hallitus http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132337/all Wed, 15 May 2019 23:01:03 +0300 fi Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
1 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:01:03 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:01:02 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:00:58 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Kentän hyytävä viesti kepun johdolle: emme äänestä...tai äänestämme persuja http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275979-kentan-hyytava-viesti-kepun-johdolle-emme-aanestatai-aanestamme-persuja <p>Minulla on paljon tuttavia ja jopa ystäviä kepusta.</p><p>Joskus on aivan hupaisaa ja hyödyllistä pitää suunsa kiinni ja kuunnella mitä heillä on sanottavaa. Siinä voi oppia.</p><p>Tällä kertaa keskusteluissa oli uusi sävy: suuttumus.</p><p>Eräs kepulainen tuttavani totesi, että nyt puolueelle käy huonosti!</p><p>Se, että mennään puna-hallitukseen on alkanut hiertämään kovasti kengässä samalla kuin useat vanhat asiat ovat alkaneet ärsyttämään uudestaan.</p><p>Miksi puoluekokous on syksyllä ja eräs tietty nainen ei voi osallistua puheenjohtajavaaliin? Miksi vanhat johtajat on sysätty pois? Entä miksi nyt mennään punaiseen sosialistihallitukseen vaikka äsken oltiin niin kovasti oikealla?</p><p>Kepu-ystäväni uumoili, että kepulle käy kuten viime presidentinvaaleissa.</p><p>Kökköösesti.</p><p>Voi olla niin, että sen yhdenkin paikan saaminen on vaikeaa. Ihmiset jäävät kotiin tai sitten pahimmoikseen äänestävät PS-puoluetta. &nbsp;</p><p>&rdquo;&hellip;<em>sinne ei auta nyt mitkään mutinat vaan selvä viesti. Juhan aika on mennyt eikä velkahallitukseen lähetä&hellip;ehkä se ääni persuille voi olla se viimeinen hätähuuto, joka herättää kentän&hellip;</em>&rdquo;</p><p>Ystäväni kuitenkin totesi, että vaikka äänestävätkin persuja niin se on vaan tämän kerran)))</p><p>Harmi!</p><p><strong>Säätytalon vero-ja velkaorgiat</strong></p><p>Jäin fundeeraamaan sitä mitä kuulin. Kokeiden korjaus unohtui hetkeksi.</p><p>Ehkäpä äänestyslakko tai PS:n äänestäminen on paras viesti, sillä Säätytalolla on nyt sellainen &rdquo;hype&rdquo; että sinne ei järjen ääni kuulu. Kepun kentän pitää antaa kova pamaus että seisahtavat.</p><p>Syytä on. Uudet verosuunnitelmat ovat järkyttäviä ja tyrmääviä. Haittaverojen keksimisessä on oltu todella kekseliäitä. Samoin nyt otetaan velkaa kuin viimeistä päivää.</p><p>Tarkoituksena on ilmeisesti järjestää jonkinlainen tuomiopäivän juhla.</p><p>Pöytä koreaksi ja tukia kaikille&hellip;paitsi eläkeläisille, koulutukseen, perheille ja yrittäjille.</p><p>Arto Luukkanen</p><p>PS. Tänään äänestämään!!!! PS ei nuku!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla on paljon tuttavia ja jopa ystäviä kepusta.

Joskus on aivan hupaisaa ja hyödyllistä pitää suunsa kiinni ja kuunnella mitä heillä on sanottavaa. Siinä voi oppia.

Tällä kertaa keskusteluissa oli uusi sävy: suuttumus.

Eräs kepulainen tuttavani totesi, että nyt puolueelle käy huonosti!

Se, että mennään puna-hallitukseen on alkanut hiertämään kovasti kengässä samalla kuin useat vanhat asiat ovat alkaneet ärsyttämään uudestaan.

Miksi puoluekokous on syksyllä ja eräs tietty nainen ei voi osallistua puheenjohtajavaaliin? Miksi vanhat johtajat on sysätty pois? Entä miksi nyt mennään punaiseen sosialistihallitukseen vaikka äsken oltiin niin kovasti oikealla?

Kepu-ystäväni uumoili, että kepulle käy kuten viime presidentinvaaleissa.

Kökköösesti.

Voi olla niin, että sen yhdenkin paikan saaminen on vaikeaa. Ihmiset jäävät kotiin tai sitten pahimmoikseen äänestävät PS-puoluetta.  

”…sinne ei auta nyt mitkään mutinat vaan selvä viesti. Juhan aika on mennyt eikä velkahallitukseen lähetä…ehkä se ääni persuille voi olla se viimeinen hätähuuto, joka herättää kentän…

Ystäväni kuitenkin totesi, että vaikka äänestävätkin persuja niin se on vaan tämän kerran)))

Harmi!

Säätytalon vero-ja velkaorgiat

Jäin fundeeraamaan sitä mitä kuulin. Kokeiden korjaus unohtui hetkeksi.

Ehkäpä äänestyslakko tai PS:n äänestäminen on paras viesti, sillä Säätytalolla on nyt sellainen ”hype” että sinne ei järjen ääni kuulu. Kepun kentän pitää antaa kova pamaus että seisahtavat.

Syytä on. Uudet verosuunnitelmat ovat järkyttäviä ja tyrmääviä. Haittaverojen keksimisessä on oltu todella kekseliäitä. Samoin nyt otetaan velkaa kuin viimeistä päivää.

Tarkoituksena on ilmeisesti järjestää jonkinlainen tuomiopäivän juhla.

Pöytä koreaksi ja tukia kaikille…paitsi eläkeläisille, koulutukseen, perheille ja yrittäjille.

Arto Luukkanen

PS. Tänään äänestämään!!!! PS ei nuku!

]]>
44 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275979-kentan-hyytava-viesti-kepun-johdolle-emme-aanestatai-aanestamme-persuja#comments Eurovaalit hallitus Tue, 14 May 2019 21:12:52 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275979-kentan-hyytava-viesti-kepun-johdolle-emme-aanestatai-aanestamme-persuja
Eduskuntavaaleista EU-vaaleihin: vastakkainasettelua vai yhteistyötä http://pekkashemeikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275919-eduskuntavaaleista-eu-vaaleihin-vastakkainasettelua-vai-yhteistyota <p>Suomen eduskuntavaalien tulosta voi lukea kolmen eri suunnan voittona. Näistä kaksi edustivat tyytymättömyyttä ja yksi tyytyväisyyttä. Mielenkiintoinen voittajien kolmio.</p><p>Suurin voittaja oli punavihreä oppositio SDP:n johdolla, joka halusi vähentää sosiaalista turvattomuutta ja nopeuttaa toimia ilmastonmuutosta vastaan. Toinen voittaja, perussuomalaiset olivat myös tyytymättömiä, mutta he tarjosivat äänestäjille uudistusten sijaan jarruttamista ja käpertymistä sisäänpäin. Kokoomuksen torjuntavoitto osoitti, että eriarvoisuuden tunteista huolimatta paljon on myös niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen politiikkaan. Keskustan vuoro oli hävitä äänet tälle kärkikolmikolle.</p><p>Vaalitulos eli tyytymättömien kaksikolmasosaa kuvastaa syvää tyytymättömyyttä yhteiskunnan nykysuuntaa kohtaan toteutuneesta talouskasvusta huolimatta. Punavihreiden ja perussuomalaisten ehdottamat lääkkeet eroavat täysin toisistaan, mutta yhteistä on huoli siitä, minkä koetaan jäävän globalisaation jalkoihin.</p><p>Suomen vaalitulos käy hyvin yhteen yleiseurooppalaisen polarisaation kanssa. Perinteiset poliittiset voimat pirstaloituvat suurista keskisuuriksi, laidat vahvistuvat samalle tasolle. Jos tätä muutosta yrittää analysoida perinteisellä oikeisto-vasemmisto -kehikolla, ei pääse oikein mihinkään.</p><p>EU-yhteistyö on eräänlainen positiivisen yhteistyön laboratorio maailmassa. Kolmen viikon päästä yli 500 miljoonalla ihmisellä on mahdollisuus äänestää uudesta parlamentista. Myös siellä päätetään mihin suuntaan jatketaan &ndash; yhteistyön vai vastakkainasettelun. Yhteishenki vaatii, että kaikkia kuunnellaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen eduskuntavaalien tulosta voi lukea kolmen eri suunnan voittona. Näistä kaksi edustivat tyytymättömyyttä ja yksi tyytyväisyyttä. Mielenkiintoinen voittajien kolmio.

Suurin voittaja oli punavihreä oppositio SDP:n johdolla, joka halusi vähentää sosiaalista turvattomuutta ja nopeuttaa toimia ilmastonmuutosta vastaan. Toinen voittaja, perussuomalaiset olivat myös tyytymättömiä, mutta he tarjosivat äänestäjille uudistusten sijaan jarruttamista ja käpertymistä sisäänpäin. Kokoomuksen torjuntavoitto osoitti, että eriarvoisuuden tunteista huolimatta paljon on myös niitä, jotka ovat tyytyväisiä nykyiseen politiikkaan. Keskustan vuoro oli hävitä äänet tälle kärkikolmikolle.

Vaalitulos eli tyytymättömien kaksikolmasosaa kuvastaa syvää tyytymättömyyttä yhteiskunnan nykysuuntaa kohtaan toteutuneesta talouskasvusta huolimatta. Punavihreiden ja perussuomalaisten ehdottamat lääkkeet eroavat täysin toisistaan, mutta yhteistä on huoli siitä, minkä koetaan jäävän globalisaation jalkoihin.

Suomen vaalitulos käy hyvin yhteen yleiseurooppalaisen polarisaation kanssa. Perinteiset poliittiset voimat pirstaloituvat suurista keskisuuriksi, laidat vahvistuvat samalle tasolle. Jos tätä muutosta yrittää analysoida perinteisellä oikeisto-vasemmisto -kehikolla, ei pääse oikein mihinkään.

EU-yhteistyö on eräänlainen positiivisen yhteistyön laboratorio maailmassa. Kolmen viikon päästä yli 500 miljoonalla ihmisellä on mahdollisuus äänestää uudesta parlamentista. Myös siellä päätetään mihin suuntaan jatketaan – yhteistyön vai vastakkainasettelun. Yhteishenki vaatii, että kaikkia kuunnellaan.

 

]]>
0 http://pekkashemeikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275919-eduskuntavaaleista-eu-vaaleihin-vastakkainasettelua-vai-yhteistyota#comments Eduskuntavaalit Europarlamentti Eurovaalit hallitus Mon, 13 May 2019 12:00:21 +0000 Pekka Shemeikka http://pekkashemeikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275919-eduskuntavaaleista-eu-vaaleihin-vastakkainasettelua-vai-yhteistyota
Sipilä ei ollut huono pääministeri http://jperttula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275917-sipila-ei-ollut-huono-paaministeri <p>Nyt kun hieman pelonsekaisin tuntein seuraan vasemmistohallituksen syntymistä, niin alkaa tuntua siltä, että oikeastaan Sipilä johti kohtuullisen hyvin maata. Toki hän teki raskaita virheitä, kuten kutsui pakolaiset maahan. Mutta hän osasi myös käyttää järkeään ja korjata virheitään. Kunnon insinöörinä hän hoiti tehtäviä asiakeskeisesti. Tulevaa hallitusta näyttäisi ohjaavan ideologiat, tasa-arvo, ilmastomuutos ja avoimet rajat. Pragmaattisen politiikan korvaaminen ideologialla on usein tuottanut tuhoisan lopputuloksen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kun hieman pelonsekaisin tuntein seuraan vasemmistohallituksen syntymistä, niin alkaa tuntua siltä, että oikeastaan Sipilä johti kohtuullisen hyvin maata. Toki hän teki raskaita virheitä, kuten kutsui pakolaiset maahan. Mutta hän osasi myös käyttää järkeään ja korjata virheitään. Kunnon insinöörinä hän hoiti tehtäviä asiakeskeisesti. Tulevaa hallitusta näyttäisi ohjaavan ideologiat, tasa-arvo, ilmastomuutos ja avoimet rajat. Pragmaattisen politiikan korvaaminen ideologialla on usein tuottanut tuhoisan lopputuloksen.

