä vuosia? Kuinkahan tuossa käy?</p> <p>Sen sijaan, että myymme omat Digitat, Destiat, Carunat jne, niin olisiko fiksumpaa saada suomalaiset sijoittamaan siten, että kun saksalainen avaa telkkarin, vetää vessan, maksaa vuokraa ja päällystää tietä, niin suomalainen saisi rahaa sieltä? Eli sijoittaa toisten maiden monopoleihin ja palveluihin, joita he eivät voi välttää, tai ovat lakisääteisiä. Sehän on parasta bestiä kun ulkomainen supervalta ajaa alijäämäistä taloutta, jolla tukee työttömiään asunnoissa, joiden vuokratuotot tulee meille. Näinhän niitä kehitysmaita valmistetaan, mutta välillä tuntuu, että Suomesta tehdään kehitysmaata, ei toisinpäin. Tässä olisi parantamisen varaa. Pro-tip: saksalaisiin vuokra-asuntoihin voi sijoittaa Deutsche Wohnen ja Vonovia osakkeilla.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pitäisikö asumiseen suhtautua kuin vessapaperiin ja nettiliittymiin, että kovaa kilpailua vaan, ja hinnat alas? Jos omistat asunnon, toivot asuntojen hintojen nousua. Jos olet ostamassa asuntoa, toivot asuntojen hintojen laskua. Jos vuokraat asuntoa, toivot mahdollisimman halpaa vuokraa. Jos ostat asuntorahastoa, toivot mahdollisimman hyvää tuottoa, eli korkeaa vuokraussuhdetta ja arvonnousua. Jos palkkaat työntekijää, toivot mahdollisimman alhaista palkkaa. Jos ostat tuotetta Suomesta toivot mahdollisimman halpaa hintaa. Maksaako kukaan vientiasiakas ekstraa siitä, että meidän vientityöntekijän tilipussista 40% menee asumiseen kun suomalainen asuminen on kallista? Tuoko se lisäarvoa asiakkaalle, että työmme on kallista, koska sisäisesti arvotimme asuntomme "satojen tuhansien arvoisiksi", vaikka niiden todelliset rakennuskustannukset oli vain kolmasosa? Ainut elämäni arvo on kuitenkin lisäarvo.

Eikö meidän pitäisi suunnitella kaupungit, asuminen, liikenne, ruoka ja kaikki niin, että suomalainen työ on mahdollisimman halpaa, vaatii mahdollisimman vähän öljyä ja muita ulkoisia resursseja, ja siten meidän käytännön produktio olisi mahdollisimman suurta ja tehokasta, kuten myös voitot?

Mikä tässä sitten vastustaa? Väittäisin, että kyse on kahdesta asiasta. Kaavoituksen monopoli ja kiinteistöveron malli. Kaavoituksen monopoli tarkoittaa, että valtuusto tai kaavavalittajat voivat torpata kunnianhimoisia kaavoituksia korkeine asuintorneineen keskustassa. Suurin osa kaupunkien valtuustojen jäsenistä asuu itse keskustassa ja omistaa sieltä omistusasuntoja, joten heillä ei ole intressiä hyväksyä umpikortteli-Mikontaloa 16-kerroksisena täynnä 20-neliöisiä yksiöitä keskelle Helsinkiä kunnan vuokra-asuntoina 350e/kk. Sehän tuhoaisi heidän oman portfolion arvoaan, josta todennäköisesti 80% on asunnossa kiinni, ei osakkeissa.

Toisaalta kiinteistöveron malli verottaa vain rakennusneliöitä, jolloin lisäkerros ei tuota halvempaa vastiketta taloyhtiöille, vaan itse asiassa nostaa sitä palomääräysten ja lisähissien vuoksi. Fiksumpaa olisi verottaa vain maaneliötä maan kantavuuden ja alueen vuokratason mukaan. Eli jos maa on kantavaa, ja vuokrataso korkea, niin vero olisi korkea, jotta siihen rakennettaisiin kunnolla kerroksia. Ekstrakerroksista taloyhtiö ei maksaisi mitään ekstraveroa. Näin voitaisiin saada todella halpoja vastikkeita ja paljon tarjontaa halutuille alueille ihan markkinaehtoisesti.

Omistusasunto on tietysti hyvä sijoitus, mutta jotenkin meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan siihen, että sisäisesti asumisesta tulee halpa prosessi, ja ihmisten säästöt ja sijoitukset kanavoituisivat vähän enemmän kansainvälisiin osakkeisiin. Mehän nimenomaan haluaisimme rahaa sisään Suomeen, eli dollariosinkoja maailmalta. Vientituloistahan palkatkin maksetaan, ja siten myös meidän asuminen. Se, että saatko töitä Koneelta, ja teet jotain hissiduunia ja myytte hissejä Kiinaan ja saatte dollareita on ihan sama, kuin että olisitte omistaneet Tencent Holdingsia Kiinasta, ja saaneet kaikki osinkoja sieltä tekemättä yhtään mitään vientiä tai työtä sen eteen. Toki, se ei ole niin tehokasta ja pääomaa pitää olla paljon, mutta onko tosissaan 1700e/m2 rakennuskustannuksen asuntojen arvottaminen 5000e/m2 sisäisesti jotenkin "tehokasta taloutta", jossa me rikastutaan ottamalla toinen toistaan isompia lainoja, joita EKP voi sitten ostaa markkinoilta roskalainapaniikissaan ja pitää korkoja nollissa kymmeniä vuosia? Kuinkahan tuossa käy?

Sen sijaan, että myymme omat Digitat, Destiat, Carunat jne, niin olisiko fiksumpaa saada suomalaiset sijoittamaan siten, että kun saksalainen avaa telkkarin, vetää vessan, maksaa vuokraa ja päällystää tietä, niin suomalainen saisi rahaa sieltä? Eli sijoittaa toisten maiden monopoleihin ja palveluihin, joita he eivät voi välttää, tai ovat lakisääteisiä. Sehän on parasta bestiä kun ulkomainen supervalta ajaa alijäämäistä taloutta, jolla tukee työttömiään asunnoissa, joiden vuokratuotot tulee meille. Näinhän niitä kehitysmaita valmistetaan, mutta välillä tuntuu, että Suomesta tehdään kehitysmaata, ei toisinpäin. Tässä olisi parantamisen varaa. Pro-tip: saksalaisiin vuokra-asuntoihin voi sijoittaa Deutsche Wohnen ja Vonovia osakkeilla.

 

]]>
3 http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248777-suhtautuminen-asumisen-hintaan-on-ristiriitaista-suomessa-ja-lansimaissa#comments Asumisen hinta Talous Sun, 07 Jan 2018 12:42:57 +0000 Juho Salo http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248777-suhtautuminen-asumisen-hintaan-on-ristiriitaista-suomessa-ja-lansimaissa
Keittiöekonomin työllisyysteesit http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248366-keittioekonomin-tyollisyysteesit <p><strong>Hallituksen läpirunnoma työttömyysturvan aktiivimalli on saanut aikaan laajaa vastustusta, ja itsekin allekirjoittanen mallin kumoamista ajavan kansalaisaloitteen. Kun vain muistaisimme työttömyyden syytkin äänestäessämme. Kuvailen tähän karkeasti omaa näkemystäni työttömyys- ja talouspolitiikasta, kun en näin uuden vuoden aikana hauskempaakaan tekemistä keksi.</strong></p><p>Työttömyyttä voidaan karkeasti jakaa kahteen eri lajiin. On kitkatyöttömyyttä eli työttömyyttä, joka koostuu pitkälti &rdquo;töiden välillä&rdquo; olevista ihmisistä. Eli työttömät, jotka ovat juuri jääneet työtä vaille, eivätkä oitis vastaa työmarkkinoiden kysyntää. Joskus on kitkatyöttömyyden tasoksi arvioitu 4 prosenttia työvoimasta, eli neljän prosentin työttömyystilannetta on kutsuttu täystyöllisyydeksi. Kitkatyöttömyys on siis ns. &rdquo;luonnollista työttömyyttä&rdquo;, jolta ei voida välttyä.</p><p>Se työttömyys, jota vastaan voi käytännössä taistella, on suhdannetyöttömyys. Suhdannetyöttömyydellä tarkoitetaan talouden ylä- ja alamäistä johtuvaa työttömyyttä, joka voi muuttua rakenteelliseksi työttömyydeksi, kuten Suomessa on hyvää vauhtia käymässä. Suhdannetyöttömiä ovat lakkautetun paperitehtaan entiset työntekijät, ja heitä ovat myös ne, jotka kävivät ammattikoulun viimeistä vuottaan prosessipuolella, kun tuo mainittu tehdas suljettiin ja siirrettiin johonkin ambomaahan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tarjontaperusteinen hallituksen talousmalli</strong></p><p>Nykyhallitus lähtee aktiivimalleineen ja kikyineen täysin virheellisestä ja valheellisesta olettamasta, joka selviää, kun tarkastelemme näitä kahta päätöstä. Kikyllä pyrittiin alentamaan työllistämisen hintaa, ikään kuin firmat työllistäisivät ketään vain siksi, että siihen on varaa. Työllistämisenhän voi perustellusti arvata perustuvan työvoiman tarpeeseen, eikä niinkään silkkaan työllistämishaluun. Aktiivimalli taas rankaisee työtöntä siitä, että hän ei ole saanut töitä tai mennyt työkkärin kursseille. Aktiivimalli siis lähtee ajatkuksesta, jonka mukaan työttömät ovat vain laiskoja, menisivät töihin. Toisin sanoen tällä mallilla pyritään lisäämään työvoiman tarjontaa.</p><p>Kaikki hallituksen toimet ovat <strong>tarjontaperusteiseen </strong>talousajatteluun perustuvaa politiikkaa. Ensin luodaan tarjontaa, jota vastaan pitäisi sitten syntyä kysyntä. Mutta näinhän homma ei toimi. Esimerkiksi työttömien &rdquo;aktivoiminen&rdquo; ei luo yhtään uutta työpaikkaa, joita&nbsp; esimerkiksi MOL-sivustolla nyt oli muuten noin 16 000, kun työttömiä maassa on virallistenkin lukujen mukaan noin 200 000. Suomea ei siis vaivaa työvoiman alhainen tarjonta, vaan työvoiman <strong>kysynnän</strong> puute. Itse uskon omassa talousajattelussani kysyntäperusteiseen talouteen.</p><p>Työttömyyttä vastaan voidaan taistella kahdella tavalla: niitä ovat tässä karkeasti työttömyyden hoito, eli jo työttömäksi jääneiden työllistämispalvelut, sekä suhdannepolitiikka, jolla luodaan talouteen lisää työtä ja toimeentuloa. Käytän tässä kirjoituksessa näitä termejä vain jäsentääkseni asiaa itselleni ja lukijalle, muitakin jaotteluita voidaan käyttää.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työttömyyden hoito</strong></p><p>Työttömyyden hoidossa Suomi on lähtenyt jo 1990-luvulla linjalle, jossa sosiaalituen tavoitteeksi on otettu työllistäminen. Eli ihmistä on alettu rankaista työttömyydestä, ja sosiaalituella pyritään ohjaamaan työtöntä kohti työmarkkinoita. Ajatus ei ole sinänsä väärä, sillä onhan todella niitäkin, jotka eivät töihin yksinkertaisesti tahdo. Mutta kun työttömien kurittamisesta, ilmaisista työnäytteistä ja &rdquo;aktivoimisesta&rdquo; tehdään ainoa työllisyystoimi, johtaa työttömien kurittaminen yhdessä huonon suhdannepolitiikan kanssa ainoastaan köyhyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin.</p><p>Työttömyyden hoitoon tulee ottaa jälleen linjaksi työllistäminen pelkän työnhakuun patistelun sijaan. Mallia tulisi ottaa 1980-luvulta. Pitkäaikaistyöttömyys tulisi katkaista tarvittaessa vaikka palkkatuella yrityksiin tai työllistämällä työtön kunnan tai valtion suoraan työsuhteeseen. Tätä mallia ajoi aikanaan SMP ja sai sen läpikin, joskin hallituskumppanien Kokoomuksen ja SDP:n runtelemana. Tämän ns. Lex Leppäsen käyttö lopetettiin 1990-luvun laman aikana vedoten sen kalleuteen. Mutta maailma on täynnä valintoja &ndash; vedän hihasta, että Suomi käytti pankkitukiin ja sosiaaliturvaan vähintäänkin vaihtoehtoisten työllistämiskulujen verran rahaa.</p><p>Sosiaaliturvan puolella tulee siirtyä malliin, jossa tukien hakemisesta ei tule itsessään työtä, ja joka ei luo paljon puhuttua &rdquo;kannustinloukkua&rdquo; eli tilannetta, jossa työtä vastaanottamalla menettää rahaa. Samalla on tukiviidakkoa yksinkertaistettava ankarasti. Olen jo jonkin aikaa sitten kääntynyt varovaiseksi perustulon kannattajaksi. Varovaiseksi siksi, että perustulo luultavasti toteutettaisiin väärin. Helsinkiin väestöä keskittävät puolueet jättäisivät eloon Helsingissä asuntoja omistavia hellivät asumistuet, mikä tuhoaisi koko perustulon idean. Pelkistetty perustulomalli voisi kuitenkin olla työllisyyden kannalta ihanteellinen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suhdannepolitiikka uusiksi</strong></p><p>Suhdannepolitiikka on Suomessa vielä pahemmin rikki. Suomessa palvotaan sijoittajaa ja rahamarkkinoita reaalitalouden kustannuksella. Kaikessa toiminnassa, myös kikyssä, on loppujen lopuksi takana ajatus sijoittajien miellyttämisestä. Suomi kilpailee pienillä rahkeillaan ulkomaisesta pääomasta, vaikka sitä kilpaa Suomi ei voi voittaa. Mikäli Suomeen sijoitetaan, sijoitetaan tänne luonnonvarojen vuoksi, eikä niitä voida mihinkään siirtää. Siksi esimerkiksi verotuksen ja lomakorvausten säätely pörssiporhojen etu silmissä ei Suomea pelasta, vaan sen tekee meidän oma politiikkamme.</p><p>Suomen talous tulee suojata paremmin ulkomaiselta kilpailulta. Ensi sijassa on oman valuutan käyttöönottaminen, joka markan devalvoituessa toisi kotimaisille tuotteille kilpailuedun ja jo olemassaolevaa kysyntää ohjautuisi kotimaisiin tuotteisiin. Samalla on suurempi osa talouden perustoiminnoista suoritettava julkisin toimin &ndash; julkisiksi lasken valtion liikelaitokset ja yhtiöt. Infranrakennus, metsätalous ja kaivostoimintakin voitaisiin tehdä julkisomisteisin liikelaitoksin ja yhtiöin kotimaisella työvoimalla. Näin on ennen tehtykin. Kun luonnonvarojen hyödyntämisestä suurempi osa rahavirroista jää kotimaahan, jää meille enemmän varaa julkistalouden rahoittamiseen.</p><p>Verotusta on ohjattava täysin uudella tavalla. Nykyinen verotuksemme on käytännössä tasaverotusta. Arvonlisävero on nyky-Suomessa paljon suurempi verolähde kuin tuloihin perustuvat progressiiviset verot, vaikka ALV on tasavero ja rokottaa suoraan kysyntää ja jopa luo tarpeen suuremmille palkoille. Ja palkkaahan hallituksemme vihaa, eikö totta?</p><p>Arvonlisäverotusta on laskettava, ja verotuksen painopistettä on siirrettävä progressiivisiin ansiotuloveroihin. Pääomatulovero sen sijaan tulisi kokonaan lakkauttaa ja samaistaa takaisin ansiotuloverotukseen, kuten oli aiemmin. Varallisuusvero on aiheellista palauttaa. Verotuksen tulee toimia siten, että työnteko ja opiskelu kannattavat, mutta verokiila ei nakerra kulutusta ja tee pienituloisista käytännössä köyhiä. Kulutuksen voidessa hyvin ja kysynnän suuntautuessa oman valuutan johdosta kotimarkkinoille ei korkea veroprogressio aja ihmisiä ulkomaille &ndash; katsokaa vaikka Tanskaa.</p><p>Tässä olivat minun teesini, mikäli olisin päällysmiehenä. Kerralla en tehdä rysäyttäisi kaikkea, vaan vähintään kahden hallituskauden aikana. Kaikkea mikä mieleen tulee, ei voi blogimittaiseen tekstiin kuvatakaan. Mutta euroerolla aloittaisin, sillä muutenhan olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>Kansalaispuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen läpirunnoma työttömyysturvan aktiivimalli on saanut aikaan laajaa vastustusta, ja itsekin allekirjoittanen mallin kumoamista ajavan kansalaisaloitteen. Kun vain muistaisimme työttömyyden syytkin äänestäessämme. Kuvailen tähän karkeasti omaa näkemystäni työttömyys- ja talouspolitiikasta, kun en näin uuden vuoden aikana hauskempaakaan tekemistä keksi.

