Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 19 Jun 2018 11:27:24 +0300 fi Kuka valvoo hankintoja Helsingissä? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa <p>Helsingin virkamiesjohtajilta kysyttiin, valvovatko he julkisten hankintojen toteuttamista riittävästi. Johtajat vastasivat valvovansa riittävästi. Näin toimii sisäinen valvonta Helsingissä. Oikeasti.</p><p>Helsingissä tarkastuslautakunta antaa vuosittain <a href="https://www.arviointikertomus.fi/" target="_blank">arviointikertomuksen</a>. Siinä arvioidaan, toimiiko kaupunki järkevästi ja toteutuvatko valtuuston päätökset. Vuoden 2017 osalta arvioitiin hankintojen ohjausta, siis sitä, miten hyvin kaupunki osaa tehdä kaikenlaiset hankinnat toimistopöydistä vammaispalveluihin. Hankinnat muodostavat 40 % kaupungin menoista.</p><p>Ilahduttavasti tarkasteluun oli otettu myös &quot;eettisten periaatteiden tuntemus, hankintojen valvonta ja hankintaosaaminen&quot;. Tutkimusmenetelmä tosin on hieman hämmentävä. Asiasta lähetettiin kysely kaupungin toimialojen johtaville virkamiehille.</p><p>Omia alaisiaan johtajat osasivat arvioida ehkä vielä realistisesti: 17 %:n mielestä alaisten hankintaosaaminen ei ole ajan tasalla. Itseään johtajat arvioivat suopeammin: vain 6 % oli sitä mieltä, ettei hankintoja valvota riittävästi.</p><p>Niinpä arviointikertomuksen <a href="https://www.arviointikertomus.fi/sites/default/files/pdf/arviointikertomus_2017_0.pdf" target="_blank">johtopäätös kuuluu</a>: &quot;Eettisten periaateiden noudattamista valvotaan yleisesti otaen hyvin.&quot; Yllätys!</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Avoimuudessa ja osallisuudessa puutteita</strong></p><p>Kiinnitin asiaan huomiota, kun sosiaali- ja terveyslautakuntaan tuotiin lausuntoesitys, jonka mukaan hankintojen &quot;läpinäkyvyys, julkisuus ja avoimuus todetaan arviointikertomuksessa myös tasoltaan hyväksi&quot;.</p><p>Tämä kuulosti oudolta, kun takana oli vammaispalvelujen hankinta, jota oli ruodittu mediassa juuri läpinäkyvyyden, julkisuuden ja avoimuuden puutteiden vuoksi.</p><p><a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2018/Keha_2018-06-20_Kvsto_13_El/5CB539DB-ECDE-C824-AA12-638683A00001/Liite.pdf" target="_blank">Lausuntoon</a> hyväksyttiinkin minun ja <a href="http://leobergman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/" target="_blank">liberaalien Leo Bergmanin</a> aloitteellisuuden myötä yksimielisesti lisäys: &quot;Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että hankintamenettelyjen avoimuuteen ja kuntalaisten osallisuuden toteutumiseen liittyy kehittämistarpeita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota syksyllä 2017 hyväksytyn <a href="https://www.hel.fi/static/helsinki/kaupunkistrategia/kaupunkistrategia-2017-2021.pdf" target="_blank">kaupunkistrategian</a> osallisuus- ja avoimuustavoitteen mukaisesti.&quot;</p><p>Mitä tämä siis tarkoittaa? Sitä, että <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005562859.html" target="_blank">keväällä kohutun</a> vammaispalvelujen hankinnan yhteydessä tuli ilmi, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole selkeitä toimintatapoja siitä, miten osallisuutta toteutetaan. Miten palvelujen käyttäjiä ja heidän omaisiaan kuullaan valmisteluvaiheessa? Miten varmistetaan, että heidät otetaan riittävästi mukaan valmisteluun?</p><p>Toinen ongelma on avoimuus: hankinta-asiakirjat ovat salaisia siihen asti kunnes tarjouskilpailu julkaistaan <a href="https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/" target="_blank">Hankintailmoitukset.fi</a>-sivustolla. Tässä vedotaan <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397" target="_blank">hakintalakiin</a>, mutta olisi syytä selvittää, tarvitseeko laintulkinnan olla näin tiukka.</p><p>Nyt hankinnoista on hyvin vaikeaa käydä ajoissa julkista keskustelua. Tämä on ongelma erityisesti silloin, kun on kyseessä jokin palveluhankinta, esimerkiksi vammaispalvelut tai nyt <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Esitys/2018/Sote_2018-06-19_Sotelk_12_El/347160BF-2719-C2EA-BA06-63FD7E500007/Uudenmaan_lastensuojelun_ymparivuorokautisten_palv.html" target="_blank">käsittelyssä olevat lastensuojelupalvelut</a>. Näiden palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa joutuvat olemaan koko valmisteluvaiheen ajan pimennossa siitä millaisilla ehdoilla heidän palvelujaan jatkossa toteutetaan.</p><p>Tämä ei ole oikein. Muutoksia pitää tehdä, vaikka sitten lainsäädännön tasolla.</p><p>Olisi myös hyvä, jos muiden lautakuntien ei tarvitsisi jatkossa joutua lisäämään kriittisempiä sävyjä tarkastuslautakunnan yltiöpositiivisiin arvioihin.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin virkamiesjohtajilta kysyttiin, valvovatko he julkisten hankintojen toteuttamista riittävästi. Johtajat vastasivat valvovansa riittävästi. Näin toimii sisäinen valvonta Helsingissä. Oikeasti.

Helsingissä tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen. Siinä arvioidaan, toimiiko kaupunki järkevästi ja toteutuvatko valtuuston päätökset. Vuoden 2017 osalta arvioitiin hankintojen ohjausta, siis sitä, miten hyvin kaupunki osaa tehdä kaikenlaiset hankinnat toimistopöydistä vammaispalveluihin. Hankinnat muodostavat 40 % kaupungin menoista.

Ilahduttavasti tarkasteluun oli otettu myös "eettisten periaatteiden tuntemus, hankintojen valvonta ja hankintaosaaminen". Tutkimusmenetelmä tosin on hieman hämmentävä. Asiasta lähetettiin kysely kaupungin toimialojen johtaville virkamiehille.

Omia alaisiaan johtajat osasivat arvioida ehkä vielä realistisesti: 17 %:n mielestä alaisten hankintaosaaminen ei ole ajan tasalla. Itseään johtajat arvioivat suopeammin: vain 6 % oli sitä mieltä, ettei hankintoja valvota riittävästi.

Niinpä arviointikertomuksen johtopäätös kuuluu: "Eettisten periaateiden noudattamista valvotaan yleisesti otaen hyvin." Yllätys!

 

Avoimuudessa ja osallisuudessa puutteita

Kiinnitin asiaan huomiota, kun sosiaali- ja terveyslautakuntaan tuotiin lausuntoesitys, jonka mukaan hankintojen "läpinäkyvyys, julkisuus ja avoimuus todetaan arviointikertomuksessa myös tasoltaan hyväksi".

Tämä kuulosti oudolta, kun takana oli vammaispalvelujen hankinta, jota oli ruodittu mediassa juuri läpinäkyvyyden, julkisuuden ja avoimuuden puutteiden vuoksi.

Lausuntoon hyväksyttiinkin minun ja liberaalien Leo Bergmanin aloitteellisuuden myötä yksimielisesti lisäys: "Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että hankintamenettelyjen avoimuuteen ja kuntalaisten osallisuuden toteutumiseen liittyy kehittämistarpeita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota syksyllä 2017 hyväksytyn kaupunkistrategian osallisuus- ja avoimuustavoitteen mukaisesti."

Mitä tämä siis tarkoittaa? Sitä, että keväällä kohutun vammaispalvelujen hankinnan yhteydessä tuli ilmi, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole selkeitä toimintatapoja siitä, miten osallisuutta toteutetaan. Miten palvelujen käyttäjiä ja heidän omaisiaan kuullaan valmisteluvaiheessa? Miten varmistetaan, että heidät otetaan riittävästi mukaan valmisteluun?

Toinen ongelma on avoimuus: hankinta-asiakirjat ovat salaisia siihen asti kunnes tarjouskilpailu julkaistaan Hankintailmoitukset.fi-sivustolla. Tässä vedotaan hakintalakiin, mutta olisi syytä selvittää, tarvitseeko laintulkinnan olla näin tiukka.

Nyt hankinnoista on hyvin vaikeaa käydä ajoissa julkista keskustelua. Tämä on ongelma erityisesti silloin, kun on kyseessä jokin palveluhankinta, esimerkiksi vammaispalvelut tai nyt käsittelyssä olevat lastensuojelupalvelut. Näiden palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa joutuvat olemaan koko valmisteluvaiheen ajan pimennossa siitä millaisilla ehdoilla heidän palvelujaan jatkossa toteutetaan.

Tämä ei ole oikein. Muutoksia pitää tehdä, vaikka sitten lainsäädännön tasolla.

Olisi myös hyvä, jos muiden lautakuntien ei tarvitsisi jatkossa joutua lisäämään kriittisempiä sävyjä tarkastuslautakunnan yltiöpositiivisiin arvioihin.

 

]]>
1 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa#comments Avoimuus Helsinki Julkiset hankinnat Kunnat Osallisuus Tue, 19 Jun 2018 08:27:24 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257131-kuka-valvoo-hankintoja-helsingissa
Avoimuutta Helsinkiin http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin <p>Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?</p><p>Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa <a href="http://helsinkikanava.fi/" target="_blank">Helsinki-kanavalta</a>. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.</p><p>Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 <a href="https://www.hel.fi/kaupunkistrategia">kaupunkistrategian</a>, jonka mukaan &quot;Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä&quot;. Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.</p><p>Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä <a href="http://helsinki.piraattipuolue.fi/2017/11/lehdistotiedote-piraatit-360-striimaavat-valtuustoryhman-kokoukset/" target="_blank">lähettämällä suoraa verkkolähetystä</a> valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. <a href="https://www.facebook.com/609752089/videos/10156303937552090/" target="_blank">videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta</a>.)</p><p>Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen <a href="https://twitter.com/petruspennanen/status/981549516242419713" target="_blank">jätti eilen valtuustoaloitteen</a> avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.</p><p>Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja <a href="https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloitteet/aloitteet-2014/aloite-kokousten-avaamisesta-julkisiksi">vastaavan sisältöisen aloitteen</a> edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).</p><p>Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokouksista tulisi poliittista teatteria&quot;</strong></p><p>Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=3i4EVfLtIu8" target="_blank">kasvisruokapäiväkeskustelun</a> kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?</p><p>En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.</p><p>Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.</p><p>Avoimuus on nykypäivää.&nbsp;Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita&quot;</strong></p><p>Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa&quot;</strong></p><p>Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.</p><p>Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin <a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=3331">avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta</a> joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.</p><p>Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. <a href="http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410#L12P101" target="_blank">Laissa</a> ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos &quot;virallista&quot; avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata &quot;epävirallisesti&quot; ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokousten kuvaaminen olisi kallista&quot;</strong></p><p>Aiemmin virkamiestasolta <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2015/Kanslia_2015-05-20_Kvsto_10_Pk/94D4C9AA-5D36-4A35-B32D-D92D32CEC727/Kj_-_Valtuutettu_Sami_Muttilaisen_aloite_kaupungin.html" target="_blank">on viestitetty</a>, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei&nbsp; muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.</p><p>Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.</p><p>Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?

Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa Helsinki-kanavalta. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.

Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan "Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä". Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.

Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä lähettämällä suoraa verkkolähetystä valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta.)

Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen jätti eilen valtuustoaloitteen avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.

Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja vastaavan sisältöisen aloitteen edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).

Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.

 

"Kokouksista tulisi poliittista teatteria"

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan kasvisruokapäiväkeskustelun kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?

En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.

Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.

Avoimuus on nykypäivää. Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.

 

"Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita"

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.

 

"Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa"

Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.

Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.

Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. Laissa ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos "virallista" avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata "epävirallisesti" ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?

 

"Kokousten kuvaaminen olisi kallista"

Aiemmin virkamiestasolta on viestitetty, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei  muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.

Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.

Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!

]]>
0 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin#comments Avoimuus Demokratia Helsinki Kunnat Thu, 05 Apr 2018 17:22:53 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253386-avoimuutta-helsinkiin
”Kiristyskirjeet” pitäisi lopettaa http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa <p>Niin sanottuihin <a href="http://minedu.fi/tekijanoikeuksien-valvonta">tekijänoikeuskirjeisiin</a> liittyviä käytäntöjä selvittänyt <a href="http://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM044:00/2017">työryhmä</a> luovutti tänään mietintönsä ministeri Sampo Terholle. Olin työryhmässä yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä puolustavan <a href="https://effi.org/">Effin</a> edustajana. Tehtäväni oli edustaa kirjeiden vastaanottajien näkökulmaa. Jätinkin mietintöön eriävän mielipiteen, jossa vaadin kirjeiden lähettämisen lopettamista.</p><p>Kirjeiden saajille ja kirjeiden lähettelystä huolestuneille ja sitä vastustaville minulla on yksi keskeinen viesti: kirjevalvonta on laillista, ja jos sen haluaa lopettaa, lakia pitää muuttaa. Yleisempi viestini on, että &quot;kiristyskirjeet&quot; eivät ole tarpeellisia suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun eivätkä edes viihdeteollisuuden etujen näkökulmasta.</p><p><strong>Kirjemenettelyn laajuus ja nykytila</strong></p><p>Tekijänoikeuskirjeet ovat iso kysymys. Kirjeitä on lähetetty työryhmän arvion mukaan muutamalle kymmenelle tuhannelle nettiliittymän omistajalle. Mietinnössä ei ole tästä tarkkoja lukuja, koska kirjeitä lähettävät yritykset eivät suostuneet kertomaan niitä liikesalaisuuteen vedoten. Samasta syystä mietinnössä ei ole tarkkoja lukuja siitä, moniko kirjeen saaja on maksanut vaaditun summan, ja mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole maksaneet.</p><p>Siitä, etteivät kirjeiden lähettäjät suostu antamaan näitä tietoja, voi päätellä, että moni jättää vastaamatta kirjeisiin tai kiistää asian eikä joudu maksamaan mitään. Kirjeisiin ei siis välttämättä kannata vastata, tai ainakaan myöntää tehneensä mitään väärin.</p><p>Toisaalta vastaamatta jättäminen voi johtaa oikeudenkäyntiin, jossa suuret oikeudenkäyntikulut jäävät hävinneen maksettavaksi. Häviäjä on todennäköisesti kirjeen saaja. Jokainen joutuu arvioimaan eri vaihtoehtojen riskit itse.</p><p>Tekijänoikeuskirjeet ovat markkinaoikeuden <a href="http://markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/1497263623678.html">kesäkuisen linjapäätöksen</a> jälkeen olleet tosin tauolla: uusia hakemuksia yhteystietojen saamiseksi ei ole sen jälkeen tehty. Oikeudenhaltijat ja tuomioistuimet vääntävät nyt siitä, millainen piratismi ylittää lain edellyttämän &quot;merkittävässä määrin&quot; -kynnyksen, ja millaiset todisteet ovat riittäviä. Kukaan ei kuitenkaan odota, että uudet tuomioistuinten ratkaisut lopettaisivat tekijänoikeuskirjeet kokonaan.</p><p><strong>Laillista toimintaa - lainmuutos tarvitaan</strong></p><p>Työryhmän työssä tuli selväksi se, että kirjeiden lähettäminen on laillista toimintaa. Vaikka osa kirjeistä on ollut tökerösti muotoiltuja, <a href="https://www.valvontalautakunta.fi/valvontalautakunta">asianajajien valvontalautakunta</a> on useiden valitusten myötä <a href="https://www.valvontalautakunta.fi/files/3268/Valvontakertomus_2016_netti.pdf">todennut</a> ne hyvän asianajotavan mukaisiksi. Markkinaoikeudessa oikeudenhaltijoita edustavien lakimiesten esittämä näyttö on arvioitu uskottavaksi.</p><p>Kirjeiden lähettäjät ovat luvanneet parantaa kirjeiden tökeröjä muotoiluja. Tästä työryhmä sai kirjatuksi joukon &quot;hyviä käytäntöjä&quot;. Työryhmä sai nähtäväkseen esimerkkikirjeet kaikilta yrityksiltä. Jotkut olivat selkeästi huonompia kuin toiset. Toivottavasti hyvät käytännöt nostavat kirjeiden tasoa.</p><p>Kirjeiden sanamuotojen parantaminen ei kuitenkaan muuta asian ydintä. Kaikille, jotka valittavat kirjevalvonnan epäreiluudesta, suurista maksuista ja älyttömistä oikeudenkäyntikuluista, voi sanoa vain, että tällainen tämä Suomen oikeusjärjestelmä nyt on. Nämä ongelmat koskevat monia muitakin asioita, eivät vain tekijänoikeuskirjeitä.</p><p>Koska tekijänoikeuskirjeet ovat laillisia, niiden lähettely loppuu vain lakimuutoksen kautta. Ensisijaisesti kirjeiden lähettämistä koskeva tekijänoikeuslain 60 a &sect; pitäisi kumota. Toissijaisesti 60 a &sect;:ssä olevaa henkilötietojen luovuttamiskynnystä pitäisi nostaa siten, että parin yksittäisen teoksen jakaminen ei riittäisi yksityisyyden murtamiseen.</p><p>Effissä pohdimme tällä hetkellä vakavasti kansalaisaloitekampanjaa.</p><p><strong>Kirjevalvonta on tarpeetonta</strong></p><p>Kirjevalvontaa on perusteltu piratismin luoville aloille aiheuttamalla uhalla. Aiheesta on tehty paljon sellaisia tutkimuksia, joiden keskeiset tulokset voi tiivistää seuraavasti:</p><ul><li>a) Piratismi ei vähennä luovien alojen voittoja kokonaisuutena siten, että se uhkaisi näiden alojen olemassaoloa.<br />&nbsp;</li><li>b) Laillisten palvelujen kehittäminen vähentää piratismia.<br />&nbsp;</li><li>c) Piratismia harjoittavat kuluttavat luovia sisältöjä myös monin laillisin tavoin, joten piratismi ei korvaa laillisten kanavien käyttöä vaan täydentää sitä.</li></ul><p>Tutkimusnäyttö ei anna erityistä tukea nykyisenkaltaisen kirjevalvonnan tarpeellisuudelle. Luovien alojen haasteet liittyvät yleisempiin globaalin liiketoimintaympäristön muutoksiin, jotka koskevat muitakin aloja, eivätkä siihen, että tavalliset ihmiset jakavat teoksia toisilleen verkossa.</p><p>Muu yhteiskunta on siirtynyt jo eteenpäin, mutta osa viihdeteollisuudesta touhottaa edelleen piratismista. Kyseessä ovat lähinnä elokuvien ja tv-sarjojen levittäjät. Esimeriksi Suomen dynaamisin luova ala, peliteollisuus, ei tuhlaa aikaansa tavallisten asiakkaidensa jahtaamiseen oikeusteitse. Suomessa kirjevalvonta on kohdistunut lähinnä yhdysvaltalaisen viihde- ja pornoteollisuuden tuotteiden jakamiseen.</p><p>Kirjevalvonnasta hyötyvät oikeasti vain ne lakifirmat, jotka ovat rakentaneet bisnestä kirjemenettelyn ympärille: erityisesti Hedman Partners ja Adultia Suomessa sekä Njord Law Pohjoismaissa. Vastaavasti myös kirjeiden saajia avustava Turre Legal on yksi hyötyjistä. Muiden näkökulmasta kirjevalvonnasta ei ole hyötyä.</p><p>Kaiken kaikkiaan kirjevalvonta ei ole suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun näkökulmasta perusteltua.</p><p><strong>Hävyttömät pornokirjeet</strong></p><p>Erityisen hävyttömänä pidän pornoelokuvien tekijänoikeuksien valvontaa. Tarkoituksena on saada ihmiset häpeämään pornosta kiinni jäämistään niin, että he mukisematta maksaisivat vaaditut summat. Pornon jakamista valvovan Adultian lähettämien kirjeiden sävy onkin ollut erityisen aggressiivinen. Aggressiivinen on myös mies kirjeiden takana - Adultian edustajan huutoa saimme työryhmän kokouksissa kuunnella muutamaan otteeseen.</p><p>Saamani tiedon mukaan tekijänoikeuskirjeet ovat aiheuttaneet sen, että joissakin perheissä perheenjäsenen seksuaalisuudesta on paljastunut yllättäviä asioita. Erityisesti pornoelokuvia koskevat kirjeet puuttuvat siten yksityisyyden ydinalueeseen.</p><p><strong>Työryhmän työskentelystä</strong></p><p>Työryhmän puheenjohtajana oli Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Minun lisäkseni erityisen aktiivisia jäseniä olivat kirjeitä lähettelevän Hedman Partnersin Joni Hatanmaa, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) Jaana Pihkala ja teleyrityksiä edustavan FiComin Jussi Mäkinen. Lisäksi oli muitakin jäseniä ja kuulimme eri tahoja ja asiantuntijoita sekä tutustuimme kansalaispalautteeseen. Kaikki keskeiset tahot olivat edustettuna.</p><p>Työryhmällä ei ollut mitään tutkimusresursseja, vaan sen työ perustui niihin tietoihin, joita sen jäsenet pystyivät varsinaisten työtehtäviensä ohella hankkimaan ja toimittamaan. Mietinnön pohja laadittiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sisältöä tarkennettiin työryhmän kokouksissa. Vielä viimeisessä kokouksessa viilailimme mietinnön sanamuotoja viisi tuntia. Mietintö on työryhmän konsensusnäkemys, jossa kaikki joutuivat hieman joustamaan.</p><p>&nbsp;</p> Niin sanottuihin tekijänoikeuskirjeisiin liittyviä käytäntöjä selvittänyt työryhmä luovutti tänään mietintönsä ministeri Sampo Terholle. Olin työryhmässä yksityisyyden suojaa ja muita perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä puolustavan Effin edustajana. Tehtäväni oli edustaa kirjeiden vastaanottajien näkökulmaa. Jätinkin mietintöön eriävän mielipiteen, jossa vaadin kirjeiden lähettämisen lopettamista.