]]>
14 http://jperttula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275917-sipila-ei-ollut-huono-paaministeri#comments hallitus Mon, 13 May 2019 11:32:48 +0000 Juhani Perttu http://jperttula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275917-sipila-ei-ollut-huono-paaministeri
Viher-Ruotsalainen Kansanvaltuuskunta ja Antti-parka http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275888-viher-ruotsalainen-kansanvaltuuskunta-ja-antti-parka <p>Viisas naapurin rouva otti minua toissapäivänä kiinni olkapäästä ja päivitteli minulle viisaasti.</p><p>Hän ei harrasta politiikkaa mutta totesi että ei ymmärrä sitä, että jos kansa on äänestänyt puolueet jonkinlaiseen järjestykseen &ndash; niin sitten joku pösö asettaa ne toiseen järjestykseen.&nbsp;</p><p>Että miten hän voi neuvoa nuoria äänestämään vaaleissa, jos äänestämisellä ei ole väliä??</p><p>Hyviä huomioita.</p><p>Hän ei ole ollut ainoa. Tätä samaa viestiä on kerrattu toreilla ja turuilla sen jälkeen kun Antti Rinne kertoi kokoavansa jonkinlaista uutta hallitusta eli viher-ruotsalaista Kansanvaltuuskuntaa.</p><p>Nekin, jotka eivät ole äänestäneet perussuomalaisia ovat nyt &ndash; ranskaksi sanottuna &ndash; raivoissaan. Entä mitä siellä hallitusneuvotteluissa oikein tapahtuu? Kuka lobbaa ja mitä? Mitä tämä nykyajan kansanvaltuuskunnan Työväen pääneuvosto puuhailee? Kuka siellä määrää? Miksi ei kansan tekemää vaalitulosta kunnioiteta? Onko siellä taas ulkomaalaisia herroja kertomassa sitä mitä meidän pitäisi tehdä?</p><p><strong>Hallitusneuvottelujen saalinjako &ndash; kokoomusta harmittaa</strong></p><p>Kaikkiin kysymyksiin voi vastata kohtalokkaasti kyllä. Säätytalossa näytellään ensi viikolla merkillistä teatterikappaletta.</p><p>Ensi viikolla Säätytalolla lobbarit kiertelevät poliitikkojen keskuudessa kuin isäntäsudet ja junttaavat omia tavoitteitaan hallitusohjelmaan. Kyseessä on saalinjako, jossa uhrina on Suomen kansa. Vihreät ja SDP hykertelevät uusien verojen kanssa (alkaen siitä, että saunominen menisi verolle) ja Kepu sommittelee maakuntauudistuksensa ylösnousemusta.&nbsp; Tämän saalinnjaon tavoitteet ja hallituspelurit ovat merkillisiä. Dan Koivulaakso miettii miten hän hallinnoisi &rdquo;sioksi&rdquo; kutsumiaan poliiseja samalla kun talouselämässä yrittäjät saavat kylmää ja armotonta kyytiä. Eläkeläiset on unohdettu sen satkunsa kanssa.</p><p>Säätytalon tärkein kysymys ensi viikolla on: mitä tästä uhrista saa irti?</p><p>Rannalle jätetty kokoomus nosti äläkän siitä, että hallitusneuvotteluihin osallistuu SAK:n lobbareita ja niinpä vihreiden viestintätoimisto Milttonin osakas ja johtava asiantuntija jättäytyi pois keskusteluista.</p><p>Kokoomuksella on kuitenkin musta historia lobbareiden käyttämisestä; se tilasi ja maksoi valtion rahoista yhdysvaltalaisen McKinsey &amp; Company tekemään vuoden 2011 hallitusohjelmaa.</p><p>Jo ajatus siitä, että jokin ulkomaalainen taho laatisi Suomelle sen hallituksen politiikan suuntaviivoja, haiskahtaa mielestäni maanpetokselta.</p><p><strong>Kansanvaltuuskunta syntyy ruplien voimalla?</strong></p><p>Hallitusneuvotteluissa ei henkistä orjailua ei kuitenkaan edes hävetä; yhteydet ulkovaltoihin eivät haittaa. Antti Rinteen Viher-Ruotsalaisen Kansanvaltuuskunnan synnyssä auttaa Venäjältä rahakkaita toimeksiantoja saanut lobbari-yhtiö. (<a href="https://www.verkkouutiset.fi/te-venajan-kaasuputkea-lobbaavat-mukana-hallitusneuvotteluissa/?fbclid=IwAR0kIRCaaWS87B1xJ0sO5Q3Ja-vzqdlgZmv3Y4udtrhH1xjNFxkI5jCCg1k">https://www.verkkouutiset.fi/te-venajan-kaasuputkea-lobbaavat-mukana-hallitusneuvotteluissa/?fbclid=IwAR0kIRCaaWS87B1xJ0sO5Q3Ja-vzqdlgZmv3Y4udtrhH1xjNFxkI5jCCg1k</a>).</p><p>Nämä lobbarifirmat eivät kulje Suomen lipun alla vaan ovat &rdquo;palkkasotureita&rdquo;; joka palvelevat eniten maksavia. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että niiden toimeksiantajilla on hämäränoloinen RKP tausta. Venäjän jättihankkeeseen palkattua <em>Rud Pedersen</em>-nimistä yhtiötä edustavat &rdquo;ärkoopeen&rdquo; Marcus Rantala ja SDP:ta edustava Matias Mäkynen. Onko kyseessä ruplaperäinen operaatio vai myydäänkö Suomelle peräti myös ranskalaisia hävittäjiä, on vielä epävarmaa. Kuka maksaa ja kenelle? Onko Venäjän rahaa ja vaikutusvaltaa mukana? Kaikuuko hallitusohjelmassa Moskovan ääni?</p><p><strong>Suomen hallitusohjelman pitäisi olla suomalaisten tekemä!</strong></p><p>Tulevan viher-ruotsalaisen kansanvaltuuskunnan alku ei näytä hyvältä.</p><p>Antti parka!</p><p>Voidaan epäillä, että ensi viikolla Säätytalolla ideologia kukkii ainoastaan verottamisen korottamisessa ja laajentamisessa ja käytännöllisyys kukkii ainoastaan rahallisten etujen valvomisessa. On hyvin luultavaa, että rupla &amp; kruunu vaihtavat omistajaa samalla kun Suomen kansa saa nautittavakseen sydämenpysäyttäviä veroja ja haittaveroja aina lentämisestä, saunanpolttoon, lihansyöntiin ja maidonjuontiin. Ja että hävittäjät on ostettava Ranskasta! Tai ulkopoliittisesti turvallisesta Ruotsista. &nbsp;</p><p>Onneksi ihmiset voivat osoittaa mieltään ja protestoida eurovaaleissa.</p><p>Ei nukuta! Äänestetään Antin viher-ruotsalaiselle kansanvaltuuskunnalle selvä viesti!</p><p>Sanotaan #150 kertaa Ei!</p><p>Arto Luukkanen</p><p>ps. Tässä oma vaaliohjelmani. <a href="https://www.artoluukkanen.net/eu-vaaliohjelma.html">https://www.artoluukkanen.net/eu-vaaliohjelma.html</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viisas naapurin rouva otti minua toissapäivänä kiinni olkapäästä ja päivitteli minulle viisaasti.

Hän ei harrasta politiikkaa mutta totesi että ei ymmärrä sitä, että jos kansa on äänestänyt puolueet jonkinlaiseen järjestykseen – niin sitten joku pösö asettaa ne toiseen järjestykseen. 

Että miten hän voi neuvoa nuoria äänestämään vaaleissa, jos äänestämisellä ei ole väliä??

Hyviä huomioita.

Hän ei ole ollut ainoa. Tätä samaa viestiä on kerrattu toreilla ja turuilla sen jälkeen kun Antti Rinne kertoi kokoavansa jonkinlaista uutta hallitusta eli viher-ruotsalaista Kansanvaltuuskuntaa.

Nekin, jotka eivät ole äänestäneet perussuomalaisia ovat nyt – ranskaksi sanottuna – raivoissaan. Entä mitä siellä hallitusneuvotteluissa oikein tapahtuu? Kuka lobbaa ja mitä? Mitä tämä nykyajan kansanvaltuuskunnan Työväen pääneuvosto puuhailee? Kuka siellä määrää? Miksi ei kansan tekemää vaalitulosta kunnioiteta? Onko siellä taas ulkomaalaisia herroja kertomassa sitä mitä meidän pitäisi tehdä?

Hallitusneuvottelujen saalinjako – kokoomusta harmittaa

Kaikkiin kysymyksiin voi vastata kohtalokkaasti kyllä. Säätytalossa näytellään ensi viikolla merkillistä teatterikappaletta.

Ensi viikolla Säätytalolla lobbarit kiertelevät poliitikkojen keskuudessa kuin isäntäsudet ja junttaavat omia tavoitteitaan hallitusohjelmaan. Kyseessä on saalinjako, jossa uhrina on Suomen kansa. Vihreät ja SDP hykertelevät uusien verojen kanssa (alkaen siitä, että saunominen menisi verolle) ja Kepu sommittelee maakuntauudistuksensa ylösnousemusta.  Tämän saalinnjaon tavoitteet ja hallituspelurit ovat merkillisiä. Dan Koivulaakso miettii miten hän hallinnoisi ”sioksi” kutsumiaan poliiseja samalla kun talouselämässä yrittäjät saavat kylmää ja armotonta kyytiä. Eläkeläiset on unohdettu sen satkunsa kanssa.

Säätytalon tärkein kysymys ensi viikolla on: mitä tästä uhrista saa irti?

Rannalle jätetty kokoomus nosti äläkän siitä, että hallitusneuvotteluihin osallistuu SAK:n lobbareita ja niinpä vihreiden viestintätoimisto Milttonin osakas ja johtava asiantuntija jättäytyi pois keskusteluista.

Kokoomuksella on kuitenkin musta historia lobbareiden käyttämisestä; se tilasi ja maksoi valtion rahoista yhdysvaltalaisen McKinsey & Company tekemään vuoden 2011 hallitusohjelmaa.

Jo ajatus siitä, että jokin ulkomaalainen taho laatisi Suomelle sen hallituksen politiikan suuntaviivoja, haiskahtaa mielestäni maanpetokselta.

Kansanvaltuuskunta syntyy ruplien voimalla?

Hallitusneuvotteluissa ei henkistä orjailua ei kuitenkaan edes hävetä; yhteydet ulkovaltoihin eivät haittaa. Antti Rinteen Viher-Ruotsalaisen Kansanvaltuuskunnan synnyssä auttaa Venäjältä rahakkaita toimeksiantoja saanut lobbari-yhtiö. (https://www.verkkouutiset.fi/te-venajan-kaasuputkea-lobbaavat-mukana-hallitusneuvotteluissa/?fbclid=IwAR0kIRCaaWS87B1xJ0sO5Q3Ja-vzqdlgZmv3Y4udtrhH1xjNFxkI5jCCg1k).

Nämä lobbarifirmat eivät kulje Suomen lipun alla vaan ovat ”palkkasotureita”; joka palvelevat eniten maksavia. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että niiden toimeksiantajilla on hämäränoloinen RKP tausta. Venäjän jättihankkeeseen palkattua Rud Pedersen-nimistä yhtiötä edustavat ”ärkoopeen” Marcus Rantala ja SDP:ta edustava Matias Mäkynen. Onko kyseessä ruplaperäinen operaatio vai myydäänkö Suomelle peräti myös ranskalaisia hävittäjiä, on vielä epävarmaa. Kuka maksaa ja kenelle? Onko Venäjän rahaa ja vaikutusvaltaa mukana? Kaikuuko hallitusohjelmassa Moskovan ääni?

Suomen hallitusohjelman pitäisi olla suomalaisten tekemä!

Tulevan viher-ruotsalaisen kansanvaltuuskunnan alku ei näytä hyvältä.

Antti parka!

Voidaan epäillä, että ensi viikolla Säätytalolla ideologia kukkii ainoastaan verottamisen korottamisessa ja laajentamisessa ja käytännöllisyys kukkii ainoastaan rahallisten etujen valvomisessa. On hyvin luultavaa, että rupla & kruunu vaihtavat omistajaa samalla kun Suomen kansa saa nautittavakseen sydämenpysäyttäviä veroja ja haittaveroja aina lentämisestä, saunanpolttoon, lihansyöntiin ja maidonjuontiin. Ja että hävittäjät on ostettava Ranskasta! Tai ulkopoliittisesti turvallisesta Ruotsista.  

Onneksi ihmiset voivat osoittaa mieltään ja protestoida eurovaaleissa.

Ei nukuta! Äänestetään Antin viher-ruotsalaiselle kansanvaltuuskunnalle selvä viesti!

Sanotaan #150 kertaa Ei!

Arto Luukkanen

ps. Tässä oma vaaliohjelmani. https://www.artoluukkanen.net/eu-vaaliohjelma.html.