Työttömyyttä voidaan karkeasti jakaa kahteen eri lajiin. On kitkatyöttömyyttä eli työttömyyttä, joka koostuu pitkälti ”töiden välillä” olevista ihmisistä. Eli työttömät, jotka ovat juuri jääneet työtä vaille, eivätkä oitis vastaa työmarkkinoiden kysyntää. Joskus on kitkatyöttömyyden tasoksi arvioitu 4 prosenttia työvoimasta, eli neljän prosentin työttömyystilannetta on kutsuttu täystyöllisyydeksi. Kitkatyöttömyys on siis ns. ”luonnollista työttömyyttä”, jolta ei voida välttyä.

Se työttömyys, jota vastaan voi käytännössä taistella, on suhdannetyöttömyys. Suhdannetyöttömyydellä tarkoitetaan talouden ylä- ja alamäistä johtuvaa työttömyyttä, joka voi muuttua rakenteelliseksi työttömyydeksi, kuten Suomessa on hyvää vauhtia käymässä. Suhdannetyöttömiä ovat lakkautetun paperitehtaan entiset työntekijät, ja heitä ovat myös ne, jotka kävivät ammattikoulun viimeistä vuottaan prosessipuolella, kun tuo mainittu tehdas suljettiin ja siirrettiin johonkin ambomaahan.

 

Tarjontaperusteinen hallituksen talousmalli

Nykyhallitus lähtee aktiivimalleineen ja kikyineen täysin virheellisestä ja valheellisesta olettamasta, joka selviää, kun tarkastelemme näitä kahta päätöstä. Kikyllä pyrittiin alentamaan työllistämisen hintaa, ikään kuin firmat työllistäisivät ketään vain siksi, että siihen on varaa. Työllistämisenhän voi perustellusti arvata perustuvan työvoiman tarpeeseen, eikä niinkään silkkaan työllistämishaluun. Aktiivimalli taas rankaisee työtöntä siitä, että hän ei ole saanut töitä tai mennyt työkkärin kursseille. Aktiivimalli siis lähtee ajatkuksesta, jonka mukaan työttömät ovat vain laiskoja, menisivät töihin. Toisin sanoen tällä mallilla pyritään lisäämään työvoiman tarjontaa.

Kaikki hallituksen toimet ovat tarjontaperusteiseen talousajatteluun perustuvaa politiikkaa. Ensin luodaan tarjontaa, jota vastaan pitäisi sitten syntyä kysyntä. Mutta näinhän homma ei toimi. Esimerkiksi työttömien ”aktivoiminen” ei luo yhtään uutta työpaikkaa, joita  esimerkiksi MOL-sivustolla nyt oli muuten noin 16 000, kun työttömiä maassa on virallistenkin lukujen mukaan noin 200 000. Suomea ei siis vaivaa työvoiman alhainen tarjonta, vaan työvoiman kysynnän puute. Itse uskon omassa talousajattelussani kysyntäperusteiseen talouteen.

Työttömyyttä vastaan voidaan taistella kahdella tavalla: niitä ovat tässä karkeasti työttömyyden hoito, eli jo työttömäksi jääneiden työllistämispalvelut, sekä suhdannepolitiikka, jolla luodaan talouteen lisää työtä ja toimeentuloa. Käytän tässä kirjoituksessa näitä termejä vain jäsentääkseni asiaa itselleni ja lukijalle, muitakin jaotteluita voidaan käyttää.

 

Työttömyyden hoito

Työttömyyden hoidossa Suomi on lähtenyt jo 1990-luvulla linjalle, jossa sosiaalituen tavoitteeksi on otettu työllistäminen. Eli ihmistä on alettu rankaista työttömyydestä, ja sosiaalituella pyritään ohjaamaan työtöntä kohti työmarkkinoita. Ajatus ei ole sinänsä väärä, sillä onhan todella niitäkin, jotka eivät töihin yksinkertaisesti tahdo. Mutta kun työttömien kurittamisesta, ilmaisista työnäytteistä ja ”aktivoimisesta” tehdään ainoa työllisyystoimi, johtaa työttömien kurittaminen yhdessä huonon suhdannepolitiikan kanssa ainoastaan köyhyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin.

Työttömyyden hoitoon tulee ottaa jälleen linjaksi työllistäminen pelkän työnhakuun patistelun sijaan. Mallia tulisi ottaa 1980-luvulta. Pitkäaikaistyöttömyys tulisi katkaista tarvittaessa vaikka palkkatuella yrityksiin tai työllistämällä työtön kunnan tai valtion suoraan työsuhteeseen. Tätä mallia ajoi aikanaan SMP ja sai sen läpikin, joskin hallituskumppanien Kokoomuksen ja SDP:n runtelemana. Tämän ns. Lex Leppäsen käyttö lopetettiin 1990-luvun laman aikana vedoten sen kalleuteen. Mutta maailma on täynnä valintoja – vedän hihasta, että Suomi käytti pankkitukiin ja sosiaaliturvaan vähintäänkin vaihtoehtoisten työllistämiskulujen verran rahaa.

Sosiaaliturvan puolella tulee siirtyä malliin, jossa tukien hakemisesta ei tule itsessään työtä, ja joka ei luo paljon puhuttua ”kannustinloukkua” eli tilannetta, jossa työtä vastaanottamalla menettää rahaa. Samalla on tukiviidakkoa yksinkertaistettava ankarasti. Olen jo jonkin aikaa sitten kääntynyt varovaiseksi perustulon kannattajaksi. Varovaiseksi siksi, että perustulo luultavasti toteutettaisiin väärin. Helsinkiin väestöä keskittävät puolueet jättäisivät eloon Helsingissä asuntoja omistavia hellivät asumistuet, mikä tuhoaisi koko perustulon idean. Pelkistetty perustulomalli voisi kuitenkin olla työllisyyden kannalta ihanteellinen.

 

Suhdannepolitiikka uusiksi

Suhdannepolitiikka on Suomessa vielä pahemmin rikki. Suomessa palvotaan sijoittajaa ja rahamarkkinoita reaalitalouden kustannuksella. Kaikessa toiminnassa, myös kikyssä, on loppujen lopuksi takana ajatus sijoittajien miellyttämisestä. Suomi kilpailee pienillä rahkeillaan ulkomaisesta pääomasta, vaikka sitä kilpaa Suomi ei voi voittaa. Mikäli Suomeen sijoitetaan, sijoitetaan tänne luonnonvarojen vuoksi, eikä niitä voida mihinkään siirtää. Siksi esimerkiksi verotuksen ja lomakorvausten säätely pörssiporhojen etu silmissä ei Suomea pelasta, vaan sen tekee meidän oma politiikkamme.

Suomen talous tulee suojata paremmin ulkomaiselta kilpailulta. Ensi sijassa on oman valuutan käyttöönottaminen, joka markan devalvoituessa toisi kotimaisille tuotteille kilpailuedun ja jo olemassaolevaa kysyntää ohjautuisi kotimaisiin tuotteisiin. Samalla on suurempi osa talouden perustoiminnoista suoritettava julkisin toimin – julkisiksi lasken valtion liikelaitokset ja yhtiöt. Infranrakennus, metsätalous ja kaivostoimintakin voitaisiin tehdä julkisomisteisin liikelaitoksin ja yhtiöin kotimaisella työvoimalla. Näin on ennen tehtykin. Kun luonnonvarojen hyödyntämisestä suurempi osa rahavirroista jää kotimaahan, jää meille enemmän varaa julkistalouden rahoittamiseen.

Verotusta on ohjattava täysin uudella tavalla. Nykyinen verotuksemme on käytännössä tasaverotusta. Arvonlisävero on nyky-Suomessa paljon suurempi verolähde kuin tuloihin perustuvat progressiiviset verot, vaikka ALV on tasavero ja rokottaa suoraan kysyntää ja jopa luo tarpeen suuremmille palkoille. Ja palkkaahan hallituksemme vihaa, eikö totta?

Arvonlisäverotusta on laskettava, ja verotuksen painopistettä on siirrettävä progressiivisiin ansiotuloveroihin. Pääomatulovero sen sijaan tulisi kokonaan lakkauttaa ja samaistaa takaisin ansiotuloverotukseen, kuten oli aiemmin. Varallisuusvero on aiheellista palauttaa. Verotuksen tulee toimia siten, että työnteko ja opiskelu kannattavat, mutta verokiila ei nakerra kulutusta ja tee pienituloisista käytännössä köyhiä. Kulutuksen voidessa hyvin ja kysynnän suuntautuessa oman valuutan johdosta kotimarkkinoille ei korkea veroprogressio aja ihmisiä ulkomaille – katsokaa vaikka Tanskaa.

Tässä olivat minun teesini, mikäli olisin päällysmiehenä. Kerralla en tehdä rysäyttäisi kaikkea, vaan vähintään kahden hallituskauden aikana. Kaikkea mikä mieleen tulee, ei voi blogimittaiseen tekstiin kuvatakaan. Mutta euroerolla aloittaisin, sillä muutenhan olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.

Akseli Erkkilä

Kansalaispuolue

]]>
2 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248366-keittioekonomin-tyollisyysteesit#comments Aktivointimalli EU Euro Talous Työllisyys Sat, 30 Dec 2017 15:02:19 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248366-keittioekonomin-tyollisyysteesit
Kansa köyhtyy ja rikkaat porskuttavat http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248053-kansa-koyhtyy-ja-rikkaat-porskuttavat <p>Päydälleni tipahti tekemästäni nettiostoksesta erään rahoitusyhtiön sopimus, jossa ilmoitettiin , että voin maksaa ostokseni sitten kun minulla on rahaa. Minulla on aina sen verran rahaa, että sen minkä ostan myös maksan saman tien - ja tämän myös maksoin.</p><p>Huomioni kiinnittyi sopimustekstiin. Laskun summa oli 3071,54 euroa ja jos panttaisin maksamista vuoden, maksaisin 27,65 % todellista vuosikorkoa. Vuoden Euribor oli 20.12 n. -0,188, joten raha ei maasamme ole kallista.</p><p>Koska kyseinen rahoitusyhtiö porskuttaa ja voi hyvin, niin maastamme ilmeisesti löytyy sekä rutiköyhiä että rutityhmiä, jotka suostuvat maksamaan lainoistaan tällaisia korkoja.</p><p>Mitä me tästä opimme? Niin kauan kuin tällaisia rahoitusyhtiöitä ruokitaan huippukoroilla markkinoilla, niin kauan ei maassamme kannata puhua rikkaista ja köyhistä vaan viisaista ja tyhmistä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Päydälleni tipahti tekemästäni nettiostoksesta erään rahoitusyhtiön sopimus, jossa ilmoitettiin , että voin maksaa ostokseni sitten kun minulla on rahaa. Minulla on aina sen verran rahaa, että sen minkä ostan myös maksan saman tien - ja tämän myös maksoin.

Huomioni kiinnittyi sopimustekstiin. Laskun summa oli 3071,54 euroa ja jos panttaisin maksamista vuoden, maksaisin 27,65 % todellista vuosikorkoa. Vuoden Euribor oli 20.12 n. -0,188, joten raha ei maasamme ole kallista.

Koska kyseinen rahoitusyhtiö porskuttaa ja voi hyvin, niin maastamme ilmeisesti löytyy sekä rutiköyhiä että rutityhmiä, jotka suostuvat maksamaan lainoistaan tällaisia korkoja.

Mitä me tästä opimme? Niin kauan kuin tällaisia rahoitusyhtiöitä ruokitaan huippukoroilla markkinoilla, niin kauan ei maassamme kannata puhua rikkaista ja köyhistä vaan viisaista ja tyhmistä.

