Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Kaikki blogit puheenaiheesta Ammattikoulu

Koulutus on Suomen tärkein “luonnonvara”

Puolueeni tavoin haluan olla korjaamassa välittömästi edellisen hallituksen koulutukseen kohdistuneet vajaan miljardin leikkaukset seuraavalla vaalikaudella. Pidemmällä tähtäimellä koulutuksen määrärahat tulee palauttaa vähintäänkin 2011 hallituskaudesta alkaneita leikkauksia edeltävälle tasolle. Kannatan myös toisen asteen maksuttomuutta ja maksuttomuuden myötä oppivelvollisuuden laajentamista toiselle asteelle.

Muksuton toinen aste

Toinen aste on syösty tällä vuosikymmenellä kriisiin. Lukiot ja ammattikoulut ovat pulassa, koska raha ei yksinkertaisesti riitä. Ammattikouluilta on viety satoja miljoonia, eikä lukion puolellakaan ole hurraamista. Vuonna 2012 valtion lukiorahoitus oli opiskelijaa kohti noin 7 000 euroa nykyrahaksi muutettuna. Nyt rahoitus on hiipunut alle 6 000 euroon. 

Huoli nuorten ammatillisesta osaamisesta – koulutukseen on panostettava

Haluan sanoa muutaman sanan nuorista ja ammatillisesta koulutuksesta tänä päivänä. Metallintyöstämisellä on ollut merkittävä osa elämässäni. Oma polkuni alkoi 16 -vuotiaana, kun pakkasin tavarani ja muutin Vihtiin, jossa opiskelin metalliartesaaniksi Vihdin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa. Siitä lähtien metallin työstämisellä on aina ollut tärkeä rooli elämässäni. Toisinaan harrastuksesta, mutta pääsääntöisesti elinkeinona, osana perheyrityksemme LVI-palveluita.

Yritystukia vai koulutettu väestö?

Suomi jakaa yritystukia laskentatavasta riippuen 4-9 miljardia euroa joka vuosi.

Suurin osa yritystuista on hyödyttömiä.

Media toistelee näitä otsikoita säännöllisesti, mutta mikään ei muutu. Jostain syystä hallitukset peräjälkeen ovat katsoneet tarpeelliseksi jakaa rahaa ja verohelpotuksia voittoa tuottaville yrityksille. Nämä tuet ovat massiivisia tulonsiirtoja rikkaille: Osinkotuloista nauttivat yleensä eniten kaikista suurituloisimmat.

Rahanpuute ei saa estää opiskelua

Sain viime vuonna mahdollisuuden tutustua reippaaseen 15-vuotiaaseen nuoreen TET-harjoittelun ansiosta. Keskustelimme viikon aikana tulevaisuuden suunnitelmista ja hänen jatko-opintotoiveistaan. Hänen pohdintansa nostivat pintaan muistot omasta nuoruudestani. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta tietoa eri ammattien todellisuudesta oli vähän. Onko realistista odottaa, että 16-vuotias osaa valita ammatin, jossa hän viihtyy eläkeikään saakka? Minä en siihen kyennyt, eivätkä varmasti kaikki nykynuoretkaan siihen kykene.

Peruskoulun tasokurssit, päättökokeet ja ammattilukiot

Suomalaista koulujärjestelmää, joka on kansainvälisesti tuottanut pitkään hyviä tuloksia, mutta joka on osoittanut viime vuosina rapautumisen merkkejä, on haluttu uudistaa monin tavoin. Eräs tavoiteltava asia on ollut tehokkuus, esimerkiksi välivuosia on haluttu vähentää ja sosialidemokraateille tärkeäksi teemaksi on tullut nykyisellään riittämättömäksi katsotun pelkän peruskoulun kattavan oppivelvollisuuden laajentaminen.

Koulutuksen alasajo, hyvä vai huono asia?

 

 

Kuten tiedämme, että kaikista koulutuksista on leikattu. Viimeisimpänä ollut esillä ammattikouluksen muutokset. Pohdin eilen illalla asiaa, että viekö tämä meidän koulutustason todellakin alas vai voiko tästä olla jotakin hyötyä? 

 

Yksikään oppilas ei saa joutua tasapäistämisen uhriksi

Viime viikolla kohistiin lehdistössä siitä, että 9-vuotias koulupoika oli tehnyt kotitehtäviään pidemmälle kuin luokan opettaja oli määrännyt. Kyseinen opettaja oli lähettänyt tapauksesta oppilaan vanhemmille viestin “sopimattomasta käytöksestä”. Ikään kuin lisätehtävien tekeminen olisi rangaistavaa, vaikka olisi muita kunnianhimoisempi. Oppilaan vanhemmat - aivan perustellusti - pöyristyivät palautteesta.

Ammattikoululaisten kehittymismahdollisuuksiin panostettava

Suomalaiset tytöt pärjäsivät uusissa Pisa-tuloksissa (”PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15–16-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. PISA-tutkimuksessa selvitetään myös oppimista tukevia opiskeluasenteita ja -taitoja” – Wikipedia ). Suomalaiset tytöt sijoittuivat tilastoissa sijalle kaksi ja pojat sijalle kymmenen. Missään muussa tutkimuksen maassa sukupuolten erot eivät ole näin näkyviä.

Ammattikoulu

Vaikka Suomessa saataisiin yhteiskuntaa parantamaan erilaisissa kabineteissa punavihreä persukokoomuslainen hallitus, yksi asia ei muutu. Suomalainen työtunti pysyy kalliina.

Hyvä että työtunti maksaa. Laatu maksaa.

Suomalainen työtunnin maksujärjestelmä ei ole tasa-arvoinen. Lukio/korkeakoulu- ja opistotason ammattilaisuutta suositaan peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa. Korkeasti koulutettuja tarvitaan, mutta Suomen työvoiman hinnoilla jokainen ei voi olla korkeakoululainen.

Toimituksen poiminnat

Sivut

Julkaise syötteitä