Kirjeiden saajille ja kirjeiden lähettelystä huolestuneille ja sitä vastustaville minulla on yksi keskeinen viesti: kirjevalvonta on laillista, ja jos sen haluaa lopettaa, lakia pitää muuttaa. Yleisempi viestini on, että "kiristyskirjeet" eivät ole tarpeellisia suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun eivätkä edes viihdeteollisuuden etujen näkökulmasta.

Kirjemenettelyn laajuus ja nykytila

Tekijänoikeuskirjeet ovat iso kysymys. Kirjeitä on lähetetty työryhmän arvion mukaan muutamalle kymmenelle tuhannelle nettiliittymän omistajalle. Mietinnössä ei ole tästä tarkkoja lukuja, koska kirjeitä lähettävät yritykset eivät suostuneet kertomaan niitä liikesalaisuuteen vedoten. Samasta syystä mietinnössä ei ole tarkkoja lukuja siitä, moniko kirjeen saaja on maksanut vaaditun summan, ja mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole maksaneet.

Siitä, etteivät kirjeiden lähettäjät suostu antamaan näitä tietoja, voi päätellä, että moni jättää vastaamatta kirjeisiin tai kiistää asian eikä joudu maksamaan mitään. Kirjeisiin ei siis välttämättä kannata vastata, tai ainakaan myöntää tehneensä mitään väärin.

Toisaalta vastaamatta jättäminen voi johtaa oikeudenkäyntiin, jossa suuret oikeudenkäyntikulut jäävät hävinneen maksettavaksi. Häviäjä on todennäköisesti kirjeen saaja. Jokainen joutuu arvioimaan eri vaihtoehtojen riskit itse.

Tekijänoikeuskirjeet ovat markkinaoikeuden kesäkuisen linjapäätöksen jälkeen olleet tosin tauolla: uusia hakemuksia yhteystietojen saamiseksi ei ole sen jälkeen tehty. Oikeudenhaltijat ja tuomioistuimet vääntävät nyt siitä, millainen piratismi ylittää lain edellyttämän "merkittävässä määrin" -kynnyksen, ja millaiset todisteet ovat riittäviä. Kukaan ei kuitenkaan odota, että uudet tuomioistuinten ratkaisut lopettaisivat tekijänoikeuskirjeet kokonaan.

Laillista toimintaa - lainmuutos tarvitaan

Työryhmän työssä tuli selväksi se, että kirjeiden lähettäminen on laillista toimintaa. Vaikka osa kirjeistä on ollut tökerösti muotoiltuja, asianajajien valvontalautakunta on useiden valitusten myötä todennut ne hyvän asianajotavan mukaisiksi. Markkinaoikeudessa oikeudenhaltijoita edustavien lakimiesten esittämä näyttö on arvioitu uskottavaksi.

Kirjeiden lähettäjät ovat luvanneet parantaa kirjeiden tökeröjä muotoiluja. Tästä työryhmä sai kirjatuksi joukon "hyviä käytäntöjä". Työryhmä sai nähtäväkseen esimerkkikirjeet kaikilta yrityksiltä. Jotkut olivat selkeästi huonompia kuin toiset. Toivottavasti hyvät käytännöt nostavat kirjeiden tasoa.

Kirjeiden sanamuotojen parantaminen ei kuitenkaan muuta asian ydintä. Kaikille, jotka valittavat kirjevalvonnan epäreiluudesta, suurista maksuista ja älyttömistä oikeudenkäyntikuluista, voi sanoa vain, että tällainen tämä Suomen oikeusjärjestelmä nyt on. Nämä ongelmat koskevat monia muitakin asioita, eivät vain tekijänoikeuskirjeitä.

Koska tekijänoikeuskirjeet ovat laillisia, niiden lähettely loppuu vain lakimuutoksen kautta. Ensisijaisesti kirjeiden lähettämistä koskeva tekijänoikeuslain 60 a § pitäisi kumota. Toissijaisesti 60 a §:ssä olevaa henkilötietojen luovuttamiskynnystä pitäisi nostaa siten, että parin yksittäisen teoksen jakaminen ei riittäisi yksityisyyden murtamiseen.

Effissä pohdimme tällä hetkellä vakavasti kansalaisaloitekampanjaa.

Kirjevalvonta on tarpeetonta

Kirjevalvontaa on perusteltu piratismin luoville aloille aiheuttamalla uhalla. Aiheesta on tehty paljon sellaisia tutkimuksia, joiden keskeiset tulokset voi tiivistää seuraavasti:

  • a) Piratismi ei vähennä luovien alojen voittoja kokonaisuutena siten, että se uhkaisi näiden alojen olemassaoloa.
     
  • b) Laillisten palvelujen kehittäminen vähentää piratismia.
     
  • c) Piratismia harjoittavat kuluttavat luovia sisältöjä myös monin laillisin tavoin, joten piratismi ei korvaa laillisten kanavien käyttöä vaan täydentää sitä.

Tutkimusnäyttö ei anna erityistä tukea nykyisenkaltaisen kirjevalvonnan tarpeellisuudelle. Luovien alojen haasteet liittyvät yleisempiin globaalin liiketoimintaympäristön muutoksiin, jotka koskevat muitakin aloja, eivätkä siihen, että tavalliset ihmiset jakavat teoksia toisilleen verkossa.

Muu yhteiskunta on siirtynyt jo eteenpäin, mutta osa viihdeteollisuudesta touhottaa edelleen piratismista. Kyseessä ovat lähinnä elokuvien ja tv-sarjojen levittäjät. Esimeriksi Suomen dynaamisin luova ala, peliteollisuus, ei tuhlaa aikaansa tavallisten asiakkaidensa jahtaamiseen oikeusteitse. Suomessa kirjevalvonta on kohdistunut lähinnä yhdysvaltalaisen viihde- ja pornoteollisuuden tuotteiden jakamiseen.

Kirjevalvonnasta hyötyvät oikeasti vain ne lakifirmat, jotka ovat rakentaneet bisnestä kirjemenettelyn ympärille: erityisesti Hedman Partners ja Adultia Suomessa sekä Njord Law Pohjoismaissa. Vastaavasti myös kirjeiden saajia avustava Turre Legal on yksi hyötyjistä. Muiden näkökulmasta kirjevalvonnasta ei ole hyötyä.

Kaiken kaikkiaan kirjevalvonta ei ole suomalaisen yhteiskunnan yleisen edun näkökulmasta perusteltua.

Hävyttömät pornokirjeet

Erityisen hävyttömänä pidän pornoelokuvien tekijänoikeuksien valvontaa. Tarkoituksena on saada ihmiset häpeämään pornosta kiinni jäämistään niin, että he mukisematta maksaisivat vaaditut summat. Pornon jakamista valvovan Adultian lähettämien kirjeiden sävy onkin ollut erityisen aggressiivinen. Aggressiivinen on myös mies kirjeiden takana - Adultian edustajan huutoa saimme työryhmän kokouksissa kuunnella muutamaan otteeseen.

Saamani tiedon mukaan tekijänoikeuskirjeet ovat aiheuttaneet sen, että joissakin perheissä perheenjäsenen seksuaalisuudesta on paljastunut yllättäviä asioita. Erityisesti pornoelokuvia koskevat kirjeet puuttuvat siten yksityisyyden ydinalueeseen.

Työryhmän työskentelystä

Työryhmän puheenjohtajana oli Anna Vuopala opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Minun lisäkseni erityisen aktiivisia jäseniä olivat kirjeitä lähettelevän Hedman Partnersin Joni Hatanmaa, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) Jaana Pihkala ja teleyrityksiä edustavan FiComin Jussi Mäkinen. Lisäksi oli muitakin jäseniä ja kuulimme eri tahoja ja asiantuntijoita sekä tutustuimme kansalaispalautteeseen. Kaikki keskeiset tahot olivat edustettuna.

Työryhmällä ei ollut mitään tutkimusresursseja, vaan sen työ perustui niihin tietoihin, joita sen jäsenet pystyivät varsinaisten työtehtäviensä ohella hankkimaan ja toimittamaan. Mietinnön pohja laadittiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Sisältöä tarkennettiin työryhmän kokouksissa. Vielä viimeisessä kokouksessa viilailimme mietinnön sanamuotoja viisi tuntia. Mietintö on työryhmän konsensusnäkemys, jossa kaikki joutuivat hieman joustamaan.

 