]]>
5 http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248053-kansa-koyhtyy-ja-rikkaat-porskuttavat#comments Raha Talous Fri, 22 Dec 2017 09:17:28 +0000 Kaj Granlund http://kajgran.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248053-kansa-koyhtyy-ja-rikkaat-porskuttavat
"Tie helvettiin...." http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247716-tie-helvettiin <p>&nbsp;</p><p>No niin, taas aion sanoa jotain mitä ei pitäisi sanoa, mutta järkevän ajattelun vaatimus pakottaa kuitenkin.</p><p>Kaiken analysoinnin perusta on tietenkin se, että katsotaan sitä tilaa missä ollaan ja miten sinne on tultu, ennen kuin esitetään oma arvio siitä mitä tulee tapahtumaan eli.....</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän vuosisadan loppuun mennessä tällä planeetalla on 10-11 miljardia ihmistä, ilman epidemioitaja sotia. Demokrafioiden ja syntyvyyksien kehitys lisää Aasiaan yhden miljardin ja Afrikkaan 2-3 miljardia ihmistä. Tämän tiedämme. Tiedämme myös, että tällä hetkellä, tällä populaatiolla ja tällä kulutuksen tasolla &nbsp;tämän planeetan ekosysteemi on jo romahtamassa. Ekosysteemin romahdus on lajien katoamista ja sitä kautta ketjureaktio, jossa ravintoketjut katkeavat ja ekologiset lokerot tyhjenevät arvaamattomin seurauksin. Emme nää tätä muutosta, koska suurin osa meistä on eristetty urbaaniin ympäristöön pois luonnon havainnoinnista. Eikä tuo kehitys näy niillekään, jotka seuraavat luontoa säännöllisesti muuna kuin epämääräisesti luonnon lajistojen määrällisenä ja laadullisena muutoksena......kunnes tuo muutos alkaa vaikuttaa meidän kykyymme tuottaa ravintoa populaatiolle. &nbsp;</p><p>Ihmispopulaation kasvu, kulutustalouden kehittyminen, logistinen infra ja kaupungistuminen pirstaloivat planeetan pintaa ja ekosysteemejä.&nbsp; &nbsp;Fossiilisen energian käytöllä olemme kymmenkertaistaneet planeetalla elävän megafaunan siitä määrästä, jota tämä planeetta on kestänyt viimeisien kymmenien miljoonien vuosien aikana. Megafauna on suuret ravintoketjun huipulla olevat eläimet, ja nyt se tarkoittaa valtavaa määrää karjaa, jota ruokimme valtavilla maapinta-aloilla. Tämä valtavien maa-alojen muuttaminen ihmisen rasittamiksi monokulttuureiksi, pelloiksi, laitumiksi, kaupungeiksi, kultuväyliksi ym. on pirstaloinut ekosysteemit yhä eristyneimmiksi ja pienemmiksi palasiksi. Samalla kun ihminen on kirjaimellisesti vallannut suurimman osan planeetan pinnasta omaan resurssin tuotantoon, on ihminen heikentänyt ekosysteemin kykyä vastustaa muutosta ja &quot; korjata&quot; tuhoa. Ilmastonmuutokset ja geologiset muutokset ovat aina pakottaneet ekosysteemin muuttumaan ja sopeutumaan, mutta luonnolliset auringosta , mannerlaattojen liikkeestä &nbsp;ja geologisesta toiminansta johtuvat muutokset ovat olleet aika periodeilla tuhansista vuosista miljooniin vuosiin. Toki ekosysteemit ovat kokeneet nopeitakin tuhoja esimerkiksi metsäpalojen muodossa, mutta ympäröivä monimuotoinen ekosysteemi on &quot;korjannut&quot; tuollaiset tuhot. Nyt meillä on kuitenkin pirstaloituneet ekosysteemit ja kehitys, joka on pääosin tapahtunut viimeisen 70-vuoden aikana. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta eli ekosysteemistä ja niistä &quot;palveluista&quot;, joita se meille tarjoaa.</p><p>Käyttäytymisemme, etenkin täällä länsimaissa, on johtanut samanlaiseen ekologiseen kehitykseen kuin aiemmat viisi joukkotuhoa, jotka ovat maapalloa kohdanneet. Joukkotuhot ovat olleet yleensä miljoonien vuosien periodilla tapahtuneita muutoksia, mutta mukana on myös nopeampia muutoksia. Olemme kuin se meteoriitti, joka 65 miljoonaa vuotta sitten iski Jukatanin niemimaan kohdalle ja lopetti dinosauruksien valtakauden.</p><p>Ekosysteemimme on romahtamassa. Jos ja kun ja miten ilmastonmuutos tapahtuu, tulee se vain tehostamaan muutoksen voimaa. Keskustelu ilmaston muutoksesta ja sen tuomista ilmiöistä peittää sen tosiasian, että ekosysteemi on jo romahtamassa. Oletettavissa on että suurin osa maailman eliöistä kuolee, ja niiden mukana koko ekosysteemi muuttuu samoin kuin ihmisen olemassa olon edellytyksetkin.</p><p>Ihmisen selviytyminen tällä planeetalla riippuu siitä, kuinka kykenemme tuottamaan tarvitsemamme ravinnon ja muut resurssit kestävästi. Länsimainen elämäntyyli on täysin kestämätöntä ja muuttuu koko ajan kestämättömämmäksi. Kehittyvät maat pyrkivät elintason nostoon, joka tarkoittaa mallin ottamista länsimaisesta käyttäytymisestä. Kehitysmaat tuovat vielä 50% ihmispopulaation kasvun, eikä meillä ole mitään syytä olettaa etteivät hekin pyrkisi nostamaan elintasoaan. Kaikki nämä ilmiöt voimistavat ihmisen vaikutusta ekosysteemiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä siis voimme tehdä, ettei elämämme tällä planeetalla muuttuisi vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi?</p><p>&nbsp;</p><p>On arvioitu, &nbsp;jos me länsimaissa luopuisimme lihan kulutuksesta ja tuotannosta, turhakkeista ja tuhlauksesta, ja kertakäyttökulutuksesta sekä järkeistäisimme logistiikan resurssien kulutuksen näkökulmasta, eikä rahamääräisenä, voisimme todennäköisesti ruokkia myös tuon 50% suuremman ihmispopulaation. Joka tapauksessa sen populaation määrää, joka elää nykyisessä länsimaisessa kulutuskulttuurissa, on vähennettävä nopeasti, hyvin nopeasti luonnon mittakaavassa.</p><p>&nbsp;</p><p>...ja nyt alamme lähestyä sitä kiellettyä aihetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä, me länsimaalaiset, toimimme kaikkein typerimmällä tavalla. Edistämme turhaketuotantoa toivoessamme talouskasvua. Karkotamme ihmisiä asunsijoiltaan imperialistisilla valtatavoitteillamme ja resurssisodilla. Karkotamme ihmisiä sieltä missä elämäntyyli on ehkä hieman ekologisempaa kuin meillä, ja toivomme etteivät he tulisi tänne?!?! Tietenkin pakolaiset tulevat tänne, missä oletetut selviytymisen edellytykset ovat parhaiten esillä. &nbsp;</p><p>Moraalisen ylemmyyden tunnossaan &quot;humaanimmat&quot; ihmiset haluavat avata tien näille pakolaisille länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan. Jos emme kykene muuttamaan talouden suuntaa länsimaissa ja lisäämme populaatiota täällä, tietäen että Afrikasta on tulossa seuraavien vuosikymmenien aikana valtavasti lisää ihmisiä tänne, emme ole vain kiihdyttämässä ekologista tuhoa vaan nopeutamme globaalien resurssisotien tuloa. Varmaankaan kukaan ei halua oikeasti kolmatta maailman sotaa, mutta sen tulemme saamaan jos länsimaisen elämäntyylin omaava populaatio ei nopeasti vähene tältä planeetalta. Toisaalta voidaan olettaa sotien vähentävän populaatiota, jolloin ihmisen selvitymisen edellytykset paranevat. &quot;Humaanimmat&quot; ihmiset tuskin kuitenkaan ovat ajatelleet asiaa niin, että sotia jouduttamalla annamme lisäaikaa ihmiskunnalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Saavuimme juuri sivistyksen aikakautemme harmaalle vyöhykkeelle.</p><p>Meillä on moraalinen / idologinen ongelmaan, joka näkyy parhaiten keskustelussa &quot;persujen&quot; ja &quot;vihervasemmiston&quot; välillä. Molemmat osapuolet toimivat intuition vallassa. &quot;Rajat kiinni&quot; näkökulma, joka aikaisemman pohjustuksen valossa saattaa vaikuttaa järkevältä, on kuitenkin puhtaasti intuitiivista pelkoa. &quot;Rajat kiinni&quot; näkemys ei sisällä analyysiä siitä miksi rajat tulisi pitää kiinni. &quot;Rajat auki&quot; näkökulma saa voimansa ihmisen luontaisesta epäitsekkyydestä, eli siitä evoluution ja kulttuurievoluution vuorovaikutuksesta, joka sai ihmiset yhteistyöhön ja loi sivistyksen, teknologian eli kaiken mitä meillä on. &quot;Rajat auki&quot; näkemys on vain intuitiivinen halu autaa hädänalaisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä evoluutio voi meille opettaa tästä moraalisesta ongelmasta.</p><p>Meille on opetettu universaaleja moraalisia arvoja kuten ihmisarvo, joka korostuu &quot;rajat auki&quot; näkökulmassa. Usein elokuvissakin tulee vastaan Hyvän vastaan Pahan taistelu, jossa Pahan &quot;arvot&quot; voidaan redusoida selviytymiskamppailuksi, ja Hyvän arvot sisältävät tämän universaalin ihmisarvon. Vaaliessaan ihmisarvoa, Hyvä on lopulta valmis uhraamaan oman henkensäkin tätä arvoa puolustaessaa.....Happy End.</p><p>Mutta mitä tapahtuukaan reaalisessa maailmassa? Kuinka evoluutio toimii? Evoluutio toimii yksinkertaisesti niin, että vain ne, joiden tavoite on selviytyä, selviytyvät. Jos olet valmis uhraamaan henkesi jonkin moraalisen arvon vuoksi, olet väistämättä jäämässä vähemmistöön,&nbsp;kun taistelu resursseista alkaa.</p><p>Onko mikään arvo kuolemisten arvoinen? Ei, koska silloin tuo arvo lopulta katoaa kokonaan.</p><p>Moraalikoodiston, arvojen&nbsp;tehtävä on pitää yllä vakaata yhteisöä, mutta jossain vaiheessa voi tulla vastaan se käännepiste, jolloin vaihtoehdot ovat kaikki huonoja. Jossain vaiheessa hyvät vaihtoehdot loppuvat. Nyt olemme siinä kohdassa.</p><p>Jatkammeko tätä kehitystä ja ajaudumme resurssitaisteluihin nopeasti, vai yritämmekö muuttaa käyttäytymistä, jotta seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisuus tehdä valintoja kuten meillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun alamme keskustella ilmastonmuutoksesta tai muista ilmiöistä, jotka meitä uhkaavat, emme voi jättää keskustelujen ulkopuolelle talous- ja kulttuurikysymyksiä kuten globalisaatiota tai moraalikysymyksiä kuten tulonjako, ihmisarvot ja ihmisoikeudet tai yksilön vapaus. Nämä kaikki liittyvät samaan ongelmaan nimeltä ihminen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

No niin, taas aion sanoa jotain mitä ei pitäisi sanoa, mutta järkevän ajattelun vaatimus pakottaa kuitenkin.

Kaiken analysoinnin perusta on tietenkin se, että katsotaan sitä tilaa missä ollaan ja miten sinne on tultu, ennen kuin esitetään oma arvio siitä mitä tulee tapahtumaan eli.....

 

Tämän vuosisadan loppuun mennessä tällä planeetalla on 10-11 miljardia ihmistä, ilman epidemioitaja sotia. Demokrafioiden ja syntyvyyksien kehitys lisää Aasiaan yhden miljardin ja Afrikkaan 2-3 miljardia ihmistä. Tämän tiedämme. Tiedämme myös, että tällä hetkellä, tällä populaatiolla ja tällä kulutuksen tasolla  tämän planeetan ekosysteemi on jo romahtamassa. Ekosysteemin romahdus on lajien katoamista ja sitä kautta ketjureaktio, jossa ravintoketjut katkeavat ja ekologiset lokerot tyhjenevät arvaamattomin seurauksin. Emme nää tätä muutosta, koska suurin osa meistä on eristetty urbaaniin ympäristöön pois luonnon havainnoinnista. Eikä tuo kehitys näy niillekään, jotka seuraavat luontoa säännöllisesti muuna kuin epämääräisesti luonnon lajistojen määrällisenä ja laadullisena muutoksena......kunnes tuo muutos alkaa vaikuttaa meidän kykyymme tuottaa ravintoa populaatiolle.  

Ihmispopulaation kasvu, kulutustalouden kehittyminen, logistinen infra ja kaupungistuminen pirstaloivat planeetan pintaa ja ekosysteemejä.   Fossiilisen energian käytöllä olemme kymmenkertaistaneet planeetalla elävän megafaunan siitä määrästä, jota tämä planeetta on kestänyt viimeisien kymmenien miljoonien vuosien aikana. Megafauna on suuret ravintoketjun huipulla olevat eläimet, ja nyt se tarkoittaa valtavaa määrää karjaa, jota ruokimme valtavilla maapinta-aloilla. Tämä valtavien maa-alojen muuttaminen ihmisen rasittamiksi monokulttuureiksi, pelloiksi, laitumiksi, kaupungeiksi, kultuväyliksi ym. on pirstaloinut ekosysteemit yhä eristyneimmiksi ja pienemmiksi palasiksi. Samalla kun ihminen on kirjaimellisesti vallannut suurimman osan planeetan pinnasta omaan resurssin tuotantoon, on ihminen heikentänyt ekosysteemin kykyä vastustaa muutosta ja " korjata" tuhoa. Ilmastonmuutokset ja geologiset muutokset ovat aina pakottaneet ekosysteemin muuttumaan ja sopeutumaan, mutta luonnolliset auringosta , mannerlaattojen liikkeestä  ja geologisesta toiminansta johtuvat muutokset ovat olleet aika periodeilla tuhansista vuosista miljooniin vuosiin. Toki ekosysteemit ovat kokeneet nopeitakin tuhoja esimerkiksi metsäpalojen muodossa, mutta ympäröivä monimuotoinen ekosysteemi on "korjannut" tuollaiset tuhot. Nyt meillä on kuitenkin pirstaloituneet ekosysteemit ja kehitys, joka on pääosin tapahtunut viimeisen 70-vuoden aikana. Olemme täysin riippuvaisia luonnosta eli ekosysteemistä ja niistä "palveluista", joita se meille tarjoaa.

Käyttäytymisemme, etenkin täällä länsimaissa, on johtanut samanlaiseen ekologiseen kehitykseen kuin aiemmat viisi joukkotuhoa, jotka ovat maapalloa kohdanneet. Joukkotuhot ovat olleet yleensä miljoonien vuosien periodilla tapahtuneita muutoksia, mutta mukana on myös nopeampia muutoksia. Olemme kuin se meteoriitti, joka 65 miljoonaa vuotta sitten iski Jukatanin niemimaan kohdalle ja lopetti dinosauruksien valtakauden.

Ekosysteemimme on romahtamassa. Jos ja kun ja miten ilmastonmuutos tapahtuu, tulee se vain tehostamaan muutoksen voimaa. Keskustelu ilmaston muutoksesta ja sen tuomista ilmiöistä peittää sen tosiasian, että ekosysteemi on jo romahtamassa. Oletettavissa on että suurin osa maailman eliöistä kuolee, ja niiden mukana koko ekosysteemi muuttuu samoin kuin ihmisen olemassa olon edellytyksetkin.

Ihmisen selviytyminen tällä planeetalla riippuu siitä, kuinka kykenemme tuottamaan tarvitsemamme ravinnon ja muut resurssit kestävästi. Länsimainen elämäntyyli on täysin kestämätöntä ja muuttuu koko ajan kestämättömämmäksi. Kehittyvät maat pyrkivät elintason nostoon, joka tarkoittaa mallin ottamista länsimaisesta käyttäytymisestä. Kehitysmaat tuovat vielä 50% ihmispopulaation kasvun, eikä meillä ole mitään syytä olettaa etteivät hekin pyrkisi nostamaan elintasoaan. Kaikki nämä ilmiöt voimistavat ihmisen vaikutusta ekosysteemiin.

 

Mitä siis voimme tehdä, ettei elämämme tällä planeetalla muuttuisi vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi?

 

On arvioitu,  jos me länsimaissa luopuisimme lihan kulutuksesta ja tuotannosta, turhakkeista ja tuhlauksesta, ja kertakäyttökulutuksesta sekä järkeistäisimme logistiikan resurssien kulutuksen näkökulmasta, eikä rahamääräisenä, voisimme todennäköisesti ruokkia myös tuon 50% suuremman ihmispopulaation. Joka tapauksessa sen populaation määrää, joka elää nykyisessä länsimaisessa kulutuskulttuurissa, on vähennettävä nopeasti, hyvin nopeasti luonnon mittakaavassa.

 

...ja nyt alamme lähestyä sitä kiellettyä aihetta.

 

Tällä hetkellä, me länsimaalaiset, toimimme kaikkein typerimmällä tavalla. Edistämme turhaketuotantoa toivoessamme talouskasvua. Karkotamme ihmisiä asunsijoiltaan imperialistisilla valtatavoitteillamme ja resurssisodilla. Karkotamme ihmisiä sieltä missä elämäntyyli on ehkä hieman ekologisempaa kuin meillä, ja toivomme etteivät he tulisi tänne?!?! Tietenkin pakolaiset tulevat tänne, missä oletetut selviytymisen edellytykset ovat parhaiten esillä.  

Moraalisen ylemmyyden tunnossaan "humaanimmat" ihmiset haluavat avata tien näille pakolaisille länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan. Jos emme kykene muuttamaan talouden suuntaa länsimaissa ja lisäämme populaatiota täällä, tietäen että Afrikasta on tulossa seuraavien vuosikymmenien aikana valtavasti lisää ihmisiä tänne, emme ole vain kiihdyttämässä ekologista tuhoa vaan nopeutamme globaalien resurssisotien tuloa. Varmaankaan kukaan ei halua oikeasti kolmatta maailman sotaa, mutta sen tulemme saamaan jos länsimaisen elämäntyylin omaava populaatio ei nopeasti vähene tältä planeetalta. Toisaalta voidaan olettaa sotien vähentävän populaatiota, jolloin ihmisen selvitymisen edellytykset paranevat. "Humaanimmat" ihmiset tuskin kuitenkaan ovat ajatelleet asiaa niin, että sotia jouduttamalla annamme lisäaikaa ihmiskunnalle.

