*

Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomalainen työelämä

Hienoa että lakkoillaan

Ammattiyhdistysliike ampuu hiirtä norsupyssyllä ja elinkeinoelämä kuvaa päivän lakon aiheuttamia ongelmia norsuksi. Kun joku alkaa osoittaa mieltään, puheet muuttuvat helposti koviksi. Lakkohan on yksi tapa riidellä ja silloin kun siirrytään riitelemisen tilaan, tunteitakin roiskahtelee. 

Seuraava sukupolvi on entistä vähä-älyisempi

Ei ole vain löysä heitto, että suomalaisista on tullut vähemmän älykkäitä ja meistä on tulossa kovaa vauhtia myös vähemmän koulutettuja. 

Alkuvuodesta julkaistu älykkyystutkija James R. Flynnin viimeisin tutkimus osoitti jälleen, että suomalaisten älykkyys on ollut laskussa jo 90 -luvulta alkaen. Samaa viestiä vahvistavat puolustusvoimissa varusmiehille tehtävät lähtötason testit.

Julkisen sektorin on alennettava työpaikkojensa koulutusvaatimuksia

Työelämään siirtymisen nopeuttaminen on ollut pinnalla pitkään. Asiantuntija- ja selvitysryhmät ovat monesti julkilausuneet, että Suomessa pitäisi siirtyä ulkomailla yleisesti käytettyyn malliin, jossa työelämään siirrytään jo kandidaattitutkinnon suorittamisen jälkeen.

Koulutus lähemmäksi työelämää järkeistämällä harjoittelukulttuuria

Koulutuskeskustelussa kyräillään jatkuvasti siitä, miten opinnot saataisiin vastaamaan työelämän tarpeita. On seksikästä sanoa, että vain asenne ratkaisee, mutta eiköhän se ole kokemus joka lopulta rekrytointinälkäpelin ratkaiseeKokemusten keräämisen mahdollistamista on helpotettava. Koulutussopimuksen käyttöönotto toivottavasti mullistaa ammattikoulukentän parempaan suuntaan, mutta mitä meidän pitäisi tehdä korkeakoulusektorin kanssa?

Terve järki ja oikeudenmukaisuus

Ollakseen viisas käytännössä ei tarvitse olla loistavan älykäs, ja myöskään loistava älykkyys ei automaattisesti tuo mukanaan käytännön viisautta. Ilman tuota viisautta saadaan lähinnä vahinkoa aikaan. Käytännön viisaus on kenties outo termi, - maalaisjärjestä perinteisesti puhutaan Suomessa, mutta tuo käsite alkaa olla jo hitusen vieras tai vanhentunut. Kenties terve järki on paras termi. Talous ja politiikka monesti unohtavat tuon terveen järjen, mieluummin tukeudutaan sääntöihin ja kannustimiin kuin ihmisten haluun ja viisauteen tehdä asioita oikein.

Raha ei ole ainoa kannustin - vaikka toki yksi

Nobelistimme Bengt Holmström on todennut, että hänen ollessaan Nokian hallituksessa vuosina 1999–2012 johdon palkkiot menivät kohtuullisista täysin kammottaviksi.

Laajentaisin keskustelua pelkästään yritysjohtajien kannustimista työelämän ja yhteiskunnan kannustimiin yleensäkin.

MITÄ TYÖELÄMÄÄN TULEE...

Eivätkö rahan lisäksi kannustimia ole:

Millä on merkitystä työelämässä?

Laitanpa soppaan lusikkani minäkin. Huomasin männä päivänä lööpin, jossa homoseksuaali ei saanut töitä (iltasanomat, iltalehti?). En edes tuota avannut. Pitäisikö sukupuolen, sukupuolettomuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai uskonnollisuuden vaikuttaa työelämässä? Mielestäni ei. Mitä merkitystä tällä asialla on oikeasti työn tekemisen kannalta?

Silpputyö silppuaa ihmisen. Perustulo eheyttää

Tulevaisuudessa kellään ei ole pysyviä työpaikkoja, eikä sitä voi estää. Kaikista tulee yrittäjiä. Työ tulee koostumaan kaikesta mahdollisesta oman osaamisen kauppaamisesta”. Näin kuvaillaan monesti mediassa työelämän tulevaisuutta merkittävien henkilöiden suilla.

Mitä epävarma toimeentulo tekee keskivertoihmiselle?

Mihin on kadonnut vastuu?

Meillä puhutaan ja puuhataan KIKYä, jotta taloutemme voisi kasvaa paremmin. Onko se realistista, ellemme ensin löydä vastuuta kantavia yrittäjiä ja yrittäjähenkisiä työntekijöitä lisää?

Eikö työn tulos parane silloin kun työstä aiheutuvat kaikki kulut ovat mahdollisimman pienet? Pelkkää palkkaa pudottamalla leikkaamme kasvua lisää. Siksi olisi tartuttava myös muihin turhiin menoihin, jotka kaikki rasittavat sekä yritysten tulosta, mutta myös yheisöverotuottoa, koska sitä maksetaan tuloksesta.

Nuoria käytetään hyväksi politiikassa ja työmarkkinoilla

Viime viikolla päiviteltiin lehdissä, että ammattiyhdistykset eivät kiinnosta enää alle 25-vuotiaita. Syitä ihmeteltiin isosti. Asiantuntijalta tilattu mahdollisimman paljon vastakkainasettelua luova mielipide kertoi aikojen muuttumisesta, arvomuutoksista ja tietenkin AY-liikkeen vanhanaikaisuudesta. Listalta unohtui "tutkimustulos", jossa viitattaisiin työntekijöiden neuvotteluaseman ja oikeusturvan parantuneen maagisesti työpaikoilla niin paljon, että liittoja ei enää tarvita. Miksikö tämä propagandalta lemahtava ärsytti minua?

Toimituksen poiminnat

Sivut

Julkaise syötteitä