Talous http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132397/all Sun, 15 Apr 2018 07:51:30 +0300 fi Suomalaiset eivät osaa rikastua http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253841-suomalaiset-eivat-osaa-rikastua <p>Suomessa on ainakin satoja tuhansia köyhiä, laskentatavasta riippuen jopa miljoona. Asunnottomien lukukin on kymmenissä tuhansissa. Kaikilla ei tietenkään henkisistä ja fyysisistä voimavaroista johtuen ole mahdollisuuttakaan vaurastumiseen. Tämä pitäisi aina muistaa kun näistä asioista puhutaan.</p><p>Onko sitten terveen ihmisen köyhyys pelkkää omaa saamattomuutta? Poliittisesti oikean laidan kulkijat ovat sitä mieltä että kyllä on. Muualla nähdään että elämä ei anna kaikille samanlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi koulutuksen tai työnsaannin osalta. Oppilaitoksiin tai työpaikkoihin haluavat eivät vain voi marssia paikalle paukkuraudan kanssa aseistautuneena ja sanoa että jos tilaa ei löydy niin alkaa luoti lentää. Jos niin tekee, niin toimeentulo on vähäksi aikaa turvattu, mutta rikastumaan sillä ei pääse.</p><p>Työpaikan saanti on tietenkin kaiken alku ja juuri. Kun saa ensimmäisen työpaikan, niin sen jälkeen on helppoa moninkertaistaa palkkansa, alkaa maksamaan vaikka 2400 euron vuokraa samalla kun sijoittaa loput rahat vuokra-asuntoihin ja osakkeisiin. Köyhät ja pienituloiset, ottakaa opiksi. Linkin takana on valmis malli siitä miten pitää toimia jos haluaa rikastua. Onko tämä viimeinen viikonloppusi parempiosaisten silmätikkuna?</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.is.fi/asuminen/art-2000005640553.html?utm_source=t.co&amp;utm_campaign=twiitti-share&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=android.iltasanomat.fi">https://www.is.fi/asuminen/art-2000005640553.html?utm_source=t.co&amp;utm_campaign=twiitti-share&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=android.iltasanomat.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on ainakin satoja tuhansia köyhiä, laskentatavasta riippuen jopa miljoona. Asunnottomien lukukin on kymmenissä tuhansissa. Kaikilla ei tietenkään henkisistä ja fyysisistä voimavaroista johtuen ole mahdollisuuttakaan vaurastumiseen. Tämä pitäisi aina muistaa kun näistä asioista puhutaan.

Onko sitten terveen ihmisen köyhyys pelkkää omaa saamattomuutta? Poliittisesti oikean laidan kulkijat ovat sitä mieltä että kyllä on. Muualla nähdään että elämä ei anna kaikille samanlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi koulutuksen tai työnsaannin osalta. Oppilaitoksiin tai työpaikkoihin haluavat eivät vain voi marssia paikalle paukkuraudan kanssa aseistautuneena ja sanoa että jos tilaa ei löydy niin alkaa luoti lentää. Jos niin tekee, niin toimeentulo on vähäksi aikaa turvattu, mutta rikastumaan sillä ei pääse.

Työpaikan saanti on tietenkin kaiken alku ja juuri. Kun saa ensimmäisen työpaikan, niin sen jälkeen on helppoa moninkertaistaa palkkansa, alkaa maksamaan vaikka 2400 euron vuokraa samalla kun sijoittaa loput rahat vuokra-asuntoihin ja osakkeisiin. Köyhät ja pienituloiset, ottakaa opiksi. Linkin takana on valmis malli siitä miten pitää toimia jos haluaa rikastua. Onko tämä viimeinen viikonloppusi parempiosaisten silmätikkuna?

 

https://www.is.fi/asuminen/art-2000005640553.html?utm_source=t.co&utm_campaign=twiitti-share&utm_medium=social&utm_content=android.iltasanomat.fi

]]>
14 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253841-suomalaiset-eivat-osaa-rikastua#comments Asuminen Talous Tulot Sun, 15 Apr 2018 04:51:30 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253841-suomalaiset-eivat-osaa-rikastua
Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253781-sijoitetaan-kouluihin-terveyspalveluihin-ja-pienituloisten-palkkoihin <p>Talousarvio 2019: Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin<br /><br />Usein mietin niitä ääniä, jotka jäävät valtuustosalissa kuulematta. Yritin nostaa niitä esiin talousarvion lähetekeskustelussa Helsingin valtuustossa 11.4.2018. Tässä puheeni:<br /><br />&ldquo;Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut ja kuulijat,</p><p>Valtuustokautta on pian takana yksi vuosi. Tänä aikana ainakin on selvinnyt, että tässä salissa on paljon idearikkaita, fiksuja ihmisiä. Mutta toistuvasti mietin niitä ääniä, jotka eivät täällä kuulu. Päätöksentekijäthän ovat usein paremmin toimeen tulevia helsinkiläisiä, meitä, jotka olemme voineet käyttää energiaamme ja aikaamme vaikuttamiseen.</p><p>Joskus pelkään, että olemme sokeita. Että panostamme lähinnä jo valmiiksi hyvinvoiviin helsinkiläisiin. Moni tässä salissa on ehdottanut lisää veronalennuksia. Hyvin toimeentulevalle veronalennus voi olla iloinen asia, eikä sitä tule väheksyä. Täytyy kuitenkin muistaa, että saman rahan voi käyttää palveluihin, jotka ovat monen hengelle ja terveydelle välttämättömiä.<br /><br />Ehkä unohdamme sen lastentarhanopettajan, jolla on hädintuskin varaa vuokraan. Sen transsukupuolisen nuoren, joka ei saa tarvitsemaansa psykologista tukea. Lukiolaisen isän, jonka täytyy edelleen valita lapsensa koulukirjojen ja ruoan väliltä. Päihderiippuvaisen, joka jonottaa leipäjonossa.<br /><br />Nämä tarinat helsinkiläisten oikeaa arkea valtuustosalimme ulkopuolella. Sitä arkea voimme parantaa hyvällä taloudenpidolla, ja ihmisten hyvinvointiin investoimalla. Tässä muutamia asioita, joita tulisi mielestäni huomioida vuoden 2019 talousarvioehdotusta valmistellessa.<br />&nbsp;</p><p>Laitetaan rahaa kouluihin, terveyspalveluihin, pienituloisten palkkoihin ja ympäristöön. Sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvattajien palkkojen tasokorotukset tulisi toteuttaa. Homekoulut täytyy korjata, ja nuorisotilat rakentaa ja kunnostaa viihtyisiksi myös lähiöissä. Kaikille on varmistettava koti ja ruokaa. Myös heille, jotka eivät edes jaksa sen puolesta taistella. Siihen meillä on pakko olla rahaa.</p><p><br />Moni fyysisen terveyden ja mielenterveyden ongelma saa alkunsa jo kodissa tai kouluympäristössä. Helsingissä yhtä koulupsykologia kohden on 350 oppilasta. &nbsp;Järkyttävä määrä. Jos mitoitusta tarkistettaisiin, voisimme vähentää syrjäytymistä. Nuorten suhteen myös liikunnan on moni täällä maininnut. Siksi toivonkin, että esimerkiksi NYT-liikunta, jossa ollaan ilmeisesti asettamassa maksuja nuorille, pidettäisiin maksuttomana matalan kynnyksen palveluna.<br /><br />Perheiden täytyy saada apua ilman häpeää ja stigmaa avun tarvitsemisesta. Moni ei jaksa. Esitän neuvolapsykologien määrän lisäämistä siten, että jokaisessa neuvolassa on käytössä psykologin palveluita. Jokaisella tuoreella vanhemmalla tulisi olla helppo pääsy erillisellä vastaanotolle psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi.<br /><br />Hyvinvointivaikutuksia on monilla asioilla meluesteiden rakentamisesta kulttuurin tukemiseen. Toivon todella, että harkitsemme tätä, emmekä pelkästään verojen alentamista. Hyvin toimeentulevalle palkansaajalle pienellä rahalla voidaan saada koko yhteisön tasolla suuria vaikutuksia.&rdquo;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talousarvio 2019: Sijoitetaan kouluihin, terveyspalveluihin ja pienituloisten palkkoihin

Usein mietin niitä ääniä, jotka jäävät valtuustosalissa kuulematta. Yritin nostaa niitä esiin talousarvion lähetekeskustelussa Helsingin valtuustossa 11.4.2018. Tässä puheeni:

“Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut ja kuulijat,

Valtuustokautta on pian takana yksi vuosi. Tänä aikana ainakin on selvinnyt, että tässä salissa on paljon idearikkaita, fiksuja ihmisiä. Mutta toistuvasti mietin niitä ääniä, jotka eivät täällä kuulu. Päätöksentekijäthän ovat usein paremmin toimeen tulevia helsinkiläisiä, meitä, jotka olemme voineet käyttää energiaamme ja aikaamme vaikuttamiseen.

Joskus pelkään, että olemme sokeita. Että panostamme lähinnä jo valmiiksi hyvinvoiviin helsinkiläisiin. Moni tässä salissa on ehdottanut lisää veronalennuksia. Hyvin toimeentulevalle veronalennus voi olla iloinen asia, eikä sitä tule väheksyä. Täytyy kuitenkin muistaa, että saman rahan voi käyttää palveluihin, jotka ovat monen hengelle ja terveydelle välttämättömiä.

Ehkä unohdamme sen lastentarhanopettajan, jolla on hädintuskin varaa vuokraan. Sen transsukupuolisen nuoren, joka ei saa tarvitsemaansa psykologista tukea. Lukiolaisen isän, jonka täytyy edelleen valita lapsensa koulukirjojen ja ruoan väliltä. Päihderiippuvaisen, joka jonottaa leipäjonossa.

Nämä tarinat helsinkiläisten oikeaa arkea valtuustosalimme ulkopuolella. Sitä arkea voimme parantaa hyvällä taloudenpidolla, ja ihmisten hyvinvointiin investoimalla. Tässä muutamia asioita, joita tulisi mielestäni huomioida vuoden 2019 talousarvioehdotusta valmistellessa.
 

Laitetaan rahaa kouluihin, terveyspalveluihin, pienituloisten palkkoihin ja ympäristöön. Sosiaalityöntekijöiden ja varhaiskasvattajien palkkojen tasokorotukset tulisi toteuttaa. Homekoulut täytyy korjata, ja nuorisotilat rakentaa ja kunnostaa viihtyisiksi myös lähiöissä. Kaikille on varmistettava koti ja ruokaa. Myös heille, jotka eivät edes jaksa sen puolesta taistella. Siihen meillä on pakko olla rahaa.


Moni fyysisen terveyden ja mielenterveyden ongelma saa alkunsa jo kodissa tai kouluympäristössä. Helsingissä yhtä koulupsykologia kohden on 350 oppilasta.  Järkyttävä määrä. Jos mitoitusta tarkistettaisiin, voisimme vähentää syrjäytymistä. Nuorten suhteen myös liikunnan on moni täällä maininnut. Siksi toivonkin, että esimerkiksi NYT-liikunta, jossa ollaan ilmeisesti asettamassa maksuja nuorille, pidettäisiin maksuttomana matalan kynnyksen palveluna.

Perheiden täytyy saada apua ilman häpeää ja stigmaa avun tarvitsemisesta. Moni ei jaksa. Esitän neuvolapsykologien määrän lisäämistä siten, että jokaisessa neuvolassa on käytössä psykologin palveluita. Jokaisella tuoreella vanhemmalla tulisi olla helppo pääsy erillisellä vastaanotolle psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi.

Hyvinvointivaikutuksia on monilla asioilla meluesteiden rakentamisesta kulttuurin tukemiseen. Toivon todella, että harkitsemme tätä, emmekä pelkästään verojen alentamista. Hyvin toimeentulevalle palkansaajalle pienellä rahalla voidaan saada koko yhteisön tasolla suuria vaikutuksia.”
 

]]>
0 http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253781-sijoitetaan-kouluihin-terveyspalveluihin-ja-pienituloisten-palkkoihin#comments Helsinki Helsinki Kuntabudjetti Koulutus Talous Varhaiskasvatus Fri, 13 Apr 2018 12:13:46 +0000 Alviina Alametsä http://alviinaalamets.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253781-sijoitetaan-kouluihin-terveyspalveluihin-ja-pienituloisten-palkkoihin
Kansalaisuuden tiukentamisella ei Suomen taloutta hoideta http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253731-kansalaisuuden-tiukentamisella-ei-suomen-taloutta-hoideta <p>Eduskunnan kehysriihen keskustelussa perussuomalainen kansanedustaja kyselee kansalaisuuden tiukentamisesta! Kansanedustajan päähuoli on se, kuinka estää turvapaikanhakijoita saamasta kansalaisuuden. Eikä tämä perussuomalainen kansanedustaja ollut ainut, joka kantoi huolta ainostaan turvapaikanhakijoista.</p><p>Eikö löytynyt mitään muuta kritisoitavaa? Onko tämä perussuomalaisten tapa pitää huolta Suomen taloudesta ja suomalaisista? Eikö ehditty lukea hallituksen päätöksiä? Kai pystytte parempaan.</p><p><a href="https://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/maahanmuuttajana-suomessa/suomen-kansalaisuus/miten-suomen-kansalaisuutta-voi-hakea">Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella edellyttää, että</a></p><ul><li>voit luotettavasti selvittää henkilöllisyytesi</li><li>olet vähintään 18-vuotias tai olet avioliitossa</li><li>olet asunut Suomessa riittävän pitkään, vaadittu asumisaika riippuu tilanteestasi, tavallisesti se on vähintään 4-7 vuotta.</li><li>et ole tehnyt rikoksia</li><li>et ole jättänyt maksamatta esimerkiksi veroja, sakkoja, elatusmaksuja tai sairaalamaksuja</li><li>pystyt selvittämään, miten elätät itsesi Suomessa</li><li>osaat suomea tai ruotsia tai suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä ainakin tyydyttävästi. Lue lisää kielitaidon todistamisesta Infopankin sivulta <a href="https://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/suomen-ja-ruotsin-kieli/virallinen-todistus-kielitaidosta">Virallinen todistus kielitaidosta</a>. Suomen ja ruotsin kielen opiskelusta löydät lisää tietoa Infopankin sivulta <a href="https://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/suomen-ja-ruotsin-kieli">Suomen ja ruotsin kieli</a>.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunnan kehysriihen keskustelussa perussuomalainen kansanedustaja kyselee kansalaisuuden tiukentamisesta! Kansanedustajan päähuoli on se, kuinka estää turvapaikanhakijoita saamasta kansalaisuuden. Eikä tämä perussuomalainen kansanedustaja ollut ainut, joka kantoi huolta ainostaan turvapaikanhakijoista.