]]>
25 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275888-viher-ruotsalainen-kansanvaltuuskunta-ja-antti-parka#comments Antti Rinteen hallitus hallitus Korruptio Sun, 12 May 2019 17:11:59 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275888-viher-ruotsalainen-kansanvaltuuskunta-ja-antti-parka
Jo puolet luottotiedottomista on siirtynyt äänestämään Perussuomalaisia http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275854-jo-puolet-luottotiedottomista-on-siirtynyt-aanestamaan-perussuomalaisia <p>Suomen politiikassa on ottamassa vallan syrjäytetyt kansalaiset, luottotiedottomat ja ulosotossa olevat ylivelkaiset, joita on jo puolimiljoonaa. Heidän edustus on vahva jo nykyisessä Eduskunnassa. Kiitos siitä Kepulle, Demareille ja Kokoomukselle, jotka ovat sivuuttaneet yksityisyrittäjät ja kuluttajat, heidän oikeusturvansa jo 28-vuotta, Esko Ahon hallituksesta ja Koiviston konklaavista lähtien.</p> <p>Väitän että, vähintään joka toinen luottotiedoton äänestää Perussuomalaisia, sillä ns. vanhat puolueet eivät puuttuneet ajoissa kuluttajien pikavippeihin ja velallisten oikeusturvan parantamiseen, vaan tukivat velkaa tyrkyttäviä pankkeja ja pikavippifirmoja. Poliitikot edesauttoivat lainsäädännöillä tätä kehitystä ja samalla ylikansallisia veroparatiisista operoivia perintäyhtiöitä. Tämä on se poliitikkojen luoma kansallinen uhka.&nbsp;</p> <p>Suomessa Perussuomalaiset, ja heidän kumppaninsa muualla Euroopassa, valtaan päästyään eivät tietenkään halua parantaa heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa, sillä se tarkoittaisi äänestäjien ja poliittisen vallan menetystä.&nbsp;</p> <p>Sama tilanne on useassa Euroopan maassa. Italiassa, Espanjassa, Kreikassa&hellip; Kiitos siitä ex-talouskomisaari Olli Rhenille. Hän onnistui pysäyttämään paikallisen yksityisyrittäjyyden ja loi samalla rajattomat mahdollisuudet ylikansallisille yhtiöille ja rahoittajille laajentua Euroopassa. Luoden useaan maahan monopoliaseman ylikansallisille ja paikallisille monopoliyhtiöille eri aloilla; palveluille, kaupalle, tuotannolle, rahoittajille ja medialle. Siitä seurasi paikallisten yksityisyritysten konkurssit ja paikallisten työttömyys. Kansalaisten kotien menetykset, asunnottomuus, nuorten syrjäytyminen, köyhyys, jatkuva työttömyys, tyytymättömyys ja arvojen koventuminen. Konservatiivisten arvojen nousun ja niiden arvoja korostavien puolueiden äänestämisen.</p> <p>Jos tulevat hallitukset, Suomessa ja Euroopassa, eivät puutu näihin kansalaisten, paikallisten yrittäjien ja valtion perusarvojen palauttamiseen ja parantamiseen, niin edessä on hitlereiden ja stalinien valtaan nousu. Euroopan ajautuminen totaaliseen hajoamiseen, josta seurauksena on Euroopan valtioiden sotilaallinen heikentyminen ja Venäjän vallan vahvistuminen ja todellinen sotilaallinen uhka valtioiden itsenäisyydelle.</p> <p>Tätä kehitystä on edesauttanut ulkomailta tullut rahoitus poliitikoille ja virkamiehille, niin Suomessa kuin muissa Euroopan valtioissa. Kymppitonnin ulkomaalaisella luottokortilla on voinut ostaa vieras valtio poliitikkoja ja virkamiehiä.&nbsp;</p> <p>Eikö Suomessa ole edes yhtä isänmaallista Eurooppalaista poliitikkoa tai mediaa, joka kertoisi omalla kasvolla ja äänellä tämän vaarallisen kehityksen? Vai eikö tätä ymmärretä?</p> <p>Älkää jättäkö ylivelkaisen kansalaisen ainoaksi haaveeksi uuden elämän aloittamiseksi sitä, että Suomen miehittäjä antaa velat anteeksi heti!</p> <p>Ehkä olisi parempi ottaa valtiolle velkaa ja maksaa kaikkien nyt ulosotossa olevien velallisten velat ja perustaa valtion perintäyhtiö, joka perisi ilman lisäkuluja. Velanantajille vastuu annettavasta velasta, ettei velkaa annettaisi sellaiselle henkilölle, joka velasta ei tuloillaan selviä, silloin velanantajalla ei ole oikeutta periä velkaa. Velkavankeus tuhoaa velallisen jo vuodessa yhteiskunnan ulkopuolelle, eli velkasaneerausajaksi yksi vuosi. Velan vakuuksien realisointi erityisen valvonnan alle, että yhtään realisointia ei tapahdu alihintaisesti. Konkurssipesänhoitajan määrää ja sitä valvoo erillinen riippumaton taho. &rdquo;Heikomman suoja&rdquo; otettava huomioon jokaisessa velkomusasiassa. Tavarakaupassa velan vakuutena vain ostettu tavara, muuta vakuutta siitä ei voi vaatia. Yrittäjälle oikeusturvavakuutus, joka kattaa myös yrittäjän konkurssitilanteessa. Tässä muutama vinkki näin alkajaiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen politiikassa on ottamassa vallan syrjäytetyt kansalaiset, luottotiedottomat ja ulosotossa olevat ylivelkaiset, joita on jo puolimiljoonaa. Heidän edustus on vahva jo nykyisessä Eduskunnassa. Kiitos siitä Kepulle, Demareille ja Kokoomukselle, jotka ovat sivuuttaneet yksityisyrittäjät ja kuluttajat, heidän oikeusturvansa jo 28-vuotta, Esko Ahon hallituksesta ja Koiviston konklaavista lähtien.

Väitän että, vähintään joka toinen luottotiedoton äänestää Perussuomalaisia, sillä ns. vanhat puolueet eivät puuttuneet ajoissa kuluttajien pikavippeihin ja velallisten oikeusturvan parantamiseen, vaan tukivat velkaa tyrkyttäviä pankkeja ja pikavippifirmoja. Poliitikot edesauttoivat lainsäädännöillä tätä kehitystä ja samalla ylikansallisia veroparatiisista operoivia perintäyhtiöitä. Tämä on se poliitikkojen luoma kansallinen uhka. 

Suomessa Perussuomalaiset, ja heidän kumppaninsa muualla Euroopassa, valtaan päästyään eivät tietenkään halua parantaa heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa, sillä se tarkoittaisi äänestäjien ja poliittisen vallan menetystä. 

Sama tilanne on useassa Euroopan maassa. Italiassa, Espanjassa, Kreikassa… Kiitos siitä ex-talouskomisaari Olli Rhenille. Hän onnistui pysäyttämään paikallisen yksityisyrittäjyyden ja loi samalla rajattomat mahdollisuudet ylikansallisille yhtiöille ja rahoittajille laajentua Euroopassa. Luoden useaan maahan monopoliaseman ylikansallisille ja paikallisille monopoliyhtiöille eri aloilla; palveluille, kaupalle, tuotannolle, rahoittajille ja medialle. Siitä seurasi paikallisten yksityisyritysten konkurssit ja paikallisten työttömyys. Kansalaisten kotien menetykset, asunnottomuus, nuorten syrjäytyminen, köyhyys, jatkuva työttömyys, tyytymättömyys ja arvojen koventuminen. Konservatiivisten arvojen nousun ja niiden arvoja korostavien puolueiden äänestämisen.

Jos tulevat hallitukset, Suomessa ja Euroopassa, eivät puutu näihin kansalaisten, paikallisten yrittäjien ja valtion perusarvojen palauttamiseen ja parantamiseen, niin edessä on hitlereiden ja stalinien valtaan nousu. Euroopan ajautuminen totaaliseen hajoamiseen, josta seurauksena on Euroopan valtioiden sotilaallinen heikentyminen ja Venäjän vallan vahvistuminen ja todellinen sotilaallinen uhka valtioiden itsenäisyydelle.

Tätä kehitystä on edesauttanut ulkomailta tullut rahoitus poliitikoille ja virkamiehille, niin Suomessa kuin muissa Euroopan valtioissa. Kymppitonnin ulkomaalaisella luottokortilla on voinut ostaa vieras valtio poliitikkoja ja virkamiehiä. 

Eikö Suomessa ole edes yhtä isänmaallista Eurooppalaista poliitikkoa tai mediaa, joka kertoisi omalla kasvolla ja äänellä tämän vaarallisen kehityksen? Vai eikö tätä ymmärretä?

Älkää jättäkö ylivelkaisen kansalaisen ainoaksi haaveeksi uuden elämän aloittamiseksi sitä, että Suomen miehittäjä antaa velat anteeksi heti!

Ehkä olisi parempi ottaa valtiolle velkaa ja maksaa kaikkien nyt ulosotossa olevien velallisten velat ja perustaa valtion perintäyhtiö, joka perisi ilman lisäkuluja. Velanantajille vastuu annettavasta velasta, ettei velkaa annettaisi sellaiselle henkilölle, joka velasta ei tuloillaan selviä, silloin velanantajalla ei ole oikeutta periä velkaa. Velkavankeus tuhoaa velallisen jo vuodessa yhteiskunnan ulkopuolelle, eli velkasaneerausajaksi yksi vuosi. Velan vakuuksien realisointi erityisen valvonnan alle, että yhtään realisointia ei tapahdu alihintaisesti. Konkurssipesänhoitajan määrää ja sitä valvoo erillinen riippumaton taho. ”Heikomman suoja” otettava huomioon jokaisessa velkomusasiassa. Tavarakaupassa velan vakuutena vain ostettu tavara, muuta vakuutta siitä ei voi vaatia. Yrittäjälle oikeusturvavakuutus, joka kattaa myös yrittäjän konkurssitilanteessa. Tässä muutama vinkki näin alkajaiseksi.

]]>
27 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275854-jo-puolet-luottotiedottomista-on-siirtynyt-aanestamaan-perussuomalaisia#comments Esko Ahon hallitus EU hallitus Luottotiedoton Perussuomalaiset Sun, 12 May 2019 03:02:00 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275854-jo-puolet-luottotiedottomista-on-siirtynyt-aanestamaan-perussuomalaisia
Rinteen Anttikin haluaa lisää poliiseja http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275827-rinteen-anttikin-haluaa-lisaa-poliiseja <p>Hallitusneuvotteluja käyvä pääministeriehdokas Antti Rinne (SDP), kertoo haluavansa lisää poliiseja. Mielipide perustuu muutaman vuoden takaiseen omakohtaiseen kokemukseen Lapissa. Jokohan tuleva hallitus saa jotain toimeksi, kahdeltakin edelliseltä hallitukselta on kuultu enemmän puhetta ja lupauksia kuin tekoja.</p><p>Hallitusohjelmaa kirjoittavassa ryhmässä jolle poliisiasiatkin kuuluvat, on myös lappilaisia kansanedustajia. Ainakaan Lapin osalta ei homma jää kiinni siitä, etteivätkökö olosuhteet ja paljon puhuttu tilannekuva olisi tiedossa. Katsotaan nyt, joko todennäköisen etelästä olevan pääministerin johdolla asia hoituu, kun pohjoispohjanmaalaiselta jäi tekemättä.</p><p>Kansalaisten turvallisuudesta tinkiminen rahan vuoksi Suomen kaltaisessa valtiossa, jolla on huomattavaa vaurautta on ihmisarvoa loukkaavaa. Oli sitten kyse poliisin luomasta turvallisuudesta, terveyden- ja sairaanhoidosta&nbsp; tai vanhushoivasta. Puolustusvoimien hankinnat eivät saa olla ainoa sijoitus jolla suomalaisten turvallisuuden tunnetta kohotetaan.</p><p><a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.426041">https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.426041</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusneuvotteluja käyvä pääministeriehdokas Antti Rinne (SDP), kertoo haluavansa lisää poliiseja. Mielipide perustuu muutaman vuoden takaiseen omakohtaiseen kokemukseen Lapissa. Jokohan tuleva hallitus saa jotain toimeksi, kahdeltakin edelliseltä hallitukselta on kuultu enemmän puhetta ja lupauksia kuin tekoja.

Hallitusohjelmaa kirjoittavassa ryhmässä jolle poliisiasiatkin kuuluvat, on myös lappilaisia kansanedustajia. Ainakaan Lapin osalta ei homma jää kiinni siitä, etteivätkökö olosuhteet ja paljon puhuttu tilannekuva olisi tiedossa. Katsotaan nyt, joko todennäköisen etelästä olevan pääministerin johdolla asia hoituu, kun pohjoispohjanmaalaiselta jäi tekemättä.