 

Saavuimme juuri sivistyksen aikakautemme harmaalle vyöhykkeelle.

Meillä on moraalinen / idologinen ongelmaan, joka näkyy parhaiten keskustelussa "persujen" ja "vihervasemmiston" välillä. Molemmat osapuolet toimivat intuition vallassa. "Rajat kiinni" näkökulma, joka aikaisemman pohjustuksen valossa saattaa vaikuttaa järkevältä, on kuitenkin puhtaasti intuitiivista pelkoa. "Rajat kiinni" näkemys ei sisällä analyysiä siitä miksi rajat tulisi pitää kiinni. "Rajat auki" näkökulma saa voimansa ihmisen luontaisesta epäitsekkyydestä, eli siitä evoluution ja kulttuurievoluution vuorovaikutuksesta, joka sai ihmiset yhteistyöhön ja loi sivistyksen, teknologian eli kaiken mitä meillä on. "Rajat auki" näkemys on vain intuitiivinen halu autaa hädänalaisia.

 

Mitä evoluutio voi meille opettaa tästä moraalisesta ongelmasta.

Meille on opetettu universaaleja moraalisia arvoja kuten ihmisarvo, joka korostuu "rajat auki" näkökulmassa. Usein elokuvissakin tulee vastaan Hyvän vastaan Pahan taistelu, jossa Pahan "arvot" voidaan redusoida selviytymiskamppailuksi, ja Hyvän arvot sisältävät tämän universaalin ihmisarvon. Vaaliessaan ihmisarvoa, Hyvä on lopulta valmis uhraamaan oman henkensäkin tätä arvoa puolustaessaa.....Happy End.

Mutta mitä tapahtuukaan reaalisessa maailmassa? Kuinka evoluutio toimii? Evoluutio toimii yksinkertaisesti niin, että vain ne, joiden tavoite on selviytyä, selviytyvät. Jos olet valmis uhraamaan henkesi jonkin moraalisen arvon vuoksi, olet väistämättä jäämässä vähemmistöön, kun taistelu resursseista alkaa.

Onko mikään arvo kuolemisten arvoinen? Ei, koska silloin tuo arvo lopulta katoaa kokonaan.

Moraalikoodiston, arvojen tehtävä on pitää yllä vakaata yhteisöä, mutta jossain vaiheessa voi tulla vastaan se käännepiste, jolloin vaihtoehdot ovat kaikki huonoja. Jossain vaiheessa hyvät vaihtoehdot loppuvat. Nyt olemme siinä kohdassa.

Jatkammeko tätä kehitystä ja ajaudumme resurssitaisteluihin nopeasti, vai yritämmekö muuttaa käyttäytymistä, jotta seuraavilla sukupolvilla olisi mahdollisuus tehdä valintoja kuten meillä.

 

Kun alamme keskustella ilmastonmuutoksesta tai muista ilmiöistä, jotka meitä uhkaavat, emme voi jättää keskustelujen ulkopuolelle talous- ja kulttuurikysymyksiä kuten globalisaatiota tai moraalikysymyksiä kuten tulonjako, ihmisarvot ja ihmisoikeudet tai yksilön vapaus. Nämä kaikki liittyvät samaan ongelmaan nimeltä ihminen.

]]>
7 http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247716-tie-helvettiin#comments Joukkotuho Moraali Talous Sat, 16 Dec 2017 12:27:34 +0000 Pasi Pulkkinen http://pasipulkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247716-tie-helvettiin
Tahallinen pakolaiskriisi ja sen vaikutukset. http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247407-tahallinen-pakolaiskriisi-ja-sen-vaikutukset Ei voi olla sattumaa että pakolaiset lähtivät vyörymään kohti eurooppaa 2015 aiheuttaen uskomattoman kriisin sekä poliittisesti, että taloudellisesti. Muutamat maat pistivät rajat kiinni ja tekivät mielestäni oikein, välttyiväpä monelta ikävältä asialta. Pelkästään poliisin, palokunnan, sosiaalisektorin kulut oli ja on valtavat, puhumattakaan vokkien kustannuksista.Tämä kaikki on jostain muusta pois ja kyllä se on yhteiskunnassa näkynyt. Epäilykseni on että tämä ei voi olla pelkästään sisältä johdettua, vaan mukana on muut globaalit voimat.Yksin täällä hääräävät pusineksentekijöiden voimat eivät riittäisi tämän kokoisen homman pyörittämiseen.Toki mukana on niin poliitikkoja, kuten yksityisiä yrittäjiä kuten Luona ja SPR vokkipusineksessa, mutta sitten löytyy näitä muita kuten terveyspalveluita tarjoava Suomen Terveystalo ja Mehiläinen. Listaa täydentää asianajofirmat, joilla yhdellä ainakin on erittäin läheiset kytkökset poliitikkoihin. Ei siis voi olla aivan sattumaa että konkurssikypsä yritys tahkosi erinomaisen tuloksen. Nämä kaikki saadaan sopivasti peiteltyä/savuverhon taakse kun on saatu kansa keskenään nahistelemaan,eli taistelun nimi on suvakit (suvaitsevaiset) VS rasistit ( realistit ). Kansa kun on saatu tuhlaamaan voimat tähän on eliitin helpompi hääriä ja voitot liiveihinsä kääriä. Tätä käytettiin jo historiassa, eli kaikki varmaan varmaan ovat kuulleet hajoita ja hallitse taktiikasta.Epäilen että tämä on myös käytössä tässä globaalissa taistelussa, mikä parhaillaan on menossa.Toivottavasti herätään ennenkuin on myöhäistä, muutoin lasku jää jälkipolville ja se ei tule olemaan pieni.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247407-tahallinen-pakolaiskriisi-ja-sen-vaikutukset#comments Pakolaiskriisi Politiikka Talous Sun, 10 Dec 2017 08:57:23 +0000 Pontus Söderblom http://pontusjankristiansderblom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247407-tahallinen-pakolaiskriisi-ja-sen-vaikutukset Talous ja valtion velka kasvavat http://alpoylitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246757-talous-ja-valtion-velka-kasvavat <p>Talous ja valtion velka kasvavat Muutamia vuosia EU:n teollisuusmaiden jälkeen Suomikin pääsi viimein talouden kasvu-uralle. Sitä on ennustettu jo toista vuotta, mutta lukuja on jouduttu korjailemaan tuontuostakin ylös päin. Viimeisin ennuste on 3,6 %. Miten elämme laskusuhdanteessa omillamme, jos nousukausikin eletään velaksi?</p><p>Kaksituhattaluvun alkuvuosien kalliit palkkaratkaisut aiheuttivat kilpailukyvyn menetystä ja taantuman. Pitkän ja voimakkaaksi paisuneen taloustaantuman jälkeenkään syksyn palkkaneuvottelut eivät sujuneet vaikeuksitta ilman lakkoja tai niiden uhkia. Se kuvannee jonkinasteista työmo-raalin katoa ja piittaamattomuutta ammattiliittoihin kuulumattomia työtä tekeviä kohtaan.</p><p>Luotettavana lainaajana olemme kuitenkin voineet kattaa sosiaalisen turvaverkon rahoitusvajeen ja säilyttää sen avulla korkean elintason yli laman. Näin olemme saaneet elää ansiotasoa korkeampaa elintasoa ilman suhdannevaihtelujen aiheuttamia sudenkuoppia. - Emme voi kuitenkaan jatkaa elämää yli varojemme kasaten velkaa lastemme maksettavaksi.</p><p>Valtiolla on ollut toistaiseksi &rdquo;hyvinä&rdquo; aikoina kerättyä omaisuutta, jota myyden poliitikot ovat kyenneet peittelemään talouspolitiikassa tekemiään virheitä. Pääministeri Sipilä, suur- ja suhdetoi-mintaliikemies, vaati pääomat töihin. Niin tekivät edeltäjänsäkin peitellen virheitä ja myyden pilahintaan valtion omaisuutta. Heidi Hautala (vihr.) oli onnistua myymään Finnairinkin silloin, kun sen osake oli halvimmillaan. Tänä vuonna sen osakeen tuotto on ollut jo 180 %.</p><p>Presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.) onnistui myymään monopoliasemassa olevan sähkön siirtoverkon ulkomaalaisille. Toivottavasti se tie on kuljettu nyt loppuun. Valtion tilintarkastajatkin ottivat kantaa siihen, kuinka kalliiksi tulevat EU-direktiivinvastaisesti toteutettu Natura 2000-suojeluohjelma, yms. suojelukohteet. Nyt ollaan tekemässä Rahjan ja Himangan saaristoon kansallispuistoa rajoittamaan ihmisten elämää. Tämän takana lienee taas Hiekkäsärkät.</p><p>Uusiutuvan energian tuotannossa on tehty suuria virheitä. Tuulivoima antaa tuottajalle valtavat voitot, joista pääosa menee kuitenkin verottamatta ulkomaalaisten omistamille yrityksille.</p><p>Eikö olisi viisaampaa ottaa mallia vaikkapa Ikeasta ja lisätä kansan vaurautta? Jalostaen puuta kustannustehokkaasti pidemmälle kuin muut ja satsaten omiin geopoliitisiin mahdollisuuksiin.</p><p>Pannaan pääomat töihin ja laitetaan kalavedet kuntoon. Työllistetään kalastuksen, kalan jalostuksen ja kalastusmatkailun avulla 25 - 35 000 ihmistä. Nämä investoinnit eivät karkaisi Kiinaan, vaan toisivat asiakkaita sieltä. Satsauksilla korvattaisiin esim. Norjasta tuodun kalan arvo: n. 500 milj. euroa. Kunnossa olevat vesistöt tuottavat arvokalaa vuodessa 25-35 kiloa hehtaarilta. Sisävesistömme pinta-ala on 3,4 milj. hehtaaria. Miksi emme käytä näitä mahdollisuuksia? Kalaa menisi lähes kaikkiin EU-maihin - samoin mutkan kautta Venäjälle ja Kiinaan.</p><p>Alpo Ylitalo Kokkola 2017-11-24</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talous ja valtion velka kasvavat Muutamia vuosia EU:n teollisuusmaiden jälkeen Suomikin pääsi viimein talouden kasvu-uralle. Sitä on ennustettu jo toista vuotta, mutta lukuja on jouduttu korjailemaan tuontuostakin ylös päin. Viimeisin ennuste on 3,6 %. Miten elämme laskusuhdanteessa omillamme, jos nousukausikin eletään velaksi?

Kaksituhattaluvun alkuvuosien kalliit palkkaratkaisut aiheuttivat kilpailukyvyn menetystä ja taantuman. Pitkän ja voimakkaaksi paisuneen taloustaantuman jälkeenkään syksyn palkkaneuvottelut eivät sujuneet vaikeuksitta ilman lakkoja tai niiden uhkia. Se kuvannee jonkinasteista työmo-raalin katoa ja piittaamattomuutta ammattiliittoihin kuulumattomia työtä tekeviä kohtaan.

Luotettavana lainaajana olemme kuitenkin voineet kattaa sosiaalisen turvaverkon rahoitusvajeen ja säilyttää sen avulla korkean elintason yli laman. Näin olemme saaneet elää ansiotasoa korkeampaa elintasoa ilman suhdannevaihtelujen aiheuttamia sudenkuoppia. - Emme voi kuitenkaan jatkaa elämää yli varojemme kasaten velkaa lastemme maksettavaksi.

Valtiolla on ollut toistaiseksi ”hyvinä” aikoina kerättyä omaisuutta, jota myyden poliitikot ovat kyenneet peittelemään talouspolitiikassa tekemiään virheitä. Pääministeri Sipilä, suur- ja suhdetoi-mintaliikemies, vaati pääomat töihin. Niin tekivät edeltäjänsäkin peitellen virheitä ja myyden pilahintaan valtion omaisuutta. Heidi Hautala (vihr.) oli onnistua myymään Finnairinkin silloin, kun sen osake oli halvimmillaan. Tänä vuonna sen osakeen tuotto on ollut jo 180 %.

Presidentiksi pyrkivä Pekka Haavisto (vihr.) onnistui myymään monopoliasemassa olevan sähkön siirtoverkon ulkomaalaisille. Toivottavasti se tie on kuljettu nyt loppuun. Valtion tilintarkastajatkin ottivat kantaa siihen, kuinka kalliiksi tulevat EU-direktiivinvastaisesti toteutettu Natura 2000-suojeluohjelma, yms. suojelukohteet. Nyt ollaan tekemässä Rahjan ja Himangan saaristoon kansallispuistoa rajoittamaan ihmisten elämää. Tämän takana lienee taas Hiekkäsärkät.

Uusiutuvan energian tuotannossa on tehty suuria virheitä. Tuulivoima antaa tuottajalle valtavat voitot, joista pääosa menee kuitenkin verottamatta ulkomaalaisten omistamille yrityksille.

Eikö olisi viisaampaa ottaa mallia vaikkapa Ikeasta ja lisätä kansan vaurautta? Jalostaen puuta kustannustehokkaasti pidemmälle kuin muut ja satsaten omiin geopoliitisiin mahdollisuuksiin.

Pannaan pääomat töihin ja laitetaan kalavedet kuntoon. Työllistetään kalastuksen, kalan jalostuksen ja kalastusmatkailun avulla 25 - 35 000 ihmistä. Nämä investoinnit eivät karkaisi Kiinaan, vaan toisivat asiakkaita sieltä. Satsauksilla korvattaisiin esim. Norjasta tuodun kalan arvo: n. 500 milj. euroa. Kunnossa olevat vesistöt tuottavat arvokalaa vuodessa 25-35 kiloa hehtaarilta. Sisävesistömme pinta-ala on 3,4 milj. hehtaaria. Miksi emme käytä näitä mahdollisuuksia? Kalaa menisi lähes kaikkiin EU-maihin - samoin mutkan kautta Venäjälle ja Kiinaan.