Eikö löytynyt mitään muuta kritisoitavaa? Onko tämä perussuomalaisten tapa pitää huolta Suomen taloudesta ja suomalaisista? Eikö ehditty lukea hallituksen päätöksiä? Kai pystytte parempaan.

Suomen kansalaisuuden saaminen hakemuksella edellyttää, että

  • voit luotettavasti selvittää henkilöllisyytesi
  • olet vähintään 18-vuotias tai olet avioliitossa
  • olet asunut Suomessa riittävän pitkään, vaadittu asumisaika riippuu tilanteestasi, tavallisesti se on vähintään 4-7 vuotta.
  • et ole tehnyt rikoksia
  • et ole jättänyt maksamatta esimerkiksi veroja, sakkoja, elatusmaksuja tai sairaalamaksuja
  • pystyt selvittämään, miten elätät itsesi Suomessa
  • osaat suomea tai ruotsia tai suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä ainakin tyydyttävästi. Lue lisää kielitaidon todistamisesta Infopankin sivulta Virallinen todistus kielitaidosta. Suomen ja ruotsin kielen opiskelusta löydät lisää tietoa Infopankin sivulta Suomen ja ruotsin kieli.
]]>
10 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253731-kansalaisuuden-tiukentamisella-ei-suomen-taloutta-hoideta#comments Kehysriihi Perussuomalaiset Talous Thu, 12 Apr 2018 13:46:55 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253731-kansalaisuuden-tiukentamisella-ei-suomen-taloutta-hoideta
Miksi emme antaisi kuntien aktivoida? http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253566-miksi-emme-antaisi-kuntien-aktivoida <p>Työttömyysturvan ns. &rdquo;aktiivimallin&rdquo; sato oli Lapissa karua luettavaa. Mitä syrjäisempi oli kunta, sen suurempi oli niiden osuus, jotka eivät voineet aktiivisuusehtoa täyttää. Nyt hallituksessa pähkäillään, tulisiko TE-keskuksen resursseja lisätä tai esimerkiksi kelpuuttaa vapaaehtoistyö aktiivisuusehdot täyttäväksi työksi. Köyhän miehen Leppäsenä uskon kuitenkin, että paras aktivoija olisi kunta, mikäli aktiivimallia ei peruta.</p><p>Mikäli SOTE-uudistus toteutuu, kuntien tehtävistä suuri osa karsiutuu pois. Ei tarvitse olla suurikaan profeetta arvatakseen, että kunnat ja valtuustot eivät mielellään jää pelkiksi kaavalautakunniksi, vaan haluavat keskittyä entistä ponnekkaammin sellaisiin alueisiin, jotka ovat jääneet sosiaali- ja terveyspalvelujen varjoon. Yksi näistä on työllistämispalvelut.</p><p>Suurella osalla kunnista on olemassa työllistämispalveluja joko suoraan kunnan alaisena tai esimerkiksi yhdistysten ja säätiöiden kautta. Nykyisellään nämä kunnan työllistämispalvelut tähtäävät pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun, jotta kunta välttäisi ns. &rdquo;sakkomaksun&rdquo;, eli pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta Kelalle maksettavan osuuden.</p><p>Koska Suomessa on ilmeisesti mahdotonta perua päätöksiä, vaikka olisivat kuinka huonoja, lienee aktiivimallia pakko sietää. Siitä voisi tehdä kuitenkin siedettävämpää antamalla resursseja työllistämiseen nimenomaan kunnille, joilla on jo olemassa työllistämistä varten konserniyhtiöitä, säätiöitä, liikelaitoksia ja työpajoja. Mikäli kunnat saisivat tarvittavia tietoja ja rahoitusta esimerkiksi palkkatukina jo aktiivimallin 3 kuukauden leikkurin katkaisuun, vähenisi myös pitkäaikaistyöttömien joukon kasvaminen.</p><p>Resursseja kunnille tulisi osoittaa korvamerkittyinä valtionosuuksina tai vaikkapa palkkatukena. Kuntien tehtävän helpottamiseksi voitaisiin myös löysätä kuntien omistamien yhtiöiden ulosmyyntirajoja, jolloin kuntien mielikuvitusta ei turhaan suitsittaisi.</p><p>Akseli Erkkilä</p><p>Kansalaispuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyysturvan ns. ”aktiivimallin” sato oli Lapissa karua luettavaa. Mitä syrjäisempi oli kunta, sen suurempi oli niiden osuus, jotka eivät voineet aktiivisuusehtoa täyttää. Nyt hallituksessa pähkäillään, tulisiko TE-keskuksen resursseja lisätä tai esimerkiksi kelpuuttaa vapaaehtoistyö aktiivisuusehdot täyttäväksi työksi. Köyhän miehen Leppäsenä uskon kuitenkin, että paras aktivoija olisi kunta, mikäli aktiivimallia ei peruta.

Mikäli SOTE-uudistus toteutuu, kuntien tehtävistä suuri osa karsiutuu pois. Ei tarvitse olla suurikaan profeetta arvatakseen, että kunnat ja valtuustot eivät mielellään jää pelkiksi kaavalautakunniksi, vaan haluavat keskittyä entistä ponnekkaammin sellaisiin alueisiin, jotka ovat jääneet sosiaali- ja terveyspalvelujen varjoon. Yksi näistä on työllistämispalvelut.

Suurella osalla kunnista on olemassa työllistämispalveluja joko suoraan kunnan alaisena tai esimerkiksi yhdistysten ja säätiöiden kautta. Nykyisellään nämä kunnan työllistämispalvelut tähtäävät pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun, jotta kunta välttäisi ns. ”sakkomaksun”, eli pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta Kelalle maksettavan osuuden.

Koska Suomessa on ilmeisesti mahdotonta perua päätöksiä, vaikka olisivat kuinka huonoja, lienee aktiivimallia pakko sietää. Siitä voisi tehdä kuitenkin siedettävämpää antamalla resursseja työllistämiseen nimenomaan kunnille, joilla on jo olemassa työllistämistä varten konserniyhtiöitä, säätiöitä, liikelaitoksia ja työpajoja. Mikäli kunnat saisivat tarvittavia tietoja ja rahoitusta esimerkiksi palkkatukina jo aktiivimallin 3 kuukauden leikkurin katkaisuun, vähenisi myös pitkäaikaistyöttömien joukon kasvaminen.

Resursseja kunnille tulisi osoittaa korvamerkittyinä valtionosuuksina tai vaikkapa palkkatukena. Kuntien tehtävän helpottamiseksi voitaisiin myös löysätä kuntien omistamien yhtiöiden ulosmyyntirajoja, jolloin kuntien mielikuvitusta ei turhaan suitsittaisi.

Akseli Erkkilä

Kansalaispuolue

]]>
1 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253566-miksi-emme-antaisi-kuntien-aktivoida#comments Aktiivimalli Sote Talous Työllisyys Mon, 09 Apr 2018 17:03:02 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253566-miksi-emme-antaisi-kuntien-aktivoida
Kapitalistit pelkäävät ideologista epäonnistumista, tai sen paljastumista http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista <p>Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat ovat &rdquo;täydellisesti kilpaillut&rdquo;. &rdquo;Täydellisesti kilpailtu&rdquo; on tässä tapauksessa lainausmerkeissä siksi, että sen realistinen toteutuminen käytännössä sulkisi pois markkinahintoihin lähes alalla kuin alalla vaikuttavat suuryritykset sekä erilaiset kartellit ja koska suuryritykset eivät koskaan tule katoamaan, kuten eivät kartellitkaan, ei täydellisesti kilpailtuja markkinoita koskaan pääse syntymään eikä vapaa markkinatalous siten tule koskaan toteutumaan. Kuten otsikosta saattoi ymmärtää, tämä ei kuitenkaan ole kirjoitukseni perimmäinen asia. Ajattelin että tämä voisi vain olla mukava tapa aloittaa ja tuoda esiin vääjäämätön, se, jonka kapitalisti tahtoo pitää piilossa: hänen ja eturyhmänsä ajaman ideologian epäonnistuminen.</p><p>Vapaa markkinatalous on kapitalismin kulmakiviä ja pelkästään sen toteutumatta jääminen tarkoittaa kapitalismin epäonnistumista. Vaikkakin epäonnistunut, tässä kirjoituksessa sana &rdquo;kapitalismi&rdquo; saa selkeyden vuoksi pysyä sellaisenaan. Epäonnistunut tai ei, kuitenkin kapitalistit ovat saaneet rakennettua järjestelmän, jossa he saavat työväestöstä irti massiivisen hyödyn, niin suuren, ettei siitä oikein tahdottaisi luopua. Päinvastoin, kapitalistille nykyisessäkin järjestelmässä on vielä kehittämisen varaa. Kansalla on vielä vähän rahaa ja valtiovallan työstä perimä verotus ei vielä maksimaalisesti palaudu liituraitamiehen taskuun. Myöskin yritystuissa on vielä lisättävää, jahka ensin saadaan sosiaalimenoja leikattua. Koska länsimaalaisille &rdquo;sivistysvaltioille&rdquo; ei nykyisin ole muuta talousjärjestelmän vaihtoehtoa kuin kapitalismi/vapaa markkinatalous, tullaan tätä järjestelmää kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mieluiten sitten hieman &rdquo;vajaana&rdquo; kuin että raha olisi jonkun muun taskussa, eller hur?</p><p>Todellakin, kapitalismista on tullut valtioiden talouden dogmi, &rdquo;todistamatta päteväksi katsottu&rdquo;. Se, että kapitalistit ovat joutuneet jossakin vaiheessa tunnustamaan itselleen tuon dogmin murtumisen, ei tarkoita sitä, että epäonnistumista ja suoranaista valhetta tulisi koskaan tunnustaa kansalle. Siksi sikariporras taistelee yritystuista ja kuten Pekkarisen Mauri, kiukuttelee sitten jos joku sattuu kyseenalaistamaan lobbareiden parveilun niistä päättävien poliitikkojen ympärillä tai sikariportaan toimintaa ylipäätään. He tietävät, ettei bisnekset pyöri &rdquo;vapailla markkinoilla&rdquo; tai omin voimin muutenkaan. Tarjontaa on liikaa, jotkut ideat ovat yksinkertaisesti paskoja ja aina joku tekee halvemmalla tai paremmin mutta kaikki tahtovat vähintään yhtä suuren palan kakkua kuin mitä se viereinen vampyyri saa.</p><p>Kapitalismin näkökulmasta valtio on täydellisen turha olio. Sille valtio on parhaimmillaankin vain rahan kauttakulkulenkki joten mitäpä sillä tekisi? Olisihan heille parempi, jos he itse saisivat jakaa yritystuet ja muutenkin päättää verovarojen käytöstä. Hieman yritystukia suurempi esimerkki tästä on SoTe-uudistus, jossa vaivalloisesti joudutaan kierrättämään verorahat valtion kautta ja sitten erinäisten budjettien ynnä muiden kautta yrityksille. Se joka luulee vapaan markkinatalouden ja kapitalismin olevan hyväksi kansalle, voisi kysyä itseltään: &rdquo;mikä motivoi yksityisiä yrityksiä toimimaan kansan parhaaksi, jos kansalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää yksityisiä yrityksiä palvelun x tai tuotteen y hankkimiseksi?&rdquo;. Samalla voisi ihmetellä sitä, kuinka sanonta ja sen sisältämä opetus &rdquo;kaikkien munien laittamisesta yhteen koriin&rdquo;, ei päde nyt, kun kyse on vaikkapa terveydenhuollosta.</p><p>On nimittäin niin, ettei kansalla tahi valtiolla todella ole vaihtoehtoja sitten, kun yksityinen sektori osoittautuu sekä laadullisesti, että kustannuksiltaan kelvottomaksi ja kestämättömäksi ratkaisuksi kansan terveyden hoitamiseksi. Siis vain esimerkkinä. Sen lisäksi, että kapitalismi on jo ideana kuolleena syntynyt, se on suorastaan vaarallinen. Helpoin esimerkki löytyy omavaraisuudesta puhuttaessa. Jos Jussi Junttila viljelee perunaa, elättäen sillä itsensä ja samalla syöttäen perunallaan Matteja ja Maijoja ympäri Suomen, se olisi hyvä Jusseille, Mateille ja Maijoille. Vaan eipä syö Matit ja Maijat enää Jussin perunaa, sillä &rdquo;Oy Import Potatoes Ab&rdquo; saa perunaa helvetisti halvemmalla puolalaiselta tuottajalta. Siten, Jussilla ei ole enää työtä eikä perheellään elantoa, valtio ei saa Jussin henkilökohtaisesti maksamia, eikä Jussin yrityksen maksamia veroja mutta &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; pamput saavat melkoisesti enemmän tuloja ja todennäköisesti maksavat veronsa mystiseen veroparatiisiin kaukomailla. Taian omaisesti &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; osakkeita ilmestyy myöskin mm. suomalaisten poliitikkojen salkkuun&hellip; Jos sattuu vaikkapa syttymään sota, voi &rdquo;Oy Import Potatoes Ab&rdquo; nostaa hintoja entisestään, koska kysyntä todennäköisesti lisääntyy ja sodassa olevan valtion oma tuotanto on entistäkin mitättömämpää. Jos Oy Suomi Ab ei osta &rdquo;Oy Import Potatoes Ab:n&rdquo; perunoita, sitten ollaan ilman ja kuollaan nälkään, koska vaihtoehtoja ei ole. Sama pätee nyt ja erityisesti tulevaisuudessa kaikkeen sokerista polttoaineeseen ja kengistä ammuksiin. Kaikki muut voittavat paitsi Jussit, Matit ja Maijat.</p><p>Lopuksi perustavanlaatuinen kysymys: Jos kapitalismi vapaan markkinatalouden ihanteineen kaikkineen on niin erinomaisen ihana ja täydellinen, mihin tarvitaan yritystukia, keinottelua ja laumoittain ostettuja poliitikkoja ja virkamiehiä? Come on&hellip; Vaihtoehtoja on, mutta ensin on tunnustettava nykyisen järjestelmän epäonnistuminen.</p><p>Kirjoitus on julkaistu alunperin <a href="https://www.nykysuomi.com/2018/04/06/kolumni-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista/">Nykysuomi.com</a>-nettilehdessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vapaa markkinatalous tarkoittaa sitä, että kaikki markkinat ovat ”täydellisesti kilpaillut”. ”Täydellisesti kilpailtu” on tässä tapauksessa lainausmerkeissä siksi, että sen realistinen toteutuminen käytännössä sulkisi pois markkinahintoihin lähes alalla kuin alalla vaikuttavat suuryritykset sekä erilaiset kartellit ja koska suuryritykset eivät koskaan tule katoamaan, kuten eivät kartellitkaan, ei täydellisesti kilpailtuja markkinoita koskaan pääse syntymään eikä vapaa markkinatalous siten tule koskaan toteutumaan. Kuten otsikosta saattoi ymmärtää, tämä ei kuitenkaan ole kirjoitukseni perimmäinen asia. Ajattelin että tämä voisi vain olla mukava tapa aloittaa ja tuoda esiin vääjäämätön, se, jonka kapitalisti tahtoo pitää piilossa: hänen ja eturyhmänsä ajaman ideologian epäonnistuminen.