Kansalaisten turvallisuudesta tinkiminen rahan vuoksi Suomen kaltaisessa valtiossa, jolla on huomattavaa vaurautta on ihmisarvoa loukkaavaa. Oli sitten kyse poliisin luomasta turvallisuudesta, terveyden- ja sairaanhoidosta  tai vanhushoivasta. Puolustusvoimien hankinnat eivät saa olla ainoa sijoitus jolla suomalaisten turvallisuuden tunnetta kohotetaan.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.426041

]]>
17 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275827-rinteen-anttikin-haluaa-lisaa-poliiseja#comments Antti Rinne hallitus Poliisi Sat, 11 May 2019 08:36:28 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275827-rinteen-anttikin-haluaa-lisaa-poliiseja
"Aika outoa tuo Kokoomuksen toiminta taas!" http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275800-aika-outoa-tuo-kokoomuksen-toiminta-taas <p>Niinhän siinä sitten kävi, että Kokoomus ei ole mukana hallitusneuvotteluissa, joita vetää Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne. Tämä kävi selväksi pari päivää sitten. Suomeen ollaan nyt synnyttämässä vihervasemmistolaista sosialistihallitusta.</p><p>Ainakin virallisesti suurin syy Kokoomuksen ulosjäämiselle on se, että käsityksemme Suomen työllisyys- ja taloustilanteesta olivat lopulta liian erilaiset. Korostimme sitä, että työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin ja että talouden on oltava ylijäämäinen vuonna 2023, kun kausi päättyy. Myös kestävyysvajeen hallinnalle oli tavoite, samoin kuin kokonaisveroasteen pitämiselle kurissa.</p><p>Todelliset syyt ulosjäämiselle ovat silti todennäköisesti muualla. Demareissa on varmaankin katsottu vaalituloksia historiassa taaksepäin ja todettu, että hiiskatin huonosti on yleensä käynyt demaripolitiikalle ja puolueen kannatukselle eduskuntavaaleissa sen jälkeen, kun Sdp on ollut kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa. Ei kokkareita eikä sinipunaa, pliis!</p><p>Viikko sitten perjantain istunnon jälkeen tilapäisenä puhemiehenä toimineelta Antti Rinteeltä jäi mikki vahingossa päälle. Ennen mikrofonin äkillistä sulkemista hän totesi närkästyneen oloisena vieressä olijoille, että &rdquo;aika outoa tuo kokoomuksen toiminta taas&rdquo;. Silloinhan oli juuri puhuttu eduskunnan uudesta istumajärjestyksestä, jossa Perussuomalaiset siirrettäisiin salin oikeaan laitaan. Asia kuitenkin päätettiin yllättäen siirtää seuraavalle viikolle.&nbsp;</p><p>Olen pannut merkille, että usein juuri tahattomasti tulee lausuttua se, mitä oikeasti ajattelee. Kaikilla meillä taitaa olla tästä kokemusta. Vahingossa auki jääneen mikin kautta paljastui &rdquo;peukku alaspäin&rdquo; &ndash;tyyppinen viesti Kokoomukselle. Työpaikoilla on aina erilaisia jännitteitä erilaisten kuppikuntien välillä eikä eduskunta tietenkään poikkea niistä. Kyllähän me jokainen teemme mieluiten läheistä yhteistyötä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa muutenkin juttu luistaa ja arvomaailmat kohtaavat.</p><p>Se tietysti ihmetyttää, että Suomeen neuvotellaan nyt vihervasemmistolaista sosialistihallitusta, vaikka kansa ei ihan niin äänestänyt. Kun eduskunnan toiseksi ja kolmanneksi suurimmat puolueet Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat nyt ulkona, niin mitähän äänestäjät tästä tykkäävät? Erityisesti ihmetyttää Keskusta. Puolue menetti 18 paikkaa ja kannatus laski 13,8 prosenttiin. Silti se on nyt käymässä hallitusneuvotteluja ja pohtii varmaan paraikaa omia henkilövalintojaan valtiovarainministeriksi jne. Herää kysymys, miten kaikki tämä vastaa kansalaisten käsitystä demokratian toteutumisesta? Mitä virkaa on vaaleilla, jos niiden tuloksella ei ole merkitystä?</p><p>Kokoomuslaisena kansanedustajana sopeudun kyllä nopeasti mahdolliseen uuteen asentooni oppositiopoliitikkona. Siinä ei ole mitään ongelmaa. Jossain määrinhän se rooli on jopa helpompi kuin hallituspuolueessa. Saa kerrankin sanoa, mitä oikeasti ajattelee ilman, että täytyy miettiä, mitä kompromisseja tämänkin päätöksen taakse tarvittiin. Vaikka aikaa on jo kulunut vuoden 2011-2015 kuuden puolueen sateenkaarihallituksesta, niin kyllä sen muisto väijyy edelleen mustana pilvenä mielessä. Vasemmistoliitto ja toinen vasemmistopuolue Vihreät samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa tarkoittivat sitä, että itsekin jouduin monta kertaa painamaan jaa-nappia, vaikka tiesin että tämä päätös ei ole hyväksi Suomelle. Näin varsinkin puolustuspolitiikan ja talouden puolella. Maamiinat ja Ottawan sopimus, jos muistatte?</p><p>Mutta takaisin hallitusneuvotteluihin. Olen huolissani Suomen suunnasta. Kuka ne sinänsä hyvää tarkoittavat eläkeläisille luvatut vappusataset ja muut Sdp:n vaalilupaukset maksaa? Tavallinen työssäkäyvä keskiluokkainen opettaja tai yrittäjäkö? Sekö joka nytkin jo maksaa suurimman osan hyvinvointivaltion kustannuksista? &nbsp;Mitkä kaikki verot nousevat? Paljonko valtio velkaantuu lisää meidän lastemme piikkiin?<br />&nbsp;<br />Tänään eduskunnan täysistunnossa oli puheenaiheena vaalirahoitus ja yhtenä osa-alueena ammattiyhdistysliikkeen erittäin mittava vaalituki vasemmiston kansanedustajaehdokkaille. &nbsp;Tämä sama ammattiyhdistysväki, kuten SAK, näkyy nyt hallitusneuvottelukuvissa Antti Rinteen vierellä lobbareina. He eivät ole suinkaan neuvottelusalien käytävillä, vaan suoraan pöydissä kirjoittamassa hallitusohjelmaa.<br />&nbsp;<br />Ammattiyhdistysliikkeen vahva kädenjälki hallitusohjelmassa ei lupaa hyvää työmarkkinoiden joustavuuden kannalta. Ja joustavuutta me nimenomaan tarvitsisimme. 75 prosentin työllisyysasteeseen pääsy tarkoittaa <a href="tel:70 000 – 90 000">70 000 &ndash; 90 000</a> uutta työpaikkaa. Ne eivät synny itsestään, etenkään jos talouskehityksen uhkakuvat toteutuvat huonoon suuntaan.</p><p>Keskustalle yksi kynnyskysymyksistä hallitukseen menosta oli maakuntamalli, jossa on 18 maakuntaa. Kun Vihreät ovat puolestaan aiemmin vaatineet maakuntaveroa näille 18 maakunnalle, niin toivoa sopii, että näitä kahta tavoitetta ei nyt soviteta yhteen. Siinä taas rokotettaisiin veronmaksajaa. Monenlaisia kauhukuvia on nyt ilmassa, mutta katsotaanpas mitä tuleman pitää, kun hallitusohjelma on valmis. Kaikenlaistahan voi vielä tapahtua.<br />&nbsp;<br />Tänään sain uuden torkkupeiton työhuoneeseeni, mutta sille ei tule olemaan käyttöä. Oppositiossa ei ole todellakaan aikaa torkkua. Siellähän sitä vasta virkoaa!!<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Niinhän siinä sitten kävi, että Kokoomus ei ole mukana hallitusneuvotteluissa, joita vetää Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne. Tämä kävi selväksi pari päivää sitten. Suomeen ollaan nyt synnyttämässä vihervasemmistolaista sosialistihallitusta.

Ainakin virallisesti suurin syy Kokoomuksen ulosjäämiselle on se, että käsityksemme Suomen työllisyys- ja taloustilanteesta olivat lopulta liian erilaiset. Korostimme sitä, että työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin ja että talouden on oltava ylijäämäinen vuonna 2023, kun kausi päättyy. Myös kestävyysvajeen hallinnalle oli tavoite, samoin kuin kokonaisveroasteen pitämiselle kurissa.

Todelliset syyt ulosjäämiselle ovat silti todennäköisesti muualla. Demareissa on varmaankin katsottu vaalituloksia historiassa taaksepäin ja todettu, että hiiskatin huonosti on yleensä käynyt demaripolitiikalle ja puolueen kannatukselle eduskuntavaaleissa sen jälkeen, kun Sdp on ollut kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa. Ei kokkareita eikä sinipunaa, pliis!

Viikko sitten perjantain istunnon jälkeen tilapäisenä puhemiehenä toimineelta Antti Rinteeltä jäi mikki vahingossa päälle. Ennen mikrofonin äkillistä sulkemista hän totesi närkästyneen oloisena vieressä olijoille, että ”aika outoa tuo kokoomuksen toiminta taas”. Silloinhan oli juuri puhuttu eduskunnan uudesta istumajärjestyksestä, jossa Perussuomalaiset siirrettäisiin salin oikeaan laitaan. Asia kuitenkin päätettiin yllättäen siirtää seuraavalle viikolle. 

Olen pannut merkille, että usein juuri tahattomasti tulee lausuttua se, mitä oikeasti ajattelee. Kaikilla meillä taitaa olla tästä kokemusta. Vahingossa auki jääneen mikin kautta paljastui ”peukku alaspäin” –tyyppinen viesti Kokoomukselle. Työpaikoilla on aina erilaisia jännitteitä erilaisten kuppikuntien välillä eikä eduskunta tietenkään poikkea niistä. Kyllähän me jokainen teemme mieluiten läheistä yhteistyötä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa muutenkin juttu luistaa ja arvomaailmat kohtaavat.

Se tietysti ihmetyttää, että Suomeen neuvotellaan nyt vihervasemmistolaista sosialistihallitusta, vaikka kansa ei ihan niin äänestänyt. Kun eduskunnan toiseksi ja kolmanneksi suurimmat puolueet Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat nyt ulkona, niin mitähän äänestäjät tästä tykkäävät? Erityisesti ihmetyttää Keskusta. Puolue menetti 18 paikkaa ja kannatus laski 13,8 prosenttiin. Silti se on nyt käymässä hallitusneuvotteluja ja pohtii varmaan paraikaa omia henkilövalintojaan valtiovarainministeriksi jne. Herää kysymys, miten kaikki tämä vastaa kansalaisten käsitystä demokratian toteutumisesta? Mitä virkaa on vaaleilla, jos niiden tuloksella ei ole merkitystä?

Kokoomuslaisena kansanedustajana sopeudun kyllä nopeasti mahdolliseen uuteen asentooni oppositiopoliitikkona. Siinä ei ole mitään ongelmaa. Jossain määrinhän se rooli on jopa helpompi kuin hallituspuolueessa. Saa kerrankin sanoa, mitä oikeasti ajattelee ilman, että täytyy miettiä, mitä kompromisseja tämänkin päätöksen taakse tarvittiin. Vaikka aikaa on jo kulunut vuoden 2011-2015 kuuden puolueen sateenkaarihallituksesta, niin kyllä sen muisto väijyy edelleen mustana pilvenä mielessä. Vasemmistoliitto ja toinen vasemmistopuolue Vihreät samassa hallituksessa kokoomuksen kanssa tarkoittivat sitä, että itsekin jouduin monta kertaa painamaan jaa-nappia, vaikka tiesin että tämä päätös ei ole hyväksi Suomelle. Näin varsinkin puolustuspolitiikan ja talouden puolella. Maamiinat ja Ottawan sopimus, jos muistatte?

Mutta takaisin hallitusneuvotteluihin. Olen huolissani Suomen suunnasta. Kuka ne sinänsä hyvää tarkoittavat eläkeläisille luvatut vappusataset ja muut Sdp:n vaalilupaukset maksaa? Tavallinen työssäkäyvä keskiluokkainen opettaja tai yrittäjäkö? Sekö joka nytkin jo maksaa suurimman osan hyvinvointivaltion kustannuksista?  Mitkä kaikki verot nousevat? Paljonko valtio velkaantuu lisää meidän lastemme piikkiin?
 