]]>
10 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa#comments Kotimaa Internet Laki Perusoikeudet Tekijänoikeudet Yksityisyys Thu, 25 Jan 2018 09:00:00 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249745-kiristyskirjeet-pitaisi-lopettaa
Miksi äänestää piraattia? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235340-miksi-aanestaa-piraattia <p><a href="https://piraattipuolue.fi/kuntavaalit-2017/">Piraatteja on ehdolla</a> suurista kaupungeista Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Läpimeno on realistista niissä kaikissa. Ehdokkaita on 21 muussakin kunnassa. Mutta miksi äänestää piraattia? Viisi syytä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>1. Piraattien läpimurto on kovaa realismia</strong></p><p>Eduskunnan ulkopuolisten, &quot;muiden&quot; puolueiden gallup-kannatus on vuoden 2015 lopulta lähtien <a href="http://data.yle.fi/dokumentit/Uutiset/YLE_puoluekannatus_06_2803_2017.pdf">pysynyt poikkeuksellisen korkealla</a>, reilun kahden prosentin tasolla. Äskettäin Yle mittasi &quot;muille&quot; korkeamman lukeman kuin koskaan viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. <a href="http://www.youtube.com/watch?v=DDOXNmV7Auw" target="_blank">Gallupin tekijät ovat kertoneet</a>, että piraatit on selkeästi suurin &quot;muista&quot;.</p><p>Erään gallupin mukaan piraatit <a href="https://www.e-pages.dk/turunsanomat/2069/article/554581/4/1/render/?token=cb65839359237e8473ab7beb5f329b36"><u>olisivat menossa läpi Turussa</u></a>. Ja tältä näyttää tilanne, jos katsotaan kuntavaalien läpimenokynnystä ja verrataan sitä toteutuneeseen kannatukseen eduskuntavaaleissa:</p><p><strong>Helsinki:</strong> Läpimenoon tarvitaan 1,2 %, kannatus 2015 oli 1,4 %.</p><p><strong>Espoo:</strong> Läpimenoon tarvitaan 1,3 %, kannatus 2015 oli 1,6 %.</p><p><strong>Tampere, Vantaa, Jyväskylä, Turku, Oulu:</strong> Läpimenoon tarvitaan 1,5 %, kannatus 2015 oli 1,7 % Tampereella, 1,4 % Vantaalla ja Jyväskylässä sekä 1,2 % Turussa ja Oulussa.</p><p><strong>Piraateilla on erinomaiset mahdollisuudet päästä läpi seitsemän suuren kaupungin valtuustoon. Kamppailu on kuitenkin tiukka, ja läpimurto edellyttää sitä, että jokainen piraattihenkinen oikeasti vaivautuu äänestämään.</strong> Viimeinen mahdollisuus siihen on huomenna, sunnuntaina 9.4., klo 9-20 <a href="https://vrk.navici.com/"><u>oman äänestysalueesi äänestyspaikassa</u></a>.</p><p>Läpimenon mahdollisuuksia lisäävät vaaliliitot <a href="https://liberaalipuolue.fi/"><u>Liberaalipuolueen</u></a> kanssa kaikissa muissa mainituissa kaupungeissa paitsi Tampereella.</p><p><a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122445-vankilassa-aanestetaan-vaikka-alasti"><u>Alastomat eristyssellivangitkin äänestävät</u></a>, joten sinunkin pitää. Äänesi ei ole ainakaan huonompi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>2. Piraatit voivat menestyä myös eduskunnassa - mutta sinne mennään kunnanvaltuustojen kautta</strong></p><p>Islannin piraatit <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Icelandic_parliamentary_election,_2016">kolminkertaistivat kannatuksensa</a> viime syksyn vaaleissa ja ovat nyt yksi suurimmista puolueista maan parlamentissa. Islannin esimerkki osoittaa, että piraatit voivat menestyä myös valtakunnan tasolla.</p><p>Suomessakin piraateilla on mahdollisuus mennä läpi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se edellyttää kuitenkin läpimenoa ensin kunnissa. Eduskuntaan noustaan kuntapolitiikan kautta. Niin politiikka toimii Suomessa.</p><p>Piraateilla on muuten <a href="https://www.kuntaliitto.fi/kuntalehti/ehdokkaita-yhteensa-33618-piraateilla-ja-elainsuojelijoilla-nuorimmat">nuorimmat ehdokkaat</a>. Se ei ole pahitteeksi, sillä <a href="http://ajatuspajalinja.fi/nuoret-aliedustettuina-parlamenteissa-%e2%80%92-ruotsissa-nahtiin-viime-kuntavaaleissa-nuorten-lapimurto/"><u>nuoret ovat aliedustettuina sekä eduskunnassa että kunnanvaltuustoissa</u></a>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>3. Yksikin voi saada paljon aikaan</strong></p><p>Entä jos yksi piraatti pääsee kuntasi valtuustoon? Onko yhdellä vaikutusvaltaa? Kyllä on, ja piraateilla on siitä erinomainen esimerkki.</p><p>Piraattien ainoa europarlamentaarikko, Saksan piraattien <a href="https://juliareda.eu/en/">Julia Reda</a>, on valittu jo kahtena vuonna <a href="http://www.politico.eu/list/the-40-meps-who-matter-in-2017-the-ranking-ep40/julia-reda/"><u>40 tärkeimmän europarlamentaarikon joukkoon Politico-lehden listauksessa</u></a>.</p><p>Euroopan parlamentti <a href="https://juliareda.eu/copyright-evaluation-report/"><u>hyväksyi Redan johdolla valmistellun raportin</u></a> siitä, miten tekijänoikeuksia pitäisi EU:ssa uudistaa. Raporttiin tuli hyviä suosituksia, kuten &quot;reilun käytön&quot; (fair use) oikeuksien lisääminen. Reda taistelee tällä hetkellä sen puolesta, että EU:n meneillään olevassa tekijänoikeusuudistuksessa <a href="https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/"><u>säilyisi jokin järki</u></a>. Reda <a href="https://juliareda.eu/2016/12/eu-budget-extends-security-audit/"><u>sai myös läpi parin miljoonan euron rahoituksen avoimen lähdekoodin käyttöä edistävään hankkeeseen</u></a>.</p><p>Redan arvostus yli puoluerajojen näkyy myös siinä, että hänen kollegansa <a href="http://www.mepawards.eu/page/2016-winners"><u>äänestivät hänet vuoden europarlamentaarikoksi</u></a> tietoyhteiskuntapolitiikan kategoriassa.</p><p>Jo yksi piraattivaltuutettu voi näyttää mallia uudesta, avoimemmasta poliittisesta kulttuurista, vaatia läpinäkyvyyttä päätöksenteolta ja paljastaa suljettujen ovien takaiset suhmuroinnit. Ja vaikka mitä muuta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>4. Piraattien periaatteet ovat rautaa</strong></p><p>Piraatteja kannattaa äänestää, jos <a href="https://piraattipuolue.fi/politiikka/puolueohjelma/#periaateohjelma"><u>löytää hyviä asioita piraattien periaateohjelmasta</u></a>. Se kertoo, mitä puolueemme ytimeltään on. Olemme vapaamielinen, edistysmielinen, liberaali puolue. Olemme tietoyhteiskuntapuolue. Olemme päätöksenteon avoimuutta vaativa puolue. Olemme järkipuolue. Emme aja minkään eturyhmän asiaa faktoista piittaamatta.</p><p>Periaatteet voivat tuntua tietysti joidenkin mielestä unelmahötöltä. Ne ovat kuitenkin tärkeitä, koska valtuutettu tai kansanedustaja ilman periaatteita kääntyy helposti sen mukaan mistä milloinkin tuulee. Periaatteellinen poliitikko ei juokse &quot;kansa raivostui&quot; -otsikoiden perässä.</p><p>Tärkeäksi nousee tällöin se, mitä ne periaatteet ovat. Vaikkapa kristillisdemokraattien periaatteet liittyvät heidän tulkintaansa Jumalan laista. Piraattipuolue on puolestaan nostanut vaaliteemakseen faktoihin perustuvan politiikan.</p><p>Nuorisojärjestö Piraattinuoret ilmaisee asian ytimekkäästi <a href="http://pinu.fi/yhdistys/poliittinen-ohjelma/"><u>poliittisessa ohjelmassaan</u></a>: &quot;Piraattinuoret ajaa tutkimukseen perustuvaa politiikkaa. Polittisissa päätöksissä tulee hyödyntää tieteellisiä tutkimustuloksia ja tehdä niiden mukaisia päätöksiä. On luovuttava toiveajattelun, henkilökohtaisten uskomuksien ja jäykkien ideologisten periaatteiden käytöstä politiikassa.&quot;</p><p>Periaate on siis se, ettei hyväksytä faktat sivuuttavia ideologisia periaatteita.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>5. Periaatteitamme voi toteuttaa myös käytännössä</strong></p><p>Periaatteiden pitää toki näkyä myös kouriintuntuvina ratkaisuina politiikan päivittäisissä kysymyksissä. Ehdokkaamme ovatkin tarttuneet tähän haasteeseen.</p><p>Puolueen varapuheenjohtaja, helsinkiläinen ehdokas <a href="http://petrushelsinki.net/"><u>Petrus Pennanen</u></a> kirjoitti äskettäin miten piraattien arvot näkyisivät kouluissa. <a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234951-annetaan-oppilaiden-innostua"><u>Oppilaiden annettaisiin innostua!</u></a> Ja nörttipuolueemme <a href="http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234161-lopetetaan-julkisen-sektorin-it-sekoilut"><u>lopettaa tietenkin myös julkisen sektorin IT-sekoilut</u></a>.</p><p>Piraateille avoimuus on tekoja, ei vain puhetta. Ensimmäisenä puolueena täytimme &nbsp;<a href="https://piraattipuolue.fi/2017/03/24/kaikki-piraattipuolueen-ehdokkaat-ovat-tayttaneet-vaalirahoituksen-ennakkoilmoituksen/"><u>vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset sataprosenttisesti</u></a>, eikä ainakaan mikään eduskuntapuolue ole vieläkään pystynyt samaan. Vaalirahoituksemme on muita avoimempaa.</p><p>Rovaniemeläinen ehdokkaamme Olli Markkanen kirjoitti hiljattain, <a href="http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234396-onko-avoimuus-ja-demokratia-mielestasi-vain-poliitikkojen-vappupuheita"><u>miten avoimuus toteutuisi käytännössä myös päätöksenteossa</u></a>, kuten myös <a href="http://miikahamynen.fi/2017/03/25/laajempi-avoimuus-ratkaisuna-vallankayton-keskittymiseen/"><u>jyväskyläläiset ehdokkaat Miika Hämynen ja Arto Lampila</u></a>.</p><p>Piraatit toimivat edelleen myös järkevämmän tekijänoikeuslain puolesta. Taistelumme kiristyskirjeitä vastaan saa painoarvonsa puolueemme vaalimenestyksestä. <a href="http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235045-kiristyskirjeisiin-vastaaminen-ei-kannata-oikeastaan-ikina"><u>Taistelun kärjessä on espoolainen ehdokkaamme Janne Paalijärvi</u></a>.</p><p>Kansalaiset pitää myös osallistaa päätöksentekoon, <a href="http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233874-ei-ihme-jos-ei-kiinnosta"><u>kuten Jyväskylässä ehdolla oleva puheenjohtajamme Jonna Purojärvi hiljattain kirjoitti</u></a>. Vanhat puolueet eivät sitä halua tehdä.</p><p>Ja <a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235065-mita-sotelle-pitaisi-tehda"><u>piraattinäkökulma sote-uudistukseen</u></a> on se, että kunnat pitää vapauttaa kokeilemaan eri malleja, eikä kahlita ylhäältä päin sote-pakkopaitaan, kuten itse juuri kirjoitin.</p><p><a href="http://ahtoapajalahti.fi/kuntavaalit/"><u>Olen ehdolla Helsingissä numerolla 1031</u></a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Piraatteja on ehdolla suurista kaupungeista Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Läpimeno on realistista niissä kaikissa. Ehdokkaita on 21 muussakin kunnassa. Mutta miksi äänestää piraattia? Viisi syytä.

 

1. Piraattien läpimurto on kovaa realismia

Eduskunnan ulkopuolisten, "muiden" puolueiden gallup-kannatus on vuoden 2015 lopulta lähtien pysynyt poikkeuksellisen korkealla, reilun kahden prosentin tasolla. Äskettäin Yle mittasi "muille" korkeamman lukeman kuin koskaan viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Gallupin tekijät ovat kertoneet, että piraatit on selkeästi suurin "muista".

Erään gallupin mukaan piraatit olisivat menossa läpi Turussa. Ja tältä näyttää tilanne, jos katsotaan kuntavaalien läpimenokynnystä ja verrataan sitä toteutuneeseen kannatukseen eduskuntavaaleissa:

Helsinki: Läpimenoon tarvitaan 1,2 %, kannatus 2015 oli 1,4 %.

Espoo: Läpimenoon tarvitaan 1,3 %, kannatus 2015 oli 1,6 %.

Tampere, Vantaa, Jyväskylä, Turku, Oulu: Läpimenoon tarvitaan 1,5 %, kannatus 2015 oli 1,7 % Tampereella, 1,4 % Vantaalla ja Jyväskylässä sekä 1,2 % Turussa ja Oulussa.

Piraateilla on erinomaiset mahdollisuudet päästä läpi seitsemän suuren kaupungin valtuustoon. Kamppailu on kuitenkin tiukka, ja läpimurto edellyttää sitä, että jokainen piraattihenkinen oikeasti vaivautuu äänestämään. Viimeinen mahdollisuus siihen on huomenna, sunnuntaina 9.4., klo 9-20 oman äänestysalueesi äänestyspaikassa.

Läpimenon mahdollisuuksia lisäävät vaaliliitot Liberaalipuolueen kanssa kaikissa muissa mainituissa kaupungeissa paitsi Tampereella.

Alastomat eristyssellivangitkin äänestävät, joten sinunkin pitää. Äänesi ei ole ainakaan huonompi.

 

2. Piraatit voivat menestyä myös eduskunnassa - mutta sinne mennään kunnanvaltuustojen kautta

Islannin piraatit kolminkertaistivat kannatuksensa viime syksyn vaaleissa ja ovat nyt yksi suurimmista puolueista maan parlamentissa. Islannin esimerkki osoittaa, että piraatit voivat menestyä myös valtakunnan tasolla.

Suomessakin piraateilla on mahdollisuus mennä läpi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se edellyttää kuitenkin läpimenoa ensin kunnissa. Eduskuntaan noustaan kuntapolitiikan kautta. Niin politiikka toimii Suomessa.

Piraateilla on muuten nuorimmat ehdokkaat. Se ei ole pahitteeksi, sillä nuoret ovat aliedustettuina sekä eduskunnassa että kunnanvaltuustoissa.

 

3. Yksikin voi saada paljon aikaan

Entä jos yksi piraatti pääsee kuntasi valtuustoon? Onko yhdellä vaikutusvaltaa? Kyllä on, ja piraateilla on siitä erinomainen esimerkki.

Piraattien ainoa europarlamentaarikko, Saksan piraattien Julia Reda, on valittu jo kahtena vuonna 40 tärkeimmän europarlamentaarikon joukkoon Politico-lehden listauksessa.

Euroopan parlamentti hyväksyi Redan johdolla valmistellun raportin siitä, miten tekijänoikeuksia pitäisi EU:ssa uudistaa. Raporttiin tuli hyviä suosituksia, kuten "reilun käytön" (fair use) oikeuksien lisääminen. Reda taistelee tällä hetkellä sen puolesta, että EU:n meneillään olevassa tekijänoikeusuudistuksessa säilyisi jokin järki. Reda sai myös läpi parin miljoonan euron rahoituksen avoimen lähdekoodin käyttöä edistävään hankkeeseen.

Redan arvostus yli puoluerajojen näkyy myös siinä, että hänen kollegansa äänestivät hänet vuoden europarlamentaarikoksi tietoyhteiskuntapolitiikan kategoriassa.

Jo yksi piraattivaltuutettu voi näyttää mallia uudesta, avoimemmasta poliittisesta kulttuurista, vaatia läpinäkyvyyttä päätöksenteolta ja paljastaa suljettujen ovien takaiset suhmuroinnit. Ja vaikka mitä muuta.

 

4. Piraattien periaatteet ovat rautaa

Piraatteja kannattaa äänestää, jos löytää hyviä asioita piraattien periaateohjelmasta. Se kertoo, mitä puolueemme ytimeltään on. Olemme vapaamielinen, edistysmielinen, liberaali puolue. Olemme tietoyhteiskuntapuolue. Olemme päätöksenteon avoimuutta vaativa puolue. Olemme järkipuolue. Emme aja minkään eturyhmän asiaa faktoista piittaamatta.

Periaatteet voivat tuntua tietysti joidenkin mielestä unelmahötöltä. Ne ovat kuitenkin tärkeitä, koska valtuutettu tai kansanedustaja ilman periaatteita kääntyy helposti sen mukaan mistä milloinkin tuulee. Periaatteellinen poliitikko ei juokse "kansa raivostui" -otsikoiden perässä.

Tärkeäksi nousee tällöin se, mitä ne periaatteet ovat. Vaikkapa kristillisdemokraattien periaatteet liittyvät heidän tulkintaansa Jumalan laista. Piraattipuolue on puolestaan nostanut vaaliteemakseen faktoihin perustuvan politiikan.

Nuorisojärjestö Piraattinuoret ilmaisee asian ytimekkäästi poliittisessa ohjelmassaan: "Piraattinuoret ajaa tutkimukseen perustuvaa politiikkaa. Polittisissa päätöksissä tulee hyödyntää tieteellisiä tutkimustuloksia ja tehdä niiden mukaisia päätöksiä. On luovuttava toiveajattelun, henkilökohtaisten uskomuksien ja jäykkien ideologisten periaatteiden käytöstä politiikassa."

Periaate on siis se, ettei hyväksytä faktat sivuuttavia ideologisia periaatteita.

 

5. Periaatteitamme voi toteuttaa myös käytännössä

Periaatteiden pitää toki näkyä myös kouriintuntuvina ratkaisuina politiikan päivittäisissä kysymyksissä. Ehdokkaamme ovatkin tarttuneet tähän haasteeseen.

Puolueen varapuheenjohtaja, helsinkiläinen ehdokas Petrus Pennanen kirjoitti äskettäin miten piraattien arvot näkyisivät kouluissa. Oppilaiden annettaisiin innostua! Ja nörttipuolueemme lopettaa tietenkin myös julkisen sektorin IT-sekoilut.

Piraateille avoimuus on tekoja, ei vain puhetta. Ensimmäisenä puolueena täytimme  vaalirahoituksen ennakkoilmoitukset sataprosenttisesti, eikä ainakaan mikään eduskuntapuolue ole vieläkään pystynyt samaan. Vaalirahoituksemme on muita avoimempaa.

Rovaniemeläinen ehdokkaamme Olli Markkanen kirjoitti hiljattain, miten avoimuus toteutuisi käytännössä myös päätöksenteossa, kuten myös jyväskyläläiset ehdokkaat Miika Hämynen ja Arto Lampila.

Piraatit toimivat edelleen myös järkevämmän tekijänoikeuslain puolesta. Taistelumme kiristyskirjeitä vastaan saa painoarvonsa puolueemme vaalimenestyksestä. Taistelun kärjessä on espoolainen ehdokkaamme Janne Paalijärvi.

Kansalaiset pitää myös osallistaa päätöksentekoon, kuten Jyväskylässä ehdolla oleva puheenjohtajamme Jonna Purojärvi hiljattain kirjoitti. Vanhat puolueet eivät sitä halua tehdä.

Ja piraattinäkökulma sote-uudistukseen on se, että kunnat pitää vapauttaa kokeilemaan eri malleja, eikä kahlita ylhäältä päin sote-pakkopaitaan, kuten itse juuri kirjoitin.

Olen ehdolla Helsingissä numerolla 1031.