Vapaa markkinatalous on kapitalismin kulmakiviä ja pelkästään sen toteutumatta jääminen tarkoittaa kapitalismin epäonnistumista. Vaikkakin epäonnistunut, tässä kirjoituksessa sana ”kapitalismi” saa selkeyden vuoksi pysyä sellaisenaan. Epäonnistunut tai ei, kuitenkin kapitalistit ovat saaneet rakennettua järjestelmän, jossa he saavat työväestöstä irti massiivisen hyödyn, niin suuren, ettei siitä oikein tahdottaisi luopua. Päinvastoin, kapitalistille nykyisessäkin järjestelmässä on vielä kehittämisen varaa. Kansalla on vielä vähän rahaa ja valtiovallan työstä perimä verotus ei vielä maksimaalisesti palaudu liituraitamiehen taskuun. Myöskin yritystuissa on vielä lisättävää, jahka ensin saadaan sosiaalimenoja leikattua. Koska länsimaalaisille ”sivistysvaltioille” ei nykyisin ole muuta talousjärjestelmän vaihtoehtoa kuin kapitalismi/vapaa markkinatalous, tullaan tätä järjestelmää kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Mieluiten sitten hieman ”vajaana” kuin että raha olisi jonkun muun taskussa, eller hur?

Todellakin, kapitalismista on tullut valtioiden talouden dogmi, ”todistamatta päteväksi katsottu”. Se, että kapitalistit ovat joutuneet jossakin vaiheessa tunnustamaan itselleen tuon dogmin murtumisen, ei tarkoita sitä, että epäonnistumista ja suoranaista valhetta tulisi koskaan tunnustaa kansalle. Siksi sikariporras taistelee yritystuista ja kuten Pekkarisen Mauri, kiukuttelee sitten jos joku sattuu kyseenalaistamaan lobbareiden parveilun niistä päättävien poliitikkojen ympärillä tai sikariportaan toimintaa ylipäätään. He tietävät, ettei bisnekset pyöri ”vapailla markkinoilla” tai omin voimin muutenkaan. Tarjontaa on liikaa, jotkut ideat ovat yksinkertaisesti paskoja ja aina joku tekee halvemmalla tai paremmin mutta kaikki tahtovat vähintään yhtä suuren palan kakkua kuin mitä se viereinen vampyyri saa.

Kapitalismin näkökulmasta valtio on täydellisen turha olio. Sille valtio on parhaimmillaankin vain rahan kauttakulkulenkki joten mitäpä sillä tekisi? Olisihan heille parempi, jos he itse saisivat jakaa yritystuet ja muutenkin päättää verovarojen käytöstä. Hieman yritystukia suurempi esimerkki tästä on SoTe-uudistus, jossa vaivalloisesti joudutaan kierrättämään verorahat valtion kautta ja sitten erinäisten budjettien ynnä muiden kautta yrityksille. Se joka luulee vapaan markkinatalouden ja kapitalismin olevan hyväksi kansalle, voisi kysyä itseltään: ”mikä motivoi yksityisiä yrityksiä toimimaan kansan parhaaksi, jos kansalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin käyttää yksityisiä yrityksiä palvelun x tai tuotteen y hankkimiseksi?”. Samalla voisi ihmetellä sitä, kuinka sanonta ja sen sisältämä opetus ”kaikkien munien laittamisesta yhteen koriin”, ei päde nyt, kun kyse on vaikkapa terveydenhuollosta.

On nimittäin niin, ettei kansalla tahi valtiolla todella ole vaihtoehtoja sitten, kun yksityinen sektori osoittautuu sekä laadullisesti, että kustannuksiltaan kelvottomaksi ja kestämättömäksi ratkaisuksi kansan terveyden hoitamiseksi. Siis vain esimerkkinä. Sen lisäksi, että kapitalismi on jo ideana kuolleena syntynyt, se on suorastaan vaarallinen. Helpoin esimerkki löytyy omavaraisuudesta puhuttaessa. Jos Jussi Junttila viljelee perunaa, elättäen sillä itsensä ja samalla syöttäen perunallaan Matteja ja Maijoja ympäri Suomen, se olisi hyvä Jusseille, Mateille ja Maijoille. Vaan eipä syö Matit ja Maijat enää Jussin perunaa, sillä ”Oy Import Potatoes Ab” saa perunaa helvetisti halvemmalla puolalaiselta tuottajalta. Siten, Jussilla ei ole enää työtä eikä perheellään elantoa, valtio ei saa Jussin henkilökohtaisesti maksamia, eikä Jussin yrityksen maksamia veroja mutta ”Oy Import Potatoes Ab:n” pamput saavat melkoisesti enemmän tuloja ja todennäköisesti maksavat veronsa mystiseen veroparatiisiin kaukomailla. Taian omaisesti ”Oy Import Potatoes Ab:n” osakkeita ilmestyy myöskin mm. suomalaisten poliitikkojen salkkuun… Jos sattuu vaikkapa syttymään sota, voi ”Oy Import Potatoes Ab” nostaa hintoja entisestään, koska kysyntä todennäköisesti lisääntyy ja sodassa olevan valtion oma tuotanto on entistäkin mitättömämpää. Jos Oy Suomi Ab ei osta ”Oy Import Potatoes Ab:n” perunoita, sitten ollaan ilman ja kuollaan nälkään, koska vaihtoehtoja ei ole. Sama pätee nyt ja erityisesti tulevaisuudessa kaikkeen sokerista polttoaineeseen ja kengistä ammuksiin. Kaikki muut voittavat paitsi Jussit, Matit ja Maijat.

Lopuksi perustavanlaatuinen kysymys: Jos kapitalismi vapaan markkinatalouden ihanteineen kaikkineen on niin erinomaisen ihana ja täydellinen, mihin tarvitaan yritystukia, keinottelua ja laumoittain ostettuja poliitikkoja ja virkamiehiä? Come on… Vaihtoehtoja on, mutta ensin on tunnustettava nykyisen järjestelmän epäonnistuminen.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Nykysuomi.com-nettilehdessä.

]]>
9 http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista#comments Kapitalismi Talous Vapaa markkinatalous Yritystuet Fri, 06 Apr 2018 07:59:04 +0000 Petri Perta http://petriperta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253404-kapitalistit-pelkaavat-ideologista-epaonnistumista-tai-sen-paljastumista
Ei, Ruotsin talous EI OLE erittäin hyvässä kunnossa http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253373-ei-ruotsin-talous-ei-ole-erittain-hyvassa-kunnossa <p>Viime vuosina ja viimeksi tänään on saanut kuulla, miten Ruotsin taloudella muka menee niin hyvin ja usein verrataan Suomeen. Tänään taas julkaistiin teollisuuden uusien tilausten indeksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen paras kuukausi teollisuuden tilauksille oli maaliskuu 2007 ja huonoin heinäkuu 2014. 2014 tilaukset olivat yhtä huonossa jamassa kuin finanssikriisin pahimpina kuukausina. Edelleen ollaan tilausmäärissä kaukana finanssikriisiä edeltäneestä tasosta, puhumattakaan, että olisi tapahtunut jotain teollistaloudellista kasvua. Uusin indeksin lukema on 104,1. Maaliskuussa 2007 oltiin lukemassa 133,80 ja heinäkuussa 2014 lukemassa 72,90. Tämä on kokonaisindeksi. Paremman kuvan Ruotsin talouden pohjan romahduksesta saa vain kestokulutustavaroita tarkastelemalla. Hain kaksi tilastoa Ruotsin tilastokeskuksen tietokannoista, käyrät on päivitetty ottamaan tämänpäiväinen julkaisukin mukaan.</p><p>Siinä on pari pysäyttävää kuvaajaa, jos on ollut vain median luomien mielikuvien varassa. Ruotsin ennen finanssikriisiä ollut suuri kauppataseen ylijäämä on pienentynyt pienentymistään tasaisesti ja nykyään ollaan jo kauppataseessa vähän vajeen puolella. Eikä suunta näytä muuttuvan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime vuosina ja viimeksi tänään on saanut kuulla, miten Ruotsin taloudella muka menee niin hyvin ja usein verrataan Suomeen. Tänään taas julkaistiin teollisuuden uusien tilausten indeksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen paras kuukausi teollisuuden tilauksille oli maaliskuu 2007 ja huonoin heinäkuu 2014. 2014 tilaukset olivat yhtä huonossa jamassa kuin finanssikriisin pahimpina kuukausina. Edelleen ollaan tilausmäärissä kaukana finanssikriisiä edeltäneestä tasosta, puhumattakaan, että olisi tapahtunut jotain teollistaloudellista kasvua. Uusin indeksin lukema on 104,1. Maaliskuussa 2007 oltiin lukemassa 133,80 ja heinäkuussa 2014 lukemassa 72,90. Tämä on kokonaisindeksi. Paremman kuvan Ruotsin talouden pohjan romahduksesta saa vain kestokulutustavaroita tarkastelemalla. Hain kaksi tilastoa Ruotsin tilastokeskuksen tietokannoista, käyrät on päivitetty ottamaan tämänpäiväinen julkaisukin mukaan.

Siinä on pari pysäyttävää kuvaajaa, jos on ollut vain median luomien mielikuvien varassa. Ruotsin ennen finanssikriisiä ollut suuri kauppataseen ylijäämä on pienentynyt pienentymistään tasaisesti ja nykyään ollaan jo kauppataseessa vähän vajeen puolella. Eikä suunta näytä muuttuvan.