Tänään eduskunnan täysistunnossa oli puheenaiheena vaalirahoitus ja yhtenä osa-alueena ammattiyhdistysliikkeen erittäin mittava vaalituki vasemmiston kansanedustajaehdokkaille.  Tämä sama ammattiyhdistysväki, kuten SAK, näkyy nyt hallitusneuvottelukuvissa Antti Rinteen vierellä lobbareina. He eivät ole suinkaan neuvottelusalien käytävillä, vaan suoraan pöydissä kirjoittamassa hallitusohjelmaa.
 
Ammattiyhdistysliikkeen vahva kädenjälki hallitusohjelmassa ei lupaa hyvää työmarkkinoiden joustavuuden kannalta. Ja joustavuutta me nimenomaan tarvitsisimme. 75 prosentin työllisyysasteeseen pääsy tarkoittaa 70 000 – 90 000 uutta työpaikkaa. Ne eivät synny itsestään, etenkään jos talouskehityksen uhkakuvat toteutuvat huonoon suuntaan.

Keskustalle yksi kynnyskysymyksistä hallitukseen menosta oli maakuntamalli, jossa on 18 maakuntaa. Kun Vihreät ovat puolestaan aiemmin vaatineet maakuntaveroa näille 18 maakunnalle, niin toivoa sopii, että näitä kahta tavoitetta ei nyt soviteta yhteen. Siinä taas rokotettaisiin veronmaksajaa. Monenlaisia kauhukuvia on nyt ilmassa, mutta katsotaanpas mitä tuleman pitää, kun hallitusohjelma on valmis. Kaikenlaistahan voi vielä tapahtua.
 
Tänään sain uuden torkkupeiton työhuoneeseeni, mutta sille ei tule olemaan käyttöä. Oppositiossa ei ole todellakaan aikaa torkkua. Siellähän sitä vasta virkoaa!!
 

 
 

 

]]>
33 http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275800-aika-outoa-tuo-kokoomuksen-toiminta-taas#comments Kotimaa Eduskuntavaalit hallitus Hallitusneuvottelut Kokoomus Fri, 10 May 2019 17:02:58 +0000 Pia Kauma http://pialk.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275800-aika-outoa-tuo-kokoomuksen-toiminta-taas
Keskusta ja RKP saattavat olla 2020-luvun vaikutusvaltaisimmat puolueet http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275747-keskusta-ja-rkp-saattavat-olla-2020-luvun-vaikutusvaltaisimmat-puolueet <p>Tanskan pääministeri <strong>Lars Løkke Rasmussen</strong> ilmoitti tiistaina, että <a href="https://www.thelocal.dk/20190507/breaking-danish-pm-calls-general-election-for-june-5th">maan seuraavat kansankäräjävaalit pidetään noin kuukauden kuluttua</a>, 5. kesäkuuta. Maan poliittinen kulttuuri on mielenkiintoinen, sillä sen puolueet ovat Suomesta poiketen järjestäytyneet kahteen poliittiseen blokkiin, jotka ovat pääpiirteittäin sitoutuneet tukemaan yhteisiä poliittisia tavoitteita. Toinen on oikeistolainen &quot;sininen blokki&quot;, jonka suurin puolue on pääministeri Rasmussenin johtama Venstre. (Nimen suora käännös on erikoisesti <em>Vasen</em>. Tämä johtuu siitä, että puolue perustettiin 1800-luvulla vasemmistoryhmittymien yhteenliittymänä ennen kehittymistään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi.) Toinen taas on vasemmistolainen &quot;punainen blokki&quot;, jonka suurin puolue on<strong> Mette Frederiksenin</strong> johtamat sosialidemokraatit.</p><p>Suomen eduskuntavaalien jälkeisiä viikkoja hallitsi pohdinta siitä, saadaanko maahan seuraavaksi hallitukseksi sinipuna, punamulta, vaiko kenties peruspuna. Siinä, että varsin erilaiset puolueet kykenevät yhteistyöhön, on toki puolensa, mutta äänestäjien kuluttajansuojan kannalta järjestelmä on ongelmallinen. Jos äänestää vaikkapa keskustaa, puolue voi mennä hallitukseen tukemaan sekä oikeisto- että vasemmistohallitusta! Hallituskokoonpanot ajaisivat varmasti toisistaan radikaalisti poikkeavaa politiikkaa, mutta sitä, kumpaa kokoonpanoa keskustalle annetulla äänellä tulee tukeneeksi, ei voi äänestäjä tietää. Kokoonpano riippuu yksinomaan siitä, miten puoluejohto päättää taktikoida hallitusneuvotteluissa. Tanskassa tällaista huolta ei ole. Jos äänestää punaisen blokin puoluetta ja punainen blokki saa yhteensä enemmän ääniä kuin sininen blokki, pääministeripuolue on punaisen blokin suurin puolue ja hallitusta tukevat punaisen blokin pienemmät puolueet.</p><p>Poliittiset järjestelmät elävät ja kehittyvät. Tanskankin blokkijärjestelmä kehittyi juuri Suomen kaltaisesta, erilaisten puolueiden yhteistyön mahdollistavasta järjestelmästä. Viime vuosina on ollut havaittavissa varhaisia merkkejä siitä, että Suomeenkin voisi tulevaisuudessa syntyä kaksi tanskalaistyylistä, kilpailevaa poliittista blokkia.</p><p>Ja juuri tämä tekee RKP:sta sekä useasti auringonlaskun puolueeksi haukutusta keskustasta Suomen tulevaisuuden vaikutusvaltaisimmat puolueet.</p><p>Ensimmäinen merkki on keskustan kuihtuminen. Suomessahan on perinteisesti ollut kolme tasavahvaa, suurta puoluetta: keskusta, kokoomus ja sosialidemokraatit. Tupu, Hupu ja Lupu. Vaalimatemaattisista syistä kaksi kolmesta puolueesta on aina hallituksen muodostaakseen joutunut tekemään yhteistyötä pelatakseen kolmannen pois. Yhteistyön luonne on kuitenkin muuttunut aina kulloisenkin poliittisen tilanteen mukaan: 1900-luvulla on nähty sekä punamultaa, sinipunaa että porvarihallitusta.</p><p>Aika ei ole keskustan liittolainen. Maakuntien tyhjentyessä keskustan on äärimmäisen vaikeaa pysyä suurena puolueena, ja kaukana ovat ne ajat, kun puolue tahkosi vaali toisensa jälkeen 22&ndash;24 prosentin tuloksia.<strong> Juha Sipilän</strong> johdolla vuonna 2015 saavutettu 21,1 % tulos on nähtävä poikkeamana historiallisesta trendistä, joka johtui poikkeuksellisen vahvasta ja epäkeskustalaisesta johtajasta sekä optimaalisista olosuhteista. Tänä keväänä keskusta romahti keskisuureksi puolueeksi 13,8 % tuloksella, ja on erittäin vaikea nähdä sen ponnistavan entisiin korkeuksiinsa <strong>Antti Rinteen </strong>apupuolueen asemasta.</p><p>Toinen merkki on jäljelle jäävien perinteisten suurten puolueiden, kokoomuksen ja sosialidemokraattien, eriytyminen toisistaan. Kyllähän nämä kaverukset 1990-luvulla yhteistyöhön pystyivät, kun puolueita yhdisti unelma Euroopasta, ja laman loputtua talouskasvukin vaikutti rajattomalta. Yhteinen talouspoliittinen sävel oli helppo löytää, kun kakku vaikutti kasvavan tulevaisuudessakin.</p><p>Viimeisin sinipunahallitus päättyi katastrofiin. Kataisen-Stubbin hallituksesta tuli loppuvaiheissaan niin toimintakyvytön, että sinipunasta tämän kevään hallitustunnusteluissa edes vakavissaan keskusteltu. Sosialidemokraattien ja kokoomuksen talouspoliittiset ohjelmat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Aloittaako hyvinvointivaltion asteittainen purkaminen vai pitääkö se kiinni hengityskoneessa vaikka väkisin? En tiedä, millaisen hallituksen Suomi saa keväällä 2023, mutta vahva veikkaus on, ettei se ole ainakaan sinipuna.</p><p>Kolmas merkki on se, että puolueet ovat alkaneet sulkemaan toisiaan puhtaasti yhteistyön ulkopuolelle. Vuonna 2011<strong> Jyrki Katainen </strong>otti vasemmistoliiton mukaan hallitukseensa (vaikka puolue hallituksen kolme vuotta myöhemmin jättikin). Tänä keväänä puolestaan useat kokoomuksen kansanedustajat sanoivat suoraan, ettei vasemmistoliitto samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa mahdu. Antti Rinne (suorasti tai vähemmän suorasti) puolestaan sanoutui irti hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, myötäillen osittain demarien entistä kaupunkilaisempaa ja liberaalimpaa nuorta siipeä. (Kyllä, nuoria demareitakin on olemassa.) Myös vihreät ja vasemmistoliitto ilmaisivat, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi mahdotonta. Perussuomalaisten suunnalta kuului kaikuna kahdelle edellämainitulle puolueelle samanlainen viesti.</p><p>Harvoin meille on ollut tulossa yhtä selkeän vasemmistolaista hallituskombinaatiota, kuin demareiden, vihreiden, vasemmistoliiton, keskustan ja RKP:n muodostama kansanrintama. Ja harvoin meillä on myöskään ollut yhtä selkeän oikeistolaista oppositiota, kuin kolmikko kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.<br />Tällä hallituskaudella saatetaan kylvää siemenet vasemmistolaiselle &quot;punaiselle blokille&quot;, jonka kovan ytimen muodostavat sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto; sekä vastaavasti oikeistolaiselle &quot;siniselle blokille&quot;, jonka kovan ytimen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset.</p><p>&quot;Punaisen blokin&quot; yhteistyöhän sujuu jo nyt aivan mallikkaasti! Sipilän hallituksen aikana kolme puoluetta esiintyivät usein yhteisenä oppositiorintamana kritisoiden milloin mitäkin hallituksen toimia. Yhteistyötä helpottaa entisestään sosialidemokraattien &quot;työväensiiven&quot; vähittäinen valuminen perussuomalaisiin. Uskon myös, että sosialidemokraattisen puolueen 1. varapuheenjohtaja <strong>Sanna Marinin</strong> valinta puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi liimaisi kolmikkoa yhteen entisestään. Marinhan on kertonut, että <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sanna-marin-ja-demarin-tarkoitus-ei-ole-onnistuttu-uudistumaan/">ennen päätymistään sosialidemokraatteihin hän harkitsi myös vasemmistoliittoon ja vihreisiin liittymistä</a>.</p><p>&quot;Sinisen blokin&quot; rakkaudessa on merkittävästi enemmän ryppyjä. Perussuomalaisessa puolueessa on kuitenkin <strong>Timo Soinin </strong>jälkeisellä ajalla ollut havaittavissa selkeä siirtymä talousoikeistolaisempaan suuntaan, ja kokoomuksen puheenjohtaja<strong> Petteri Orpo</strong> sanoikin, että oppositiossa <a href="https://www.sss.fi/2019/05/keskustalta-liuta-kynnyskysymyksia/">puolueet löytävät toisensa helpoiten juuri talouskysymyksissä</a>. Kokoomusta ja perussuomalaisia luonnollisesti hiertää myös eurooppapolitiikka. Yhteistyö saattaa kuitenkin pitkällä aikavälillä muodostua välttämättömäksi juuri siitä syystä, että porvarillisen enemmistön muodostaminen eduskuntaan on muuttumassa matemaattisesti mahdottomaksi ilman perussuomalaisia.<em> Realpolitik</em>. Kannattaa kiinnittää huomiota kokoomuksen seuraavaan puheenjohtajavalintaan: sekä<strong> Antti Häkkäsen</strong> että<strong> Elina Lepomäen </strong>valinta lähentäisi puolueita ideologisesti. Vahvasti eurooppamyönteinen<strong> Kai Mykkänen</strong> puolestaan olisi todennäköisesti avoimempi sinipunan kaltaisille ratkaisuille, ja voisi näin ollen torpedoida orastavan blokkipolitiikan synnyn.</p><p>Kolmen oppositiopuolueen keskinäistä dynamiikkaa tulevalla vaalikaudella kannattaa seurata. Mikäli kehitys blokkien muodostumista kohti jatkuu, väliinputoajiksi jäävät edellämainittu keskusta ja tietysti RKP. Se, kumpaan blokkiin puolueet lopulta asemoisivat itsensä, määrittäisi blokkien voimasuhteet.</p><p>RKP on perinteisesti ollut oikein hyvää pataa kokoomuksen kanssa. Tottahan keskimäärin suhteellisen hyvätuloisen ruotsinkielisen kansanosan edunvalvonta useasti sattuu olemaan linjassa kokoomuksen tavoitteiden kanssa. Toisaalta RKP on myös pyrkinyt profiloitumaan sosiaaliliberaaliksi ja eurooppamyönteiseksi voimaksi: selkeä konflikti perussuomalaisten kanssa, puhumattakaan kielipolitiikasta. Jos on pakko veikata, RKP saattaa jopa olla hieman kallellaan nivoutumaan osaksi &quot;punaista blokkia&quot;. Puolueen vaa&#39;ankieliasemaa alleviivaa sen siirtyminen keskelle eduskunnan uudessa istumajärjestyksessä.</p><p>Keskustan tulevaa kehitystä on vaikeampi ennustaa. Nythän puolue vaikuttaa olevan matkalla Antti Rinteen punamultahallituksen tukipuolueeksi. Kokoomusyhteistyö vaalikaudella 2015&ndash;2019 imi puolueen kuiviin kuin vampyyri, ja keskustavaikuttajien keskuudessa on vankka usko siihen, että puolueen kannattajakunta kaipaa vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa. Toisaalta keskustassa on kiistatta myös sosiaalikonservatiivinen elementti, vaikka se hieman taustalle onkin viime vuosina kätkeytynyt. Voidaan perustellusti väittää, että keskustan kenttä on konservatiivisempaa kuin vaikkapa kokoomuksen kenttä.</p><p>Ruotsin keskustapuolue on kärsinyt samasta dilemmasta. Kuten Suomen Keskusta, myös ruotsalainen sisarpuolue on aikoinaan saavuttanut jopa 25 prosentin vaalituloksia. Sittemmin puolue kuitenkin kutistui noin 6&ndash;8 % eturyhmäksi ja nivoitui osaksi Ruotsin oikeistoblokki Allianssia. Samalla puolue kuitenkin otti vahvasti sosiaaliliberaalin linjan keskustajohtaja<strong> Annie Lööfin</strong> johdolla. Tästä syystä yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa oli puolueelle liikaa, ja vuoden 2018 vaalien jälkeen puolue siirtyi tukemaan <strong>Stefan Löfvenin </strong>vasemmistoblokin hallitusta, jonka jotkin linjaukset tosin sotivat selkeästi keskustapuolueen aiempia linjauksia vastaan. Suomen Keskustalla voi olla edessään samantapainen identiteettikriisi. Myös keskustan tulevaa puheenjohtajavalintaa kannattaa seurata puolella korvalla. <strong>Antti Kaikkosen</strong> johdolla puolue olisi kenties aavistuksen taipuvaisempi &quot;sinisen blokin&quot; osaksi kuin<strong> Katri Kulmunin </strong>johdolla.</p><p>Blokkipolitiikan synty Suomessa ei ole kiveen kirjoitettu, mutta mikäli orastavat merkit vahvistuvat entisestään, auringonlaskun puolue keskustalle ja neljän prosentin kielipuolue RKP:lle avautuu mahdollisuus määrittää Suomen poliittiset voimasuhteet vuosikymmeniksi eteenpäin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen ilmoitti tiistaina, että maan seuraavat kansankäräjävaalit pidetään noin kuukauden kuluttua, 5. kesäkuuta. Maan poliittinen kulttuuri on mielenkiintoinen, sillä sen puolueet ovat Suomesta poiketen järjestäytyneet kahteen poliittiseen blokkiin, jotka ovat pääpiirteittäin sitoutuneet tukemaan yhteisiä poliittisia tavoitteita. Toinen on oikeistolainen "sininen blokki", jonka suurin puolue on pääministeri Rasmussenin johtama Venstre. (Nimen suora käännös on erikoisesti Vasen. Tämä johtuu siitä, että puolue perustettiin 1800-luvulla vasemmistoryhmittymien yhteenliittymänä ennen kehittymistään keskustaoikeistolaiseksi puolueeksi.) Toinen taas on vasemmistolainen "punainen blokki", jonka suurin puolue on Mette Frederiksenin johtamat sosialidemokraatit.