]]>
4 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235340-miksi-aanestaa-piraattia#comments Kuntavaalit Piraattipuolue Sat, 08 Apr 2017 10:02:19 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235340-miksi-aanestaa-piraattia
Mitä sotelle pitäisi tehdä? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235065-mita-sotelle-pitaisi-tehda <p>Pian valittavat uudet kunnanvaltuustot astuvat keskelle <a href="http://alueuudistus.fi/etusivu"><u>sosiaali- ja terveysalan eli sote-uudistuksen ja siihen liittyvän maakuntauudistuksen</u></a> siirtymävaihetta. Puhetta on paljon, mutta selkeitä näkymiä vähemmän. Mitkä ovat uudistuksen pääkohdat?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maakuntademokratia hyvä, maakuntien määrä huono</strong></p><p>On sinänsä hyvä, että kuntayhtymät ja muut hallintohimmelit korvataan selkeämmällä ja kansanvaltaisemmalla järjestelmällä, jossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuustot.</p><p>Sote-uudistuksen yhteydessäkin on esitetty <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005114079.html"><u>sekavia kaavioita</u></a> tulevasta mallista. Kansalaisen kannalta on kuitenkin olennaisinta, että päätösvalta kaikista paikallispalveluista on jatkossa suoralla kansanvaalilla valitulla taholla: joko kunnanvaltuustolla tai maakuntavaltuustolla.</p><p>Sote-uudistuksen periaate maakuntademokratiasta on hyvä, mutta maakuntia on tulossa <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kartta-tallainen-on-soten-uusi-maakuntajako/5968202">peräti 18</a> eli liikaa. Nämä maakunnat ovat asukasluvultaan kovin eri kokoisia, eivätkä kaikki suoriudu yksin maakuntien tehtävistä.</p><p>Järkevämpää olisi ollut muodostaa jaottelu Manner-Suomen <a href="http://vaalit.fi/fi/index/vaalit/eduskuntavaalit/vaalipiirit.html">kahdentoista eduskuntavaalien vaalipiirin</a> pohjalta. Nyt toteutettavassa mallissa eduskuntavaaleissa on eri vaalipiirit kuin maakuntavaaleissa, mikä on melko sekavaa.</p><p>Tämän <a href="http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/paatoksenteko/keskusta-valtaisi-maakuntavaltuustot/"><u>kepu-kuppauksen</u></a> kohteeksi joudumme siksi, ettei perussuomalaiset uskaltanut puolustaa sinänsä kannattamaansa kahdentoista alueen mallia, koska pelkäsi kannatuksen menettämistä maakunnissa. Kokoomuksellekin olisi tämä malli kelvannut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ilman verotusoikeutta ei ole paikallista itsehallintoa</strong></p><p>Kunnilta lähtee sote-uudistuksen yhteydessä suuri osa verotuloista. Maakunnat eivät saa verotusoikeutta, vaan valtio jakaa niille rahat. Tämä on käytännössä vallankaappaus maakuntarahoja pyörittävien valtion virkamiesten hyväksi.</p><p>Vallankaappausta on ajanut innokkaimmin kokoomus, joka puolustaa hajautettua päätösvaltaa markkinoilla, mutta kannattaa keskittämistä julkishallinnossa. Syynä on se, että valtiovarainministeriö on järjestään kokoomuslaisella budjettikurilinjalla. Oli se hyvä linja tai ei, liiallinen vallankeskitys ei ole yhteiskunnalle hyväksi.</p><p>Maakuntien pitäisi edustaa paikallisdemokratiaa, mutta ilman verotusoikeutta ne ovat täydellisen riippuvaisia valtion rahoituksesta. Yhdysvaltain itsenäisyystaistelun tunnuslause, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ei_verotusta_ilman_edustusta"><u>&quot;ei verotusta ilman edustusta&quot;</u></a>, toimii myös toisin päin: &quot;ei edustusta ilman verotusta&quot;.</p><p>Jos ylipäänsä halutaan säilyttää perinteinen suomalainen malli vahvasta paikallishallinnosta, maakunnille on sote-uudistuksen yhteydessä annettava verotusoikeus. Tämä ei tarkoita verotuksen kokonaismäärän kasvua, koska kuntien verotulot pienenevät samalla huomattavasti.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valinnanvapaus ja säästöt</strong></p><p>Sote-uudistuksen pitäisi tuoda sellaiset säästöt, että lähitulevaisuudessa julkiset sosiaali- ja terveysmenot olisivat joka vuosi noin kolme miljardia euroa pienemmät kuin ilman uudistusta.</p><p>Samalla kuitenkin väestö ikääntyy ja hinnat nousevat. Tällainen säästö edellyttäisi valtavaa palveluiden tuottamisen tehokkuuden kasvua. Tehokkaampaa palvelutuotantoa tavoitellaan sillä, että palveluita pyörittävät osakeyhtiöt: joko maakunnan omistamat yritykset tai yksityiset yritykset. Samalla odotetaan myös nykyistä parempaa palvelutasoa.</p><p>Tämä on mahdoton yhtälö. Joko saadaan nykyistä palvelutasoa samalla hinnalla, huonompaa palvelutasoa halvemmalla, tai parempaa palvelutasoa kalliimmalla. Suomessa <a href="http://www.who.int/gho/health_financing/total_expenditure/en/"><u>terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen</u></a> on jo ennestään pieni. Se tuskin muuttuu olennaisesti pienemmäksi sote-uudistuksella.</p><p>Julkisissa terveysmenoissa saadaan säästöjä käytännössä vain siten, että suurempi osa kustannuksista siirretään suoraan palvelujen käyttäjien maksettavaksi palvelumaksuina. Ideana kai on, että vastineeksi nousevista hinnoista ihmiset saavat parempaa palvelua ja enemmän valinnanvaraa.</p><p>Samalla toivotaan, etteivät pienituloisten terveydenhoitomaksut kasva ainakaan suhteessa enempää kuin parempituloisten. Saa nähdä toteutuvatko toiveet.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sote-uudistus on kunnille pakkopaita</strong></p><p>Sote-uudistuksen huonoin puoli on sen toteuttaminen pakolla ylhäältä päin. Suomessa on kaiken kokoisia kuntia, joissa asiat hoidetaan hyvin. Sote-uudistuksen yhteydessä <a href="https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ulkoistukset%20sote%20kunnat%20terveyspalveluyhti%C3%B6t-47079"><u>ollaan kieltämässä</u></a> kuntien omaehtoiset ratkaisut.</p><p>Näin ei pitäisi olla. Maakuntahallinnon tulisi perustua vapaaehtoisuuteen siten, että kunkin alueen kunnat sopisivat palveluiden järjestämisestä parhaaksi katsomallaan tavalla. Ehtona tulisi olla ainoastaan se, että isoista rahoista päättävät tahot valitaan suoralla kansanvaalilla.</p><p>Entiset virkamiehet Juhani Kivelä ja Jaakko Numminen <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/maakuntahallinto-terveydenhoidon-uudistus-toteutettava-asteittain/?shared=963301-bf5ece49-4"><u>ehdottivat äskettäin Suomen Kuvalehdessä</u></a> (SK 12/2017, s. 67), että sote- ja maakuntauudistus pitäisi toteuttaa asteittain, kuten aikoinaan peruskoulu-uudistus. Ensin uusi malli tulisi käyttöön Pohjois-Suomessa, ja se levitettäisiin hiljalleen etelään.</p><p>Ehdotus on hyvä. Sen kautta voitaisiin joka alueella myös tehdä hieman erilainen uudistus, joka ottaisi huomioon paikalliset tarpeet.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Pääkaupunkiseutu tuskin hyötyy</strong></p><p>Vaikka valtakunnallisesti maakuntamalli on perusteltu, Helsinki tai ylipäänsä Pääkaupunkiseutu tuskin hyötyy siitä. Pääkaupunkiseudun vahvat kunnat voisivat hoitaa palvelut itsekseen tai keskenään.</p><p>Nyt valitussa mallissa Pääkaupunkiseudun kunnat ja päättäjät joutuvat sekaantumaan aiempaa enemmän muun Uudenmaan asioihin. Tämä taitaa olla muun Uudenmaan näkökulmasta enemmän uhka kuin mahdollisuus.</p><p>Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat olleet kummallisen syrjäänvetäytyviä koko uudistushankkeen ajan. Kun kaupungit viimein avasivat suunsa viime syksynä, saatiin kuulla <a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222397-pk-seudulle-uusi-sotehimmeli-demokratiasta-viis"><u>käsittämätön ehdotus</u></a> Pääkaupunkiseudun oman erillisen sote-himmelin perustamisesta maakuntahallinnon alle.</p><p>Ehdotuksesta ei juuri ole sittemmin kuultu. Maakunta- ja sote-uudistuksen soveltamista Uudellamaalla tulisi kuitenkin vielä miettiä. Uudistus voidaan ensin toteuttaa muualla maassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pian valittavat uudet kunnanvaltuustot astuvat keskelle sosiaali- ja terveysalan eli sote-uudistuksen ja siihen liittyvän maakuntauudistuksen siirtymävaihetta. Puhetta on paljon, mutta selkeitä näkymiä vähemmän. Mitkä ovat uudistuksen pääkohdat?

 

Maakuntademokratia hyvä, maakuntien määrä huono

On sinänsä hyvä, että kuntayhtymät ja muut hallintohimmelit korvataan selkeämmällä ja kansanvaltaisemmalla järjestelmällä, jossa valitaan vaaleilla maakuntavaltuustot.

Sote-uudistuksen yhteydessäkin on esitetty sekavia kaavioita tulevasta mallista. Kansalaisen kannalta on kuitenkin olennaisinta, että päätösvalta kaikista paikallispalveluista on jatkossa suoralla kansanvaalilla valitulla taholla: joko kunnanvaltuustolla tai maakuntavaltuustolla.

Sote-uudistuksen periaate maakuntademokratiasta on hyvä, mutta maakuntia on tulossa peräti 18 eli liikaa. Nämä maakunnat ovat asukasluvultaan kovin eri kokoisia, eivätkä kaikki suoriudu yksin maakuntien tehtävistä.

Järkevämpää olisi ollut muodostaa jaottelu Manner-Suomen kahdentoista eduskuntavaalien vaalipiirin pohjalta. Nyt toteutettavassa mallissa eduskuntavaaleissa on eri vaalipiirit kuin maakuntavaaleissa, mikä on melko sekavaa.

Tämän kepu-kuppauksen kohteeksi joudumme siksi, ettei perussuomalaiset uskaltanut puolustaa sinänsä kannattamaansa kahdentoista alueen mallia, koska pelkäsi kannatuksen menettämistä maakunnissa. Kokoomuksellekin olisi tämä malli kelvannut.

 

Ilman verotusoikeutta ei ole paikallista itsehallintoa

Kunnilta lähtee sote-uudistuksen yhteydessä suuri osa verotuloista. Maakunnat eivät saa verotusoikeutta, vaan valtio jakaa niille rahat. Tämä on käytännössä vallankaappaus maakuntarahoja pyörittävien valtion virkamiesten hyväksi.

Vallankaappausta on ajanut innokkaimmin kokoomus, joka puolustaa hajautettua päätösvaltaa markkinoilla, mutta kannattaa keskittämistä julkishallinnossa. Syynä on se, että valtiovarainministeriö on järjestään kokoomuslaisella budjettikurilinjalla. Oli se hyvä linja tai ei, liiallinen vallankeskitys ei ole yhteiskunnalle hyväksi.

Maakuntien pitäisi edustaa paikallisdemokratiaa, mutta ilman verotusoikeutta ne ovat täydellisen riippuvaisia valtion rahoituksesta. Yhdysvaltain itsenäisyystaistelun tunnuslause, "ei verotusta ilman edustusta", toimii myös toisin päin: "ei edustusta ilman verotusta".

Jos ylipäänsä halutaan säilyttää perinteinen suomalainen malli vahvasta paikallishallinnosta, maakunnille on sote-uudistuksen yhteydessä annettava verotusoikeus. Tämä ei tarkoita verotuksen kokonaismäärän kasvua, koska kuntien verotulot pienenevät samalla huomattavasti.

 

Valinnanvapaus ja säästöt

Sote-uudistuksen pitäisi tuoda sellaiset säästöt, että lähitulevaisuudessa julkiset sosiaali- ja terveysmenot olisivat joka vuosi noin kolme miljardia euroa pienemmät kuin ilman uudistusta.

Samalla kuitenkin väestö ikääntyy ja hinnat nousevat. Tällainen säästö edellyttäisi valtavaa palveluiden tuottamisen tehokkuuden kasvua. Tehokkaampaa palvelutuotantoa tavoitellaan sillä, että palveluita pyörittävät osakeyhtiöt: joko maakunnan omistamat yritykset tai yksityiset yritykset. Samalla odotetaan myös nykyistä parempaa palvelutasoa.

Tämä on mahdoton yhtälö. Joko saadaan nykyistä palvelutasoa samalla hinnalla, huonompaa palvelutasoa halvemmalla, tai parempaa palvelutasoa kalliimmalla. Suomessa terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen on jo ennestään pieni. Se tuskin muuttuu olennaisesti pienemmäksi sote-uudistuksella.

Julkisissa terveysmenoissa saadaan säästöjä käytännössä vain siten, että suurempi osa kustannuksista siirretään suoraan palvelujen käyttäjien maksettavaksi palvelumaksuina. Ideana kai on, että vastineeksi nousevista hinnoista ihmiset saavat parempaa palvelua ja enemmän valinnanvaraa.

Samalla toivotaan, etteivät pienituloisten terveydenhoitomaksut kasva ainakaan suhteessa enempää kuin parempituloisten. Saa nähdä toteutuvatko toiveet.

 

Sote-uudistus on kunnille pakkopaita

Sote-uudistuksen huonoin puoli on sen toteuttaminen pakolla ylhäältä päin. Suomessa on kaiken kokoisia kuntia, joissa asiat hoidetaan hyvin. Sote-uudistuksen yhteydessä ollaan kieltämässä kuntien omaehtoiset ratkaisut.

Näin ei pitäisi olla. Maakuntahallinnon tulisi perustua vapaaehtoisuuteen siten, että kunkin alueen kunnat sopisivat palveluiden järjestämisestä parhaaksi katsomallaan tavalla. Ehtona tulisi olla ainoastaan se, että isoista rahoista päättävät tahot valitaan suoralla kansanvaalilla.

Entiset virkamiehet Juhani Kivelä ja Jaakko Numminen ehdottivat äskettäin Suomen Kuvalehdessä (SK 12/2017, s. 67), että sote- ja maakuntauudistus pitäisi toteuttaa asteittain, kuten aikoinaan peruskoulu-uudistus. Ensin uusi malli tulisi käyttöön Pohjois-Suomessa, ja se levitettäisiin hiljalleen etelään.

Ehdotus on hyvä. Sen kautta voitaisiin joka alueella myös tehdä hieman erilainen uudistus, joka ottaisi huomioon paikalliset tarpeet.

 

Pääkaupunkiseutu tuskin hyötyy

Vaikka valtakunnallisesti maakuntamalli on perusteltu, Helsinki tai ylipäänsä Pääkaupunkiseutu tuskin hyötyy siitä. Pääkaupunkiseudun vahvat kunnat voisivat hoitaa palvelut itsekseen tai keskenään.

Nyt valitussa mallissa Pääkaupunkiseudun kunnat ja päättäjät joutuvat sekaantumaan aiempaa enemmän muun Uudenmaan asioihin. Tämä taitaa olla muun Uudenmaan näkökulmasta enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat olleet kummallisen syrjäänvetäytyviä koko uudistushankkeen ajan. Kun kaupungit viimein avasivat suunsa viime syksynä, saatiin kuulla käsittämätön ehdotus Pääkaupunkiseudun oman erillisen sote-himmelin perustamisesta maakuntahallinnon alle.

Ehdotuksesta ei juuri ole sittemmin kuultu. Maakunta- ja sote-uudistuksen soveltamista Uudellamaalla tulisi kuitenkin vielä miettiä. Uudistus voidaan ensin toteuttaa muualla maassa.

 

]]>
3 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235065-mita-sotelle-pitaisi-tehda#comments Demokratia Kunnat Maakunnat Peruspalvelut Wed, 05 Apr 2017 09:54:54 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235065-mita-sotelle-pitaisi-tehda
Kaatoiko populismi Guggenheimin? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227265-kaatoiko-populismi-guggenheimin <p>Helsinkiin ehdotettu Guggenheim-taidemuseo <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004888519.html" target="_blank">kaatui kaupunginvaltuuston päätöksellä</a> toistaiseksi. Guggenheim-säätiön <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004888967.html" target="_blank">yhdysvaltalaisen edustajan mielestä</a> &quot;globalisaation vastustus&quot; selittää ehdotuksen hylkäämisen. Tuliko Guggenheimista siis osa samaa jatkumoa Brexitin ja Donald Trumpin vaalivoiton kanssa - kansallismielinen populismi päihitti kansainvälisen yhteistyön?</p><p>Yhdysvalloista katsoen voi näyttää tältä. Puuttumaan jää suomalainen näkökulma.</p><p><strong>Talvivaara, länsimetro ja Guggenheim</strong></p><p>Nähdäkseni Guggenheimin kaatumisen taustalla oli kotimainen uskonpuute päättäjien kykyyn arvioida kalliiden julkisten investointien järkevyyttä. Runsaasti <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nain-suurten-rakennusten-budjetit-pettivat-lansimetron-hinta-paisui-lahes-300-miljoonaa/5082444" target="_blank">kalliita pieleenmenoja</a> on ilmennyt viime vuosina tietojärjestelmähankkeista Talvivaaraan. Helsinkiläisten enemmistö ei halunnut länsimetron lisälaskujen päälle Guggenheim-laskua.</p><p>Toki populistipuolella keskusteluun vedettiin myös hämyinen <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Identity_politics" target="_blank">identiteettipolitiikka</a> antiamerikkalaisuuksineen.</p><p>Vasemmisto äänesti varsin yksimielisesti vastaan, kuten myös perussuomalaiset. Vihreät hajosi vastaan äänestäneeseen aktivistisiipeen - Leo Stranius, Emma Kari, Otso Kivekäs, Outi Alanko-Kahiluoto - ja puolesta äänestäneeseen kulttuurisiipeen - Hannu Oskala, Jukka Relander, Irina Krohn. Kokoomus hajosi vastaavasti puoltaneeseen liberaalisiipeen - Laura Rissanen, Jaana Pelkonen - ja vastaan äänestäneisiin kansalliskonservatiiveihin - Wille Rydman, Harry Bogomoloff. Tämä tyypittely on tosin aika karkea.</p><p>Äänestysjakaumaa katsoessa ymmärtää, että Guggenheimin kaatumista selitettäessä viitataan globalisaation vastustamiseen. Mutta se, miksi juuri tämän hankkeen kohdalla tämä retoriikka tuli esille näin voimakkaasti, ja miksi valtuuston enemmistö kääntyi hanketta vastaan, johtuu ensisijaisesti muista syistä.</p><p>Länsimetron ja yleiskaavakiistelyn myötä oli syntynyt ilmapiiri, että joku hanke pitää näyttävästi torpata ennen ensi kevään kunnallisvaaleja. Se oli nyt Guggenheim, mutta olisi voinut olla jokin muukin.</p><p><strong>Pullantuoksu puuttui</strong></p><p>Jossain mielessä voisi humoristisesti sanoa, että Guggenheimin kaataminen oli vihervasemmistopopulistien kosto keskuspuistosta, Malmin lentokentästä ja kaikesta Sipilän hallituksen tekemästä, sekä konservatiivipopulistien kosto kaupunkibulevardeista ja homoavioliitoista.</p><p>Tämä on kuitenkin aika kevyttä sanailua.</p><p>Ei suomalaisilla ollut juuri mitään käsitystä Guggenheimista ennen vuotta 2011. Yleissivistyneemmät ehkä tiesivät tällaisen museoketjun olemassaolosta, joku oli ehkä käynytkin. Viiden vuoden aikana Guggenheim-kampanja on onnistunut ihan oma-aloitteisesti tahraamaan koko brändin Suomessa täysin. Että miten meni noin niin kuin omasta mielestä?</p><p>Kampanjalta oli virhe lähteä liikkeelle <a href="http://www.guggenheimhki.fi/guggenheim-helsingin-tukisaatio/" target="_blank">pankkiiri-, miljonäärimesenaatti- ja viestintätoimistovetoisesti</a>. Jotenkin näiden hyvin verkostoituneiden takapirujen junailu tuo mieleen ihan muuta kuin pullantuoksuisen kulttuuriprojektin. Suomessa kaikista hankkeista pitää tulla mieleen kotikutoisuus ja mummonmökki. Tästä ei nyt sitä vaikutelmaa tullut.</p><p>Guggenheim oli kulttuurialan Alexander Stubb. Liian valkoiset hampaat, liian siloiteltu imago. Suomeen sopimaton. Tämä imago oli kuitenkin omatekoinen, ei väistämättömyys. Sen nyt ymmärtää, ettei yhdysvaltalaisessa säätiössä välttämättä ymmärretä näitä asioita, mutta suomalaiset promoottorit eivät näemmä myöskään ymmärtäneet.</p><p>Oliko Guggenheimin kaatuminen jälleen yksi esimerkki populismin noususta? Ehkä, osittain, mutta populismin vastustaminen ei ollut yksinään riittävä syy kannattaa kyseistä hanketta.</p><p><strong>Media ja Guggenheim</strong></p><p>Guggenheim-kiista tarjoaa mahdollisuuden myös median kriittiseen tarkasteluun.</p><p>Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Nelosen omistavan Sanoma Oyj:n hallituksessa istuu yhtiön suuromistajiin kuuluva Rafaela Seppälä. Hän istuu myös suomalaisen Guggenheimin tukisäätiön hallituksessa.</p><p>Salaliittoja epäilevän sopii nyt kaivaa esille Sanoman medioiden Guggenheim-jutut viime vuosien ajalta. Näkyykö vääristymiä johonkin suuntaan? Minä en ainakaan ole viime viikkoina huomannut mitään.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsinkiin ehdotettu Guggenheim-taidemuseo kaatui kaupunginvaltuuston päätöksellä toistaiseksi. Guggenheim-säätiön yhdysvaltalaisen edustajan mielestä "globalisaation vastustus" selittää ehdotuksen hylkäämisen. Tuliko Guggenheimista siis osa samaa jatkumoa Brexitin ja Donald Trumpin vaalivoiton kanssa - kansallismielinen populismi päihitti kansainvälisen yhteistyön?