 

]]>
3 http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253373-ei-ruotsin-talous-ei-ole-erittain-hyvassa-kunnossa#comments Kestokulutustavarat Romahdus Ruotsi Talous Teollisuustuotanto Thu, 05 Apr 2018 13:28:06 +0000 Riku Kivelä http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253373-ei-ruotsin-talous-ei-ole-erittain-hyvassa-kunnossa
Mietteitä Mikkelin päätöksenteosta sekä taloudesta http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253015-mietteita-mikkelin-paatoksenteosta-seka-taloudesta <p>Vuoden vaihtuessa alkavat myös samat itkuvirret kuin edellisinä vuosina, talous on kuralla, veroja pitää korottaa muttei saa leikata mistään, mutta jos leikataan, niin kyläkouluista on hyvä aloittaa, koska tuleehan siitä mukamas jotakin säästöä. Sitten, kun sitä tarkastellaan pintaa syvemmältä, huomataankin ettei siitä sitten tullutkaan säästöä, kun ne oppilaat pitää siirtää jonnekin muualle korvaaviin tiloihin, uusia koulujakin on hyvä rakentaa arkkitehtien hienojen piirustuksien mukaisesti vain voidaksemme huomata, ettei teorian toimivuus ole sama asia kuin käytäntö.</p><p>Lähihistoriassa epäonnistuneesta koulurakentamisessa Anttola sai olla surullisen kuuluisana esimerkkinä, kun vasta rakennettu koulu jouduttiin purkamaan. Herääkin kysymys, miksi ei rakenneta kouluja, niin kuin ne ennen rakennettiin, hirsi, harjakatto sekä riittävä alapohjatuuletus, mikä verraton yhdistelmä.<br />Nykypäivän uudeksi normaaliksi kuuluu myös sekin, että kukaan ei ota rakennusvirheistä vastuuta, eikä ketään saada vastuuseen.<br />Saimaa stadiumi on saatu valmiiksi, ei tullut kallistettavia kaarteita ja hallin mitoituksissakin on puutteita, jotka estävät yleisurheilussa asianmukaisten SM hallikisojen järjestämisen, olisihan siitä isomman voinut tehdä, jotta olisi myös yleisurheilupuoli saatu huomioitua täydellä mittakaavalla.</p><p>Koen, että valtuutetuilla ei kaikkia faktoja ollut halussaan, kun päätöstä aikanaan tehtiin. Suunnittelutarvealueet tulivat viime vuonna voimaan osassa Rahulaa, Tuukkalaa sekä Ristiinaa vaikka Suomen hallitus päätti lopettaa kuntien mahdollisuuden tehdä tulevaisuudessa kyseisiä alueita, koska haittavaikutukset ovat hyötyjä suuremmat.<br />Esimerkkinä todettakoon, että maanomistaja joka on istuttanut rannan ääreen puita ei saa niitä kaataa kuin ainoastaan poikkeusluvalla ja mikäli naapuri sattuisi valittamaan asiasta, homma olisi useamman vuoden jumissa. Eräs pääargumenteista suunnittelutarvealueiden puolesta olivat maisemalliset arvot, kun vedotaan maisemallisiin tekijöihin, kukaan ei tunnu ymmärtävän tai halua ymmärtää sitä, että maisemat muuttuvat taimikosta, tukkipuuhun ja päätehakkuusta taimikkoon.<br />Tärkeintä kuitenkin mielestäni olisi se, että maanomistaja itse saisi päättää mitä maallaan tekee ja mikä sen parempi kuin saada puutuloilla rahaa, josta saadaan veroeuroja valtion kirstuun.<br />Joka vuosi puhutaan, että kaupungilla on niin paljon velkaa, että pitää nostaa veroja muttei koskaan huomioida kuinka paljon on koko kaupungin konserniomaisuus, joka on noin 800 miljoonaa ja velkaa noin 600 miljoona. Talouden tasapainotuksena verojen korotuksia en kannata, talouden tasapainotus täytyy tulla muualta esim. meidän rakentamiskulttuurin tervehdyttäminen hyvälle ammattitaitoiselle tasolle niin, että sopimukset ovat muotoiltu niin, että mahdollisten reklamaatioiden sattuessa vastuulliset täytyy saada korvausvelvolliseksi, valvonnan kehittäminen sekä harkita vakavasti puurakentamiseen siirtymistä.</p><p>Vesibisnes täytyy saada mielestäni myös ulotettua pullotetun veden myyntiin samaan tapaan kuin Lahdessa, olisi huomattavasti mukavampaa ostaa kaupasta Mikkelin vettä Lahden veden sijaan.</p><p>Viime vuosina kaupungin hallitus kunnostautui ilman valtuustokäsittelyä perustamaan Suonsaaren vastaanottokeskuksen. Kiintiöpakolaisiakin piti saada Mikkeliin ilman, että tutkittiin mitä mahdollisia kustannuksia siitä saattaisi koitua. Mikäli Vetovoimaa halutaan Mikkeliin niin siirtolaisten/pakolaisten haaliminen ei sitä tee, tutkimukset osoittavat, että siirtolaisten määrän kasvaessa tietyillä alueilla 3 prosenttiin, aiheuttaa se alueen kantaväestössä joukkomuuttoa muualle. Tässäpä sitä mietteitä Mikkelin kaupungin kuvioista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuoden vaihtuessa alkavat myös samat itkuvirret kuin edellisinä vuosina, talous on kuralla, veroja pitää korottaa muttei saa leikata mistään, mutta jos leikataan, niin kyläkouluista on hyvä aloittaa, koska tuleehan siitä mukamas jotakin säästöä. Sitten, kun sitä tarkastellaan pintaa syvemmältä, huomataankin ettei siitä sitten tullutkaan säästöä, kun ne oppilaat pitää siirtää jonnekin muualle korvaaviin tiloihin, uusia koulujakin on hyvä rakentaa arkkitehtien hienojen piirustuksien mukaisesti vain voidaksemme huomata, ettei teorian toimivuus ole sama asia kuin käytäntö.

Lähihistoriassa epäonnistuneesta koulurakentamisessa Anttola sai olla surullisen kuuluisana esimerkkinä, kun vasta rakennettu koulu jouduttiin purkamaan. Herääkin kysymys, miksi ei rakenneta kouluja, niin kuin ne ennen rakennettiin, hirsi, harjakatto sekä riittävä alapohjatuuletus, mikä verraton yhdistelmä.
Nykypäivän uudeksi normaaliksi kuuluu myös sekin, että kukaan ei ota rakennusvirheistä vastuuta, eikä ketään saada vastuuseen.
Saimaa stadiumi on saatu valmiiksi, ei tullut kallistettavia kaarteita ja hallin mitoituksissakin on puutteita, jotka estävät yleisurheilussa asianmukaisten SM hallikisojen järjestämisen, olisihan siitä isomman voinut tehdä, jotta olisi myös yleisurheilupuoli saatu huomioitua täydellä mittakaavalla.

Koen, että valtuutetuilla ei kaikkia faktoja ollut halussaan, kun päätöstä aikanaan tehtiin. Suunnittelutarvealueet tulivat viime vuonna voimaan osassa Rahulaa, Tuukkalaa sekä Ristiinaa vaikka Suomen hallitus päätti lopettaa kuntien mahdollisuuden tehdä tulevaisuudessa kyseisiä alueita, koska haittavaikutukset ovat hyötyjä suuremmat.
Esimerkkinä todettakoon, että maanomistaja joka on istuttanut rannan ääreen puita ei saa niitä kaataa kuin ainoastaan poikkeusluvalla ja mikäli naapuri sattuisi valittamaan asiasta, homma olisi useamman vuoden jumissa. Eräs pääargumenteista suunnittelutarvealueiden puolesta olivat maisemalliset arvot, kun vedotaan maisemallisiin tekijöihin, kukaan ei tunnu ymmärtävän tai halua ymmärtää sitä, että maisemat muuttuvat taimikosta, tukkipuuhun ja päätehakkuusta taimikkoon.
Tärkeintä kuitenkin mielestäni olisi se, että maanomistaja itse saisi päättää mitä maallaan tekee ja mikä sen parempi kuin saada puutuloilla rahaa, josta saadaan veroeuroja valtion kirstuun.
Joka vuosi puhutaan, että kaupungilla on niin paljon velkaa, että pitää nostaa veroja muttei koskaan huomioida kuinka paljon on koko kaupungin konserniomaisuus, joka on noin 800 miljoonaa ja velkaa noin 600 miljoona. Talouden tasapainotuksena verojen korotuksia en kannata, talouden tasapainotus täytyy tulla muualta esim. meidän rakentamiskulttuurin tervehdyttäminen hyvälle ammattitaitoiselle tasolle niin, että sopimukset ovat muotoiltu niin, että mahdollisten reklamaatioiden sattuessa vastuulliset täytyy saada korvausvelvolliseksi, valvonnan kehittäminen sekä harkita vakavasti puurakentamiseen siirtymistä.

Vesibisnes täytyy saada mielestäni myös ulotettua pullotetun veden myyntiin samaan tapaan kuin Lahdessa, olisi huomattavasti mukavampaa ostaa kaupasta Mikkelin vettä Lahden veden sijaan.

Viime vuosina kaupungin hallitus kunnostautui ilman valtuustokäsittelyä perustamaan Suonsaaren vastaanottokeskuksen. Kiintiöpakolaisiakin piti saada Mikkeliin ilman, että tutkittiin mitä mahdollisia kustannuksia siitä saattaisi koitua. Mikäli Vetovoimaa halutaan Mikkeliin niin siirtolaisten/pakolaisten haaliminen ei sitä tee, tutkimukset osoittavat, että siirtolaisten määrän kasvaessa tietyillä alueilla 3 prosenttiin, aiheuttaa se alueen kantaväestössä joukkomuuttoa muualle. Tässäpä sitä mietteitä Mikkelin kaupungin kuvioista.

]]>
0 http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253015-mietteita-mikkelin-paatoksenteosta-seka-taloudesta#comments Mikkeli Puurakentaminen Sisäilmaongelmat Talous Verot Wed, 28 Mar 2018 20:28:46 +0000 Jussi Marttinen http://jussimarttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253015-mietteita-mikkelin-paatoksenteosta-seka-taloudesta
Populistisen huutelun sijaan tarvitaan talouspoliittisia vaihtoehtoja http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252791-populistisen-huutelun-sijaan-tarvitaan-talouspoliittisia-vaihtoehtoja <p>Näen epäkohdan ja sisäisen kritiikin aiheen meissä Perussuomalaisissa. Otan asian puheeksi reippaasti ennen vaaleja, jotta asia saadaan korjattua ja puheenvuoroani ei vahingossakaan saada käytettyä puoluettamme vastaan.<br /><br />Gallupeilla mitattujen puoluekannatusmittausten mukaan suuri osa (maaliskuussa 2018 YLE:n mukaan 39,8 %; n=2 710; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10096785" title="https://yle.fi/uutiset/3-10096785">https://yle.fi/uutiset/3-10096785</a>) äänestäjistä on nykyään sellaisia äänestäjiä, jotka eivät ole varmoja puoluekannastaan. Näiden hiljaisten, liikkuvien äänestäjin silmiin ja mieliin vaikutetaan uskottavilla vaihtoehdoilla, näin uskon. Suomalainen poliittinen kulttuuri on mielestäni onneksi sellaista, että tuuleen huutelijat ja &quot;ilmaisen&quot; rahan lupaajat karsitaan äänestysvaihtoehtoina pois.<br /><br />Tarvitaan realistista vaihtoehtoa, sellaista jossa esitetään paitsi veronalennuksia myös sitä mistä leikattaisiin valtion menoja pois jotta verovaje paikattaisiin. Aina uusia etuuksia esitettäessä pitäisi esittää, mistä leikattaisiin vastaavasti tai mitä veroja korotettaisiin jotta menoarviot saataisiin täytettyä. Ikäväkseni minun pitää todeta että meidän Perussuomalaisten eduskuntaryhmällä on tässä vielä töitä. Jos puolueen nimissä puoluejohto tai eduskuntaryhmän puheenjohtaja esittää jotain, nämä ehdot eivät turhan usein toteudu.<br /><br />Tarvitaan jokavuotinen vaihtoehtobudjetti.<br /><br />Talouspopulismi on sellaista toimintaa, jossa vaaditaan veroja alas ja tukia ylös sen kummemmin perustelematta. Tämä kyllä vetoaa matalasti koulutettuihin ja syrjäytyneisiin, mutta vetoaako se valtaosiin suomalaisista äänestäjistä? Suomesta löytyy puoluekentältä eduskuntapuolueista jo yksi vahvasti talouspopulistinen puolue jolla on oma vakiintunut kannattajakuntansa. En usko, että Perussuomalaiset saavat tätä kannattajakuntaa siitä toisesta puolueesta irroitettua enkä oikein näe sitä tarkoituksenmukaisena toimintanakaan.<br /><br />Ei voi olla näin. Puolueen suulla vaaditaan milloin perintöveron poistamista korvaamatta sitä uudella verolla, milloin eläkeläisille isompia etuuksia ja veronalennuksia eläkkeisiin, milloin lisäpanostuksia varhaiskasvatukseen, milloinkaan perustelematta mistä otettaisiin pois tai mitä veroja nostettaisiin.&nbsp; Emme me voi loputtomasti vedota &quot;säästöihin maahanmuutosta&quot;. Kyllä suuri yleisö, hiljainen enemmistö, liikkuvat äänestäjät, näkevät tämän läpi.<br /><br />Politiikka on arvovalintoja. Talouspolitiikka; se mistä leikattaisiin, mihin panostettaisiin ja minkälaista verojärjestelmää ylläpidetään; on korostuneesti arvovalintoja. Vaihtoehtoja saa esittää, radikaalejakin vaihtoehtoja, kunhan ne ovat realistisia ja toteuttamiskelpoisia.<br /><br />Toivon Perussuomalaisten kansanedustajilta itsehillintää mitä tulee uusien etuuksien tai alempien verojen lupailuun tai penäämiseen. Uudet ideat ja aloitteet ovat toki enemmän kuin tervetulleita, mutta aina kun luvataan valtion rahaa johonkin pitäisi nopsasti jaksaa perusteella mistä se olisi kerätty. Toivon myös puoluejohdolta (puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puoluesihteeri) vakaata harkintaa talouspoliittisiin kannanottoihin. Toivon myös jokavuotista vaihtoehtobudjettia joka on realistisesti rakennettu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näen epäkohdan ja sisäisen kritiikin aiheen meissä Perussuomalaisissa. Otan asian puheeksi reippaasti ennen vaaleja, jotta asia saadaan korjattua ja puheenvuoroani ei vahingossakaan saada käytettyä puoluettamme vastaan.