Suomen eduskuntavaalien jälkeisiä viikkoja hallitsi pohdinta siitä, saadaanko maahan seuraavaksi hallitukseksi sinipuna, punamulta, vaiko kenties peruspuna. Siinä, että varsin erilaiset puolueet kykenevät yhteistyöhön, on toki puolensa, mutta äänestäjien kuluttajansuojan kannalta järjestelmä on ongelmallinen. Jos äänestää vaikkapa keskustaa, puolue voi mennä hallitukseen tukemaan sekä oikeisto- että vasemmistohallitusta! Hallituskokoonpanot ajaisivat varmasti toisistaan radikaalisti poikkeavaa politiikkaa, mutta sitä, kumpaa kokoonpanoa keskustalle annetulla äänellä tulee tukeneeksi, ei voi äänestäjä tietää. Kokoonpano riippuu yksinomaan siitä, miten puoluejohto päättää taktikoida hallitusneuvotteluissa. Tanskassa tällaista huolta ei ole. Jos äänestää punaisen blokin puoluetta ja punainen blokki saa yhteensä enemmän ääniä kuin sininen blokki, pääministeripuolue on punaisen blokin suurin puolue ja hallitusta tukevat punaisen blokin pienemmät puolueet.

Poliittiset järjestelmät elävät ja kehittyvät. Tanskankin blokkijärjestelmä kehittyi juuri Suomen kaltaisesta, erilaisten puolueiden yhteistyön mahdollistavasta järjestelmästä. Viime vuosina on ollut havaittavissa varhaisia merkkejä siitä, että Suomeenkin voisi tulevaisuudessa syntyä kaksi tanskalaistyylistä, kilpailevaa poliittista blokkia.

Ja juuri tämä tekee RKP:sta sekä useasti auringonlaskun puolueeksi haukutusta keskustasta Suomen tulevaisuuden vaikutusvaltaisimmat puolueet.

Ensimmäinen merkki on keskustan kuihtuminen. Suomessahan on perinteisesti ollut kolme tasavahvaa, suurta puoluetta: keskusta, kokoomus ja sosialidemokraatit. Tupu, Hupu ja Lupu. Vaalimatemaattisista syistä kaksi kolmesta puolueesta on aina hallituksen muodostaakseen joutunut tekemään yhteistyötä pelatakseen kolmannen pois. Yhteistyön luonne on kuitenkin muuttunut aina kulloisenkin poliittisen tilanteen mukaan: 1900-luvulla on nähty sekä punamultaa, sinipunaa että porvarihallitusta.

Aika ei ole keskustan liittolainen. Maakuntien tyhjentyessä keskustan on äärimmäisen vaikeaa pysyä suurena puolueena, ja kaukana ovat ne ajat, kun puolue tahkosi vaali toisensa jälkeen 22–24 prosentin tuloksia. Juha Sipilän johdolla vuonna 2015 saavutettu 21,1 % tulos on nähtävä poikkeamana historiallisesta trendistä, joka johtui poikkeuksellisen vahvasta ja epäkeskustalaisesta johtajasta sekä optimaalisista olosuhteista. Tänä keväänä keskusta romahti keskisuureksi puolueeksi 13,8 % tuloksella, ja on erittäin vaikea nähdä sen ponnistavan entisiin korkeuksiinsa Antti Rinteen apupuolueen asemasta.

Toinen merkki on jäljelle jäävien perinteisten suurten puolueiden, kokoomuksen ja sosialidemokraattien, eriytyminen toisistaan. Kyllähän nämä kaverukset 1990-luvulla yhteistyöhön pystyivät, kun puolueita yhdisti unelma Euroopasta, ja laman loputtua talouskasvukin vaikutti rajattomalta. Yhteinen talouspoliittinen sävel oli helppo löytää, kun kakku vaikutti kasvavan tulevaisuudessakin.

Viimeisin sinipunahallitus päättyi katastrofiin. Kataisen-Stubbin hallituksesta tuli loppuvaiheissaan niin toimintakyvytön, että sinipunasta tämän kevään hallitustunnusteluissa edes vakavissaan keskusteltu. Sosialidemokraattien ja kokoomuksen talouspoliittiset ohjelmat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Aloittaako hyvinvointivaltion asteittainen purkaminen vai pitääkö se kiinni hengityskoneessa vaikka väkisin? En tiedä, millaisen hallituksen Suomi saa keväällä 2023, mutta vahva veikkaus on, ettei se ole ainakaan sinipuna.

Kolmas merkki on se, että puolueet ovat alkaneet sulkemaan toisiaan puhtaasti yhteistyön ulkopuolelle. Vuonna 2011 Jyrki Katainen otti vasemmistoliiton mukaan hallitukseensa (vaikka puolue hallituksen kolme vuotta myöhemmin jättikin). Tänä keväänä puolestaan useat kokoomuksen kansanedustajat sanoivat suoraan, ettei vasemmistoliitto samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa mahdu. Antti Rinne (suorasti tai vähemmän suorasti) puolestaan sanoutui irti hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, myötäillen osittain demarien entistä kaupunkilaisempaa ja liberaalimpaa nuorta siipeä. (Kyllä, nuoria demareitakin on olemassa.) Myös vihreät ja vasemmistoliitto ilmaisivat, että hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa olisi mahdotonta. Perussuomalaisten suunnalta kuului kaikuna kahdelle edellämainitulle puolueelle samanlainen viesti.

Harvoin meille on ollut tulossa yhtä selkeän vasemmistolaista hallituskombinaatiota, kuin demareiden, vihreiden, vasemmistoliiton, keskustan ja RKP:n muodostama kansanrintama. Ja harvoin meillä on myöskään ollut yhtä selkeän oikeistolaista oppositiota, kuin kolmikko kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.
Tällä hallituskaudella saatetaan kylvää siemenet vasemmistolaiselle "punaiselle blokille", jonka kovan ytimen muodostavat sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto; sekä vastaavasti oikeistolaiselle "siniselle blokille", jonka kovan ytimen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset.

"Punaisen blokin" yhteistyöhän sujuu jo nyt aivan mallikkaasti! Sipilän hallituksen aikana kolme puoluetta esiintyivät usein yhteisenä oppositiorintamana kritisoiden milloin mitäkin hallituksen toimia. Yhteistyötä helpottaa entisestään sosialidemokraattien "työväensiiven" vähittäinen valuminen perussuomalaisiin. Uskon myös, että sosialidemokraattisen puolueen 1. varapuheenjohtaja Sanna Marinin valinta puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi liimaisi kolmikkoa yhteen entisestään. Marinhan on kertonut, että ennen päätymistään sosialidemokraatteihin hän harkitsi myös vasemmistoliittoon ja vihreisiin liittymistä.

"Sinisen blokin" rakkaudessa on merkittävästi enemmän ryppyjä. Perussuomalaisessa puolueessa on kuitenkin Timo Soinin jälkeisellä ajalla ollut havaittavissa selkeä siirtymä talousoikeistolaisempaan suuntaan, ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoikin, että oppositiossa puolueet löytävät toisensa helpoiten juuri talouskysymyksissä. Kokoomusta ja perussuomalaisia luonnollisesti hiertää myös eurooppapolitiikka. Yhteistyö saattaa kuitenkin pitkällä aikavälillä muodostua välttämättömäksi juuri siitä syystä, että porvarillisen enemmistön muodostaminen eduskuntaan on muuttumassa matemaattisesti mahdottomaksi ilman perussuomalaisia. Realpolitik. Kannattaa kiinnittää huomiota kokoomuksen seuraavaan puheenjohtajavalintaan: sekä Antti Häkkäsen että Elina Lepomäen valinta lähentäisi puolueita ideologisesti. Vahvasti eurooppamyönteinen Kai Mykkänen puolestaan olisi todennäköisesti avoimempi sinipunan kaltaisille ratkaisuille, ja voisi näin ollen torpedoida orastavan blokkipolitiikan synnyn.

Kolmen oppositiopuolueen keskinäistä dynamiikkaa tulevalla vaalikaudella kannattaa seurata. Mikäli kehitys blokkien muodostumista kohti jatkuu, väliinputoajiksi jäävät edellämainittu keskusta ja tietysti RKP. Se, kumpaan blokkiin puolueet lopulta asemoisivat itsensä, määrittäisi blokkien voimasuhteet.

RKP on perinteisesti ollut oikein hyvää pataa kokoomuksen kanssa. Tottahan keskimäärin suhteellisen hyvätuloisen ruotsinkielisen kansanosan edunvalvonta useasti sattuu olemaan linjassa kokoomuksen tavoitteiden kanssa. Toisaalta RKP on myös pyrkinyt profiloitumaan sosiaaliliberaaliksi ja eurooppamyönteiseksi voimaksi: selkeä konflikti perussuomalaisten kanssa, puhumattakaan kielipolitiikasta. Jos on pakko veikata, RKP saattaa jopa olla hieman kallellaan nivoutumaan osaksi "punaista blokkia". Puolueen vaa'ankieliasemaa alleviivaa sen siirtyminen keskelle eduskunnan uudessa istumajärjestyksessä.