Yhdysvalloista katsoen voi näyttää tältä. Puuttumaan jää suomalainen näkökulma.

Talvivaara, länsimetro ja Guggenheim

Nähdäkseni Guggenheimin kaatumisen taustalla oli kotimainen uskonpuute päättäjien kykyyn arvioida kalliiden julkisten investointien järkevyyttä. Runsaasti kalliita pieleenmenoja on ilmennyt viime vuosina tietojärjestelmähankkeista Talvivaaraan. Helsinkiläisten enemmistö ei halunnut länsimetron lisälaskujen päälle Guggenheim-laskua.

Toki populistipuolella keskusteluun vedettiin myös hämyinen identiteettipolitiikka antiamerikkalaisuuksineen.

Vasemmisto äänesti varsin yksimielisesti vastaan, kuten myös perussuomalaiset. Vihreät hajosi vastaan äänestäneeseen aktivistisiipeen - Leo Stranius, Emma Kari, Otso Kivekäs, Outi Alanko-Kahiluoto - ja puolesta äänestäneeseen kulttuurisiipeen - Hannu Oskala, Jukka Relander, Irina Krohn. Kokoomus hajosi vastaavasti puoltaneeseen liberaalisiipeen - Laura Rissanen, Jaana Pelkonen - ja vastaan äänestäneisiin kansalliskonservatiiveihin - Wille Rydman, Harry Bogomoloff. Tämä tyypittely on tosin aika karkea.

Äänestysjakaumaa katsoessa ymmärtää, että Guggenheimin kaatumista selitettäessä viitataan globalisaation vastustamiseen. Mutta se, miksi juuri tämän hankkeen kohdalla tämä retoriikka tuli esille näin voimakkaasti, ja miksi valtuuston enemmistö kääntyi hanketta vastaan, johtuu ensisijaisesti muista syistä.

Länsimetron ja yleiskaavakiistelyn myötä oli syntynyt ilmapiiri, että joku hanke pitää näyttävästi torpata ennen ensi kevään kunnallisvaaleja. Se oli nyt Guggenheim, mutta olisi voinut olla jokin muukin.

Pullantuoksu puuttui

Jossain mielessä voisi humoristisesti sanoa, että Guggenheimin kaataminen oli vihervasemmistopopulistien kosto keskuspuistosta, Malmin lentokentästä ja kaikesta Sipilän hallituksen tekemästä, sekä konservatiivipopulistien kosto kaupunkibulevardeista ja homoavioliitoista.

Tämä on kuitenkin aika kevyttä sanailua.

Ei suomalaisilla ollut juuri mitään käsitystä Guggenheimista ennen vuotta 2011. Yleissivistyneemmät ehkä tiesivät tällaisen museoketjun olemassaolosta, joku oli ehkä käynytkin. Viiden vuoden aikana Guggenheim-kampanja on onnistunut ihan oma-aloitteisesti tahraamaan koko brändin Suomessa täysin. Että miten meni noin niin kuin omasta mielestä?

Kampanjalta oli virhe lähteä liikkeelle pankkiiri-, miljonäärimesenaatti- ja viestintätoimistovetoisesti. Jotenkin näiden hyvin verkostoituneiden takapirujen junailu tuo mieleen ihan muuta kuin pullantuoksuisen kulttuuriprojektin. Suomessa kaikista hankkeista pitää tulla mieleen kotikutoisuus ja mummonmökki. Tästä ei nyt sitä vaikutelmaa tullut.

Guggenheim oli kulttuurialan Alexander Stubb. Liian valkoiset hampaat, liian siloiteltu imago. Suomeen sopimaton. Tämä imago oli kuitenkin omatekoinen, ei väistämättömyys. Sen nyt ymmärtää, ettei yhdysvaltalaisessa säätiössä välttämättä ymmärretä näitä asioita, mutta suomalaiset promoottorit eivät näemmä myöskään ymmärtäneet.

Oliko Guggenheimin kaatuminen jälleen yksi esimerkki populismin noususta? Ehkä, osittain, mutta populismin vastustaminen ei ollut yksinään riittävä syy kannattaa kyseistä hanketta.

Media ja Guggenheim

Guggenheim-kiista tarjoaa mahdollisuuden myös median kriittiseen tarkasteluun.

Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Nelosen omistavan Sanoma Oyj:n hallituksessa istuu yhtiön suuromistajiin kuuluva Rafaela Seppälä. Hän istuu myös suomalaisen Guggenheimin tukisäätiön hallituksessa.

Salaliittoja epäilevän sopii nyt kaivaa esille Sanoman medioiden Guggenheim-jutut viime vuosien ajalta. Näkyykö vääristymiä johonkin suuntaan? Minä en ainakaan ole viime viikkoina huomannut mitään.

 

]]>
11 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227265-kaatoiko-populismi-guggenheimin#comments Helsinki Politiikka Taide Sat, 03 Dec 2016 10:00:00 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227265-kaatoiko-populismi-guggenheimin
Rötösherra Helsingin johtoon? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223584-rotosherra-helsingin-johtoon <p>Perussuomalaiset haluaa <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1475113252516" target="_blank">Helsingin Sanomien mukaan</a> nostaa edustajakseen Helsingin kaupunginhallitukseen oikean rötösherran - sellaisen, josta puolueen henkinen isoisä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6t%C3%B6sherrajahti" target="_blank">Veikko Vennamo varoitti</a>. Ehdokas Markku Saarikangas <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/destia-juttu--toimitusjohtajan-syytteet-hylattiin/2051206" target="_blank">on tuomittu</a> vuonna 2012 ehdolliseen vankeuteen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja velallisen epärehellisyydestä. Hänellä ei myöskään ole juurikaan kokemusta kuntapolitiikasta.</p><p>Se, että perussuomalaiset esittää tällaista henkilöä, ei ole mikään varsinainen yllätys. Odotukseni ovat puolueen suhteen matalalla. Tämä on vain yksi uusi osa perussuomalaisten sekoilujen saagaan.</p><p>Kaupunginhallituksen jäsenet valitsee kuitenkin lopulta kaupunginvaltuusto. Voivatko muut puolueet hyväksyä näin hiljattain näin vakavasti rötöstelleen kaupunginhallitukseen? Ei hirveästi herätä luottamusta, että talousrikoksista tuomittu hoitelisi kaupungin raha-asioita.</p><p>Saarikangas selittelee: &quot;En koe sen [tuomion] olevan esteenä tehtävään vaan päinvastoin. Jossain määrin voi olla meriittikin, että on ollut vaikeuksia ja selvinnyt niistä.&quot; Eli omat talousrikokset ovat &quot;vaikeuksia&quot;, joista &quot;selvitään&quot;. Ja jopa &quot;meriitti&quot;. Jo on otsaa. Minusta hänen valintansa olisi ennemmin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kleptokratia" target="_blank">kleptokratiaa</a> kuin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Meritokratia" target="_blank">meritokratiaa</a>.</p><p>Se, että on joskus syyllistynyt rikokseen, ei toki tarkoita, ettei voisi aikanaan toimia luotettavasti yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Jos Saarikankaan tuomio olisi vuodelta 2002, en nostaisi asiaa esille - mutta kun se on vuodelta 2012.</p><p>Olisiko likaa toivottu, että odotettaisiin edes tuomion poistuvan rikosrekisteristä, ennen kuin rikoksen tekijä valitaan kaupunginhallitukseen? Saarinkankaan tuomio on kesältä 2012, joten hänen tekonsa <a href="http://www.oikeusrekisterikeskus.fi/fi/index/rekisterit/rikosrekisteri.html" target="_blank">poistuu rikosrekisteristä luultavasti</a> ensi vuoden kesällä.</p><p>Nyt siis ollaan valitsemassa kaupunginhallitukseen henkilöä, joka on rikosrekisterissä. Ei voi kuin ihmetellä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaiset haluaa Helsingin Sanomien mukaan nostaa edustajakseen Helsingin kaupunginhallitukseen oikean rötösherran - sellaisen, josta puolueen henkinen isoisä Veikko Vennamo varoitti. Ehdokas Markku Saarikangas on tuomittu vuonna 2012 ehdolliseen vankeuteen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja velallisen epärehellisyydestä. Hänellä ei myöskään ole juurikaan kokemusta kuntapolitiikasta.

Se, että perussuomalaiset esittää tällaista henkilöä, ei ole mikään varsinainen yllätys. Odotukseni ovat puolueen suhteen matalalla. Tämä on vain yksi uusi osa perussuomalaisten sekoilujen saagaan.

Kaupunginhallituksen jäsenet valitsee kuitenkin lopulta kaupunginvaltuusto. Voivatko muut puolueet hyväksyä näin hiljattain näin vakavasti rötöstelleen kaupunginhallitukseen? Ei hirveästi herätä luottamusta, että talousrikoksista tuomittu hoitelisi kaupungin raha-asioita.

Saarikangas selittelee: "En koe sen [tuomion] olevan esteenä tehtävään vaan päinvastoin. Jossain määrin voi olla meriittikin, että on ollut vaikeuksia ja selvinnyt niistä." Eli omat talousrikokset ovat "vaikeuksia", joista "selvitään". Ja jopa "meriitti". Jo on otsaa. Minusta hänen valintansa olisi ennemmin kleptokratiaa kuin meritokratiaa.

Se, että on joskus syyllistynyt rikokseen, ei toki tarkoita, ettei voisi aikanaan toimia luotettavasti yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Jos Saarikankaan tuomio olisi vuodelta 2002, en nostaisi asiaa esille - mutta kun se on vuodelta 2012.

Olisiko likaa toivottu, että odotettaisiin edes tuomion poistuvan rikosrekisteristä, ennen kuin rikoksen tekijä valitaan kaupunginhallitukseen? Saarinkankaan tuomio on kesältä 2012, joten hänen tekonsa poistuu rikosrekisteristä luultavasti ensi vuoden kesällä.

Nyt siis ollaan valitsemassa kaupunginhallitukseen henkilöä, joka on rikosrekisterissä. Ei voi kuin ihmetellä.

 