Alpo Ylitalo Kokkola 2017-11-24

]]>
3 http://alpoylitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246757-talous-ja-valtion-velka-kasvavat#comments Talous Valtion velka Tue, 28 Nov 2017 19:13:29 +0000 Alpo Ylitalo http://alpoylitalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246757-talous-ja-valtion-velka-kasvavat
Kädet ylös! Ja verorahat kiltisti nauttimaan paritiisin lämmöstä. http://jaakkoniskasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246672-kadet-ylos-ja-verorahat-kiltisti-nauttimaan-paritiisin-lammosta <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236034-juha-sipila-miljardisopimuksista-pohjimmiltaan-kyse-siita-kenen-asialla-olemme#comment-763363" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236034-juha-sipila-miljardisopimuksista-pohjimmiltaan-kyse-siita-kenen-asialla-olemme#comment-763363">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236034-juha-sipila-miljardisopimuksista...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Olikohan ensimmäinen järkevä kommentti Sipilältä -koskaan? Kyllä tuo kädet pystyyn ja todetaan että SOTE-uudistus -tuo kokkareiden märkä uni ei todellakaan palvele Suomen kansaa eikä sen terveyttä, vaan pääosin näitä veroparasiitti-suuryhtiöitä joiden lobbarit ovat kovaan tahtiin varsinkin kokoomuksen &quot;neuvonantajina&quot; hyörineet- täytyy torpata ennen kuin on liian myöhäistä.</p><p><br />Sehän on <em>vain suurta sattumaa</em> että kokoomuksesta on huomattavan monia ex-&quot;poliitikkoja&quot;, erityisavustajia yms. hallituksen sisäpiiriläisiä lähtenyt pyöröovista juuri samojen yhtiöiden johtotehtäviin jotka näistä SOTEn &quot;valinnanvapauksista&quot; yms verovarojen siirrosta yksityisten taskuun hyötyy. Suurin osa asiantuntijoistakin näyttää olevan sitä mieltä etteivät nämä paljon luvatut &quot;säästöt&quot; toteudu vaan homma menee itse asiassa päinvastoin, palvelut huononee ja kallistuu&nbsp; sekä verovaroin ylläpidetty toimiva terveydenhuolto rapautuu entisestään kun pienemmiltä paikkakunnilta viedään terveyskeskuksetkin alta.</p><p>Entäpä jos kääntäisimme kurssia ja aletaan kouluttaa lisää lääkäreitä omiin tarpeisiin (paitsi että nyt anteeksi, unohdinkin jo #koulutuslupauksen ;), ruuhkat ja lääkärien jo nyt valtavat työmäärät vähenevät, sama juttu hoitohenkilökunnan kanssa. Ehkäpä halvennettaisiin samalla tk-maksuja jotka oikeasti ovat pienituloisille vieläkin suhteellisen suuri menoerä kun sairaus iskee.<br />Jätetään jenkkikonsulttifirmojen ja &quot;pörriäisten&quot; märät toiveunet amerikanmallin terveyden&quot;hoidon&quot; eli ihmisten hengellä rahastuksen tavoittelusta jenkeille ja pidetään Suomen terveydenhuolto kaikkien perusoikeutena ja tarpeeksi nopeasti saatavilla tilisaldooon katsomatta.<br />Tottakai varakkaammat voivat yksityisiä terveysfirmoja käyttää kuten nytkin mutta minun mielestäni verorahat pitäisi käyttää kansan hyvinvointiin, ei yksityisten multikansallisten kasvottomien korporaatioiden voitontavoitteluun, jo sana &quot;terveysbisnes&quot; saa pientä kuvotusta aikaan itsessäni.. TIenata nyt toisten kärsimyksellä.. hmpf!</p><p><br />PS. hieman offtopiccina osa tekstistä mutta kun meinaa mennä tunteisiin tämä talouden ehdoilla tapahtuva pelleily nimeltään polittiikka.</p><p><br />PPS. kolme pikaisesti mieleen tullutta ehdotusta &quot;normitalkoisiin&quot;</p><p><br />a) kokeillaan BKT:n ja pelkän talousajattelun sijaan Bhutanin pienen kuningaskunnan metodia BKO eli bruttokansanonni jossa joka vuosi valtio lähettää kyselyn jokaiselle kansalaiselle mihin ovat tyytyväisiä, mihin eivät, mitä valtio voisi tehdä paremmin jotta ihmisillä olisi parempi olla jne. Simppeliä, ei yksinään, mutta lisättynä hyvinvointivaltiomme jo toimiviin rakenteisiin miksipä ei hyvä lisä? (helppo toteuttaa, ei lisää byrokratiaa)</p><p><br />b) Sveitsin kaltaista suoraa demokratiaa moniin asioihin, (kuten SOTE-kysymys, oikeita asiantuntijoita tv-paneeleihin yms kanaviin mistä oikeaa tietoa saadaan (ei twitter) (eikä vain Orpon ja Sipilän valitsemia &quot;asiantuntijoita&quot; heidän agendaansa ajamassa tukusta rahaa) vaan tieteellistä tutkimusta ja puolueettomia eri alojen experttejä kertomassa oikeita faktoja ja näkymiä mahdollisista vaikutuksista) eli enemmän valtaa kansalle, päätetään paikallisista asioista paikallisesti.</p><p><br />c) Lue tämä viimeinen osio pienellä aivomyrsky-asenteella ja sarkasmimittari päällä:<br />Eli tehdään koko Suomesta demilitarisoitu maa, YK:n avustuksella ja päätöksellä kukaan ei enää voi sotia Suomessa ja sen maaperällä (hehheh, mut näinhän onkin jo Affenanmaalla), lakkautetaan armeija, jätetään turhat hävittäjät ostamatta, modataan vanhoista panssarivaunuista peltokoneita ja saadaan oma maatalous taas kestävälle polulle ja näin on omavaraisuuskin jo lähempänä, jotkut vapaaehtoiset skapparit voivat jäädä kasarmien talolmiehiksi ja toisiaan simputtamaan jos siitä niin nauttivat. MITKÄ SÄÄSTÖT! Siitä jäisi varat vaikka jatkaa länsimetroa Turkuun (kukaan ei haluaisi mutta MAHDOLLISTA ja toimisi jo ehkä vuonna 2050!) tai paikata ja parantaa nykyistä heikentyvää terveydenhuoltoa sekä koulutusta. Jonkun vuoden kuluessa Suomen sodasta kieltäytyvää esimerkkiä seuraisi joku muukin pieni maa, sitten myöhemmin pari keskikokoista, ja joskus jopa isommatkin tajuaisivat että maailmassa on parempiakin asioita kuin toistensa tappaminen, ja sotiminen niiden puolesta jotka sodasta hyötyvät: (pankkiirit, sotateollisuus ja muut &quot;aliurakoitsijat&quot; pääasiassa) harvoin ns. normaalikansalaiset koskaan ovat kovin innoissaan toisiaan vastaan sotineet (uskonsotienkin takana yleensä vallan/rahan/alueiden/resurssien saaminen &quot;voittajalle;&quot; ei siis niille rivimiehille jotka sodan voittivat) Mainittakoon nyt viharyöpyn hillitsemiseksi että pidän esimerkiksi sotiemme veteraaneja valtavan suuressa arvossa uhrauksistaan ja työstä jonka maamme eteen tekivät, siksi myös toivoisin ettei kenkään tarvitsisi enää moisiin toimiin joutua.</p><p>Tämä jatkuva sodanlietsonta ja pelon ilmapiiri on juuri sitä mitä meille halutaan tuputtaa, vaara vaanii, muka.<br />Tieteen ja humanismin piirissä ei kansalaisuuksia katsota vaan tehdään yhdessä työtä ihmiskunnan hyväksi (vaikka kuinka USA ja USSR/Venäjä nälvivät vuosien saatossa, silti esim avaruustutkimuksen parissa työskentelevät puhaltavat yhteen hiileen- ihmiskunnan hyväksi, tiedonjanoa sammuttamaan ja etsimään lisää tietoa tästä yhteisestä keikkeudesta missä elämme, kaikki me) . Yhdessä me ihmiset pystymme uskomattomiin asioihin, se on jo nähty, mutta mitä enemmän jakaudumme &quot;meihin ja niihin&quot;, sitä helpompi ihmisiä on kontrolloida ja saada toisiaan vastaan eikä kukaan muu siitä hyödy kuin em. alistajat, sotien suunnittelijat, se maailmanlaajuista ponzihuijausta nimeltä &quot;raha ja velka&quot; vetävä 1% joka omistaa kohta kaiken, (absurdi idea...)</p><p><br />&quot;hän joka mielensä pahoittaa, hän ensimmäisen herneen nenäänsä vetäköön&quot;-Jeesus Nasaretilainen, n. 38 jaa.</p><p>Kirjoitus perustuu minun henk.koht. näkemyksiin asioista, faktavirheistä saa ja toivonkin huomautettavan.</p><p><br />Nyt odottelemaan ***un hippi- tai venäjän trolli-tyylisiä kommentteja yllättävälläkin innolla.</p><p><br />Rauhaa &amp; Rakkautta<br />Jaakko</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/236034-juha-sipila-miljardisopimuksista-pohjimmiltaan-kyse-siita-kenen-asialla-olemme#comment-763363

 

Olikohan ensimmäinen järkevä kommentti Sipilältä -koskaan? Kyllä tuo kädet pystyyn ja todetaan että SOTE-uudistus -tuo kokkareiden märkä uni ei todellakaan palvele Suomen kansaa eikä sen terveyttä, vaan pääosin näitä veroparasiitti-suuryhtiöitä joiden lobbarit ovat kovaan tahtiin varsinkin kokoomuksen "neuvonantajina" hyörineet- täytyy torpata ennen kuin on liian myöhäistä.


Sehän on vain suurta sattumaa että kokoomuksesta on huomattavan monia ex-"poliitikkoja", erityisavustajia yms. hallituksen sisäpiiriläisiä lähtenyt pyöröovista juuri samojen yhtiöiden johtotehtäviin jotka näistä SOTEn "valinnanvapauksista" yms verovarojen siirrosta yksityisten taskuun hyötyy. Suurin osa asiantuntijoistakin näyttää olevan sitä mieltä etteivät nämä paljon luvatut "säästöt" toteudu vaan homma menee itse asiassa päinvastoin, palvelut huononee ja kallistuu  sekä verovaroin ylläpidetty toimiva terveydenhuolto rapautuu entisestään kun pienemmiltä paikkakunnilta viedään terveyskeskuksetkin alta.

Entäpä jos kääntäisimme kurssia ja aletaan kouluttaa lisää lääkäreitä omiin tarpeisiin (paitsi että nyt anteeksi, unohdinkin jo #koulutuslupauksen ;), ruuhkat ja lääkärien jo nyt valtavat työmäärät vähenevät, sama juttu hoitohenkilökunnan kanssa. Ehkäpä halvennettaisiin samalla tk-maksuja jotka oikeasti ovat pienituloisille vieläkin suhteellisen suuri menoerä kun sairaus iskee.
Jätetään jenkkikonsulttifirmojen ja "pörriäisten" märät toiveunet amerikanmallin terveyden"hoidon" eli ihmisten hengellä rahastuksen tavoittelusta jenkeille ja pidetään Suomen terveydenhuolto kaikkien perusoikeutena ja tarpeeksi nopeasti saatavilla tilisaldooon katsomatta.
Tottakai varakkaammat voivat yksityisiä terveysfirmoja käyttää kuten nytkin mutta minun mielestäni verorahat pitäisi käyttää kansan hyvinvointiin, ei yksityisten multikansallisten kasvottomien korporaatioiden voitontavoitteluun, jo sana "terveysbisnes" saa pientä kuvotusta aikaan itsessäni.. TIenata nyt toisten kärsimyksellä.. hmpf!


PS. hieman offtopiccina osa tekstistä mutta kun meinaa mennä tunteisiin tämä talouden ehdoilla tapahtuva pelleily nimeltään polittiikka.


PPS. kolme pikaisesti mieleen tullutta ehdotusta "normitalkoisiin"


a) kokeillaan BKT:n ja pelkän talousajattelun sijaan Bhutanin pienen kuningaskunnan metodia BKO eli bruttokansanonni jossa joka vuosi valtio lähettää kyselyn jokaiselle kansalaiselle mihin ovat tyytyväisiä, mihin eivät, mitä valtio voisi tehdä paremmin jotta ihmisillä olisi parempi olla jne. Simppeliä, ei yksinään, mutta lisättynä hyvinvointivaltiomme jo toimiviin rakenteisiin miksipä ei hyvä lisä? (helppo toteuttaa, ei lisää byrokratiaa)


b) Sveitsin kaltaista suoraa demokratiaa moniin asioihin, (kuten SOTE-kysymys, oikeita asiantuntijoita tv-paneeleihin yms kanaviin mistä oikeaa tietoa saadaan (ei twitter) (eikä vain Orpon ja Sipilän valitsemia "asiantuntijoita" heidän agendaansa ajamassa tukusta rahaa) vaan tieteellistä tutkimusta ja puolueettomia eri alojen experttejä kertomassa oikeita faktoja ja näkymiä mahdollisista vaikutuksista) eli enemmän valtaa kansalle, päätetään paikallisista asioista paikallisesti.


c) Lue tämä viimeinen osio pienellä aivomyrsky-asenteella ja sarkasmimittari päällä:
Eli tehdään koko Suomesta demilitarisoitu maa, YK:n avustuksella ja päätöksellä kukaan ei enää voi sotia Suomessa ja sen maaperällä (hehheh, mut näinhän onkin jo Affenanmaalla), lakkautetaan armeija, jätetään turhat hävittäjät ostamatta, modataan vanhoista panssarivaunuista peltokoneita ja saadaan oma maatalous taas kestävälle polulle ja näin on omavaraisuuskin jo lähempänä, jotkut vapaaehtoiset skapparit voivat jäädä kasarmien talolmiehiksi ja toisiaan simputtamaan jos siitä niin nauttivat. MITKÄ SÄÄSTÖT! Siitä jäisi varat vaikka jatkaa länsimetroa Turkuun (kukaan ei haluaisi mutta MAHDOLLISTA ja toimisi jo ehkä vuonna 2050!) tai paikata ja parantaa nykyistä heikentyvää terveydenhuoltoa sekä koulutusta. Jonkun vuoden kuluessa Suomen sodasta kieltäytyvää esimerkkiä seuraisi joku muukin pieni maa, sitten myöhemmin pari keskikokoista, ja joskus jopa isommatkin tajuaisivat että maailmassa on parempiakin asioita kuin toistensa tappaminen, ja sotiminen niiden puolesta jotka sodasta hyötyvät: (pankkiirit, sotateollisuus ja muut "aliurakoitsijat" pääasiassa) harvoin ns. normaalikansalaiset koskaan ovat kovin innoissaan toisiaan vastaan sotineet (uskonsotienkin takana yleensä vallan/rahan/alueiden/resurssien saaminen "voittajalle;" ei siis niille rivimiehille jotka sodan voittivat) Mainittakoon nyt viharyöpyn hillitsemiseksi että pidän esimerkiksi sotiemme veteraaneja valtavan suuressa arvossa uhrauksistaan ja työstä jonka maamme eteen tekivät, siksi myös toivoisin ettei kenkään tarvitsisi enää moisiin toimiin joutua.

Tämä jatkuva sodanlietsonta ja pelon ilmapiiri on juuri sitä mitä meille halutaan tuputtaa, vaara vaanii, muka.
Tieteen ja humanismin piirissä ei kansalaisuuksia katsota vaan tehdään yhdessä työtä ihmiskunnan hyväksi (vaikka kuinka USA ja USSR/Venäjä nälvivät vuosien saatossa, silti esim avaruustutkimuksen parissa työskentelevät puhaltavat yhteen hiileen- ihmiskunnan hyväksi, tiedonjanoa sammuttamaan ja etsimään lisää tietoa tästä yhteisestä keikkeudesta missä elämme, kaikki me) . Yhdessä me ihmiset pystymme uskomattomiin asioihin, se on jo nähty, mutta mitä enemmän jakaudumme "meihin ja niihin", sitä helpompi ihmisiä on kontrolloida ja saada toisiaan vastaan eikä kukaan muu siitä hyödy kuin em. alistajat, sotien suunnittelijat, se maailmanlaajuista ponzihuijausta nimeltä "raha ja velka" vetävä 1% joka omistaa kohta kaiken, (absurdi idea...)


"hän joka mielensä pahoittaa, hän ensimmäisen herneen nenäänsä vetäköön"-Jeesus Nasaretilainen, n. 38 jaa.

Kirjoitus perustuu minun henk.koht. näkemyksiin asioista, faktavirheistä saa ja toivonkin huomautettavan.


Nyt odottelemaan ***un hippi- tai venäjän trolli-tyylisiä kommentteja yllättävälläkin innolla.