Keskustan tulevaa kehitystä on vaikeampi ennustaa. Nythän puolue vaikuttaa olevan matkalla Antti Rinteen punamultahallituksen tukipuolueeksi. Kokoomusyhteistyö vaalikaudella 2015–2019 imi puolueen kuiviin kuin vampyyri, ja keskustavaikuttajien keskuudessa on vankka usko siihen, että puolueen kannattajakunta kaipaa vasemmistolaisempaa talouspolitiikkaa. Toisaalta keskustassa on kiistatta myös sosiaalikonservatiivinen elementti, vaikka se hieman taustalle onkin viime vuosina kätkeytynyt. Voidaan perustellusti väittää, että keskustan kenttä on konservatiivisempaa kuin vaikkapa kokoomuksen kenttä.

Ruotsin keskustapuolue on kärsinyt samasta dilemmasta. Kuten Suomen Keskusta, myös ruotsalainen sisarpuolue on aikoinaan saavuttanut jopa 25 prosentin vaalituloksia. Sittemmin puolue kuitenkin kutistui noin 6–8 % eturyhmäksi ja nivoitui osaksi Ruotsin oikeistoblokki Allianssia. Samalla puolue kuitenkin otti vahvasti sosiaaliliberaalin linjan keskustajohtaja Annie Lööfin johdolla. Tästä syystä yhteistyö ruotsidemokraattien kanssa oli puolueelle liikaa, ja vuoden 2018 vaalien jälkeen puolue siirtyi tukemaan Stefan Löfvenin vasemmistoblokin hallitusta, jonka jotkin linjaukset tosin sotivat selkeästi keskustapuolueen aiempia linjauksia vastaan. Suomen Keskustalla voi olla edessään samantapainen identiteettikriisi. Myös keskustan tulevaa puheenjohtajavalintaa kannattaa seurata puolella korvalla. Antti Kaikkosen johdolla puolue olisi kenties aavistuksen taipuvaisempi "sinisen blokin" osaksi kuin Katri Kulmunin johdolla.

Blokkipolitiikan synty Suomessa ei ole kiveen kirjoitettu, mutta mikäli orastavat merkit vahvistuvat entisestään, auringonlaskun puolue keskustalle ja neljän prosentin kielipuolue RKP:lle avautuu mahdollisuus määrittää Suomen poliittiset voimasuhteet vuosikymmeniksi eteenpäin.

]]>
8 http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275747-keskusta-ja-rkp-saattavat-olla-2020-luvun-vaikutusvaltaisimmat-puolueet#comments Blokkipolitiikka hallitus Keskusta Oppositio RKP Thu, 09 May 2019 16:32:54 +0000 Toni Mikkonen http://tonimikkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275747-keskusta-ja-rkp-saattavat-olla-2020-luvun-vaikutusvaltaisimmat-puolueet
Huumehoito Suomessa - Suomen malli vientituotteeksi? http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275700-huumehoito-suomessa-suomen-malli-vientituotteeksi <p>&nbsp;</p><p>Puheenvuoro 9.5.2019:</p><p>Huumehoidon tilanne Suomessa, Mirka Vainikka</p><p>&nbsp;</p><p>On ilo ja kunnia saada toivottaa teidät tervetulleeksi tähän seminaariin. Luvassa on mielenkiintoisia näkökulmia huumehoitoon Suomessa. Tervetuloa pohtimaan kanssamme, mikä on Suomen huumehoidon tilanne.&nbsp;Tervetuloa, STM:n neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, valtakunnansyyttäjä Leena Metsäpelto ja Helsingin psykiatria- ja päihdekeskuksen johtaja Mikko Tamminen.</p><p>Haluan haastaa teidät jokaisen puhumaan siitä, miten mielikuvat ja digimediat vaikuttavat huumekeskusteluun Suomessa ja mitä nyt pitäisi tehdä huumehoidon hyväksi.&nbsp;Huumehoitojen palveluvalikko on laajentunut, ja hienoja uudistuksia on saatu aikaiseksi. Pitkiä laitoshoitoja ei kuitenkaan enää ole tarjolla ja hoidon laatu vaihtelee eri alueilla.</p><p>Huumetyön kannalta orientaatio toipumisessa on hyvä lähtökohta. Jos minulla olisi valta, järjestäisin huumehoidot toipumisorientaatio-poluille. Tekisin omat polut huumeriippuvaiselle ja riippuvaisen läheiselle. Toivoisin polun varrelle monipuolista palveluvalikkoa lain hengen mukaisesti. Huumehoidossa on palveluaukkoja ja eriarvoisuutta hoitoonpääsyssä. Etenkin huumeiden käyttäjien läheisten ja nuorten huumeriippuvaisten on vaikea saada yhteiskunnan tukea. Huumehoito ei juuri nouse Suomessa otsikoihin. Poikkeuksena mainittakoon Tampere, joka uudisti hoitojaan rohkeasti.</p><p>Portugalin mallista keskusteltaessa mainitaan helposti huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen. Miksi emme puhu hoitopalveluiden kehittämisestä Portugalin mallin mukaisesti?</p><p>Yleensäkin huumekysymyksestä saa usein virheellistä tietoa. Ihan kuin meillä rangaistukset olisivat kovempia ja tuomiot vaikuttaisivat pitkälle ihmisten tulevaisuuteen. Näin ei ole. Kysymys liittyy ennemmin siihen, miten viranomaistietoja kootaan ja käytetään.</p><p>Kokemuksesta tiedän, että moni huumekuntoutuja on löytänyt paikkansa yhteiskunnassa niin hoitoaloilla kuin muuallakin. Suomalainen hyvinvointimalli turvaa periaatteessa yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi koulutuksessa ja hyvinvoinnissa. Hyvinvointimallia ei saa huumehoidon saatavuuden takia sirpaloida tai purkaa. Huumekysymykseenkin liittyviin eriarvoistumis-, syrjäytymis- ja köyhyyskysymyksiin löydetään parhaiten vastaukset yhdessä, hyvinvointimallia vaalimalla.</p><p>Toimiva suuri kokonaisuus koostuu pienemmistä kokonaisuuksista. Hyvinvointi-, mielenterveys- ja päihdetyön lakiuudistusten lisäksi on pysähdyttävä huumekysymyksen äärelle. Miksi huumehoitoa kritisoidaan? Mikä on muuttunut 1997 hyväksytyn huumestrategian jälkeen? Monia yksityiskohtia on viilattu. Silti kokonaiskeskustelu on syytä käydä ja tehdä linjaukset tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita ajatellen.</p><p>Katsotaan nyt eteenpäin. Aivan kuten tehtiin yhdeksänkymmentäluvun lopulla. Viestini tästä salista hallitustunnustelija Rinteelle ja tuleville hallituspuolueille on, että ehkäisevän päihdetyön verkosto ja huumetyöryhmä haluavat uuden huumestrategian hallitusohjelmaan. Kehitetään tällä hallituskaudella Suomen malli!</p><p>Nyt on aika pohtia huumekysymystä ja keskustella asiaan liittyvistä haasteista huippuasiantuntijoidemme kanssa.<br /><br />Antoisaa, ajatuksia herättävää seminaaria.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Puheenvuoro 9.5.2019:

Huumehoidon tilanne Suomessa, Mirka Vainikka

 

On ilo ja kunnia saada toivottaa teidät tervetulleeksi tähän seminaariin. Luvassa on mielenkiintoisia näkökulmia huumehoitoon Suomessa. Tervetuloa pohtimaan kanssamme, mikä on Suomen huumehoidon tilanne. Tervetuloa, STM:n neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta, valtakunnansyyttäjä Leena Metsäpelto ja Helsingin psykiatria- ja päihdekeskuksen johtaja Mikko Tamminen.

Haluan haastaa teidät jokaisen puhumaan siitä, miten mielikuvat ja digimediat vaikuttavat huumekeskusteluun Suomessa ja mitä nyt pitäisi tehdä huumehoidon hyväksi. Huumehoitojen palveluvalikko on laajentunut, ja hienoja uudistuksia on saatu aikaiseksi. Pitkiä laitoshoitoja ei kuitenkaan enää ole tarjolla ja hoidon laatu vaihtelee eri alueilla.

Huumetyön kannalta orientaatio toipumisessa on hyvä lähtökohta. Jos minulla olisi valta, järjestäisin huumehoidot toipumisorientaatio-poluille. Tekisin omat polut huumeriippuvaiselle ja riippuvaisen läheiselle. Toivoisin polun varrelle monipuolista palveluvalikkoa lain hengen mukaisesti. Huumehoidossa on palveluaukkoja ja eriarvoisuutta hoitoonpääsyssä. Etenkin huumeiden käyttäjien läheisten ja nuorten huumeriippuvaisten on vaikea saada yhteiskunnan tukea. Huumehoito ei juuri nouse Suomessa otsikoihin. Poikkeuksena mainittakoon Tampere, joka uudisti hoitojaan rohkeasti.

Portugalin mallista keskusteltaessa mainitaan helposti huumeiden käytön rangaistavuuden poistaminen. Miksi emme puhu hoitopalveluiden kehittämisestä Portugalin mallin mukaisesti?

Yleensäkin huumekysymyksestä saa usein virheellistä tietoa. Ihan kuin meillä rangaistukset olisivat kovempia ja tuomiot vaikuttaisivat pitkälle ihmisten tulevaisuuteen. Näin ei ole. Kysymys liittyy ennemmin siihen, miten viranomaistietoja kootaan ja käytetään.

Kokemuksesta tiedän, että moni huumekuntoutuja on löytänyt paikkansa yhteiskunnassa niin hoitoaloilla kuin muuallakin. Suomalainen hyvinvointimalli turvaa periaatteessa yhdenvertaiset mahdollisuudet esimerkiksi koulutuksessa ja hyvinvoinnissa. Hyvinvointimallia ei saa huumehoidon saatavuuden takia sirpaloida tai purkaa. Huumekysymykseenkin liittyviin eriarvoistumis-, syrjäytymis- ja köyhyyskysymyksiin löydetään parhaiten vastaukset yhdessä, hyvinvointimallia vaalimalla.

Toimiva suuri kokonaisuus koostuu pienemmistä kokonaisuuksista. Hyvinvointi-, mielenterveys- ja päihdetyön lakiuudistusten lisäksi on pysähdyttävä huumekysymyksen äärelle. Miksi huumehoitoa kritisoidaan? Mikä on muuttunut 1997 hyväksytyn huumestrategian jälkeen? Monia yksityiskohtia on viilattu. Silti kokonaiskeskustelu on syytä käydä ja tehdä linjaukset tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita ajatellen.

Katsotaan nyt eteenpäin. Aivan kuten tehtiin yhdeksänkymmentäluvun lopulla. Viestini tästä salista hallitustunnustelija Rinteelle ja tuleville hallituspuolueille on, että ehkäisevän päihdetyön verkosto ja huumetyöryhmä haluavat uuden huumestrategian hallitusohjelmaan. Kehitetään tällä hallituskaudella Suomen malli!

Nyt on aika pohtia huumekysymystä ja keskustella asiaan liittyvistä haasteista huippuasiantuntijoidemme kanssa.

Antoisaa, ajatuksia herättävää seminaaria.