Gallupeilla mitattujen puoluekannatusmittausten mukaan suuri osa (maaliskuussa 2018 YLE:n mukaan 39,8 %; n=2 710; https://yle.fi/uutiset/3-10096785) äänestäjistä on nykyään sellaisia äänestäjiä, jotka eivät ole varmoja puoluekannastaan. Näiden hiljaisten, liikkuvien äänestäjin silmiin ja mieliin vaikutetaan uskottavilla vaihtoehdoilla, näin uskon. Suomalainen poliittinen kulttuuri on mielestäni onneksi sellaista, että tuuleen huutelijat ja "ilmaisen" rahan lupaajat karsitaan äänestysvaihtoehtoina pois.

Tarvitaan realistista vaihtoehtoa, sellaista jossa esitetään paitsi veronalennuksia myös sitä mistä leikattaisiin valtion menoja pois jotta verovaje paikattaisiin. Aina uusia etuuksia esitettäessä pitäisi esittää, mistä leikattaisiin vastaavasti tai mitä veroja korotettaisiin jotta menoarviot saataisiin täytettyä. Ikäväkseni minun pitää todeta että meidän Perussuomalaisten eduskuntaryhmällä on tässä vielä töitä. Jos puolueen nimissä puoluejohto tai eduskuntaryhmän puheenjohtaja esittää jotain, nämä ehdot eivät turhan usein toteudu.

Tarvitaan jokavuotinen vaihtoehtobudjetti.

Talouspopulismi on sellaista toimintaa, jossa vaaditaan veroja alas ja tukia ylös sen kummemmin perustelematta. Tämä kyllä vetoaa matalasti koulutettuihin ja syrjäytyneisiin, mutta vetoaako se valtaosiin suomalaisista äänestäjistä? Suomesta löytyy puoluekentältä eduskuntapuolueista jo yksi vahvasti talouspopulistinen puolue jolla on oma vakiintunut kannattajakuntansa. En usko, että Perussuomalaiset saavat tätä kannattajakuntaa siitä toisesta puolueesta irroitettua enkä oikein näe sitä tarkoituksenmukaisena toimintanakaan.

Ei voi olla näin. Puolueen suulla vaaditaan milloin perintöveron poistamista korvaamatta sitä uudella verolla, milloin eläkeläisille isompia etuuksia ja veronalennuksia eläkkeisiin, milloin lisäpanostuksia varhaiskasvatukseen, milloinkaan perustelematta mistä otettaisiin pois tai mitä veroja nostettaisiin.  Emme me voi loputtomasti vedota "säästöihin maahanmuutosta". Kyllä suuri yleisö, hiljainen enemmistö, liikkuvat äänestäjät, näkevät tämän läpi.

Politiikka on arvovalintoja. Talouspolitiikka; se mistä leikattaisiin, mihin panostettaisiin ja minkälaista verojärjestelmää ylläpidetään; on korostuneesti arvovalintoja. Vaihtoehtoja saa esittää, radikaalejakin vaihtoehtoja, kunhan ne ovat realistisia ja toteuttamiskelpoisia.

Toivon Perussuomalaisten kansanedustajilta itsehillintää mitä tulee uusien etuuksien tai alempien verojen lupailuun tai penäämiseen. Uudet ideat ja aloitteet ovat toki enemmän kuin tervetulleita, mutta aina kun luvataan valtion rahaa johonkin pitäisi nopsasti jaksaa perusteella mistä se olisi kerätty. Toivon myös puoluejohdolta (puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, puoluesihteeri) vakaata harkintaa talouspoliittisiin kannanottoihin. Toivon myös jokavuotista vaihtoehtobudjettia joka on realistisesti rakennettu.

]]>
4 http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252791-populistisen-huutelun-sijaan-tarvitaan-talouspoliittisia-vaihtoehtoja#comments Suomen talouspolitiikka Talous Talouspopulismi Sat, 24 Mar 2018 10:26:58 +0000 Touko Kivi http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252791-populistisen-huutelun-sijaan-tarvitaan-talouspoliittisia-vaihtoehtoja
Täällä tyhjän tähden alla http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252787-taalla-tyhjan-tahden-alla <p>Meille suomalaisille Täällä Pohjan Tähden Alla trilogiasta on syntynyt oikeudenmukaisen yhteiskunnan tavoittelun oppikirja.&nbsp;</p><p>Ilman muuta sen sanomassa onkin pointtinsa: räätäli Halme marssi pitkin Pentinkulman raittia kovan työn tekemisen kannattavuuden ja siitä palkitsemisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Aivan oikeutetusti.</p><p>Jokainen tarinan henkilö ikonisesta Koskelan Jussista kylän onnettomimpaan persoonaan ymmärsivät, että työtä on tehtävä ja jokaisen on hoidettava osansa. Työn tekeminen oli jo sinällään arvo ja kunnia-asia.</p><p>Nykyäänkin räätäli Halmeen tarinaa katsotaan tippa linssissä saman solidaarisuuden tavoittelun hengessä. Unohtunut on vaan se, että elämme aivan toisessa todellisuudessa.</p><p>Hyvät naiset ja herrat, Täällä Pohjan Tähden alla ei kerro mitään tästä ajasta, se kertoo 100 vuoden takaisesta tilanteesta.</p><p>Silloin Pentikulman raitilla marssittiin yrittämisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja suuren työtä tekevän luokan sortamista vastaan.</p><p>Tämän päivän Pentinkulman raitit täyttyvät laittomista lakkoilijoista, jotka kapinoivat tulonsiirtojen puolesta ja egotrippailevat vähemmistöjen etujen puolustamisella. Ja totta kai omalla kovalla yrittämisellä rikastumista vastaan.</p><p>Ay-liikkeen voimaa käytetään härskisti hyväksi yksittäisten ryhmien oman edun tavoittelussa. Ja sehän kelpaa henkitoreissaan olevalle ay-liikkeelle, vaikka vihervasemmistolainen aate on yhtä kaukana savupiippumaailman äidinmaidosta, kuin Nalle Wahlroosin kartanon bileet.</p><p>Siksi nykyinen &quot;solidaarisuusliike&quot; pitää yllä vanhaa pohjantähtiromantiikkaa ja pakottaa ay-liikkeen lievällä henkisellä väkivallalla hallituksia ylläpitämään hyvinvointivaltion illuusiota miljardien vuosittaisella velalla.</p><p>Pohjantähtiaikaan yhteiskunnallisissa haasteissa ja vasemmiston kapinoissa oli kysymys siitä, että kun hyvinvointi kasvoi, niin sen hedelmien jakaminen ei ole ollut reilua kovaa työtä tekevälle porukalle.</p><p>Tämän päivän kapinassa kukaan ei enää peräänkuuluta työn tekemisen tai yrittämisen kannattavuutta, halutaan pelkästään tukia ja etuja. Vastuu hyvinvoinnista on ulkoistettu niin paljon mainostetulle hyvinvointivaltiolle.&nbsp;</p><p>Hyvinvointivaltio on varmaan ainoa mainoskampanja insinöörimäiseksi haukutussa Suomessa, mikä on sisäistetty läpi koko yhteiskunnan ja saavuttanut vielä puoli muuta maailmaa.</p><p>Tilannetta ei pysty korjaamaan millään, koska nykyään äänestysvaltaa käyttävä porukka on yhä enemmän tulonsiirroilla eläviä ihmisiä (70% suomalaisista on nettosaajia, vain 30% on maksajia), jotka tietenkin äänestävät tulonsiirtojen ja yhteiskunnan vastuun yksilöistä lisäämisen puolesta. Puoluekannasta riippumatta.</p><p>Tällä menolla Pohjantähti on kohta pumpattu tyhjäksi.</p><p>Jos Koskelan Jussi vainaa tietäisi missä mennään, niin hän kääntyisi haudassaan ja häpeäisi silmät päästään. Hänkin aikanaan ymmärsi, että hyvinvointia ja menestymistä ei tule&nbsp;ilman työtä ja yrittämistä.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meille suomalaisille Täällä Pohjan Tähden Alla trilogiasta on syntynyt oikeudenmukaisen yhteiskunnan tavoittelun oppikirja. 

Ilman muuta sen sanomassa onkin pointtinsa: räätäli Halme marssi pitkin Pentinkulman raittia kovan työn tekemisen kannattavuuden ja siitä palkitsemisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Aivan oikeutetusti.

Jokainen tarinan henkilö ikonisesta Koskelan Jussista kylän onnettomimpaan persoonaan ymmärsivät, että työtä on tehtävä ja jokaisen on hoidettava osansa. Työn tekeminen oli jo sinällään arvo ja kunnia-asia.

Nykyäänkin räätäli Halmeen tarinaa katsotaan tippa linssissä saman solidaarisuuden tavoittelun hengessä. Unohtunut on vaan se, että elämme aivan toisessa todellisuudessa.

Hyvät naiset ja herrat, Täällä Pohjan Tähden alla ei kerro mitään tästä ajasta, se kertoo 100 vuoden takaisesta tilanteesta.

Silloin Pentikulman raitilla marssittiin yrittämisen oikeudenmukaisuuden puolesta ja suuren työtä tekevän luokan sortamista vastaan.

Tämän päivän Pentinkulman raitit täyttyvät laittomista lakkoilijoista, jotka kapinoivat tulonsiirtojen puolesta ja egotrippailevat vähemmistöjen etujen puolustamisella. Ja totta kai omalla kovalla yrittämisellä rikastumista vastaan.

Ay-liikkeen voimaa käytetään härskisti hyväksi yksittäisten ryhmien oman edun tavoittelussa. Ja sehän kelpaa henkitoreissaan olevalle ay-liikkeelle, vaikka vihervasemmistolainen aate on yhtä kaukana savupiippumaailman äidinmaidosta, kuin Nalle Wahlroosin kartanon bileet.

Siksi nykyinen "solidaarisuusliike" pitää yllä vanhaa pohjantähtiromantiikkaa ja pakottaa ay-liikkeen lievällä henkisellä väkivallalla hallituksia ylläpitämään hyvinvointivaltion illuusiota miljardien vuosittaisella velalla.

Pohjantähtiaikaan yhteiskunnallisissa haasteissa ja vasemmiston kapinoissa oli kysymys siitä, että kun hyvinvointi kasvoi, niin sen hedelmien jakaminen ei ole ollut reilua kovaa työtä tekevälle porukalle.

Tämän päivän kapinassa kukaan ei enää peräänkuuluta työn tekemisen tai yrittämisen kannattavuutta, halutaan pelkästään tukia ja etuja. Vastuu hyvinvoinnista on ulkoistettu niin paljon mainostetulle hyvinvointivaltiolle. 

Hyvinvointivaltio on varmaan ainoa mainoskampanja insinöörimäiseksi haukutussa Suomessa, mikä on sisäistetty läpi koko yhteiskunnan ja saavuttanut vielä puoli muuta maailmaa.

Tilannetta ei pysty korjaamaan millään, koska nykyään äänestysvaltaa käyttävä porukka on yhä enemmän tulonsiirroilla eläviä ihmisiä (70% suomalaisista on nettosaajia, vain 30% on maksajia), jotka tietenkin äänestävät tulonsiirtojen ja yhteiskunnan vastuun yksilöistä lisäämisen puolesta. Puoluekannasta riippumatta.

Tällä menolla Pohjantähti on kohta pumpattu tyhjäksi.

Jos Koskelan Jussi vainaa tietäisi missä mennään, niin hän kääntyisi haudassaan ja häpeäisi silmät päästään. Hänkin aikanaan ymmärsi, että hyvinvointia ja menestymistä ei tule ilman työtä ja yrittämistä. 