Rauhaa & Rakkautta
Jaakko

]]>
2 http://jaakkoniskasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246672-kadet-ylos-ja-verorahat-kiltisti-nauttimaan-paritiisin-lammosta#comments Mielipide kirjoittelu Pohdintaa Sote Talous Sun, 26 Nov 2017 20:50:14 +0000 Jaakko Niskasaari http://jaakkoniskasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246672-kadet-ylos-ja-verorahat-kiltisti-nauttimaan-paritiisin-lammosta
Kuntalaisaloite laittomasti maassa olevista! http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246495-kuntalaisaloite-laittomasti-maassa-olevista <p>Helsingin Kaupunki toimii holtittomasti veronmaksajien rahojen käytössä. Ei ole Kaupungin talouden kannalta kestävää, että puhutaan epävirallisesti &rdquo;paperittomista&rdquo;, jota termiä ei laillisesti ole, vaan käytetään oikeaa termiä laittomasti maassa olevat.</p> <p>Helsingin Kaupunki on velvoitettava tiukentamaan laittomasti maassa olevien palveluita vain välttämättömiin lain tarjoamiin minimi palveluihin, mm. hätämajoitus 1-2 päivää, kaikki laajennukset on peruttava.</p> <p>Helsingin on sitouduttava noudattamaan valtioneuvoston 16.12.2016 tekemää toimenpidesuunnitelmaa, jossa laittomasti maassa olevien havainnoista tulee ilmoittaa poliisille ja mm. kuntien (sosiaali- ja terveys-, kasvatus- ja koulutus- sekä asuntotoimet) velvoitetaan tekemään heti ilmoitukset maahanmuuttovirastolle ja laittomasti maassa olevat ohjataan heti palautusjärjestelmän piiriin. Kaupungin eri toimialojen on poistettava sivuiltaan arabian ja somalian kieliset tiedotteet palveluistaan, tiedotuksessa käytettävä vain Suomen tai Ruotsin kieltä.</p> <p>Me allekirjoittaneet vaadimme, että Kaupunki ottaa käyttöön ylläolevat toimenpiteet välittömästi, emmekä halua, että Helsingistä tehdään koko maailman sosiaalitoimistoa. Vaadimme lisäksi Helsingin kaupunginvaltuustoa määräämään neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen, mikäli hanke etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.</p> <p>Helsingin kaupungin asukkaiden on saatava&nbsp;<br />äänestää hankkeesta suoraan sen suuren merkityksen vuoksi&nbsp;<br />kaupunkilaisille. Perustamme tämän vaatimuksen kuntalain (410/2015)&nbsp;<br />24 &sect;:ään ja 25 &sect;:ään, joiden mukaan valtuusto voi päättää,&nbsp;<br />että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa-antava&nbsp;<br />kansanäänestys. Valtuustolle osoitettavan kansanäänestysaloitteen&nbsp;<br />taas voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta&nbsp;<br />täyttäneistä kunnan asukkaista, jolloin valtuuston on viipymättä&nbsp;<br />päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu&nbsp;<br />kansanäänestys.</p> <p>Juhani Strandén (PS)&nbsp;<br />Helsingin kaupunginvaltuuston 3.varavaltuutettu</p> <p>Linkki aloitteeseen:&nbsp;<a href="https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4737" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4737</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Kaupunki toimii holtittomasti veronmaksajien rahojen käytössä. Ei ole Kaupungin talouden kannalta kestävää, että puhutaan epävirallisesti ”paperittomista”, jota termiä ei laillisesti ole, vaan käytetään oikeaa termiä laittomasti maassa olevat.

Helsingin Kaupunki on velvoitettava tiukentamaan laittomasti maassa olevien palveluita vain välttämättömiin lain tarjoamiin minimi palveluihin, mm. hätämajoitus 1-2 päivää, kaikki laajennukset on peruttava.

Helsingin on sitouduttava noudattamaan valtioneuvoston 16.12.2016 tekemää toimenpidesuunnitelmaa, jossa laittomasti maassa olevien havainnoista tulee ilmoittaa poliisille ja mm. kuntien (sosiaali- ja terveys-, kasvatus- ja koulutus- sekä asuntotoimet) velvoitetaan tekemään heti ilmoitukset maahanmuuttovirastolle ja laittomasti maassa olevat ohjataan heti palautusjärjestelmän piiriin. Kaupungin eri toimialojen on poistettava sivuiltaan arabian ja somalian kieliset tiedotteet palveluistaan, tiedotuksessa käytettävä vain Suomen tai Ruotsin kieltä.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Kaupunki ottaa käyttöön ylläolevat toimenpiteet välittömästi, emmekä halua, että Helsingistä tehdään koko maailman sosiaalitoimistoa. Vaadimme lisäksi Helsingin kaupunginvaltuustoa määräämään neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen, mikäli hanke etenee kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Helsingin kaupungin asukkaiden on saatava 
äänestää hankkeesta suoraan sen suuren merkityksen vuoksi 
kaupunkilaisille. Perustamme tämän vaatimuksen kuntalain (410/2015) 
24 §:ään ja 25 §:ään, joiden mukaan valtuusto voi päättää, 
että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan neuvoa-antava 
kansanäänestys. Valtuustolle osoitettavan kansanäänestysaloitteen 
taas voi tehdä vähintään neljä prosenttia 15 vuotta 
täyttäneistä kunnan asukkaista, jolloin valtuuston on viipymättä 
päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu 
kansanäänestys.

Juhani Strandén (PS) 
Helsingin kaupunginvaltuuston 3.varavaltuutettu

Linkki aloitteeseen: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/4737

]]>
2 http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246495-kuntalaisaloite-laittomasti-maassa-olevista#comments Helsinki Kielteinen turvapaikkapäätös Laittomasti maassa olevat Laki Talous Thu, 23 Nov 2017 06:26:10 +0000 Juhani Strandén http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246495-kuntalaisaloite-laittomasti-maassa-olevista
Hallituksen talouskuri pettää http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa <p>Helsingin Sanomat julkaisi tänään <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005456137.html">artikkelin</a>, jossa ilmaistaan hyvin se huoli, jota itse olen kantanut siitä lähtien kun ensi kerran annettiin ymmärtää, että Suomen talous on kääntynyt nousuun. Suomessa ei vieläkään ymmärretä mitään suhdannepolitiikasta tai Keynesiläisyydestä. Suomessa leikataan ja kiristetään verotusta kun talous kaipaisi elvytystä. Sitten kun talouskasvu alkaa, uusia menoja ja veroastetta aletaan rukata sen mukaisiin puihin muistamatta, että se mikä menee ylös, tulee aina joskus myös alas.</p><p>Hallitus on nyt kritisoinut Vihreiden ja SDP:n vaihtoehtobudjetteja verotuksen kiristämisestä. Samaan aikaan sen oma politiikka lepää osittain tyhjän päällä: alkoholilain uudistus uhkaa venähtää ja samaa tietä alkoholiveron nosto, mutta 100 miljoonan lisäverokertymä on jo laskettu budjetin tulopuolelle. Myös kertaalleen päätetty kiinteistöveron alarajan nosto kumitettiin pois valtion tasetta paikkaamasta. Epäsuosittua ehkä, mutta niin pitäisi olla velkaantumisen jatkamisenkin.</p><p>Valtion velanoton piti loppua viimein vuonna 2021, mutta tästä tavoitteesta hallitus on jo kokonaan luopunut. Velkaantuminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle, vaikka talouskasvuennusteet eivät pysy toteuman perässä. Kysymys kuuluukin, kauanko tätä herkkua jatkuu? Väestön ikääntymisestä ja työikäisen väestön vähenemisestä emme pääse mihinkään, näistä syistä julkiset menot ja tulojen tarve tulevat jatkossakin kasvamaan vaikka työttömyyttä saataisiinkin vähennettyä. Suomen rakenteellinen alijäämä ei ole oikenemassa mihinkään.</p><p><strong>Opposition verolinja</strong></p><p>Vihreiden halukkuus energiaverotuksen kiristämiseen ja verovähennysten karsimiseen on yleisesti tunnettua, mutta SDP itse asiassa on esittänyt pääasiassa hallituksen esittämien veronalennusten perumista, siis verotuksen pitämistä nykyisellä tasolla. Vasemmistoliitto menee tässä asiassa täysin omia latujaan ja haluaa ainoana kiristää verotusta rankasti.</p><p>Joitain uusia veroja ja veroluokkia demareillakin on, mutta myös veronalennuksia: tuloveroja kevennettäisiin kaikilta paitsi eniten tienaavilta ja yritysten ALV-rajaa nostettaisiin 30 000 euroon. Näiden vaikutukset ovat käytännössä +/- 0, tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamisen verotukseen. Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti verraten todella kireää, mutta sen sijaan omistamista ja sen tuottoja verotetaan kevyemmin kuin verrokkimaissa. Tästä kärsii eniten keskiluokka ja hyötyy rikas vähemmistö. Startup-yrittäjän arviosta siitä, miten demareiden vaihtoehtobudjetti vaikuttaisi yrittäjiin voi lukea lisää <a href="https://oranssiutopia.wordpress.com/2017/11/16/verkkouutiset-sdpn-vaihtoehtobudjetti-ja-yrittajan-etu/">täältä</a>.</p><p>Joitain menolisäyksiäkin on pakko tehdä, koska palkankorotusten myötä hintataso tulee nousemaan. Pienimpiin eläkkeisiin, perusturvaan ja opintorahaan tarvitaan elinkustannusindeksin mukaiset korotukset ja lisäksi takuueläkkeeseen on saatava maltillinen tasokorotus, jotta eläkeläiset saadaan pois leipäjonoista.</p><p><strong>Talouskuria on jatkettava erityisesti nousukaudella</strong></p><p>&quot;Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä&quot;, sanoi aikanaan <strong>Raimo Sailas</strong> (sd.). Lausumassa on vinha perä, sillä ainoastaan hyvin taloutensa hoitanut valtio voi tiukassa tilanteessa velkaantua ja keventää verotusta, maksaa työttömyyskorvauksia ja käynnistää ylimääräisiä investointeja elvyttääkseen taloutta ja turvatakseen tavallisten perheiden normaalin elämän jatkumisen.</p><p>Kun julkiset menot on mitoitettu maksukyvyn mukaan, niillä ihmisille tarjottava tuki ja turva on myös luotettavammalla pohjalla. Jos kaikki mitä tulee, pannaan sitä myöten haisemaan voidaan odottaa että pää jää vetävän käteen, kun seuraavan kerran talouskäyrät nyökkäävät. Rakenteelliseen alijäämään tunnutaan nyt suhtautuvan hallituksessa täysin holtittomasti kun talouskasvu näyttää tilapäisesti hyvältä. Kai sitä ajatellaan, että kyllä rikkaat ja hyvätuloiset pärjäävät, vaikka valtiontalous sotkettaisiin suohon.</p><p>Valtiontalouteen on tehtävä sellaisia reformeja, joiden avulla orastava talouskasvu näkyy mahdollisimman monen elämässä uusina työpaikkoina. Samalla on nyt mahdollisuus toteuttaa joitakin infrahankkeita, joilla olisi myönteinen vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä. Muuten talouden suhteen pitäisi jatkaa tiukkaa kuria.</p><p>Oppositiolta toivoisikin nyt valppautta ja kykyä vastustaa kiusauksia populistiseen tarjoushuutokauppaan. Suomalaisilla on onneksi pääsääntöisesti terveen talonpoikainen taloudellinen moraali. Jos talouskasvun tilapäisyyttä ja pidemmän aikavälin talousnäkymien huolestauttavuutta pidetään esillä, se tekee hallituksellekin hankalaksi tehdä kovin vastuuttomia vaalibudjetteja Keskustan ja Sinisten kannatuksen pelastamiseksi kansan kustannuksella.</p> Helsingin Sanomat julkaisi tänään artikkelin, jossa ilmaistaan hyvin se huoli, jota itse olen kantanut siitä lähtien kun ensi kerran annettiin ymmärtää, että Suomen talous on kääntynyt nousuun. Suomessa ei vieläkään ymmärretä mitään suhdannepolitiikasta tai Keynesiläisyydestä. Suomessa leikataan ja kiristetään verotusta kun talous kaipaisi elvytystä. Sitten kun talouskasvu alkaa, uusia menoja ja veroastetta aletaan rukata sen mukaisiin puihin muistamatta, että se mikä menee ylös, tulee aina joskus myös alas.

Hallitus on nyt kritisoinut Vihreiden ja SDP:n vaihtoehtobudjetteja verotuksen kiristämisestä. Samaan aikaan sen oma politiikka lepää osittain tyhjän päällä: alkoholilain uudistus uhkaa venähtää ja samaa tietä alkoholiveron nosto, mutta 100 miljoonan lisäverokertymä on jo laskettu budjetin tulopuolelle. Myös kertaalleen päätetty kiinteistöveron alarajan nosto kumitettiin pois valtion tasetta paikkaamasta. Epäsuosittua ehkä, mutta niin pitäisi olla velkaantumisen jatkamisenkin.

Valtion velanoton piti loppua viimein vuonna 2021, mutta tästä tavoitteesta hallitus on jo kokonaan luopunut. Velkaantuminen jatkuu pitkälle 2020-luvulle, vaikka talouskasvuennusteet eivät pysy toteuman perässä. Kysymys kuuluukin, kauanko tätä herkkua jatkuu? Väestön ikääntymisestä ja työikäisen väestön vähenemisestä emme pääse mihinkään, näistä syistä julkiset menot ja tulojen tarve tulevat jatkossakin kasvamaan vaikka työttömyyttä saataisiinkin vähennettyä. Suomen rakenteellinen alijäämä ei ole oikenemassa mihinkään.

Opposition verolinja

Vihreiden halukkuus energiaverotuksen kiristämiseen ja verovähennysten karsimiseen on yleisesti tunnettua, mutta SDP itse asiassa on esittänyt pääasiassa hallituksen esittämien veronalennusten perumista, siis verotuksen pitämistä nykyisellä tasolla. Vasemmistoliitto menee tässä asiassa täysin omia latujaan ja haluaa ainoana kiristää verotusta rankasti.

Joitain uusia veroja ja veroluokkia demareillakin on, mutta myös veronalennuksia: tuloveroja kevennettäisiin kaikilta paitsi eniten tienaavilta ja yritysten ALV-rajaa nostettaisiin 30 000 euroon. Näiden vaikutukset ovat käytännössä +/- 0, tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä työn verottamisesta omistamisen verotukseen. Työn verotus on Suomessa kansainvälisesti verraten todella kireää, mutta sen sijaan omistamista ja sen tuottoja verotetaan kevyemmin kuin verrokkimaissa. Tästä kärsii eniten keskiluokka ja hyötyy rikas vähemmistö. Startup-yrittäjän arviosta siitä, miten demareiden vaihtoehtobudjetti vaikuttaisi yrittäjiin voi lukea lisää täältä.

Joitain menolisäyksiäkin on pakko tehdä, koska palkankorotusten myötä hintataso tulee nousemaan. Pienimpiin eläkkeisiin, perusturvaan ja opintorahaan tarvitaan elinkustannusindeksin mukaiset korotukset ja lisäksi takuueläkkeeseen on saatava maltillinen tasokorotus, jotta eläkeläiset saadaan pois leipäjonoista.

Talouskuria on jatkettava erityisesti nousukaudella

"Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä", sanoi aikanaan Raimo Sailas (sd.). Lausumassa on vinha perä, sillä ainoastaan hyvin taloutensa hoitanut valtio voi tiukassa tilanteessa velkaantua ja keventää verotusta, maksaa työttömyyskorvauksia ja käynnistää ylimääräisiä investointeja elvyttääkseen taloutta ja turvatakseen tavallisten perheiden normaalin elämän jatkumisen.

Kun julkiset menot on mitoitettu maksukyvyn mukaan, niillä ihmisille tarjottava tuki ja turva on myös luotettavammalla pohjalla. Jos kaikki mitä tulee, pannaan sitä myöten haisemaan voidaan odottaa että pää jää vetävän käteen, kun seuraavan kerran talouskäyrät nyökkäävät. Rakenteelliseen alijäämään tunnutaan nyt suhtautuvan hallituksessa täysin holtittomasti kun talouskasvu näyttää tilapäisesti hyvältä. Kai sitä ajatellaan, että kyllä rikkaat ja hyvätuloiset pärjäävät, vaikka valtiontalous sotkettaisiin suohon.