 

]]>
7 http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275700-huumehoito-suomessa-suomen-malli-vientituotteeksi#comments hallitus Huumeet Huumehoito Huumestrategia Hyvinvointivaltio Thu, 09 May 2019 09:46:00 +0000 Mirka Vainikka http://mirkavainikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275700-huumehoito-suomessa-suomen-malli-vientituotteeksi
Tulevan eduskunnan salkunkantajat http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275704-tulevan-eduskunnan-salkunkantajat <p>Antti Rinne ilmoitti eilen rakentavan hallituksen SDP, Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton sekä RKP kanssa. Hallitus on keskustavasemmistolainen, mikä tulee näkymään politiikassa, kun Kokoomus on pitkästä aikaa oppositiossa. Hallituksen kokoonpanoa on jo kauhistelut oikeiston keskuudessa, vaikka yhtään päätöstä tai linjausta ei ole tehty, todennäköisesti kuitenkin vältymme Kreikan tieltä tai heinäsirkoilta. Alustava ministeripaikat jakaantuisivat seuraavasti. SDP 7, Keskustalle 5, Vihreille 3, Vasemmistoliitolle 2, RKPlle 1. RKP mahdollinen &nbsp;toinen ministeri olisi SDPltä pois. Eduskunnan Puhemiehen paikka menee Hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle Keskustalle, EUn Komissaarin paikka SDPlle.</p><p>Ennustan että naisia on ministereinä enemmän kuin miehiä 8-10, miesten viedessä raskaammat salkut. Hallituksen kansanedustajista enemmistö on naisia, mikä näkyy valinnoissa, mutta samalla puoluejohto on miehinen. Saarikko ei ole ministerinä, kun hän jää vanhempainvapaalle syksyllä, mutta nousee todennäköisesti Heikkisen paikalle kauden puolessa välissä. Keskustalla on tärkeää hakea tuoreita kasvoja ministereiksi, sen vuoksi Lintilä on ainoa jatkava ministeri.</p><p>Yleisesti ottaen hallituksessa ei ole paljon ministeri kokemusta. Mahdollisesti sitä voisi tuoda SDP Haatainen, Keskustalla Leppä tai Kalmari, Vihreillä Hassi tai Vasemmistoliitolla Arhinmäki. Satakunnasta tai Keksi-Suomesta ei ole ministeriä, potentiaalisia alueilta voisivat olla ministereitä on SDP Kristiina Salonen (Satakunta) sekä Anne Kalmari (Keski-Suomi). RKP toinen mahdollinen ministeri olisi Anders Adlercreutz (Uusimaa)</p><p>SDP:</p><p>Pääministeri&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Antti Rinne (Uusimaa)</p><p>Elinkeinoministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Ville Skinnari (Häme)</p><p>Eurooppaministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Tytti Tuppurainen (Oulu)</p><p>Puolustusministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Mika Kari (Häme)</p><p>Perhe- ja Peruspalveluministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp; Sanna Marin (Pirkanmaa)</p><p>Työministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Lindtman Antti (Uusimaa</p><p>Oikeusministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; Eeva-Johanna Eloranta (Varsinais-Suomi)</p><p>&nbsp;</p><p>EU komissaari &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Jutta Urpilainen</p><p>&nbsp;</p><p>Keskusta:</p><p>Valtiovarainministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Antti Kaikkonen (Uusimaa)</p><p>Maa- ja metsätalousministeri&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; Hanna Kosonen (Kaakkois-Suomi)</p><p>Kunta- ja uudistusministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Katri Kulmuni (Lappi)</p><p>Sosiaali- ja terveysministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp; Hannakaisa Heikkinen (Savo-Karjala)</p><p>Ulkomaan kauppa-</p><p>ja kehitysministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Mika Lintilä &nbsp;(Vaasa)</p><p>&nbsp;</p><p>Eduskunnan Puhemies &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Juha Sipilä &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vihreät:</p><p>Ulkoasiainministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Pekka Haavisto (Helsinki)</p><p>Opetusministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Maria Ohisalo (Helsinki)</p><p>Ympäristöministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Krista Mikkonen (Savo-Karjala)</p><p>&nbsp;</p><p>Vasemmistoliitto:</p><p>Asunto- ja liikenneministeri&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Li Andersson (Varsinais-Suomi)</p><p>Kulttuuri ja urheiluministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Jussi Saramo (Uusimaa)</p><p>&nbsp;</p><p>RKP:</p><p><br />Sisäministeri &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Anna-Maja Henriksson (Vaasa)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne ilmoitti eilen rakentavan hallituksen SDP, Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton sekä RKP kanssa. Hallitus on keskustavasemmistolainen, mikä tulee näkymään politiikassa, kun Kokoomus on pitkästä aikaa oppositiossa. Hallituksen kokoonpanoa on jo kauhistelut oikeiston keskuudessa, vaikka yhtään päätöstä tai linjausta ei ole tehty, todennäköisesti kuitenkin vältymme Kreikan tieltä tai heinäsirkoilta. Alustava ministeripaikat jakaantuisivat seuraavasti. SDP 7, Keskustalle 5, Vihreille 3, Vasemmistoliitolle 2, RKPlle 1. RKP mahdollinen  toinen ministeri olisi SDPltä pois. Eduskunnan Puhemiehen paikka menee Hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle Keskustalle, EUn Komissaarin paikka SDPlle.

Ennustan että naisia on ministereinä enemmän kuin miehiä 8-10, miesten viedessä raskaammat salkut. Hallituksen kansanedustajista enemmistö on naisia, mikä näkyy valinnoissa, mutta samalla puoluejohto on miehinen. Saarikko ei ole ministerinä, kun hän jää vanhempainvapaalle syksyllä, mutta nousee todennäköisesti Heikkisen paikalle kauden puolessa välissä. Keskustalla on tärkeää hakea tuoreita kasvoja ministereiksi, sen vuoksi Lintilä on ainoa jatkava ministeri.

Yleisesti ottaen hallituksessa ei ole paljon ministeri kokemusta. Mahdollisesti sitä voisi tuoda SDP Haatainen, Keskustalla Leppä tai Kalmari, Vihreillä Hassi tai Vasemmistoliitolla Arhinmäki. Satakunnasta tai Keksi-Suomesta ei ole ministeriä, potentiaalisia alueilta voisivat olla ministereitä on SDP Kristiina Salonen (Satakunta) sekä Anne Kalmari (Keski-Suomi). RKP toinen mahdollinen ministeri olisi Anders Adlercreutz (Uusimaa)

SDP:

Pääministeri                                       Antti Rinne (Uusimaa)

Elinkeinoministeri                             Ville Skinnari (Häme)

Eurooppaministeri                            Tytti Tuppurainen (Oulu)

Puolustusministeri                            Mika Kari (Häme)

Perhe- ja Peruspalveluministeri     Sanna Marin (Pirkanmaa)

Työministeri                                       Lindtman Antti (Uusimaa

Oikeusministeri                                 Eeva-Johanna Eloranta (Varsinais-Suomi)

 

EU komissaari                                   Jutta Urpilainen

 

Keskusta:

Valtiovarainministeri                        Antti Kaikkonen (Uusimaa)

Maa- ja metsätalousministeri        Hanna Kosonen (Kaakkois-Suomi)

Kunta- ja uudistusministeri            Katri Kulmuni (Lappi)

Sosiaali- ja terveysministeri           Hannakaisa Heikkinen (Savo-Karjala)

Ulkomaan kauppa-

ja kehitysministeri                           Mika Lintilä  (Vaasa)

 

Eduskunnan Puhemies                  Juha Sipilä          

 

Vihreät:

Ulkoasiainministeri                        Pekka Haavisto (Helsinki)

Opetusministeri                             Maria Ohisalo (Helsinki)

Ympäristöministeri                        Krista Mikkonen (Savo-Karjala)

 

Vasemmistoliitto:

Asunto- ja liikenneministeri          Li Andersson (Varsinais-Suomi)

Kulttuuri ja urheiluministeri          Jussi Saramo (Uusimaa)

 

RKP:


Sisäministeri                                     Anna-Maja Henriksson (Vaasa)

]]>
5 http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275704-tulevan-eduskunnan-salkunkantajat#comments Eduskunta hallitus Thu, 09 May 2019 04:03:00 +0000 Miika Kautto http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275704-tulevan-eduskunnan-salkunkantajat
Veikkaa uuden hallituksen ministerien nimet http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275692-veikkaa-uuden-hallituksen-ministerien-nimet <p>Avoin kisa, veikkaa ministerien nimet. Oletuksena 18 ministeriä. Kaksi pistettä oikeasta nimestä. Kolme bonuspistettä, jos vielä ministerin tehtäkin on oikein. Siis max pisteet 90 pistettä. Ainoastaan yksi vastaus, joka lukitaan. Matkan varrella ei korjauksia. Paitsi lisäys, jos ministereitä enemmän kuin 18. Vielä ei tiedetä varmasti mitä ministeriöitä tulee, mutta tämähän onkin vaikkausta. Ps lisäsin Krista Kiurun kun puuttui seitsemäs nimi.</p><p>Ministeripaikat jakautunevat seuraavasti:</p><p>Demarit&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;7</p><p>Keskusta&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; 5</p><p>Vihreät&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; 3</p><p>Vasemmisto 2</p><p>RKP&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; 1</p><p>&nbsp;</p><p>Demarit;&nbsp; &nbsp; &nbsp; Rinne Antti&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Pääministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Lindtman Antti&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Työministeri&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Marin Sanna&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Liikenneministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Tytti Tuppurainen&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Johannes Koskinen&nbsp; &nbsp; &nbsp;Eurooppaministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Tuula Haatainen&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Perhe- ja peruspalveluministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Krista Kiuru</p><p>Keskusta;&nbsp; &nbsp;Antti Kaikkonen&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Valtiovaraiministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Jari Leppä&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Maa- ja metsätalousministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Hannakaisa Heikkinen&nbsp; Sosiaaliministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Anu Vehviläinen&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Sisäasiainministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Markus Lohi&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Puolustusministeri</p><p>Vihreät;&nbsp; &nbsp; &nbsp; Pekka Haavisto&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Ulkoasiainministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Outi Alanko-Kahiluoto&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Maria Ohisalo&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Asunto- ja ympäristöministeri</p><p>Vas.liitto&nbsp; &nbsp; &nbsp;Li Andersson&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Opetusministeri</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Paavo Arhinmäki&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>RKP;&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Anna-Maja Henriksson&nbsp; Oikeusministeri</p><p>&nbsp;</p> Avoin kisa, veikkaa ministerien nimet. Oletuksena 18 ministeriä. Kaksi pistettä oikeasta nimestä. Kolme bonuspistettä, jos vielä ministerin tehtäkin on oikein. Siis max pisteet 90 pistettä. Ainoastaan yksi vastaus, joka lukitaan. Matkan varrella ei korjauksia. Paitsi lisäys, jos ministereitä enemmän kuin 18. Vielä ei tiedetä varmasti mitä ministeriöitä tulee, mutta tämähän onkin vaikkausta. Ps lisäsin Krista Kiurun kun puuttui seitsemäs nimi.

Ministeripaikat jakautunevat seuraavasti:

Demarit         7

Keskusta        5

Vihreät          3

Vasemmisto 2

RKP                1

 

Demarit;      Rinne Antti                Pääministeri

                      Lindtman Antti         Työministeri 

                     Marin Sanna              Liikenneministeri

                    Tytti Tuppurainen 

                    Johannes Koskinen     Eurooppaministeri

                    Tuula Haatainen          Perhe- ja peruspalveluministeri

                   Krista Kiuru

Keskusta;   Antti Kaikkonen            Valtiovaraiministeri

                    Jari Leppä                       Maa- ja metsätalousministeri

                    Hannakaisa Heikkinen  Sosiaaliministeri

                    Anu Vehviläinen            Sisäasiainministeri

                    Markus Lohi                   Puolustusministeri

Vihreät;      Pekka Haavisto               Ulkoasiainministeri

                    Outi Alanko-Kahiluoto  

                    Maria Ohisalo                Asunto- ja ympäristöministeri

Vas.liitto     Li Andersson                  Opetusministeri

                    Paavo Arhinmäki            

RKP;           Anna-Maja Henriksson  Oikeusministeri

 

]]>
35 http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275692-veikkaa-uuden-hallituksen-ministerien-nimet#comments Kotimaa hallitus Ministerit Wed, 08 May 2019 18:05:17 +0000 Raimo Tossavainen http://raimotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275692-veikkaa-uuden-hallituksen-ministerien-nimet
Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275665-ministerien-on-oltava-rehellisiksi-ja-taitaviksi-tunnettuja-suomen-kansalaisia <p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L5P60">Suomen perustuslaki &sect;60:</a></p><p>&quot;Valtioneuvosto<br />Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.&quot;<br /><br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56710-juuri-nyt-antti-kaikkoselle-ehdollinen-vankeustuomio">Antti Kaikkoselle vankeustuomio.</a><br /><br />Rehellinen ja taitava valtiovarain- vai oikeusministeri?<br /><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen perustuslaki §60:

"Valtioneuvosto
Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia."

Antti Kaikkoselle vankeustuomio.

Rehellinen ja taitava valtiovarain- vai oikeusministeri?



 

]]>
9 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275665-ministerien-on-oltava-rehellisiksi-ja-taitaviksi-tunnettuja-suomen-kansalaisia#comments Antti Kaikkonen hallitus Wed, 08 May 2019 10:57:25 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275665-ministerien-on-oltava-rehellisiksi-ja-taitaviksi-tunnettuja-suomen-kansalaisia