]]>
55 http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252787-taalla-tyhjan-tahden-alla#comments Kotimaa oikeudenmukaisuus Politiikka Talous Yrittäminen Sat, 24 Mar 2018 09:20:55 +0000 Tuomo Luoma http://tuomoluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252787-taalla-tyhjan-tahden-alla
Maakuntamalli vai / sekä maaseudun kehittämisohjelma http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252741-maakuntamalli-vai-seka-maaseudun-kehittamisohjelma <p>&nbsp;</p> <p>Harmillista, kun ei ehtinyt seuraamaan keskiviikon 21.3. eduskuntakeskustelua, tuolloin nimittäin eduskunnassa pohdittiin Suomen aluekehitystä ja maaseutupolitiikkaa.&nbsp; Iltalehti kuitenkin tiedotti asiasta (linkki 1 alhaalla). Viime syksynä itsekin ehdotin blogissa Suomeen Maareformi II:sta (linkki 2).</p> <p>Tuleva maakuntamalli tähtää ilmeisesti tähän samaan eli maaseudun elävöittämisen ja siksi maakuntia tulee niin paljon vaikka monien mielestä vähemmälläkin selvittäisiin.&nbsp;</p> <p>Tavallaan tätä Keskustan maakuntamallia voisi pitää hieman epätoivoisena yrityksenä saada kurottua umpeen vuosia jatkunut Suomen maaseudun alasajoa, ja mille oikeasti pitäisi pikku hiljaa alkaa tekemään jotakin kuitenkaan puuttumatta etelään suuntautuvaan muttoliikenteeseen. Kyse kun on kuitenkin Suomen maaseudusta, ei Keskustan maaseudusta. Maataloudessahan on kyse koko maan ruoka-aitasta, ja globaalisti ajatellen maapallon luomuaitasta, ei siis mikään pikku juttu.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Toinen ääripää on sitten kaupunkien raju vastustus (mm. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren) tälle uudistukselle, kun tuleva mmakuntauudistus vie ison osan kaupunkien eli kasvukeskusten - ja joiden varassa on monella tapaa koko Suomen taloudellinen kehitys / tulevaisuus - tuloista jatkossa. Ehkä juuri kaupunkien nykyisen kaltainen taloudellinen ylijäämäisyys on se ainoa asia, mikä pitäisi Suomi-paattia jatkossakin pystyssä.</p> <p>Mutta onneksi perustuslakivaliokunta PeVL, jonka pulmana tämä asia nyt on, selvittää onko hankkeelle katetta lakien puolesta ja sen tärkeimmän päämäärän, miksi koko uudistusta alun perin tehdään, eli tuleeko varmasti se vaadittu&nbsp; 3 miljardia (vai oliko se 30 miljardia) säästöjä soteen jatkossa Suomen turbulenssinomaiseen, alaspäinvetoiseen ja herkkään talouteen vai ei.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Sikäli PeVL:n täytyy onneksi olla objektiivinen tässä asiassa, koska se taho edustaa käsittääkseni - ja jos verrataan oikeusaste-luokitteluun -&nbsp; &quot;korkeinta oikeutta&quot; Suomessa&nbsp; lukuun ottamatta EU:ta. Ylin oikeusaste ei tietenkään saa olla puolueellinen, muutenhan koko järjestelmä on jo lähtökohtaisesti korjattava.mätä ja näin ollen epäluotettava. Ja sitä täytyisi korjata heti.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Mutta kävi niin tai näin, joka tapauksessa maaseudulla on siis varmaan muitakin kehityspolkuja / vaihtoehtoja kuin maakuntamalli ja mistä äskettäin on eduskunnassakin keskusteltu. Ja varmaan lopulta päädytään siihen, että sekin eli maakuntamalli on ihan jees ja ok.&nbsp;</p> <p>Eli viitaten Iltalehden uutisointiin, aluepolitiikkaa ja maaseutua pitäisi kehittää muutenkin. Tässä voisi ottaa käyttöön vaikka jonkin mittarin, minkä alle Suomen maaseutua ei saisi päästää ja tämä aleneva kehitys ilman muuta aiheuttaisi vastaavan määrän toimia valtiolta prosentuaalisesti.</p> <p>Tasa-arvoisuus varmaan voidaan tässä kohtaa unohtaa, koska kyse on kuitenkin vapaan ihmisen itsensä valitsemista erilaisita elämäntavoista hyvine ja huonoine puolineen maalla ja kaupungissa liittyen mm. palveluihin ja etäisyyksiin, mutta yhdenvertaisuus on edelleen ja aina kaikille kiistaton perusoikeus.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Linkki 1:&nbsp; <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803212200827186_pi.shtml?_ga=2.181893985.713494537.1521794559-1177098495.1519490639" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803212200827186_pi.shtml?_ga=2.181893985.713494537.1521794559-1177098495.1519490639">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803212200827186_pi.shtml?_ga=2.181...</a></p> <p>Linkki 2: <a href="http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243363-maareformi-ii-2020-luvulla" title="http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243363-maareformi-ii-2020-luvulla">http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243363-maareformi-ii-2020-luvulla</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Harmillista, kun ei ehtinyt seuraamaan keskiviikon 21.3. eduskuntakeskustelua, tuolloin nimittäin eduskunnassa pohdittiin Suomen aluekehitystä ja maaseutupolitiikkaa.  Iltalehti kuitenkin tiedotti asiasta (linkki 1 alhaalla). Viime syksynä itsekin ehdotin blogissa Suomeen Maareformi II:sta (linkki 2).

Tuleva maakuntamalli tähtää ilmeisesti tähän samaan eli maaseudun elävöittämisen ja siksi maakuntia tulee niin paljon vaikka monien mielestä vähemmälläkin selvittäisiin. 

Tavallaan tätä Keskustan maakuntamallia voisi pitää hieman epätoivoisena yrityksenä saada kurottua umpeen vuosia jatkunut Suomen maaseudun alasajoa, ja mille oikeasti pitäisi pikku hiljaa alkaa tekemään jotakin kuitenkaan puuttumatta etelään suuntautuvaan muttoliikenteeseen. Kyse kun on kuitenkin Suomen maaseudusta, ei Keskustan maaseudusta. Maataloudessahan on kyse koko maan ruoka-aitasta, ja globaalisti ajatellen maapallon luomuaitasta, ei siis mikään pikku juttu.

 

Toinen ääripää on sitten kaupunkien raju vastustus (mm. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren) tälle uudistukselle, kun tuleva mmakuntauudistus vie ison osan kaupunkien eli kasvukeskusten - ja joiden varassa on monella tapaa koko Suomen taloudellinen kehitys / tulevaisuus - tuloista jatkossa. Ehkä juuri kaupunkien nykyisen kaltainen taloudellinen ylijäämäisyys on se ainoa asia, mikä pitäisi Suomi-paattia jatkossakin pystyssä.

Mutta onneksi perustuslakivaliokunta PeVL, jonka pulmana tämä asia nyt on, selvittää onko hankkeelle katetta lakien puolesta ja sen tärkeimmän päämäärän, miksi koko uudistusta alun perin tehdään, eli tuleeko varmasti se vaadittu  3 miljardia (vai oliko se 30 miljardia) säästöjä soteen jatkossa Suomen turbulenssinomaiseen, alaspäinvetoiseen ja herkkään talouteen vai ei. 

 

Sikäli PeVL:n täytyy onneksi olla objektiivinen tässä asiassa, koska se taho edustaa käsittääkseni - ja jos verrataan oikeusaste-luokitteluun -  "korkeinta oikeutta" Suomessa  lukuun ottamatta EU:ta. Ylin oikeusaste ei tietenkään saa olla puolueellinen, muutenhan koko järjestelmä on jo lähtökohtaisesti korjattava.mätä ja näin ollen epäluotettava. Ja sitä täytyisi korjata heti.

 

Mutta kävi niin tai näin, joka tapauksessa maaseudulla on siis varmaan muitakin kehityspolkuja / vaihtoehtoja kuin maakuntamalli ja mistä äskettäin on eduskunnassakin keskusteltu. Ja varmaan lopulta päädytään siihen, että sekin eli maakuntamalli on ihan jees ja ok. 

Eli viitaten Iltalehden uutisointiin, aluepolitiikkaa ja maaseutua pitäisi kehittää muutenkin. Tässä voisi ottaa käyttöön vaikka jonkin mittarin, minkä alle Suomen maaseutua ei saisi päästää ja tämä aleneva kehitys ilman muuta aiheuttaisi vastaavan määrän toimia valtiolta prosentuaalisesti.

Tasa-arvoisuus varmaan voidaan tässä kohtaa unohtaa, koska kyse on kuitenkin vapaan ihmisen itsensä valitsemista erilaisita elämäntavoista hyvine ja huonoine puolineen maalla ja kaupungissa liittyen mm. palveluihin ja etäisyyksiin, mutta yhdenvertaisuus on edelleen ja aina kaikille kiistaton perusoikeus.

 

Linkki 1:  http://www.iltalehti.fi/politiikka/201803212200827186_pi.shtml?_ga=2.181893985.713494537.1521794559-1177098495.1519490639

Linkki 2: http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243363-maareformi-ii-2020-luvulla

]]>
4 http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252741-maakuntamalli-vai-seka-maaseudun-kehittamisohjelma#comments Kaupunki Maaseutu Perustuslakivaliokunta Talous Fri, 23 Mar 2018 10:11:22 +0000 Eva Back http://evaback.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252741-maakuntamalli-vai-seka-maaseudun-kehittamisohjelma
Kauppasodat palasivat - Suomen huolehdittava eduistaan http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252668-kauppasodat-palasivat-suomen-huolehdittava-eduistaan <p>Yhdysvaltain (USA) asettamat terästullit ja sen seurannaisvaikutukset voivat olla Suomen orastavan talouskasvun kannalta todella vahingollisia. On selvää, että Euroopan unionin (EU) puolittainen pörhentely vastatoimina asetettaviin pitkiin tullilistoihin ei Suomea auta - päinvastoin. Seurauksena on väistämättä meille tärkeiden tuotteiden joutuminen ennen pitkää USA:n tullikorotusten listalle. Suomen kansantaloutta on jo valmiiksi rasittanut 10 vuoden turha lama. Bruttokansantuote on kitunut alemmalla tasolla kuin vuonna 2007. Syyt ovat monelta osin olleet Suomen tekemiä vääriä valintoja.</p><p>Kauppasodat ovat palanneet. Presidentti Donald Trumpin johdolla päätetyt terästullit palauttavat liberaalin kauppapolitiikan päälle uuden ja pysyvän varjon. EU:ssa suunnitellaan useille sadoille tuotteille vastatulleja. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että USA iskee sen jälkeen jälleen uusiin tuotteisiin uusilla tulleilla omana vastavetonaan. Suomelle nämä tuotteet voivat olla viennin kannalta hyvin tärkeitä. Hyväuskoiset suomalaiset joutuvat jälleen osana EU:ta kitumaan isojen maiden kauppasotien vuoksi. Onko Suomi ymmärtänyt, että maailmanpolitiikassa on syntynyt uusi aika?</p><p>Ennen vuotta 2018 on juuri nähty kaksi isoa maailmankauppaan ja Suomen talouteen vaikuttanutta asiaa: 2014 tulivat Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet sekä vuonna 2016 Brexit.</p><p>Vääriä valintoja on Suomen EU-asemasta johtuen tai meistä riippumatta tapahtumassa jälleen. Suomen ajautuminen 2014 Venäjän tuontipakotteista yhdeksi eniten kärsiväksi EU-maaksi oli heikkoa poliittista toimintaa. Suomi suostui heikkoihin ehtoihin, eikä saanut käytännössä mitään kompensaatiota EU:lta eniten kärsineille maito-, liha- ja elintarviksektoreille. Ja kriisiä on jatkunut kohta neljä vuotta.</p><p>Brexit on toinen vasta vajaa kaksi vuotta sitten kauppa- ja rahapoliittisesti Suomeen merkittävästi vaikuttanut asia. Suomalaiset vientituotteet ovat punnan heikentyessä kallistuneet brittiostajille. Metsäteollisuus on luonnollisesti Suomelle merkittävä toimiala, johon brexit on myös vaikuttanut.</p><p>Suomessa valitetaan impivaaralaisuudesta silloin, kun kritisoidaan EU:n keskittävää politiikkaa tai ylipäätänsä EU-päätösten järkevyyttä maamme kannalta. Nyt olisi poliittisilla päättäjillä laajemmin aito tarve katsoa peiliin. Norja tai Sveitsi ovat menestyneet hyvin, eikä Ruotsikaan ole kärsinyt eurosta. Moni pieni maa pystyy neuvottelemaan ilman EU:ta itselleen omia tarpeita paremmin läpi.</p><p>Suomen pitäisi käyttää järkeä ja huolehtia EU-pöydissä, ettemme osana unionia ole mukana kiihtyvässä suojatullien virrassa, jonka lopputuloksena olemme varmasti suurin häviäjä kaukaisena reunamaana. Rahapolitiikka, EU:n kauppapolitiikka ja&nbsp; maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti toimi Suomelle tai ole meidän etumme.</p><p>Nyt on herättävä tai tämän maakuntia jo vuosi tyhjentäneen politiikan seurauksina tyhjenee koko Suomi. Globalisaation sijaan katseet on suunnattava omaan kansaan, aivan kuten Trump teki USA:ssa. Suomella on mahdollisuuksia talouskasvuun, jos se tehdään myös maakuntien luonnonvaroja ja ihmisten osaamista hyödyntäen.&nbsp; EU voi olla jälleen pilaamassa mahdollisuudet, kuten kävi Venäjä-pakoitteissa. Sitä Suomen kansa ei saa hyväksyä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhdysvaltain (USA) asettamat terästullit ja sen seurannaisvaikutukset voivat olla Suomen orastavan talouskasvun kannalta todella vahingollisia. On selvää, että Euroopan unionin (EU) puolittainen pörhentely vastatoimina asetettaviin pitkiin tullilistoihin ei Suomea auta - päinvastoin. Seurauksena on väistämättä meille tärkeiden tuotteiden joutuminen ennen pitkää USA:n tullikorotusten listalle. Suomen kansantaloutta on jo valmiiksi rasittanut 10 vuoden turha lama. Bruttokansantuote on kitunut alemmalla tasolla kuin vuonna 2007. Syyt ovat monelta osin olleet Suomen tekemiä vääriä valintoja.