Valtiontalouteen on tehtävä sellaisia reformeja, joiden avulla orastava talouskasvu näkyy mahdollisimman monen elämässä uusina työpaikkoina. Samalla on nyt mahdollisuus toteuttaa joitakin infrahankkeita, joilla olisi myönteinen vaikutus talouteen pitkällä aikavälillä. Muuten talouden suhteen pitäisi jatkaa tiukkaa kuria.

Oppositiolta toivoisikin nyt valppautta ja kykyä vastustaa kiusauksia populistiseen tarjoushuutokauppaan. Suomalaisilla on onneksi pääsääntöisesti terveen talonpoikainen taloudellinen moraali. Jos talouskasvun tilapäisyyttä ja pidemmän aikavälin talousnäkymien huolestauttavuutta pidetään esillä, se tekee hallituksellekin hankalaksi tehdä kovin vastuuttomia vaalibudjetteja Keskustan ja Sinisten kannatuksen pelastamiseksi kansan kustannuksella.

]]>
20 http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa#comments Kotimaa Budjetti hallitus Talous Talouskasvu Talouskuri Mon, 20 Nov 2017 14:21:43 +0000 Eetu Kinnunen http://eetukinnunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246352-hallituksen-talouskuri-pettaa
Vartiaisen teesit palvelevat kokoomuksen taustapiirien agendaa http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa <p>Kokoomuksen kansanedustaja <strong>Juhana Vartiainen </strong>esitti lauantaina 18.11. Helsingin Sanomissa näkemyksen, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.<br /><br /><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html</a><br /><br />Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa.<br /><br />Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.<br /><br />Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy.<br /><br />Vartiainen myös katsoo, että työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää. Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita.<br /><br />Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen esitti lauantaina 18.11. Helsingin Sanomissa näkemyksen, jonka mukaan suomalaisista työttömistä vain noin 40 000 voisi työllistyä. Samassa haastattelussa Vartiainen totesi Suomen kärsivän työvoimapulasta.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005454334.html

Vaikka työllisyys on lähtenyt laskuun vasta äskettäin, jo useat kymmenet tuhannet työttömät ovat työllistyneet lyhyen ajan sisällä. Vartiaisen hihastaan ravistama luku ja hänen harjoittamansa työttömien syyllistäminen eivät perustu tilastoihin, vaan ainoastaan palvelevat kokoomuksen taustapiirien poliittista agendaa.

Vartiaisen mukaan työllistymisvaikeuksien syitä ovat muun muassa työttömien osaamisen puute ja kannustinongelmat. Mahdollisena ratkaisuna esittämäänsä ongelmaan Vartiainen tarjoaa työvoiman saatavuusharkinnan poistamista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta henkilöiltä.

Tohtori Vartiaisen tarjoama lääke on täysin väärä. Jo nyt muun muassa johtotehtävissä työskentelevät, tutkijat ja erityisasiantuntijat on vapautettu saatavuusharkinnan piiristä. Jos suomalaisten työttömien osaamistaso on puutteellinen, on heille tarjottava lisäkoulutusta aloille, joille työpaikkoja syntyy.

Vartiainen myös katsoo, että työvoiman tarjonnan lisääminen kasvattaisi työpaikkojen määrää. Vartiaisen analyysi voisi sinänsä olla perusteltavissa, jos uusien työntekijöiden osaamistaso olisi erityisen korkea tai jos he suostuisivat työskentelemään työehtosopimusta alemmalla palkalla. Päinvastoin kuin kokoomus, perussuomalaiset eivät kuitenkaan halua Suomeen halpatyömarkkinoita.

Lisäksi suomalaisten koulutustaso on maailman mittakaavassa varsin korkea, eivätkä läheskään kaikki kansalaisemme työllisty tästä huolimatta. Ongelma vain pahenee, jos työmarkkinoillemme tulee suuri määrä heikosti koulutettuja, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä. Suomalaiset veronmaksajat joutuisivat jälleen kerran maksamaan lyhytnäköisen kokoomuspolitiikan loppulaskun.

 

]]>
7 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa#comments Kokoomus Perussuomalaiset Saatavuusharkinta Talous Työttömyys Mon, 20 Nov 2017 13:22:40 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246347-vartiaisen-teesit-palvelevat-kokoomuksen-taustapiirien-agendaa
Aalto ja vihreä budjettikupla http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla <p>Vihreät julkaisivat viime viikolla vaihtoehtobudjettinsa. On hienoa, että näin päästään keskustelemaan puolueiden välisistä eroista. Tämä on reilua äänestäjien kannalta.</p><p>Touko Aalto kirjoitti (KSML 18.11.) kauniisti johtamansa vihreiden vaihtoehdosta menemättä kuitenkaan sen tarkemmin yksityiskohtiin. Tätä en ihmettele. Monesta hyvästä tavoitteesta huolimatta varsinkaan budjetin rahoitus ei kestä tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi harmaasta taloudesta vihreät lupaavat 8 miljoonan euron panostuksella 130 miljoonan euron tuoton. Uskoo ken tahtoo.</p><p>Toisaalta vihreät kertovat rehellisesti korottavansa palkansaajien, teollisuuden ja erityisesti yrittäjien verotusta. Vihreiden tuore vaihtoehtobudjetti onkin karua luettavaa. Erityisen pettynyt olin siihen, että meitä ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia rangaistaisiin vihreiden mallissa oikein urakalla.</p><p>Aalto on aiemmin luvannut autoiluun halvempia ajokilometrejä maaseudulle. Hänen mukaansa pitkien etäisyyksien maakunnissa autoilusta tulisi saada halvempaa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa. Tämä vaihtoehtobudjetti näyttää kuitenkin hapanta naamaa kehä kolmosen ulkopuolelle.</p><p>Vihreiden vaihtoehtobudjetti esittää polttoaineen hintaa ylös ja kilometrikorvauksia sekä työmatkavähennyksiä alas. Tässä mallissa työssäkäynnin kustannukset ja kannustinloukut kasvaisivat entisestään. Esitys vaikuttaa suorastaan absurdilta, kun aiemmin Aalto lupasi syrjäseuduilla asuville halvempia ajokilometrejä vihreitä äänestämällä!</p><p>Raitiovaunuilla ja metroilla ei vielä täällä Keski-Suomessa pitkälle pääse.</p><p>Onneksi Kirri-Tikkakoski &ndash;moottoritiehanke päätettiin lopulta käynnistää. Tarvittiinkin keskustavetoinen hallitus, että maakuntien hankkeet etenivät.</p><p>Nykyhallituksen onnistumiset talouskasvussa ja työllisyyden lisäämisessä haihtuisivat savuna ilmaan, mikäli vihreiden esitys energiaveron korotuksista toteutuisi. Tämä siirtäisi työpaikkoja muualle Eurooppaan ja saisi tulevat investoinnit vakavaan uudelleen tarkasteluun. Tuskinpa Äänekoskellakaan tällaisesta esityksestä riemuitaan.</p><p>Yrittäjien verotusta kiristämällä ja esimerkiksi työkonepolttoaineiden verotukea pienentämällä tuskin helpotetaan pienyrittäjien asemaa saati kannustetaan laajentamaan toimintoja.</p><p>Monelta kohdin vihreiden esityksessä näkyykin helsinkiläisten kädenjälki, jossa keskisuomalainen puheenjohtaja on unohtanut oman maakuntansa tykkänään.</p><p>Näyttääkin siltä, että vihreillä on Helsingissä virallinen linja, joka ei kestä maakunnissa ilman, että luvataan halvempia ajokilometrejä vailla realismia.</p><p><a href="http://www.joonaskontta.fi">www.joonaskontta.fi</a></p> Vihreät julkaisivat viime viikolla vaihtoehtobudjettinsa. On hienoa, että näin päästään keskustelemaan puolueiden välisistä eroista. Tämä on reilua äänestäjien kannalta.

Touko Aalto kirjoitti (KSML 18.11.) kauniisti johtamansa vihreiden vaihtoehdosta menemättä kuitenkaan sen tarkemmin yksityiskohtiin. Tätä en ihmettele. Monesta hyvästä tavoitteesta huolimatta varsinkaan budjetin rahoitus ei kestä tarkempaa tarkastelua. Esimerkiksi harmaasta taloudesta vihreät lupaavat 8 miljoonan euron panostuksella 130 miljoonan euron tuoton. Uskoo ken tahtoo.

Toisaalta vihreät kertovat rehellisesti korottavansa palkansaajien, teollisuuden ja erityisesti yrittäjien verotusta. Vihreiden tuore vaihtoehtobudjetti onkin karua luettavaa. Erityisen pettynyt olin siihen, että meitä ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvia rangaistaisiin vihreiden mallissa oikein urakalla.

Aalto on aiemmin luvannut autoiluun halvempia ajokilometrejä maaseudulle. Hänen mukaansa pitkien etäisyyksien maakunnissa autoilusta tulisi saada halvempaa kuin ruuhkaisissa kaupungeissa. Tämä vaihtoehtobudjetti näyttää kuitenkin hapanta naamaa kehä kolmosen ulkopuolelle.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti esittää polttoaineen hintaa ylös ja kilometrikorvauksia sekä työmatkavähennyksiä alas. Tässä mallissa työssäkäynnin kustannukset ja kannustinloukut kasvaisivat entisestään. Esitys vaikuttaa suorastaan absurdilta, kun aiemmin Aalto lupasi syrjäseuduilla asuville halvempia ajokilometrejä vihreitä äänestämällä!

Raitiovaunuilla ja metroilla ei vielä täällä Keski-Suomessa pitkälle pääse.

Onneksi Kirri-Tikkakoski –moottoritiehanke päätettiin lopulta käynnistää. Tarvittiinkin keskustavetoinen hallitus, että maakuntien hankkeet etenivät.

Nykyhallituksen onnistumiset talouskasvussa ja työllisyyden lisäämisessä haihtuisivat savuna ilmaan, mikäli vihreiden esitys energiaveron korotuksista toteutuisi. Tämä siirtäisi työpaikkoja muualle Eurooppaan ja saisi tulevat investoinnit vakavaan uudelleen tarkasteluun. Tuskinpa Äänekoskellakaan tällaisesta esityksestä riemuitaan.

Yrittäjien verotusta kiristämällä ja esimerkiksi työkonepolttoaineiden verotukea pienentämällä tuskin helpotetaan pienyrittäjien asemaa saati kannustetaan laajentamaan toimintoja.

Monelta kohdin vihreiden esityksessä näkyykin helsinkiläisten kädenjälki, jossa keskisuomalainen puheenjohtaja on unohtanut oman maakuntansa tykkänään.

Näyttääkin siltä, että vihreillä on Helsingissä virallinen linja, joka ei kestä maakunnissa ilman, että luvataan halvempia ajokilometrejä vailla realismia.

www.joonaskontta.fi

]]>
8 http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla#comments Kotimaa Budjetti Politiikka Talous Touko Aalto Vihreät Mon, 20 Nov 2017 07:53:40 +0000 Joonas Könttä http://joonaskontta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246330-aalto-ja-vihrea-budjettikupla
BITCOININ OLEMUS http://kailinko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246233-bitcoinin-olemus <p>Olen vuoden ajan lukenut lähes päivittäiin Bitcoinista kirjoitettuja artikkeleita seka muutaman kirjan. Näihin perustuen olen kirjoittanut oman näkemykseni Bitcoinin luonteesta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.</p><p>Valuutat voidaan jakaa raaka-ainepohjaisiin (esim kulta- tai kuparikolikko) ja fiat-typpisiin, joilla ei ole omaa arvoa. Valuuttaa, jota ei voi vaihtaa esim. kultaan (kuten aikoinaan esim dollari ja markka), on &quot;fiat currency&quot;. Sen arvo perustuu ainoastaan luottamukseen, jonka lukkona pidetään liikkeelle laskeneen valtion verotusoikeutta. Luovuttaessa käteisestä rahasta yhä enemmän, valuutoista tulee yhä abstraktimpia; numerosarjoja tietokoneella - kuten Bitcoin.</p><p>Bitcoin ei tuota voittoa tai osinkoa eikä sille makseta korkoa. Sitä on luonnehdittu, mielestäni osuvasti, määritelmällä &quot;digitaalinen kulta&quot;. Ostamalla Bitcoinin et saa osaketta yhtiössä nimeltä Bitcoin, vaan osuuden digitaalivaluutasta, jonka voit vaihtaa halutessasi takaisin esim euroiksi (tai toiseksi kryptovaluutaksi). Voit myös käyttää Bitcoinejasi maksuvälineenä vaikka se ei vielä ole kovinkaan yleistä. B on hyväksytty virallisesti valuutaksi käsittääkseni vain Japanissa. Aatteellisena taustana on libertarismi, täysin vapaat markkinat.</p><p>Bitcoinia on arvosteltu sillä perusteella, että sekin on fiat, vailla omaa arvoa. Totta on, että B on abstraktio - kuten dollari tai eurokin. B ei ole paperirahaa huonompi tässä suhteessa mutta sillä on ominaisuuksia, joita perinteisillä valuutoilla ei ole. Sen arvo perustuu juuri näihin ominaisuuksiin:</p><p>- Käteistä ja luottorahaa voidaa keskuspankin toimesta periaatteessa taikoa tyhjästä miten paljon hyvänsä. Tällöin olemassa olevan rahan arvo laimenee, devalvoituu. Esim dollari on menettänyt ostovoimastaan noi 90% 70 vuodessa eikä loppua näy. Mutta Bitcoineja voidaan lisätä vain tietty, rajoitettu määrä. (Tätä kutsutaan louhinnaksi, joka on raskas ja kallis tietokoneprosessi.) Bitcoin ei siis ole altis inflaatiolle.</p><p>- Bitcoinit ovat salattuja ja henkilökohtaisia = kryptovaluutta. Bitcoin-kauppa ohittaa pankit ja valtiot, jotka eivät voi manipuloida sen hintaa tai määrää.</p><p>- Transaktiot ovat melko halpoja ja vain ostajan ja myyjän välisiä. Tapahtumat tallentuvat lohkoketjuun, joka on hajautettu järjestelmä.</p><p>- Bitcoin on kansainvälinen ja yhteismitallinen. Sitä ei ole sidottu mihinkään valuuttaan tai raaka-aineeseen. Sitä voidaan helposti siirtää kaikkialle yli valtioiden rajojen. Mitään konkreettisia maksuvälineitä ei tarvita, puhelinta tai tietokonetta lukuun ottamatta, eikä välikäsiä.</p><p>- Bitcoin on kestävä ja jaettavissa; tärkeitä valuuttojen ominaisuuksia jo Aristotelen ajoista saakka.</p><p>Valtiot ja pankit ovat yleensä suhtautuneet nihkeästi Bitcoiniin, mikä onkin luonnollista näiden lähtökohdista katsottuna. On mahdollista, että maksuliikenteestä merkittävä osa tulevaisuudessa kulkee pankkienja valtioiden ulottumattomissa. Se merkitsisi tappioita kummallekin.&nbsp;</p><p>Bitcoin perustuu teknisesti kohkoketjutekniikkaan, joka mahdollistaa turvallisen salauksen. Markkinoilla on tällä hetkellä ainakin tuhat kryptovaluuttaa, joita voi ostaa ja myydä netissä. Nimestään huolimatta nähdäkseni vain Bitcoin on selkeästi valuuttaan verrattavissa. Useimmat muut ovat lohkoketjusovellusten start up-yrityksia (monien on väitetty olevan suoranaista huijausta). Yhdessä ne saattavat muuttaa käsityksemme rahasta, maksuliikenteestä ja muista palveluista radikaalisti ja muuttaa toimintatapojamme perin pohjin.</p><p>Uhkat ja heikkoudet:</p><p>- Valtioiden ja pankkien valta-aseman haastamisesta seuraa luonnollisesti vakava uhka Bitcoinille ja muillekin kryptovaluutoille. Bitcoin-markkinat ovat vielä erittäin pienet verrattuna valuuttamarkkinoihin eikä B ainakaan tällä hetkellä niitä uhkaa, mutta siihen on jo nyt kohdistunut kovia paineita ja sen kurssi on eri syistä saanut kovia kolauksia. Bitcoinista varoitetaan sijoittajia tiedotusvälineissä vähintään viikoittain ja sitä on väitetty jopa petokseksi. Syntymästään 2008 lähtien Bitcoin on julistettu kuolleeksi lukemattomia kertoja. Siitä huolimatta sen arvo on noussut alun hiljaiselon jälkeen rakettimaiesti. B voidaan tietysti vieläkin julistaa kielletyksi jossakin valtiossa mutta tuskin kaikissa yhtä aikaa. Kansainvälisenä valuuttana se saattaa tiukan paikan tullen luiskahtaa lain ja valtioiden ulottumattomiin.</p><p>- Lohkoketjutekniikka ei rajoitu pelkästään Bitcoiniin. Sitä käyttävät kaikki muutkin kryptovaluutat (ja pian myös pankit). Toistaiseksi kryptovaluutoista vain Ethereum on osoittautunut sille merkittäväksi haastajaksi. Bitcoinista on irtautunut muutamia sovellutuksia (BitcoinCash, BitcoinGold), joista on tullut emo-Bitcoinin kilpailijoita.</p><p>- Kilpailija voi tulla myös ulkopuolelta.Huhutaan, että Venäjä tai IMF (Kansainvälinen Valuuttarahasto) olisivat lähitulevaisuudessa laskemassa liikkeelle omat kryptovaluuttansa. Tällöin kyseessä ei olisi vapaa valuutta, päin vastoin, digitaalinen valuutta valtion ja pankkijärjestelmän valvonnassa - lohkoketjutekniikka sinänsä ei merkitse salattua ja henkilökohtaista. Päin vastoin, sitä voidaan myös käyttää tiukan kontrollin välineenä. Esimerkiksi &quot;CryptoRuble&quot; voisi mahdollisesti olla ainoa Venäjällä hyväksytty valuutta. Valtiolla olisi mahdollisuus kontrolloida valuuttavirtoja maasa ja maasta ulos, varsinkin jos samalla lopetettaisiin käteisen rahan käyttömahdollisuus.</p><p>- Tällä hetkellä suurin este käyttää Bitcoineja maksuvälineenä on sen raju kurssiheilahtelu (verrattuna esim dollariin). B on saattanut menettää arvostaan jopa 30% parissa päivässä mutta on toistaiseksi aina noussut arvossaan nopeasti ja yli entisen huippuhinnan. Heilahtelu vähenee todennäköisesti kun Bitcoinin asema vahvistuu ja käyttäjämäärä lisääntyy.</p><p>Bitcoinin tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta. Puolustajia ja etenkin vastustajia riittää. On myös mahdollista, että syntyy kaksi päällekkäistä lohkoketjuun perustuvaa järjestelmää, yksi virallinen valtion kontrolloima ja toinen kansainvälien, vapaa ja salattu. Monet seikat puoltavat näkemystä, että Bitcoinin ja muiden kryptojen hinnat tulevat entisestään nousemaan:</p><p>- tiedon leviäminen valtamediaan</p><p>- kehitysmaat: heikko oma valuutta ja pankkijärjestelmä, hyvät älypuhelimet</p><p>- käteisestä rahasta luopuminen</p><p>- jatkuva rahan &quot;painaminen&quot; ja mahdollinen inflaatio sekä valuuttarajoitukset</p><p>- globaalin kaupankäynnin lisääntyminen</p><p>- Bitcoin-futuurit ym johdannaiset tulossa USAhan</p><p>- kryptovaluuttojen maksuliikenteen kehittyminen</p><p>- seuraava finanssikriisi</p><p>&nbsp;</p><p>Kai Linko, alan harrastaja</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen vuoden ajan lukenut lähes päivittäiin Bitcoinista kirjoitettuja artikkeleita seka muutaman kirjan. Näihin perustuen olen kirjoittanut oman näkemykseni Bitcoinin luonteesta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta.