]]>
28 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223584-rotosherra-helsingin-johtoon#comments Helsinki Kunnat Laki Politiikka Rikollisuus Thu, 29 Sep 2016 10:50:27 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223584-rotosherra-helsingin-johtoon
Yhdistymisvapaudesta http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223232-yhdistymisvapaudesta <p>Koskeeko yhdistymisvapaus Suomen Vastarintaliikettä (SVL), ja miltä näyttää sen näkökulmasta <a href="http://www.rasismirikoslakiin.fi/" target="_blank">Huominen ilman pelkoa -kampanja</a>? Pohdin ensin, voidaanko kansallissosialistinen SVL lakkauttaa nykylain perusteella, ja mitä lakkauttamisesta seuraisi. Pohdin myös, voiko Eläinten vapautusrintaman lakkauttaa vastaavilla perusteilla. Sen jälkeen pohdin lainsäädännön muutostarpeita Huominen ilman pelkoa -kampanjan tavoitteiden pohjalta.</p><p><strong>Voidaanko SVL lakkauttaa?</strong></p><p><a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503" target="_blank">Yhdistyslain</a> 43 &sect;:n mukaan tuomioistuin voi viranomaisten vaatimuksesta lakkauttaa yhdistyksen, jos se &quot;toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja&quot;. Sillä ei ole väliä, onko yhdistys rekisteröity vai ei. Lainkohtaa tulkitessaan tuomioistuimen on otettava huomioon <a href="http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731" target="_blank">perustuslaki</a> ja muut Suomen ihmisoikeussitoumukset.</p><p><a href="http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063" target="_blank">Euroopan ihmisoikeussopimuksen</a> artiklassa 11 todetaan, että yhdistymisvapautta voidaan rajoittaa &quot;kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi&quot;, kunhan rajoitukset ovat &quot;välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa&quot;.</p><p>Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) <a href="http://www.echr.coe.int/Documents/FS_Political_parties_ENG.pdf" target="_blank">on esimerkiksi todennut</a>, ettei Turkki rikkonut ihmisoikeuksia lakkauttaessaan sharia-lakia ajaneen, voimakeinojen käyttöön valmiina pidetyn puolueen. EIT totesi myös luvalliseksi sen, että Espanja lakkautti terroristijärjestö ETA:an kytköksissä olleen puolueen.</p><p>Tapauksessa <a href="http://hudoc.echr.coe.int/eng?i=001-122183" target="_blank">Vona vastaan Unkari</a> EIT totesi, ettei Unkari rikkonut ihmisoikeuksia päättäessään lakkauttaa äärioikeistolaisen järjestön, joka mielenosoituksissaan lietsoi vihaa maan romanivähemmistöä kohtaan. <a href="http://hudoc.echr.coe.int/app/conversion/pdf?library=ECHR&amp;id=003-4430086-5326345&amp;filename=Vona%20v.%20Hungary%20-%20dissolution%20of%20an%20association%20involved%20in%20anti-Roma%20rallies%20and%20paramilitary%20parading.pdf">EIT painotti</a>, ettei järjestön ole välttämättä tarvinnut edes syyllistyä väkivaltaan. Järjestö voidaan kieltää jo sillä perusteella, että uhka sen syyllistymisestä väkivaltaan on ilmeinen.</p><p>EIT korostaa, että puolue (tai muu järjestö), jonka &quot;johtajat yllyttävät väkivaltaan&quot;, joka &quot;pyrkii tuhoamaan demokratian&quot; tai &quot;romuttamaan demokratiassa tunnustetut oikeudet ja vapaudet&quot;, ei nauti yhdistymisvapauden suojaa.</p><p>Nykylain puitteissa SVL voitaneen siis lakkauttaa. On tosin mahdollista, että siitä seuraa lopulta EIT:een päättyvä oikeustaistelu.</p><p><strong>Mitä SVL:n lakkauttamisesta seuraisi?</strong></p><p>Kun yhdistys on määrätty lakkautettavaksi, sen toimintaa ei saa jatkaa. Henkilölle, joka jatkaa lakkautetun yhdistyksen toimintaa, voidaan yhdistyslain 62 &sect;:n nojalla tuomita sakkoja &quot;laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta&quot;.</p><p>Jos SVL lakkautettaisiin, se ei saisi jatkaa järjestötoimintaansa. Esimerkiksi tapahtumien järjestäjät voitaisiin ottaa kiinni ja heitä voitaisiin sakottaa. Nähdäkseni kuka tahansa kansalainen voisi SVL:n tapahtuman nähdessään soittaa hätänumeroon, ja ilmoittaa, että paikalla harjoitetaan laitonta yhdistystoimintaa. Poliisi sitten reagoisi tähän parhaaksi katsomallaan tavalla.</p><p>Lakkauttamisen yhteydessä yhdistyksen varat voidaan myös julistaa menetetyiksi valtiolle.</p><p>Yhdistyslain 44 &sect;:n nojalla yhdistys voidaan määrätä väliaikaiseen toimintakieltoon heti lakkauttamisasian tullessa vireille.</p><p><strong>Voisiko jonkin muunkin järjestön lakkauttaa?</strong></p><p>Keskusteluissa on mainittu myös <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4inten_vapautusrintama#El.C3.A4inten_vapautusrintama_Suomessa" target="_blank">Eläinten vapautusrintama (EVR)</a>, joka kesällä <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1474342189906" target="_blank">syyllistyi ihmishenkiä vaarantaneeseen tuhopolttoon</a>. EVR:n toimintatapa <a href="http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/09/18/suomi-vuonna-2016/" target="_blank">muistuttaa SVL:ää</a> siinä, että se tekee rikoksia, ja <a href="https://takku.net/article.php/2016061000495676" target="_blank">kehuskelee niillä sitten Internetissä</a>.</p><p>Ongelmaksi voi tosin muodostua se, että <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1474433668985" target="_blank">EVR ei ole &quot;yhdistys&quot;</a>: &quot;Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva kertoo, ettei Eläinten vapautusrintaman toiminta ole koskaan ollut koordinoitua. Kyse ei varsinaisesti ole ryhmästä tai organisaatiosta vaan ennemminkin kattokäsitteestä ideologiselle toiminta-ajatukselle.&quot;</p><p>EVR siis on brändi, jota itsenäiset suoraa toimintaa harjoittavat solut käyttävät. Sillä ei ole edes verkkosivuja. SVL on selkeästi yhdistys, mutta en tiedä onko EVR laskettavissa yhdistykseksi. Jos se ei ole yhdistys, ei sitä voi lakkauttaakaan.</p><p><strong>Huominen ilman pelkoa -kampanja</strong></p><p>Viime aikoina uutisioitu Huominen ilman pelkoa -kampanja <a href="http://www.rasismirikoslakiin.fi/wp-content/uploads/2016/09/LA_Yanar_J%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt_rasismi_rikoslakiin.pdf" target="_blank">pyrkii seuraaviin lakimuutoksiin</a>:</p><ul><li>lisätä rikoslakiin rikosnimike &quot;rotusyrjinnän edistäminen&quot;</li><li>lisätä yhdistyslakiin säännös, että yhdistyksen tarkoitus ei saa loukata ihmisarvoa eikä edistää syrjintää tai kiihottaa siihen</li><li>lisätä yhdistyslakiin säännös, jonka mukaan &quot;yhdistys tai muu järjestäytynyt ryhmä tai yhteisö, joka edistää rotusyrjintää tai yllyttää siihen, on kielletty&quot;.</li></ul><p>Käsittelen seuraavaksi ehdotettuja muutoksia yksi kerrallaan.</p><p><strong>&quot;Rotusyrjinnän edistäminen&quot;</strong></p><p>Kampanjan ehdotus on, että rikoslakiin lisättäisiin kohta, jonka mukaan rotusyrjintää edistävän tai siihen yllyttävän yhteenliittymän toimintaan osallistuminen olisi rangaistavaa sakolla tai enintään kahden vuoden vankeudella. Käytetty rotusyrjinnän määritelmä on otettu YK:n rotusyrjintäsopimuksesta. Määritelmä on melko selkeä, eikä jätä paljoakaan tulkinnanvaraa. Lainkohtaa soveltaessaan tuomioistuimen tulisi punnita asiaa myös sanan- ja yhdistymisvapauden näkökulmasta.</p><p>&quot;Yhteenliittymän&quot; määritelmä on vastaava kuin <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001" target="_blank">rikoslain</a> 6 luvun 5 &sect;:ssä oleva &quot;järjestäytyneen rikollisryhmän&quot; määritelmä. &quot;Toimintaan osallistuminen&quot; on määritelty samoin kuin rikoslain 17 luvun 1 a &sect;:ssä &quot;järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen&quot;.</p><p>Ongelmallista on tässä se, että toistaiseksi Suomessa on ollut hyvin vaikea saada ketään tuomituksi &quot;järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta&quot;. Tuomioistuimet ovat todenneet, etteivät <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015061819888470_uu.shtml" target="_blank">Cannonball MC:n</a> ja <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1374632102871" target="_blank">Helvetin enkeleiden</a> paikallisjärjestöt ole &quot;järjestäytyneitä rikollisryhmiä&quot;. Riittävä rikosoikeudellinen näyttökynnys ei ole ylittynyt.</p><p>Tältä pohjalta olen epäileväinen sen suhteen, saataisiinko ehdotetun lainkohdan avulla tuomittua edes ketään SVL:n johtohahmoa.</p><p>Lakiehdotuksessa tosin perustellaan melko vakuuttavasti, että Suomella on ihmisoikeussopimusten perusteella velvollisuus kieltää rotusyrjintää edistävä ja siihen yllyttävä toiminta. Ehdotettua kahden vuoden enimmäisrangaistusta pidän kuitenkin melko kovana.</p><p>Mielestäni olisi tarkoituksenmukaisinta keskittyä yhdistyslakiin, eli mahdollisiin yhdistyksen lakkauttamisperusteisiin ja siihen, miten lakkautuspäätöksen noudattamista voidaan valvoa. Yhdistyksen lakkauttamiseen riittää vähäisempi näyttö kuin rikostuomioon.</p><p>Kampanjan muut ehdotukset keskittyvätkin yhdistyslakiin, mutta niissäkin on omat ongelmansa.</p><p><strong>Yhdistyksen kielletyt tarkoitukset</strong></p><p>Jokainen ymmärtänee miksi on ongelmallista, että nykyään yhdistys voidaan lakkauttaa, jos se toimii &quot;hyvien tapojen vastaisesti&quot;. &quot;Hyvät tavat&quot; ovat kovin epämääräinen käsite. Tätä lainkohtaa viranomaiset ovatkin jo käyttäneet väärin. Suomen kannabisyhdistystä estettiin sen perusteella rekisteröitymästä parinkymmenen vuoden ajan. Vasta pari vuotta sitten <a href="http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1388650074586.html" target="_blank">korkein hallinto-oikeus totesi</a>, ettei kannabiksen käytön dekriminalisoinnin tavoittelu ole &quot;hyvien tapojen vastaista&quot;.</p><p>Tämän lainkohdan takia muuten Piraattipuolueen sääntöjäkin sorvattiin vuonna 2008 kieli keskellä suuta. Sääntöihin ei pantu vaatimusta teosten nettikopioionnin laillistamisesta, koska pelättiin Patentti- ja rekisterihallituksen tulkitsevan sen &quot;hyvien tapojen vastaiseksi&quot;.</p><p>Olisin valmis kannattamaan ehdotusta, jossa yhdistyslaista poistettaisiin maininta &quot;hyvistä tavoista&quot; ja korvattaisiin se yksiselitteisemmällä listalla siitä, minkälaiset yhdistykset ovat kiellettyjä. Valitettavasti Huominen ilman pelkoa -kampanjalla ei ole tällaista ehdotusta.</p><p>Kampanjan ehdotuksessa &quot;hyvät tavat&quot; säilyisivät laissa, minkä lisäksi kiellettyjä olisivat yhdistykset, joiden tarkoitus loukkaa ihmisarvoa tai &quot;edistää etniseen tai kansalliseen alkuperään, ihonväriin, syntyperään, sukupuoleen, ikään, uskontoon, kansalaisuuteen, kieleen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään seikkaan perustuvaa syrjintää tai kiihottaa siihen&quot;.</p><p>Tämä rimpsu on hyvin tulkinnanvarainen ja ongelmallinen. Voitaisiinko esimerkiksi homoliittoja vastustavan Aito avioliitto -kampanjan katsoa yllyttävän seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään?</p><p>Entäpä sukupuolisyrjintä? Suomessahan on yhdistyksiä, jotka hyväksyvät jäseniksi vain tiettyä sukupuolta olevia. Esimerkiksi Naisasialiitto Unioni hyväksyy jäsenikseen vain naisia. Olisiko sen tarkoitus uuden lain myötä sukupuolisyrjintää edistävä ja siten kielletty?</p><p>&quot;Ikäsyrjintä&quot; vasta ongelmallinen olisikin. Sanonpa vain, että mielestäni tähtisadetikkujen kieltäminen alle 18-vuotiailta on perusteetonta ikäsyrjintää.</p><p>Tätä ehdotusta en voi kannattaa.</p><p><strong>Rotusyrjintää edistävien yhdistysten kielto</strong></p><p>Hieman päällekkäinen edellä käsitellyn kanssa on kampanjan ehdotus yhdistyslakiin lisättävästä kohdasta, jonka mukaan &quot;yhdistys tai muu järjestäytynyt ryhmä tai yhteisö, joka edistää rotusyrjintää tai yllyttää siihen, on kielletty&quot;. Tämä ehdotus on &quot;yhdistysten&quot; osalta toteuttamiskelpoinen. Suomi on sitoutunut kieltämään rotusyrjintään yllyttävän toiminnan, ja rotusyrjinnälle on selkeä määritelmä YK:n rotusyrjintäsopimuksessa.</p><p>Muotoilua &quot;ryhmä tai yhteisö&quot; pidän kuitenkin liian epämääräisenä. Olisi syytä pitää yhdistyslaki vain yhdistyksiä koskevana.</p><p>Henkilö, joka jatkaisi tämän lainkohdan perusteella kielletyn yhdistyksen toimintaa, syyllistyisi &quot;laittoman yhdistystoiminnan harjoittamiseen&quot;. Näin ollen kampanjan ehdotus rikoslakiin lisättävästä rotusyrjinnän edistämisen kiellosta olisi mielestäni jokseenkin turha.</p><p>Yhdistyslakiin kannattaisi tehdä muutos, jossa &quot;hyvien tapojen vastaisuus&quot; poistettaisiin yhdistyksen lakkauttamisperusteista. Tämä korvattaisiin selkeällä, määritelmiltään tarkkarajaisella luettelolla siitä, millaiset yhdistykset ovat kiellettyjä. Kiellettyjen yhdistysten toiminnan jatkaminen pysyisi rangaistavana nykyiseen tapaan.</p><p>Samalla &quot;laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisen&quot; tunnusmerkistöä voitaisiin tarvittaesssa tarkentaa.</p><p>Huominen ilman pelkoa -kampanjan lakiehdotuksia ei pidä toteuttaa sellaisinaan. Niiden pohjalta voidaan kuitenkin lähteä valmistelemaan tarkkarajaisempia lakimuutoksia, jotka ajaisivat suunnilleen saman asian.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Koskeeko yhdistymisvapaus Suomen Vastarintaliikettä (SVL), ja miltä näyttää sen näkökulmasta Huominen ilman pelkoa -kampanja? Pohdin ensin, voidaanko kansallissosialistinen SVL lakkauttaa nykylain perusteella, ja mitä lakkauttamisesta seuraisi. Pohdin myös, voiko Eläinten vapautusrintaman lakkauttaa vastaavilla perusteilla. Sen jälkeen pohdin lainsäädännön muutostarpeita Huominen ilman pelkoa -kampanjan tavoitteiden pohjalta.

Voidaanko SVL lakkauttaa?

Yhdistyslain 43 §:n mukaan tuomioistuin voi viranomaisten vaatimuksesta lakkauttaa yhdistyksen, jos se "toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja". Sillä ei ole väliä, onko yhdistys rekisteröity vai ei. Lainkohtaa tulkitessaan tuomioistuimen on otettava huomioon perustuslaki ja muut Suomen ihmisoikeussitoumukset.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklassa 11 todetaan, että yhdistymisvapautta voidaan rajoittaa "kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi", kunhan rajoitukset ovat "välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa".

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on esimerkiksi todennut, ettei Turkki rikkonut ihmisoikeuksia lakkauttaessaan sharia-lakia ajaneen, voimakeinojen käyttöön valmiina pidetyn puolueen. EIT totesi myös luvalliseksi sen, että Espanja lakkautti terroristijärjestö ETA:an kytköksissä olleen puolueen.

Tapauksessa Vona vastaan Unkari EIT totesi, ettei Unkari rikkonut ihmisoikeuksia päättäessään lakkauttaa äärioikeistolaisen järjestön, joka mielenosoituksissaan lietsoi vihaa maan romanivähemmistöä kohtaan. EIT painotti, ettei järjestön ole välttämättä tarvinnut edes syyllistyä väkivaltaan. Järjestö voidaan kieltää jo sillä perusteella, että uhka sen syyllistymisestä väkivaltaan on ilmeinen.

EIT korostaa, että puolue (tai muu järjestö), jonka "johtajat yllyttävät väkivaltaan", joka "pyrkii tuhoamaan demokratian" tai "romuttamaan demokratiassa tunnustetut oikeudet ja vapaudet", ei nauti yhdistymisvapauden suojaa.

Nykylain puitteissa SVL voitaneen siis lakkauttaa. On tosin mahdollista, että siitä seuraa lopulta EIT:een päättyvä oikeustaistelu.

Mitä SVL:n lakkauttamisesta seuraisi?

Kun yhdistys on määrätty lakkautettavaksi, sen toimintaa ei saa jatkaa. Henkilölle, joka jatkaa lakkautetun yhdistyksen toimintaa, voidaan yhdistyslain 62 §:n nojalla tuomita sakkoja "laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta".

Jos SVL lakkautettaisiin, se ei saisi jatkaa järjestötoimintaansa. Esimerkiksi tapahtumien järjestäjät voitaisiin ottaa kiinni ja heitä voitaisiin sakottaa. Nähdäkseni kuka tahansa kansalainen voisi SVL:n tapahtuman nähdessään soittaa hätänumeroon, ja ilmoittaa, että paikalla harjoitetaan laitonta yhdistystoimintaa. Poliisi sitten reagoisi tähän parhaaksi katsomallaan tavalla.

Lakkauttamisen yhteydessä yhdistyksen varat voidaan myös julistaa menetetyiksi valtiolle.

Yhdistyslain 44 §:n nojalla yhdistys voidaan määrätä väliaikaiseen toimintakieltoon heti lakkauttamisasian tullessa vireille.

Voisiko jonkin muunkin järjestön lakkauttaa?

Keskusteluissa on mainittu myös Eläinten vapautusrintama (EVR), joka kesällä syyllistyi ihmishenkiä vaarantaneeseen tuhopolttoon. EVR:n toimintatapa muistuttaa SVL:ää siinä, että se tekee rikoksia, ja kehuskelee niillä sitten Internetissä.

Ongelmaksi voi tosin muodostua se, että EVR ei ole "yhdistys": "Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva kertoo, ettei Eläinten vapautusrintaman toiminta ole koskaan ollut koordinoitua. Kyse ei varsinaisesti ole ryhmästä tai organisaatiosta vaan ennemminkin kattokäsitteestä ideologiselle toiminta-ajatukselle."

EVR siis on brändi, jota itsenäiset suoraa toimintaa harjoittavat solut käyttävät. Sillä ei ole edes verkkosivuja. SVL on selkeästi yhdistys, mutta en tiedä onko EVR laskettavissa yhdistykseksi. Jos se ei ole yhdistys, ei sitä voi lakkauttaakaan.

Huominen ilman pelkoa -kampanja

Viime aikoina uutisioitu Huominen ilman pelkoa -kampanja pyrkii seuraaviin lakimuutoksiin:

  • lisätä rikoslakiin rikosnimike "rotusyrjinnän edistäminen"
  • lisätä yhdistyslakiin säännös, että yhdistyksen tarkoitus ei saa loukata ihmisarvoa eikä edistää syrjintää tai kiihottaa siihen
  • lisätä yhdistyslakiin säännös, jonka mukaan "yhdistys tai muu järjestäytynyt ryhmä tai yhteisö, joka edistää rotusyrjintää tai yllyttää siihen, on kielletty".

Käsittelen seuraavaksi ehdotettuja muutoksia yksi kerrallaan.

"Rotusyrjinnän edistäminen"

Kampanjan ehdotus on, että rikoslakiin lisättäisiin kohta, jonka mukaan rotusyrjintää edistävän tai siihen yllyttävän yhteenliittymän toimintaan osallistuminen olisi rangaistavaa sakolla tai enintään kahden vuoden vankeudella. Käytetty rotusyrjinnän määritelmä on otettu YK:n rotusyrjintäsopimuksesta. Määritelmä on melko selkeä, eikä jätä paljoakaan tulkinnanvaraa. Lainkohtaa soveltaessaan tuomioistuimen tulisi punnita asiaa myös sanan- ja yhdistymisvapauden näkökulmasta.

"Yhteenliittymän" määritelmä on vastaava kuin rikoslain 6 luvun 5 §:ssä oleva "järjestäytyneen rikollisryhmän" määritelmä. "Toimintaan osallistuminen" on määritelty samoin kuin rikoslain 17 luvun 1 a §:ssä "järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen".

Ongelmallista on tässä se, että toistaiseksi Suomessa on ollut hyvin vaikea saada ketään tuomituksi "järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta". Tuomioistuimet ovat todenneet, etteivät Cannonball MC:n ja Helvetin enkeleiden paikallisjärjestöt ole "järjestäytyneitä rikollisryhmiä". Riittävä rikosoikeudellinen näyttökynnys ei ole ylittynyt.

Tältä pohjalta olen epäileväinen sen suhteen, saataisiinko ehdotetun lainkohdan avulla tuomittua edes ketään SVL:n johtohahmoa.

Lakiehdotuksessa tosin perustellaan melko vakuuttavasti, että Suomella on ihmisoikeussopimusten perusteella velvollisuus kieltää rotusyrjintää edistävä ja siihen yllyttävä toiminta. Ehdotettua kahden vuoden enimmäisrangaistusta pidän kuitenkin melko kovana.

Mielestäni olisi tarkoituksenmukaisinta keskittyä yhdistyslakiin, eli mahdollisiin yhdistyksen lakkauttamisperusteisiin ja siihen, miten lakkautuspäätöksen noudattamista voidaan valvoa. Yhdistyksen lakkauttamiseen riittää vähäisempi näyttö kuin rikostuomioon.

Kampanjan muut ehdotukset keskittyvätkin yhdistyslakiin, mutta niissäkin on omat ongelmansa.

Yhdistyksen kielletyt tarkoitukset

Jokainen ymmärtänee miksi on ongelmallista, että nykyään yhdistys voidaan lakkauttaa, jos se toimii "hyvien tapojen vastaisesti". "Hyvät tavat" ovat kovin epämääräinen käsite. Tätä lainkohtaa viranomaiset ovatkin jo käyttäneet väärin. Suomen kannabisyhdistystä estettiin sen perusteella rekisteröitymästä parinkymmenen vuoden ajan. Vasta pari vuotta sitten korkein hallinto-oikeus totesi, ettei kannabiksen käytön dekriminalisoinnin tavoittelu ole "hyvien tapojen vastaista".

Tämän lainkohdan takia muuten Piraattipuolueen sääntöjäkin sorvattiin vuonna 2008 kieli keskellä suuta. Sääntöihin ei pantu vaatimusta teosten nettikopioionnin laillistamisesta, koska pelättiin Patentti- ja rekisterihallituksen tulkitsevan sen "hyvien tapojen vastaiseksi".

Olisin valmis kannattamaan ehdotusta, jossa yhdistyslaista poistettaisiin maininta "hyvistä tavoista" ja korvattaisiin se yksiselitteisemmällä listalla siitä, minkälaiset yhdistykset ovat kiellettyjä. Valitettavasti Huominen ilman pelkoa -kampanjalla ei ole tällaista ehdotusta.

Kampanjan ehdotuksessa "hyvät tavat" säilyisivät laissa, minkä lisäksi kiellettyjä olisivat yhdistykset, joiden tarkoitus loukkaa ihmisarvoa tai "edistää etniseen tai kansalliseen alkuperään, ihonväriin, syntyperään, sukupuoleen, ikään, uskontoon, kansalaisuuteen, kieleen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään seikkaan perustuvaa syrjintää tai kiihottaa siihen".

Tämä rimpsu on hyvin tulkinnanvarainen ja ongelmallinen. Voitaisiinko esimerkiksi homoliittoja vastustavan Aito avioliitto -kampanjan katsoa yllyttävän seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään?