Kauppasodat ovat palanneet. Presidentti Donald Trumpin johdolla päätetyt terästullit palauttavat liberaalin kauppapolitiikan päälle uuden ja pysyvän varjon. EU:ssa suunnitellaan useille sadoille tuotteille vastatulleja. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, että USA iskee sen jälkeen jälleen uusiin tuotteisiin uusilla tulleilla omana vastavetonaan. Suomelle nämä tuotteet voivat olla viennin kannalta hyvin tärkeitä. Hyväuskoiset suomalaiset joutuvat jälleen osana EU:ta kitumaan isojen maiden kauppasotien vuoksi. Onko Suomi ymmärtänyt, että maailmanpolitiikassa on syntynyt uusi aika?

Ennen vuotta 2018 on juuri nähty kaksi isoa maailmankauppaan ja Suomen talouteen vaikuttanutta asiaa: 2014 tulivat Venäjä-pakotteet ja vastapakotteet sekä vuonna 2016 Brexit.

Vääriä valintoja on Suomen EU-asemasta johtuen tai meistä riippumatta tapahtumassa jälleen. Suomen ajautuminen 2014 Venäjän tuontipakotteista yhdeksi eniten kärsiväksi EU-maaksi oli heikkoa poliittista toimintaa. Suomi suostui heikkoihin ehtoihin, eikä saanut käytännössä mitään kompensaatiota EU:lta eniten kärsineille maito-, liha- ja elintarviksektoreille. Ja kriisiä on jatkunut kohta neljä vuotta.

Brexit on toinen vasta vajaa kaksi vuotta sitten kauppa- ja rahapoliittisesti Suomeen merkittävästi vaikuttanut asia. Suomalaiset vientituotteet ovat punnan heikentyessä kallistuneet brittiostajille. Metsäteollisuus on luonnollisesti Suomelle merkittävä toimiala, johon brexit on myös vaikuttanut.

Suomessa valitetaan impivaaralaisuudesta silloin, kun kritisoidaan EU:n keskittävää politiikkaa tai ylipäätänsä EU-päätösten järkevyyttä maamme kannalta. Nyt olisi poliittisilla päättäjillä laajemmin aito tarve katsoa peiliin. Norja tai Sveitsi ovat menestyneet hyvin, eikä Ruotsikaan ole kärsinyt eurosta. Moni pieni maa pystyy neuvottelemaan ilman EU:ta itselleen omia tarpeita paremmin läpi.

Suomen pitäisi käyttää järkeä ja huolehtia EU-pöydissä, ettemme osana unionia ole mukana kiihtyvässä suojatullien virrassa, jonka lopputuloksena olemme varmasti suurin häviäjä kaukaisena reunamaana. Rahapolitiikka, EU:n kauppapolitiikka ja  maatalouspolitiikka ei yksinkertaisesti toimi Suomelle tai ole meidän etumme.

Nyt on herättävä tai tämän maakuntia jo vuosi tyhjentäneen politiikan seurauksina tyhjenee koko Suomi. Globalisaation sijaan katseet on suunnattava omaan kansaan, aivan kuten Trump teki USA:ssa. Suomella on mahdollisuuksia talouskasvuun, jos se tehdään myös maakuntien luonnonvaroja ja ihmisten osaamista hyödyntäen.  EU voi olla jälleen pilaamassa mahdollisuudet, kuten kävi Venäjä-pakoitteissa. Sitä Suomen kansa ei saa hyväksyä.

 

]]>
2 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252668-kauppasodat-palasivat-suomen-huolehdittava-eduistaan#comments EU Kauppasota Politiikka Talous Tulli Wed, 21 Mar 2018 20:04:58 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252668-kauppasodat-palasivat-suomen-huolehdittava-eduistaan
Kapitalismi kannattaa - sijoitussäästötili olisi hyödyksi Suomelle http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252288-kapitalismi-kannattaa-sijoitussaastotili-olisi-hyodyksi-suomelle <p>Kapitalismi kannattaa. Tämä pätee niin yksilöihin kuin koko kansakuntaan. Markkinatalous ja siihen kiinteästi liittyvä kapitalismi ovat parhaita hyvinvoinnin sampoja, joita ihmiskunta on kehittänyt. Raha ei ole elämän tarkoitus eikä raha tuo onnea - mutta ei sitä rahattomuuskaan tuo, päinvastoin. Vauraus on turvaa ja vapautta.<a href="http://www.talousjavauraus.fi/index.php/2018/02/28/miten-vaurastut-katso-varma-kaava/"> Jokaisella palkansaajalla on mahdollisuus vaurastua</a>, eli parantaa omaa taloudellista asemaansa säästämällä ja sijoittamalla. Nykyään esimerkiksi arvopapereihin pääsee kustannustehokkaasti sijoittamaan muutamalla kympillä kuukaudessa.</p><p>Tällä hetkellä arvopaperisijoittaminen ei Suomessa ole veroneutraalia, vaan rahastoilla, eräillä vakuutustuotteilla ja kapitalisaatiosopimuksilla on veroetu suhteessa suoriin osakesijoituksiin. Onneksi valtiovarainministeriössä on jo jonkun aikaa <a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-arvioi-eri-sijoitusmuotojen-verokohtelua">selvitetty</a> myös osakkeiden saattamista verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan rahastojen kanssa niin kutsutun <a href="http://http://www.porssisaatio.fi/blog/2018/02/06/suomi-tarvitsee-osakesaastotilin/">sijoitussäästötilin tai osakesäästötilin</a> avulla. Siinä verokohtelu olisi todennäköisesti samanlainen kuin rahastoissa, eli tilin sisällä voisi tehdä sijoituspäätöksiä, mutta veroja maksettaisiin vasta varoja nostettaessa. Tänään valtiovarainministeri Petteri <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ministeri-orpo-voimakas-tahtoni-on--etta-sijoitustilit-toteutuvat-nopeasti/WhjzZtTz">Orpo kertoi tavoittelevansa tilin toteuttamista</a>.</p><p>Sijoitussäästötili tekisi suorasta osakesijoittamisesta houkuttelevampaa. Tämän takia uskon, että se yleisesti lisäisi kiinnostusta osakesäästämistä ja talouden ilmiöitä kohtaan. Tästä hyötyisi koko Suomi. Maassamme on nimittäin huutava tarve arkipäivän talousosaamiselle. Esimerkiksi <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005494450.html">nuorista suurin osa tahtoisikin lisää talousopetusta kouluihin.</a> Sijoitussäästötili noudattaisi myös hyvän verotuksen periaatteita, koska sen jälkeen eri sijoitusmuodot olisivat tasavertaisemmassa asemassa. Verohyöty kohdistuisi nimenomaan piensijoittajille, eli suomalaisille palkansaajille, jotka säästävät arvopapereihin.</p><p>Tavoite on hyvinvoiva yhteiskunta. Hyvinvoinnin edellytys on korkea elintaso. Elintason määrittää talouskasvu. <a href="https://www.stlouisfed.org/on-the-economy/2015/june/what-drives-long-run-economic-growth">Talouskasvun ainoat kestävät lähteet ovat teknologian kehitys, inhimillisen pääoman kasvu eli parempi osaaminen sekä (reaali)pääoman kertyminen.</a> Reaalipääoman kertymisen pitkällä aikavälillä määrittää säästämisaste. Tuottava säästäminen eli sijoittaminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi ja kiinnostavaksi. Verotuksen esteet omaehtoiselle säästämiselle kannattaa purkaa. Vauras yhteiskunta voi paremmin kuin köyhä. Annetaan suomalaisille yksi lisämahdollisuus vaurastua!</p> Kapitalismi kannattaa. Tämä pätee niin yksilöihin kuin koko kansakuntaan. Markkinatalous ja siihen kiinteästi liittyvä kapitalismi ovat parhaita hyvinvoinnin sampoja, joita ihmiskunta on kehittänyt. Raha ei ole elämän tarkoitus eikä raha tuo onnea - mutta ei sitä rahattomuuskaan tuo, päinvastoin. Vauraus on turvaa ja vapautta. Jokaisella palkansaajalla on mahdollisuus vaurastua, eli parantaa omaa taloudellista asemaansa säästämällä ja sijoittamalla. Nykyään esimerkiksi arvopapereihin pääsee kustannustehokkaasti sijoittamaan muutamalla kympillä kuukaudessa.

Tällä hetkellä arvopaperisijoittaminen ei Suomessa ole veroneutraalia, vaan rahastoilla, eräillä vakuutustuotteilla ja kapitalisaatiosopimuksilla on veroetu suhteessa suoriin osakesijoituksiin. Onneksi valtiovarainministeriössä on jo jonkun aikaa selvitetty myös osakkeiden saattamista verotuksellisesti samanarvoiseen asemaan rahastojen kanssa niin kutsutun sijoitussäästötilin tai osakesäästötilin avulla. Siinä verokohtelu olisi todennäköisesti samanlainen kuin rahastoissa, eli tilin sisällä voisi tehdä sijoituspäätöksiä, mutta veroja maksettaisiin vasta varoja nostettaessa. Tänään valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi tavoittelevansa tilin toteuttamista.

Sijoitussäästötili tekisi suorasta osakesijoittamisesta houkuttelevampaa. Tämän takia uskon, että se yleisesti lisäisi kiinnostusta osakesäästämistä ja talouden ilmiöitä kohtaan. Tästä hyötyisi koko Suomi. Maassamme on nimittäin huutava tarve arkipäivän talousosaamiselle. Esimerkiksi nuorista suurin osa tahtoisikin lisää talousopetusta kouluihin. Sijoitussäästötili noudattaisi myös hyvän verotuksen periaatteita, koska sen jälkeen eri sijoitusmuodot olisivat tasavertaisemmassa asemassa. Verohyöty kohdistuisi nimenomaan piensijoittajille, eli suomalaisille palkansaajille, jotka säästävät arvopapereihin.

Tavoite on hyvinvoiva yhteiskunta. Hyvinvoinnin edellytys on korkea elintaso. Elintason määrittää talouskasvu. Talouskasvun ainoat kestävät lähteet ovat teknologian kehitys, inhimillisen pääoman kasvu eli parempi osaaminen sekä (reaali)pääoman kertyminen. Reaalipääoman kertymisen pitkällä aikavälillä määrittää säästämisaste. Tuottava säästäminen eli sijoittaminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi ja kiinnostavaksi. Verotuksen esteet omaehtoiselle säästämiselle kannattaa purkaa. Vauras yhteiskunta voi paremmin kuin köyhä. Annetaan suomalaisille yksi lisämahdollisuus vaurastua!

]]>
46 http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252288-kapitalismi-kannattaa-sijoitussaastotili-olisi-hyodyksi-suomelle#comments Raha Sijoitussäästötili Talous Verot Wed, 14 Mar 2018 17:57:51 +0000 Ville Valkonen http://villekalervovalkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252288-kapitalismi-kannattaa-sijoitussaastotili-olisi-hyodyksi-suomelle
EU:n alettava verottaa sosiaalisen median käyttöä! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252268-eun-alettava-verottaa-sosiaalisen-median-kayttoa <p>Sosiaalisen median pääasialliset toimijat Facebook ja Google (YouTube) ovat Amerikasta kuten tiedämme. Lisäksi tiedämme että Facebook ja Google tekevät yhtiöinä maailman parasta liiketaloudellista tulosta.<br /><br />Herää kysymys, miksi sallimme sosiaalisen median tuottojen valuvan suoraan Amerikkaan? Esitän, että Euroopan unionin pitää asettaa vero sosiaalisen median mammuttiyhtiöille. Sosiaalisen median vero olisi käyttäjämääriin ja yhtiöiden liiketaloudelliseen voittoon perustuva. Emme voi tosiaan sallia enää tätä tilannetta, että omien mediasisältöjemme perusteella tehdään rahaa Amerikassa.<br /><br />On korkea aika neuvotella sosiaalisen mediayhtiöiden kanssa sopimus EU-alueelle verotuskäytännöstä, koska se on eurooppalaisten etu. Amerikkalaiset some-palvelut pitää blokata Euroopan unionin alueelta, mikäli he eivät suostu neuvottelemaan asiasta.<br /><br />Tarvitsemme Eurooppaan oman sosiaalisen mediapalvelun, joka voisi olla varioituva käyttäjän mukaan eli samassa sovelluksessa olisi palvelut ykstyisviestinnästä WhatsApp ja joukkoviestintään kuten Twitter.<br /><br />Ps. Inspiroidun kirjoittamaan tämän verotus-ideani nyt blogiini, kun luin&nbsp; tämän blogikirjoituksen:</p><p>&nbsp;<a href="https://ahjocomms.fi/2018/03/eettinen-somekansalainen-boikotoi-silloinkin-kun-se-ei-ole-helppoa/" target="_blank">https://ahjocomms.fi/2018/03/eettinen-somekansalainen-boikotoi-silloinkin-kun-se-ei-ole-helppoa/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalisen median pääasialliset toimijat Facebook ja Google (YouTube) ovat Amerikasta kuten tiedämme. Lisäksi tiedämme että Facebook ja Google tekevät yhtiöinä maailman parasta liiketaloudellista tulosta.