Valuutat voidaan jakaa raaka-ainepohjaisiin (esim kulta- tai kuparikolikko) ja fiat-typpisiin, joilla ei ole omaa arvoa. Valuuttaa, jota ei voi vaihtaa esim. kultaan (kuten aikoinaan esim dollari ja markka), on "fiat currency". Sen arvo perustuu ainoastaan luottamukseen, jonka lukkona pidetään liikkeelle laskeneen valtion verotusoikeutta. Luovuttaessa käteisestä rahasta yhä enemmän, valuutoista tulee yhä abstraktimpia; numerosarjoja tietokoneella - kuten Bitcoin.

Bitcoin ei tuota voittoa tai osinkoa eikä sille makseta korkoa. Sitä on luonnehdittu, mielestäni osuvasti, määritelmällä "digitaalinen kulta". Ostamalla Bitcoinin et saa osaketta yhtiössä nimeltä Bitcoin, vaan osuuden digitaalivaluutasta, jonka voit vaihtaa halutessasi takaisin esim euroiksi (tai toiseksi kryptovaluutaksi). Voit myös käyttää Bitcoinejasi maksuvälineenä vaikka se ei vielä ole kovinkaan yleistä. B on hyväksytty virallisesti valuutaksi käsittääkseni vain Japanissa. Aatteellisena taustana on libertarismi, täysin vapaat markkinat.

Bitcoinia on arvosteltu sillä perusteella, että sekin on fiat, vailla omaa arvoa. Totta on, että B on abstraktio - kuten dollari tai eurokin. B ei ole paperirahaa huonompi tässä suhteessa mutta sillä on ominaisuuksia, joita perinteisillä valuutoilla ei ole. Sen arvo perustuu juuri näihin ominaisuuksiin:

- Käteistä ja luottorahaa voidaa keskuspankin toimesta periaatteessa taikoa tyhjästä miten paljon hyvänsä. Tällöin olemassa olevan rahan arvo laimenee, devalvoituu. Esim dollari on menettänyt ostovoimastaan noi 90% 70 vuodessa eikä loppua näy. Mutta Bitcoineja voidaan lisätä vain tietty, rajoitettu määrä. (Tätä kutsutaan louhinnaksi, joka on raskas ja kallis tietokoneprosessi.) Bitcoin ei siis ole altis inflaatiolle.

- Bitcoinit ovat salattuja ja henkilökohtaisia = kryptovaluutta. Bitcoin-kauppa ohittaa pankit ja valtiot, jotka eivät voi manipuloida sen hintaa tai määrää.

- Transaktiot ovat melko halpoja ja vain ostajan ja myyjän välisiä. Tapahtumat tallentuvat lohkoketjuun, joka on hajautettu järjestelmä.

- Bitcoin on kansainvälinen ja yhteismitallinen. Sitä ei ole sidottu mihinkään valuuttaan tai raaka-aineeseen. Sitä voidaan helposti siirtää kaikkialle yli valtioiden rajojen. Mitään konkreettisia maksuvälineitä ei tarvita, puhelinta tai tietokonetta lukuun ottamatta, eikä välikäsiä.

- Bitcoin on kestävä ja jaettavissa; tärkeitä valuuttojen ominaisuuksia jo Aristotelen ajoista saakka.

Valtiot ja pankit ovat yleensä suhtautuneet nihkeästi Bitcoiniin, mikä onkin luonnollista näiden lähtökohdista katsottuna. On mahdollista, että maksuliikenteestä merkittävä osa tulevaisuudessa kulkee pankkienja valtioiden ulottumattomissa. Se merkitsisi tappioita kummallekin. 

Bitcoin perustuu teknisesti kohkoketjutekniikkaan, joka mahdollistaa turvallisen salauksen. Markkinoilla on tällä hetkellä ainakin tuhat kryptovaluuttaa, joita voi ostaa ja myydä netissä. Nimestään huolimatta nähdäkseni vain Bitcoin on selkeästi valuuttaan verrattavissa. Useimmat muut ovat lohkoketjusovellusten start up-yrityksia (monien on väitetty olevan suoranaista huijausta). Yhdessä ne saattavat muuttaa käsityksemme rahasta, maksuliikenteestä ja muista palveluista radikaalisti ja muuttaa toimintatapojamme perin pohjin.

Uhkat ja heikkoudet:

- Valtioiden ja pankkien valta-aseman haastamisesta seuraa luonnollisesti vakava uhka Bitcoinille ja muillekin kryptovaluutoille. Bitcoin-markkinat ovat vielä erittäin pienet verrattuna valuuttamarkkinoihin eikä B ainakaan tällä hetkellä niitä uhkaa, mutta siihen on jo nyt kohdistunut kovia paineita ja sen kurssi on eri syistä saanut kovia kolauksia. Bitcoinista varoitetaan sijoittajia tiedotusvälineissä vähintään viikoittain ja sitä on väitetty jopa petokseksi. Syntymästään 2008 lähtien Bitcoin on julistettu kuolleeksi lukemattomia kertoja. Siitä huolimatta sen arvo on noussut alun hiljaiselon jälkeen rakettimaiesti. B voidaan tietysti vieläkin julistaa kielletyksi jossakin valtiossa mutta tuskin kaikissa yhtä aikaa. Kansainvälisenä valuuttana se saattaa tiukan paikan tullen luiskahtaa lain ja valtioiden ulottumattomiin.

- Lohkoketjutekniikka ei rajoitu pelkästään Bitcoiniin. Sitä käyttävät kaikki muutkin kryptovaluutat (ja pian myös pankit). Toistaiseksi kryptovaluutoista vain Ethereum on osoittautunut sille merkittäväksi haastajaksi. Bitcoinista on irtautunut muutamia sovellutuksia (BitcoinCash, BitcoinGold), joista on tullut emo-Bitcoinin kilpailijoita.

- Kilpailija voi tulla myös ulkopuolelta.Huhutaan, että Venäjä tai IMF (Kansainvälinen Valuuttarahasto) olisivat lähitulevaisuudessa laskemassa liikkeelle omat kryptovaluuttansa. Tällöin kyseessä ei olisi vapaa valuutta, päin vastoin, digitaalinen valuutta valtion ja pankkijärjestelmän valvonnassa - lohkoketjutekniikka sinänsä ei merkitse salattua ja henkilökohtaista. Päin vastoin, sitä voidaan myös käyttää tiukan kontrollin välineenä. Esimerkiksi "CryptoRuble" voisi mahdollisesti olla ainoa Venäjällä hyväksytty valuutta. Valtiolla olisi mahdollisuus kontrolloida valuuttavirtoja maasa ja maasta ulos, varsinkin jos samalla lopetettaisiin käteisen rahan käyttömahdollisuus.

- Tällä hetkellä suurin este käyttää Bitcoineja maksuvälineenä on sen raju kurssiheilahtelu (verrattuna esim dollariin). B on saattanut menettää arvostaan jopa 30% parissa päivässä mutta on toistaiseksi aina noussut arvossaan nopeasti ja yli entisen huippuhinnan. Heilahtelu vähenee todennäköisesti kun Bitcoinin asema vahvistuu ja käyttäjämäärä lisääntyy.

Bitcoinin tulevaisuuden ennustaminen on lähes mahdotonta. Puolustajia ja etenkin vastustajia riittää. On myös mahdollista, että syntyy kaksi päällekkäistä lohkoketjuun perustuvaa järjestelmää, yksi virallinen valtion kontrolloima ja toinen kansainvälien, vapaa ja salattu. Monet seikat puoltavat näkemystä, että Bitcoinin ja muiden kryptojen hinnat tulevat entisestään nousemaan:

- tiedon leviäminen valtamediaan

- kehitysmaat: heikko oma valuutta ja pankkijärjestelmä, hyvät älypuhelimet

- käteisestä rahasta luopuminen

- jatkuva rahan "painaminen" ja mahdollinen inflaatio sekä valuuttarajoitukset

- globaalin kaupankäynnin lisääntyminen

- Bitcoin-futuurit ym johdannaiset tulossa USAhan

- kryptovaluuttojen maksuliikenteen kehittyminen

- seuraava finanssikriisi

 

Kai Linko, alan harrastaja

 

 

 

]]>
17 http://kailinko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246233-bitcoinin-olemus#comments Kryptovaluutat Talous Fri, 17 Nov 2017 15:55:32 +0000 Kai Linko http://kailinko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246233-bitcoinin-olemus
Haluaako Suomi olla hallittu? http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245868-haluaako-suomi-olla-hallittu <p>Kun, sivustakatsojana, toteaa miten pitkään ja hanakasti on käyty nykyisen hallituksen kimppuun, niin sopii kysyä &quot;<em>haluaako Suomi olla hallittu?</em>&quot;. Kysymys on aiheellinen, mutta erityisesti tuo väistämätön jatkokysymys: &quot;<em>Mitä tilalle?</em>&quot;...Meillä on ollut pitkästä aikaa edes jollain tavalla toimintakykyinen hallitus, etenkin kun sitä vertailee edellisiin. Erityisesti tuo sixpack (josta pari tölkkiä häipyi loppuvaiheessa) oli ainakin minulle kauhistus.</p><p>Nyt talous kasvaa (lähinnä Euroopan keskuspankin käsittämättömän runsaan sivustatuen/dopingin ansiosta) ja luulisi, että edes reilun kolmen prosentin kasvulla ollaan jollain tavalla tyytyväisiä tai hivenen optimistisia, mutta ei.</p><p>Sama tilanne Hollannissa, josta itse asiassa tänään poimin blogini otsikon (&quot;<a href="https://www.vn.nl/thijs-op-woensdag-vertrouwen-kabinet/">Nederland wil gewoon niet geregeerd worden</a>&quot;/Hollanti ei yksinkertaisesti halua tulla hallituksi). Pitkän ja tuskaisen hallitusmuodostuksen jälkeen ainoastaan 35 % luottaa uuteen hallitukseen ja media on jo voimakkaasti sen kimpussa, vaikka hallitus aloitti vasta viikko sitten.</p><p>&quot;<em>Sillä lailla</em>&quot;, sanoisi edesmennyt kamarineuvos Niilo Tarvajärvi..</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun, sivustakatsojana, toteaa miten pitkään ja hanakasti on käyty nykyisen hallituksen kimppuun, niin sopii kysyä "haluaako Suomi olla hallittu?". Kysymys on aiheellinen, mutta erityisesti tuo väistämätön jatkokysymys: "Mitä tilalle?"...Meillä on ollut pitkästä aikaa edes jollain tavalla toimintakykyinen hallitus, etenkin kun sitä vertailee edellisiin. Erityisesti tuo sixpack (josta pari tölkkiä häipyi loppuvaiheessa) oli ainakin minulle kauhistus.

Nyt talous kasvaa (lähinnä Euroopan keskuspankin käsittämättömän runsaan sivustatuen/dopingin ansiosta) ja luulisi, että edes reilun kolmen prosentin kasvulla ollaan jollain tavalla tyytyväisiä tai hivenen optimistisia, mutta ei.

Sama tilanne Hollannissa, josta itse asiassa tänään poimin blogini otsikon ("Nederland wil gewoon niet geregeerd worden"/Hollanti ei yksinkertaisesti halua tulla hallituksi). Pitkän ja tuskaisen hallitusmuodostuksen jälkeen ainoastaan 35 % luottaa uuteen hallitukseen ja media on jo voimakkaasti sen kimpussa, vaikka hallitus aloitti vasta viikko sitten.

"Sillä lailla", sanoisi edesmennyt kamarineuvos Niilo Tarvajärvi..

]]>
74 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245868-haluaako-suomi-olla-hallittu#comments hallitus Oppositio Talous Valittaminen Fri, 10 Nov 2017 09:14:54 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245868-haluaako-suomi-olla-hallittu