Entäpä sukupuolisyrjintä? Suomessahan on yhdistyksiä, jotka hyväksyvät jäseniksi vain tiettyä sukupuolta olevia. Esimerkiksi Naisasialiitto Unioni hyväksyy jäsenikseen vain naisia. Olisiko sen tarkoitus uuden lain myötä sukupuolisyrjintää edistävä ja siten kielletty?

"Ikäsyrjintä" vasta ongelmallinen olisikin. Sanonpa vain, että mielestäni tähtisadetikkujen kieltäminen alle 18-vuotiailta on perusteetonta ikäsyrjintää.

Tätä ehdotusta en voi kannattaa.

Rotusyrjintää edistävien yhdistysten kielto

Hieman päällekkäinen edellä käsitellyn kanssa on kampanjan ehdotus yhdistyslakiin lisättävästä kohdasta, jonka mukaan "yhdistys tai muu järjestäytynyt ryhmä tai yhteisö, joka edistää rotusyrjintää tai yllyttää siihen, on kielletty". Tämä ehdotus on "yhdistysten" osalta toteuttamiskelpoinen. Suomi on sitoutunut kieltämään rotusyrjintään yllyttävän toiminnan, ja rotusyrjinnälle on selkeä määritelmä YK:n rotusyrjintäsopimuksessa.

Muotoilua "ryhmä tai yhteisö" pidän kuitenkin liian epämääräisenä. Olisi syytä pitää yhdistyslaki vain yhdistyksiä koskevana.

Henkilö, joka jatkaisi tämän lainkohdan perusteella kielletyn yhdistyksen toimintaa, syyllistyisi "laittoman yhdistystoiminnan harjoittamiseen". Näin ollen kampanjan ehdotus rikoslakiin lisättävästä rotusyrjinnän edistämisen kiellosta olisi mielestäni jokseenkin turha.

Yhdistyslakiin kannattaisi tehdä muutos, jossa "hyvien tapojen vastaisuus" poistettaisiin yhdistyksen lakkauttamisperusteista. Tämä korvattaisiin selkeällä, määritelmiltään tarkkarajaisella luettelolla siitä, millaiset yhdistykset ovat kiellettyjä. Kiellettyjen yhdistysten toiminnan jatkaminen pysyisi rangaistavana nykyiseen tapaan.

Samalla "laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisen" tunnusmerkistöä voitaisiin tarvittaesssa tarkentaa.

Huominen ilman pelkoa -kampanjan lakiehdotuksia ei pidä toteuttaa sellaisinaan. Niiden pohjalta voidaan kuitenkin lähteä valmistelemaan tarkkarajaisempia lakimuutoksia, jotka ajaisivat suunnilleen saman asian.

 

]]>
11 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223232-yhdistymisvapaudesta#comments Laki Perusoikeudet Yhdistymisvapaus Fri, 23 Sep 2016 08:00:00 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223232-yhdistymisvapaudesta
Mitä EU tekee pannulapuille? http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222648-mita-eu-tekee-pannulapuille <p>Yle uutisoi verkkosivuillaan, että <a href="http://yle.fi/uutiset/patalappu_joutui_eun_hampaisiin__ei_ole_suojavaruste_vaan_koriste/9155390" target="_blank">&quot;patalappu joutui EU:n hampaisiin&quot;</a>. Juttu on huonoa ja asenteellista journalismia, mikä ei ole ihme, koska sellaista kaikki suomalaisen valtamedian EU-journalismi tuppaa olemaan. Perataanpa nyt uutista vähän auki.</p> <p>Kyse on <a href="http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/02/12-safer-personal-protective-equipment-gas-appliances-and-cableways/" target="_blank">henkilönsuojaimia koskevasta EU-asetuksesta</a>, jonka yhteydessä on puhuttu uunikintaista. Uunikintaat ovat Ylen toimittajan käsissä muuttuneet pannulapuiksi. En ole pystynyt varmistamaan pannulappujen kuulumista asetuksen piiriin, joten puhun tässä uunikintaista.</p> <p><strong>EU-maiden hallitukset hyväksyivät uunikinnassääntelyn yksimielisesti</strong></p> <p>Ensinnäkin, &quot;EU&quot; ei kiellä tai vaadi mitään. Kyseessä oleva <a href="http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016R0425" target="_blank">asetus</a> on <a href="http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:8-K3OWLalM8J:www.tekstiililehti.fi/binary/file/-/id/12/fid/471/+&amp;cd=8&amp;hl=fi&amp;ct=clnk&amp;gl=fi" target="_blank">hyväksytty yksimielisesti ministerineuvostossa</a>. Jokaisen EU-maan hallitus - myös Suomen - on siis katsonut omalta osaltaan, että on hyväksyttävää tiukentaa uunikintaiden turvallisuuden sääntelyä. Muutos on hyväksytty myös parlamentissa, eli suorilla kansanvaaleilla valitut päättäjät ovat kannattaneet muutosta.</p> <p>Pinnan alla oli kuitenkin myös kritiikkiä. Britannian hallitus <a href="http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-5558-2016-ADD-1/en/pdf" target="_blank">jätti päätökseen lausuman</a>, jossa se kritisoi uunikintaiden sisällyttämistä asetukseen. <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/U_30+2014.aspx" target="_blank">Eduskunta hyväksyi taannoin</a> Suomen <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Documents/u_30+2014.pdf" target="_blank">hallituksen kannan</a>, jossa pidettiin uunikintaiden sääntelyn tiukentamista tarpeettomana. Asiaa ei kuitenkaan pidetty &quot;kynnyskysymyksenä&quot;. Mainittakoon, että Suomi kritisoi myös aietta ottaa tiskikäsineet tiukemman sääntelyn piiriin, ja tästä onkin jossain vaiheessa luovuttu. Tiskikäsineet eivät sisälly asetukseen. Ilmeisesti Suomi ja Britannia eivät kuitenkaan saaneet tukea uunikintaita koskevalle kannalleen.</p> <p>Kuten Ylen uutisessakin mainitaan, asetus ei koske sellaisia pannulappuja tai muitakaan vastaavia tuotteita, joiden ei väitetä suojaavan kuumuudelta. Nämä katsotaan koriste-esineiksi.</p> <p><strong>Asetuksella puretaan normeja ja suojataan kuuloa</strong></p> <p>Toiseksi, asetus koskee kaikenlaisia suojavälineitä pelastusliiveistä kuulosuojaimiin. Sen idea on, että jos väittää tuotteen suojaavan joltakin, pitää myös pystyä todistamaan, että se oikeasti suojaa. Tämä todistetaan CE-merkinnällä, jonka saa tietyillä ehdoilla. Näin on ollut aiemminkin, mutta jokaisella jäsenmaalla on ollut omaa sääntelyä. Nyt sananmukaisesti puretaan 28 normia, eli kansallisten säännösten tilalle tulee yksi EU-asetus.</p> <p><strong>Teollisuus toivottaa asetuksen tervetulleeksi</strong></p> <p>Kolmanneksi, en löytänyt mistään viitteitä, että mikään teollisuudenala olisi vastustanut asetusta, päin vastoin. Euroopan urheiluvälineteollisuuden järjestö FESI <a href="http://http://www.fesi-sport.org/content/press-release-fesi-welcomes-new-eu-regulation-personal-protective-equipment" target="_blank">&quot;toivottaa uuden EU-asetuksen tervetulleeksi&quot;</a>, ja Britteinsaarten johtava turvavälinevalmistaja Arco <a href="http://www.arco.co.uk/103/content/downloads/literature/18873%20PPE%20Directive%20V4%2029.4.pdf" target="_blank">suorastaan &quot;lämpimästi tervetulleeksi&quot;</a>.</p> <p>Turvavälinevalmistajien järjestö ESF on antanut asiasta <a href="http://www.european-safety-federation.org/library/position-papers/file/position-on-proposal-ppe-regulation?id=3" target="_blank">melko teknisen lausuntonsa</a>, jossa ei mainita uunikintaista mitään.</p> <p>Euroopan tekstiiliteollisuuden järjestö <a href="http://www.euratex.eu/" target="_blank">Euratex</a> ei ainakaan nettisivuillaan ole ilmaissut vastustavansa asetusta. Tekstiiliteollisuus on ollut asetuksen valmistelussa tiiviisti mukana: marraskuussa 2014 se oli järjestämässä aiheesta <a href="http://www.textile-platform.eu/ppe-conference2014" target="_blank">laajaa konferenssia</a>. Paikalla oli myös <a href="http://ttp://www.textile-platform.eu/download/event-documentation/thematic-events-seminars/ppe-conference-2014/1.2%20Luis%20Filipe%20Giro_EC.pdf" target="_blank">Euroopan komission edustaja kertomassa</a> suunnitteilla olevasta uudesta sääntelystä. Jo tällöin tekstiiliteollisuudelle kerrottiin, että muun muassa uunikintaat ovat tulossa sääntelyn piiriin. Ainakaan <a href="http://euratex.eu/fileadmin/user_upload/images/press_releases/presse_2014/PPE_Conference_2014_press_release_-_final.pdf" target="_blank">konferenssin lehdistötiedotteessa</a> ei kritisoida ehdotusta.</p> <p>Myöskään Euroopan tekstiilipalveluyritysten järjestön <a href="http://www.etsa-europe.org/" target="_blank">Etsan</a> verkkosivuilta ei löydy mitään kritiikkiä asetuksesta. Etsan puheenjohtaja <a href="http://www.textile-services.eu/_common/file.cfm?id=39A07CCFEEAB79DF1E1F015D0C7DA1C2" target="_blank">on muuten</a> suomalainen Juha Laurio. Häneltä voinee tietysti kysyä tarkemmin. Tai siis voisi, jos Suomessa tehtäisiin kunnollista EU-journalismia.</p> <p><strong>Perussuomalaisten kansanedustajakin haluaa tiukempaa valvontaa</strong></p> <p>Miksi EU:ssa ylipäänsä tarvitaan uutta sääntelyä henkilönsuojaimista? Ongelma niiden laadussa tuntuu olevan ajankohtainen, sillä perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/KK_86+2016.aspx" target="_blank"> kyseli maaliskuussa hallitukselta</a>: &quot;Mitä hallitus aikoo tehdä, että huonolaatuisten ja puutteellisilla tiedoilla myytävien henkilönsuojainten myyjiä rangaistaan jatkossa yhteisösakolla?&quot;</p> <p>Tolppasen huolen oli herättänyt työsuojeluhallinnon toteuttama tutkimus, jossa 40 %:ssa tarkasteluun otettujen, Suomessa myytävien henkilösuojainten asiapapereista oli puutteita. On siis selvää, ettei olemassaolevaa sääntelyä ole valvottu riittävästi. EU on uudella asetuksella ystävällisesti vastannut Tolppasen huoleen, joten toivottavasti Perussuomalaiset muistaa kiittää tästä unionia.</p> <p><strong>Miksi uunikintaita pitää säännellä?</strong></p> <p>Miksi sitten juuri uunikintaat tulevat tiukemman sääntelyn piiriin? <a href="https://euronautti.wordpress.com/2014/08/27/varo-nappejasi-uunikintaat-ja-kumihanskat/" target="_blank">EU-komission mukaan</a> kotona tapahtuvien palovammojen hoitokustannukset ovat EU:ssa vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Sääntelyllä pyritään vähentämään näitä kustannuksia. Tarkoitus on, ettei EU:n sisämarkkinoille pääsisi huonolaatuisia uunikintaita, jotka lisäävät palovammojen riskejä. Tämä on yleistasoinen selitys.</p> <p>Tarkalleen ottaen uunikintaiden sääntely juontaa ilmeisesti juurensa komission <a href="http://ec.europa.eu/growth/sectors/mechanical-engineering/personal-protective-equipment/" target="_blank">henkilönsuojaintyöryhmän</a> työskentelyyn. Työryhmässä olivat komission lisäksi edustettuna jäsenmaiden virkamiehet, alan teollisuus ja kuluttajansuojasta huolehtivat tahot. Suomen osalta työryhmän <a href="http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/9822/attachments/1/translations" target="_blank">yhteyshenkilönä</a> toimi Pirje Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.</p> <ul><li><a href="http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/16001/attachments/1/translations/" target="_blank">Työryhmän kokouksessa</a> 5.-6.12.2002 Tanskan edustaja halusi poistaa erottelun henkilönsuojainten ammatti- ja yksityiskäytön välillä. Yksityishenkilöt tarvitsivat tämän mielestä saman suojan kuin ammattilaiset. Ruotsin ja Alankomaiden edustajat tukivat ehdotusta. Ranskan edustaja mainitsi erityiseksi ongelmaksi sen, etteivät kotikäyttöön tarkoitetut uunikintaat kuuluneet tuolloin &quot;henkilönsuojainten&quot; piiriin.</li></ul> <ul><li>Työryhmän kokouksessa 5.11.2008 Luxemburgin edustaja esitti, että rajanveto ammattikäytön ja yksityiskäytön välillä poistetaan. Ranskan edustaja ihmetteli, miksi kotikäyttöön tarkoitetuilla välineillä ei ole samaa suojaa kuin ammattikäytöllä: &quot;Pitsaa kotona paistavat ansaitsevat saman suojan kuin ravintoloiden työntekijät.&quot; Ruotsin edustaja tuki Ranskan näkökantaa.</li></ul> <ul><li>Työryhmän kokouksessa 24.10.2012 komission edustaja esitteli ehdotettavia muutoksia: &quot;[asetuksen] piiriin sisällytetään kotikäyttöön tarkoitetut uunikintaat ja tiskikäsineet&quot;. Työryhmän reaktio: &quot;ei vastustusta&quot;. Myöhemmin tiskikäsineet on jätetty asetuksesta pois, mutta uunikintaat pysyivät.</li></ul> <p>Logiikka on ilmeisesti ollut se, että kun &quot;ammattikäyttöön&quot; tarkoitetut uunikintaat - mitä sitten lienevätkin - ovat periaatteessa olleet jo sääntelyn piirissä, niin kotikäyttöön tarkoitettujenkin pitäisi olla, koska uunikintaiden kohdalla ammatti- ja kotikäytön erottelu on melko keinotekoista.</p> <p>Tässä vaiheessa aikani loppuu. Se, miksi Ranskan edustaja kiinnitti huomiota juuri uunikintaisiin, jää toistaiseksi hämäräksi. Ehkä tätä selvittelyä voisi jatkaa joku, joka saa siitä palkkaa - vaikkapa toimittaja.</p> <p><strong>Kohujournalismia</strong></p> <p>Tässä vaiheessa kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että uunikinnaskohu, joka Ylen toimittajan käsissä on vaihtunut patalappukohuksi, on lähtöisin Britannian iltapäivälehdistöstä. <a href="http://www.express.co.uk/news/uk/636541/Oven-gloves-EU" target="_blank">Sunday Express</a> ja <a href="http://www.mirror.co.uk/money/your-oven-gloves-illegal-prices-7218897" target="_blank">Mirror</a> meuhkasivat asiasta tammikuussa, <a href="http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/eu/12111880/Government-feels-heat-on-EU-oven-glove-ruling.html" target="_blank">kuten teki myös</a> Britannian <a href="http://www.politico.eu/blogs/spence-on-media/2016/06/telegraph-backs-brexit-guardian-says-remain/" target="_blank">EU-eroa ajanut The Daily Telegraph</a>.</p> <p>Oli EU:sta mitä mieltä tahansa, voinee kuitenkin olla kanssani samaa mieltä siitä, että Ylen uutinen on varsin tarkoitushakuinen. Se on tarkoitettu keräämään klikkejä EU-vastaisuutta lietsovalla otsikoinnilla ja kärjekkäällä ilmaisulla.</p> <p>Asiallinen uutinen asetuksesta olisi voinut:</p> <ul><li>kertoa, että kyse on kaikenlaisia suojavälineitä koskevasta asetuksesta</li><li>kytkeä uudistuksen aiempaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tolppanen-haluaa-kauppiaat-vastuuseen-huonoista-suojaimista/" target="_blank">Suomessakin käytyyn keskusteluun</a> henkilönsuojainten turvallisuudesta</li><li>kysyä alan teollisuuden mielipidettä asiaan</li><li>todeta Suomen hallituksen kriittisen kannan uunikintaiden sääntelyn tiukentamiseen</li><li>kysyä joltakin virkamiestaholta, miksi Suomi ei saanut tukea omalle linjalleen ja miksi uunikintaat haluttiin yleisesti sisällyttää asetuksen piiriin</li><li>huomauttaa, että kyse on norminpurusta: lukuisat kansalliset normit puretaan ja korvataan yhdellä EU-asetuksella.</li></ul> <p>Asiallinen uutinen olisi voitu otsikoida vaikkapa: &quot;EU parantaa kuulosuojainten turvallisuuden valvontaa&quot;.</p> <p>Ehkä on turhaa ottaa uunikintaat saman sääntelyn piiriin kuin kuulosuojaimet. Ei ole kuitenkaan turhaa yhtenäistää eurooppalaisia käytäntöjä turva- ja suojavälineiden laadunvalvonnassa. Asiallinen uutinen olisi käsitellyt myös asian laajempia yhteyksiä. Yle päätyi tällä kertaa asiattomalle linjalle.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Lisälukemista:</strong><br /><a href="http://eurooppanuoret.fi/2016/09/blogi-yleisradio-valitsemassa-eu-populismin-tien/" target="_blank">Eurooppanuoret: Yleisradio valitsemassa EU-populismin tien</a><br /><a href="http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kuluttajaturvallisuus/Henkilonsuojaimia-koskevat-saadokset-muuttuvat/" target="_blank">Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes: Henkilönsuojaimia koskevat säännökset muuttuvat</a><br /><a href="http://yle.fi/uutiset/kun_eu_kieltaa_ei_aina_kannata_uskoa/6825703" target="_blank">Yle: Kun EU kieltää, aina ei kannata uskoa</a><br /><a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/boris-johnson-keksi-toimittajana-hassuja-eu-juttuja-britit-eivat-saa-kayttaa-teepusseja-kahteen-kertaan/?shared=927646-def3cbe6-4" target="_blank">Suomen Kuvalehti: Boris Johnson keksi toimittajana hassuja EU-juttuja: Britit eivät saa käyttää teepusseja kahteen kertaan</a></p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Aiemmin käsittelemiäni EU-myyttejä:</strong><br /><a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/219601-kolme-eu-myyttia-tassa-totuus" target="_blank">Kolme EU-myyttiä - tässä totuus</a><br /><a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197448-kieltaako-eu-lomakuvat" target="_blank">Kieltääkö EU lomakuvat?</a><br /><a href="http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153156-eu-ei-saantele-vessanponttoja" target="_blank">EU ei sääntele vessanpönttöjä</a><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutisoi verkkosivuillaan, että "patalappu joutui EU:n hampaisiin". Juttu on huonoa ja asenteellista journalismia, mikä ei ole ihme, koska sellaista kaikki suomalaisen valtamedian EU-journalismi tuppaa olemaan. Perataanpa nyt uutista vähän auki.