Herää kysymys, miksi sallimme sosiaalisen median tuottojen valuvan suoraan Amerikkaan? Esitän, että Euroopan unionin pitää asettaa vero sosiaalisen median mammuttiyhtiöille. Sosiaalisen median vero olisi käyttäjämääriin ja yhtiöiden liiketaloudelliseen voittoon perustuva. Emme voi tosiaan sallia enää tätä tilannetta, että omien mediasisältöjemme perusteella tehdään rahaa Amerikassa.

On korkea aika neuvotella sosiaalisen mediayhtiöiden kanssa sopimus EU-alueelle verotuskäytännöstä, koska se on eurooppalaisten etu. Amerikkalaiset some-palvelut pitää blokata Euroopan unionin alueelta, mikäli he eivät suostu neuvottelemaan asiasta.

Tarvitsemme Eurooppaan oman sosiaalisen mediapalvelun, joka voisi olla varioituva käyttäjän mukaan eli samassa sovelluksessa olisi palvelut ykstyisviestinnästä WhatsApp ja joukkoviestintään kuten Twitter.

Ps. Inspiroidun kirjoittamaan tämän verotus-ideani nyt blogiini, kun luin  tämän blogikirjoituksen:

 https://ahjocomms.fi/2018/03/eettinen-somekansalainen-boikotoi-silloinkin-kun-se-ei-ole-helppoa/

]]>
2 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252268-eun-alettava-verottaa-sosiaalisen-median-kayttoa#comments Euroopan unioni Facebook Google Sosiaalinen media Talous Wed, 14 Mar 2018 13:04:07 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252268-eun-alettava-verottaa-sosiaalisen-median-kayttoa
Eikö suomalaisia yrittäjiä ALV-raja kiinnosta? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta <p>&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä käynnissä on <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">kansalaisaloite</a>, jonka tavoitteena on vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nostaminen 50 000:n euroon. Kyse ei ole käsittääkseni edes ensimmäisestä kerrasta, kun vastaavaa yritetään. Vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nosto olisi erinomainen toimi yrittäjyyteen kannustamiseen sekä pienyrittäjyyden tukemiseen. Nykyhallituksemme on lähinnä jakanut raippaa vähäosaisille sekä suhmuroinut suurten toimijoiden hyväksi ja jotenkin tuntuu kummalliselle, ettei&nbsp;<em>yhtään mitään&nbsp;</em>ole tehty pienyrittäjyyden helpottamiseksi.&nbsp;</p><p>Samoin minua hämmästyttää myös se, kuinka passiivisia yrittäjät ovat olleet. Meidän ei tarvitse Viroa kauemmaksi katsoa, kun näemme jo positiviisen esimerkin. Monista muista maista puhumattakaan. Nyrkkiä kyllä tässä maassa osataan taskussa puida, mutta kun konkreettinen aloite olisi käsillä, mitään ei tapahdu. Vai onko se niin, että tässä maassa yrittäjätkin näkevät (muiden) yrittäjyyden ongelmana ja markkinoille tulemisen esteiden purkamisen itselleen haitallisena kilpailuna?</p><p>Oli miten oli, käykäähän edes tämän tekstin lukijat allekirjoittamassa tuo <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2669">aloite</a>.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tällä hetkellä käynnissä on kansalaisaloite, jonka tavoitteena on vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nostaminen 50 000:n euroon. Kyse ei ole käsittääkseni edes ensimmäisestä kerrasta, kun vastaavaa yritetään. Vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverorajan nosto olisi erinomainen toimi yrittäjyyteen kannustamiseen sekä pienyrittäjyyden tukemiseen. Nykyhallituksemme on lähinnä jakanut raippaa vähäosaisille sekä suhmuroinut suurten toimijoiden hyväksi ja jotenkin tuntuu kummalliselle, ettei yhtään mitään ole tehty pienyrittäjyyden helpottamiseksi. 

Samoin minua hämmästyttää myös se, kuinka passiivisia yrittäjät ovat olleet. Meidän ei tarvitse Viroa kauemmaksi katsoa, kun näemme jo positiviisen esimerkin. Monista muista maista puhumattakaan. Nyrkkiä kyllä tässä maassa osataan taskussa puida, mutta kun konkreettinen aloite olisi käsillä, mitään ei tapahdu. Vai onko se niin, että tässä maassa yrittäjätkin näkevät (muiden) yrittäjyyden ongelmana ja markkinoille tulemisen esteiden purkamisen itselleen haitallisena kilpailuna?

Oli miten oli, käykäähän edes tämän tekstin lukijat allekirjoittamassa tuo aloite

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
23 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta#comments Arvonlisävero Talous Verotus Yrittäjyys Wed, 07 Mar 2018 04:06:00 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251560-eiko-suomalaisia-yrittajia-alv-raja-kiinnosta
Tuhat työpaikkaa pelialalle Kajaaniin viidessä vuodessa? http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251559-tuhat-tyopaikkaa-pelialalle-kajaaniin-viidessa-vuodessa <p>Tämän aamun Kainuun Sanomissa on laaja artikkeli pelialasta Kajaanissa ja entisen roviolaisen Peter Vesterbackan vierailusta ja suunnitelmista täällä.&nbsp; Pelialan työllisyystavoite lyötiin lukkoon, kun Vesterbacka oli Kajaanin CEMIS:in, Kainuun liiton, Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan vieraana tämän viikon alussa.</p><p><a href="http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142693-peliteollisuus-ei-ole-leikin-asia-varsinkaan-taalla-kajaanissa">Kirjoitin </a>jo lähes viisi vuotta sitten, ettei peliala ole leikin asia varsinkaan täällä Kajaanissa ja vaikka aamun KS muuta väittääkin, niin jo tuolloin Kajaanissa pelialan työpaikkoja oli satakunta - tänään kaksi suurinta alan yritystä työllistää yksin sen sata ihmistä (ja vähän ylikin, vaikka lehdessä väitetään alan työpaikkojen määräksi sata kokonaisuudessaan. Mutta pieni pessimistinen tilastovirhe ei ole pääasia vaan se, että nyt ollaan hakemassa suurta kasvua.&nbsp;</p><p>Vesterbacka on kokoamassa 50 000 opiskelija-asunnon rakentamishanketta. Porissa ollaan jo etenemässä Jyväskylän sekä Rovaniemen seuratessa&nbsp; ja Vesterbackan mukaan Kajaanin peliala sekä Vuokatti Sport mahtuisivat mukaan. Ajatuksena on kaupata suomalaista koulutusta Aasiaan ja saada tuhansia opiskelijoita varsinkin Intiasta ja Kiinasta. Yksin Intiasta pitäisi saada maahamme vuosittain 10 000 opisjelijaa.&nbsp; Ajatus on mielenkiintoinen, mutta mitään kauhean konkreettista ei ainakaan uutisoinnista selviä. Vesterbacka on visionääri ja suurten linjojen mies, mutta tosiasia on se, että mikäli täällä ei ryhdytä&nbsp;<em>aktiivisiin toimiin</em>, niin suunnitelmat ovat suunnitelmia ja sellaisiksi jäävät.</p><p>On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että Kajaanin ammattikorkeakoulu on ollut ratkaisevassa asemassa siinä, että meillä ylipäätään on pelialan yrityksiä ja Kajaani on väestöpohjaan nähden valtakunnan ykköskaupunki tältä osin. Edelleenkin lähes joka kymmenes yritys löytyy täältä Nälkämaan sydämestä ja useampikin yritys kasvaa ja rekrytoi väkeä par&acute;aikaa. Muutamassa vuodessa meille on noussut tyhjästä ja vakiintunut ala, jonka työllisyys- ja talousvaikutukset ovat merkittäviä, mutta josta edelleenkään suuri osa kainuulaisista ei tiedä mitään - hyvä jos on kuullutkaan.&nbsp;</p><p>Mutta tosiasia on se, että pienellä suuruudenhulluudella saa usein yhtä sun toista aikaiseksi ja jos ei yritä, ei voi onnistua. Kajaanissa on jo tähän mennessä tehty jotain sellaista, mitä monet pitivät mahdottomana ja mille monet aivan kaupunkimme johtavia poliittikkoja myöten naureskelivat. Mutta niin vain on käynyt, että nuo kalkkeutuneimmatkin harmaahapset alkavat ymmärtää, että kyse on isoista rahoista ja oikeista työpaikoista.&nbsp;</p><p>Kävi miten kävi, niin pelialan kasvu jatkuu täällä Kajaanissa voimakkaana ja se jo yksin luo ja ylläpitää positiivista kehitystä. Sen varaan on hyvä rakentaa vähän suurempiakin suunnitelmia ja koko maallemme tärkeää olisi saada kansainvälisistä muuttovirroista tänne nimenomaan koulutettuja ja yrittelijäitä ihmisiä. Sellaisia hankkeita ei voi kuin pitää kannatettavina. Toivottavasti tästä kuullaan pian lisää. Tyhjänpäiväisiä julkilausumia on tässä maassa kuultu aivan tarpeeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Palautetta voi lähettää osoitteeseen&nbsp;<a class="mailto" href="mailto:vpleivo@gmail.com">vpleivo@gmail.com</a></p><p><br />Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta" target="_blank">Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.facebook.com/Veli-Pekka-Leivo-256153654500775/" target="_blank">Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo</a>&nbsp;- siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän aamun Kainuun Sanomissa on laaja artikkeli pelialasta Kajaanissa ja entisen roviolaisen Peter Vesterbackan vierailusta ja suunnitelmista täällä.  Pelialan työllisyystavoite lyötiin lukkoon, kun Vesterbacka oli Kajaanin CEMIS:in, Kainuun liiton, Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan vieraana tämän viikon alussa.

Kirjoitin jo lähes viisi vuotta sitten, ettei peliala ole leikin asia varsinkaan täällä Kajaanissa ja vaikka aamun KS muuta väittääkin, niin jo tuolloin Kajaanissa pelialan työpaikkoja oli satakunta - tänään kaksi suurinta alan yritystä työllistää yksin sen sata ihmistä (ja vähän ylikin, vaikka lehdessä väitetään alan työpaikkojen määräksi sata kokonaisuudessaan. Mutta pieni pessimistinen tilastovirhe ei ole pääasia vaan se, että nyt ollaan hakemassa suurta kasvua. 

Vesterbacka on kokoamassa 50 000 opiskelija-asunnon rakentamishanketta. Porissa ollaan jo etenemässä Jyväskylän sekä Rovaniemen seuratessa  ja Vesterbackan mukaan Kajaanin peliala sekä Vuokatti Sport mahtuisivat mukaan. Ajatuksena on kaupata suomalaista koulutusta Aasiaan ja saada tuhansia opiskelijoita varsinkin Intiasta ja Kiinasta. Yksin Intiasta pitäisi saada maahamme vuosittain 10 000 opisjelijaa.  Ajatus on mielenkiintoinen, mutta mitään kauhean konkreettista ei ainakaan uutisoinnista selviä. Vesterbacka on visionääri ja suurten linjojen mies, mutta tosiasia on se, että mikäli täällä ei ryhdytä aktiivisiin toimiin, niin suunnitelmat ovat suunnitelmia ja sellaisiksi jäävät.

On kuitenkin tärkeä ymmärtää, että Kajaanin ammattikorkeakoulu on ollut ratkaisevassa asemassa siinä, että meillä ylipäätään on pelialan yrityksiä ja Kajaani on väestöpohjaan nähden valtakunnan ykköskaupunki tältä osin. Edelleenkin lähes joka kymmenes yritys löytyy täältä Nälkämaan sydämestä ja useampikin yritys kasvaa ja rekrytoi väkeä par´aikaa. Muutamassa vuodessa meille on noussut tyhjästä ja vakiintunut ala, jonka työllisyys- ja talousvaikutukset ovat merkittäviä, mutta josta edelleenkään suuri osa kainuulaisista ei tiedä mitään - hyvä jos on kuullutkaan. 

Mutta tosiasia on se, että pienellä suuruudenhulluudella saa usein yhtä sun toista aikaiseksi ja jos ei yritä, ei voi onnistua. Kajaanissa on jo tähän mennessä tehty jotain sellaista, mitä monet pitivät mahdottomana ja mille monet aivan kaupunkimme johtavia poliittikkoja myöten naureskelivat. Mutta niin vain on käynyt, että nuo kalkkeutuneimmatkin harmaahapset alkavat ymmärtää, että kyse on isoista rahoista ja oikeista työpaikoista. 

Kävi miten kävi, niin pelialan kasvu jatkuu täällä Kajaanissa voimakkaana ja se jo yksin luo ja ylläpitää positiivista kehitystä. Sen varaan on hyvä rakentaa vähän suurempiakin suunnitelmia ja koko maallemme tärkeää olisi saada kansainvälisistä muuttovirroista tänne nimenomaan koulutettuja ja yrittelijäitä ihmisiä. Sellaisia hankkeita ei voi kuin pitää kannatettavina. Toivottavasti tästä kuullaan pian lisää. Tyhjänpäiväisiä julkilausumia on tässä maassa kuultu aivan tarpeeksi.

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com


Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo - siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

]]>
2 http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251559-tuhat-tyopaikkaa-pelialalle-kajaaniin-viidessa-vuodessa#comments Kainuu Kajaani Kajaanin ammattikorkeakoulu Peliteollisuus Talous Thu, 01 Mar 2018 03:50:39 +0000 Veli-Pekka Leivo http://vpleivo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251559-tuhat-tyopaikkaa-pelialalle-kajaaniin-viidessa-vuodessa