Kyse on henkilönsuojaimia koskevasta EU-asetuksesta, jonka yhteydessä on puhuttu uunikintaista. Uunikintaat ovat Ylen toimittajan käsissä muuttuneet pannulapuiksi. En ole pystynyt varmistamaan pannulappujen kuulumista asetuksen piiriin, joten puhun tässä uunikintaista.

EU-maiden hallitukset hyväksyivät uunikinnassääntelyn yksimielisesti

Ensinnäkin, "EU" ei kiellä tai vaadi mitään. Kyseessä oleva asetus on hyväksytty yksimielisesti ministerineuvostossa. Jokaisen EU-maan hallitus - myös Suomen - on siis katsonut omalta osaltaan, että on hyväksyttävää tiukentaa uunikintaiden turvallisuuden sääntelyä. Muutos on hyväksytty myös parlamentissa, eli suorilla kansanvaaleilla valitut päättäjät ovat kannattaneet muutosta.

Pinnan alla oli kuitenkin myös kritiikkiä. Britannian hallitus jätti päätökseen lausuman, jossa se kritisoi uunikintaiden sisällyttämistä asetukseen. Eduskunta hyväksyi taannoin Suomen hallituksen kannan, jossa pidettiin uunikintaiden sääntelyn tiukentamista tarpeettomana. Asiaa ei kuitenkaan pidetty "kynnyskysymyksenä". Mainittakoon, että Suomi kritisoi myös aietta ottaa tiskikäsineet tiukemman sääntelyn piiriin, ja tästä onkin jossain vaiheessa luovuttu. Tiskikäsineet eivät sisälly asetukseen. Ilmeisesti Suomi ja Britannia eivät kuitenkaan saaneet tukea uunikintaita koskevalle kannalleen.

Kuten Ylen uutisessakin mainitaan, asetus ei koske sellaisia pannulappuja tai muitakaan vastaavia tuotteita, joiden ei väitetä suojaavan kuumuudelta. Nämä katsotaan koriste-esineiksi.

Asetuksella puretaan normeja ja suojataan kuuloa

Toiseksi, asetus koskee kaikenlaisia suojavälineitä pelastusliiveistä kuulosuojaimiin. Sen idea on, että jos väittää tuotteen suojaavan joltakin, pitää myös pystyä todistamaan, että se oikeasti suojaa. Tämä todistetaan CE-merkinnällä, jonka saa tietyillä ehdoilla. Näin on ollut aiemminkin, mutta jokaisella jäsenmaalla on ollut omaa sääntelyä. Nyt sananmukaisesti puretaan 28 normia, eli kansallisten säännösten tilalle tulee yksi EU-asetus.

Teollisuus toivottaa asetuksen tervetulleeksi

Kolmanneksi, en löytänyt mistään viitteitä, että mikään teollisuudenala olisi vastustanut asetusta, päin vastoin. Euroopan urheiluvälineteollisuuden järjestö FESI "toivottaa uuden EU-asetuksen tervetulleeksi", ja Britteinsaarten johtava turvavälinevalmistaja Arco suorastaan "lämpimästi tervetulleeksi".

Turvavälinevalmistajien järjestö ESF on antanut asiasta melko teknisen lausuntonsa, jossa ei mainita uunikintaista mitään.

Euroopan tekstiiliteollisuuden järjestö Euratex ei ainakaan nettisivuillaan ole ilmaissut vastustavansa asetusta. Tekstiiliteollisuus on ollut asetuksen valmistelussa tiiviisti mukana: marraskuussa 2014 se oli järjestämässä aiheesta laajaa konferenssia. Paikalla oli myös Euroopan komission edustaja kertomassa suunnitteilla olevasta uudesta sääntelystä. Jo tällöin tekstiiliteollisuudelle kerrottiin, että muun muassa uunikintaat ovat tulossa sääntelyn piiriin. Ainakaan konferenssin lehdistötiedotteessa ei kritisoida ehdotusta.

Myöskään Euroopan tekstiilipalveluyritysten järjestön Etsan verkkosivuilta ei löydy mitään kritiikkiä asetuksesta. Etsan puheenjohtaja on muuten suomalainen Juha Laurio. Häneltä voinee tietysti kysyä tarkemmin. Tai siis voisi, jos Suomessa tehtäisiin kunnollista EU-journalismia.

Perussuomalaisten kansanedustajakin haluaa tiukempaa valvontaa

Miksi EU:ssa ylipäänsä tarvitaan uutta sääntelyä henkilönsuojaimista? Ongelma niiden laadussa tuntuu olevan ajankohtainen, sillä perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppanen kyseli maaliskuussa hallitukselta: "Mitä hallitus aikoo tehdä, että huonolaatuisten ja puutteellisilla tiedoilla myytävien henkilönsuojainten myyjiä rangaistaan jatkossa yhteisösakolla?"

Tolppasen huolen oli herättänyt työsuojeluhallinnon toteuttama tutkimus, jossa 40 %:ssa tarkasteluun otettujen, Suomessa myytävien henkilösuojainten asiapapereista oli puutteita. On siis selvää, ettei olemassaolevaa sääntelyä ole valvottu riittävästi. EU on uudella asetuksella ystävällisesti vastannut Tolppasen huoleen, joten toivottavasti Perussuomalaiset muistaa kiittää tästä unionia.

Miksi uunikintaita pitää säännellä?

Miksi sitten juuri uunikintaat tulevat tiukemman sääntelyn piiriin? EU-komission mukaan kotona tapahtuvien palovammojen hoitokustannukset ovat EU:ssa vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Sääntelyllä pyritään vähentämään näitä kustannuksia. Tarkoitus on, ettei EU:n sisämarkkinoille pääsisi huonolaatuisia uunikintaita, jotka lisäävät palovammojen riskejä. Tämä on yleistasoinen selitys.

Tarkalleen ottaen uunikintaiden sääntely juontaa ilmeisesti juurensa komission henkilönsuojaintyöryhmän työskentelyyn. Työryhmässä olivat komission lisäksi edustettuna jäsenmaiden virkamiehet, alan teollisuus ja kuluttajansuojasta huolehtivat tahot. Suomen osalta työryhmän yhteyshenkilönä toimi Pirje Lankinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

  • Työryhmän kokouksessa 5.-6.12.2002 Tanskan edustaja halusi poistaa erottelun henkilönsuojainten ammatti- ja yksityiskäytön välillä. Yksityishenkilöt tarvitsivat tämän mielestä saman suojan kuin ammattilaiset. Ruotsin ja Alankomaiden edustajat tukivat ehdotusta. Ranskan edustaja mainitsi erityiseksi ongelmaksi sen, etteivät kotikäyttöön tarkoitetut uunikintaat kuuluneet tuolloin "henkilönsuojainten" piiriin.
  • Työryhmän kokouksessa 5.11.2008 Luxemburgin edustaja esitti, että rajanveto ammattikäytön ja yksityiskäytön välillä poistetaan. Ranskan edustaja ihmetteli, miksi kotikäyttöön tarkoitetuilla välineillä ei ole samaa suojaa kuin ammattikäytöllä: "Pitsaa kotona paistavat ansaitsevat saman suojan kuin ravintoloiden työntekijät." Ruotsin edustaja tuki Ranskan näkökantaa.
  • Työryhmän kokouksessa 24.10.2012 komission edustaja esitteli ehdotettavia muutoksia: "[asetuksen] piiriin sisällytetään kotikäyttöön tarkoitetut uunikintaat ja tiskikäsineet". Työryhmän reaktio: "ei vastustusta". Myöhemmin tiskikäsineet on jätetty asetuksesta pois, mutta uunikintaat pysyivät.

Logiikka on ilmeisesti ollut se, että kun "ammattikäyttöön" tarkoitetut uunikintaat - mitä sitten lienevätkin - ovat periaatteessa olleet jo sääntelyn piirissä, niin kotikäyttöön tarkoitettujenkin pitäisi olla, koska uunikintaiden kohdalla ammatti- ja kotikäytön erottelu on melko keinotekoista.

Tässä vaiheessa aikani loppuu. Se, miksi Ranskan edustaja kiinnitti huomiota juuri uunikintaisiin, jää toistaiseksi hämäräksi. Ehkä tätä selvittelyä voisi jatkaa joku, joka saa siitä palkkaa - vaikkapa toimittaja.

Kohujournalismia

Tässä vaiheessa kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä, että uunikinnaskohu, joka Ylen toimittajan käsissä on vaihtunut patalappukohuksi, on lähtöisin Britannian iltapäivälehdistöstä. Sunday Express ja Mirror meuhkasivat asiasta tammikuussa, kuten teki myös Britannian EU-eroa ajanut The Daily Telegraph.

Oli EU:sta mitä mieltä tahansa, voinee kuitenkin olla kanssani samaa mieltä siitä, että Ylen uutinen on varsin tarkoitushakuinen. Se on tarkoitettu keräämään klikkejä EU-vastaisuutta lietsovalla otsikoinnilla ja kärjekkäällä ilmaisulla.

Asiallinen uutinen asetuksesta olisi voinut:

  • kertoa, että kyse on kaikenlaisia suojavälineitä koskevasta asetuksesta
  • kytkeä uudistuksen aiempaan Suomessakin käytyyn keskusteluun henkilönsuojainten turvallisuudesta
  • kysyä alan teollisuuden mielipidettä asiaan
  • todeta Suomen hallituksen kriittisen kannan uunikintaiden sääntelyn tiukentamiseen
  • kysyä joltakin virkamiestaholta, miksi Suomi ei saanut tukea omalle linjalleen ja miksi uunikintaat haluttiin yleisesti sisällyttää asetuksen piiriin
  • huomauttaa, että kyse on norminpurusta: lukuisat kansalliset normit puretaan ja korvataan yhdellä EU-asetuksella.

Asiallinen uutinen olisi voitu otsikoida vaikkapa: "EU parantaa kuulosuojainten turvallisuuden valvontaa".

Ehkä on turhaa ottaa uunikintaat saman sääntelyn piiriin kuin kuulosuojaimet. Ei ole kuitenkaan turhaa yhtenäistää eurooppalaisia käytäntöjä turva- ja suojavälineiden laadunvalvonnassa. Asiallinen uutinen olisi käsitellyt myös asian laajempia yhteyksiä. Yle päätyi tällä kertaa asiattomalle linjalle.

 

Lisälukemista:
Eurooppanuoret: Yleisradio valitsemassa EU-populismin tien
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes: Henkilönsuojaimia koskevat säännökset muuttuvat
Yle: Kun EU kieltää, aina ei kannata uskoa
Suomen Kuvalehti: Boris Johnson keksi toimittajana hassuja EU-juttuja: Britit eivät saa käyttää teepusseja kahteen kertaan

 

Aiemmin käsittelemiäni EU-myyttejä:
Kolme EU-myyttiä - tässä totuus
Kieltääkö EU lomakuvat?
EU ei sääntele vessanpönttöjä
 

]]>
11 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222648-mita-eu-tekee-pannulapuille#comments EU-politiikka Laki Media Talous Mon, 12 Sep 2016 08:30:00 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222648-mita-eu-tekee-pannulapuille
PK-seudulle uusi sotehimmeli - demokratiasta viis http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222397-pk-seudulle-uusi-sotehimmeli-demokratiasta-viis <p>Pääkaupunkiseudulla ei haluta lisätä paikallisdemokratiaa. Se käy selväksi Helsingin kaupunginhallituksen <a href="http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2016-009036/khs-2016-30/" target="_blank">hyväksymästä ehdotuksesta</a>, jossa esitetään Pääkaupunkiseudulle uutta sosiaali- ja terveysasioiden hallintohimmeliä.</p><p>Muu maa <a href="http://yle.fi/uutiset/sote-sopu_itsehallintoalueita_18_palvelut_jarjestetaan_15_alueella/8438777" target="_blank">on siirtymässä maakuntahallintoon</a>. Se tarkoittaa sitä, että nykyisistä sekavista ja vain hyvin välillisesti demokraattisista kuntayhtymistä enimmäkseen luovutaan. Ne ovat pyörittäneet suurta osaa kuntien rahoista, mutta niiden hallinto on ollut kunnanvaltuutettujen valitsemien luottamushenkilöiden käsissä. Jatkossa kuntalainen tietää, että kun on kyse paikallisista peruspalveluista, hän voi vaikuttaa joko kunnanvaltuustoon tai maakuntavaltuustoon. Molemmat valitaan suoralla kansanvaalilla.</p><p>Pääkaupunkiseudulle ei lisädemokratia kelpaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/a1473049149247" target="_blank">haluavat perustaa uuden organisaation</a>, joka vastaisi suuresta osasta sosiaali- ja terveysasioita maakunnan sijaan. Uudella organisaatiolla ei olisi suoralla kansanvaalilla valittuja päättäjiä, vaan &quot;kaupungit nimeävät edustajansa toimielimeen&quot;. Kyse olisi käytännössä perinteisen epädemokraattisesta kuntayhtymästä, <a href="http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&amp;pid=11&amp;aid=2494" target="_blank">haukutusta hallintohimmelistä</a>.</p><p>Ehdotus jättää epäselväksi, mikä ylipäänsä olisi maakuntahallinnon rooli Pääkaupunkiseudulla. Koko Uusimaahan on saamassa oman maakuntavaltuuston. Ehdotuksen mukaan &quot;Pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyisiä tehtäviä ei siirretä uudistuksessa perustettavalle maakunnalle&quot;. Erikoissairaanhoito, joka nyt hoidetaan sekavalla hallintohimmelillä, siirtyisi sentään maakunnalle. Perusterveydenhuolto ja tavanomaiset sosiaalipalvelut annettaisiin uudelle hallintohimmelille.</p><p>Ilmeisesti ehdotuksessa tarkoitetaan, että pääkaupunkiseutulaiset saisivat kyllä äänestää maakuntavaaleissa. Maakuntavaltuusto vain päättäisi Pääkaupunkiseudun osalta eri asioista kuin muun Uudenmaan osalta. Maakuntavaalit olisivat Pääkaupunkiseudun asukkaille melko merkityksettömät höpövaalit.</p><p>Tässä on ilmeinen ongelma. Muille Uudenmaan kunnille tuskin kelpaa se, että Pääkaupunkiseudulta valitut valtuutetut pääsisivät päättämään heidän <a href="http://alueuudistus.fi/etusivu" target="_blank">sote</a>-ratkaisuistaan ilman vastavuoroisuutta.</p><p>Olen sote-keskustelun aikana ihmetellytkin, että Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat olleet niin hiljaa. Nyt selvisi syy. Koska hallitus on epämääräisesti lupaillut erillisratkaisua Pääkaupunkiseudulle, lätkäytetään sellainen pöytään viime hetkellä. Hallituksen pitänee nyt joko hyväksyä PK-seudun erillismalli sellaisenaan tai aloittaa lisäneuvottelut, jotka taas kerran viivästyttävät koko sote-ratkaisua.</p><p>Pääkaupunkiseudun asukkaille ehdotus tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että maakuntauudistuksen tuoma hallinnon selkeytyminen ja demokratisoituminen jäisi toteutumatta.</p><p>Ymmärrän sinänsä Pääkaupunkiseudun kaupunkien haluja erillisratkaisuun. Helsinki on jo yksin asukasluvultaan suurempi kuin yksikään maakunta Uuttamaata lukuun ottamatta. Uusien hallintohimmeleiden rakentelu paikallisdemokratian kustannuksella ei ole kuitenkaan hyväksyttävä ratkaisu.</p><p>Olisi olemassa yksi hyvin yksinkertainen ratkaisu, jossa selvittäisiin ilman uusia hallintohimmeleitä. Annetaan Helsingin, Espoon ja Vantaan tuottaa oma perusterveydenhuoltonsa ja sosiaalipalvelunsa kaupungin tasolla kuten ennenkin. Jätetään yhteinen hallintohimmeli perustamatta. Maan hallituksella ei pitäisi olla mitään syytä olla suostumatta tähän. Antaahan se sote-palveluiden järjestämisoikeudet jopa Vantaan kokoisille <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maakunnat" target="_blank">maakunnille</a>.</p><p>Toinen vaihtoehto olisi, ettei vaadita erillisratkaisua, vaan siirretään tehtävät maakunnalle kuten muuallakin. Pääkaupunkiseudun esityksessä mainittu pääsyy vastustaa maakuntamallia on se, etteivät seudun kaupungit halua rahoittaa muun Suomen sote-kuluja yhtään nykyistä enempää.</p><p>En kuitenkaan ymmärrä, miksei PK-seutu voi ottaa vastuuta muusta Uudestamaasta. Uudenmaan ja muun Suomen välillä uudistus voitaisiin varmasti toteuttaa &quot;rahoitusvastuun osalta neutraalisti muuhun Suomeen nähden&quot;, <a href="http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/a7/a718e6e44acf46aa025bde3502496a2cb5f0788d.pdf" target="_blank">kuten esityksessä vaaditaan</a>. Kun PK-seutu kuitenkin muodostaa asukasmäärältään kaksi kolmasosaa Uudestamaasta, olisi sen hallitseva rooli maakunnassa selvä ja asema suhteellisen turvattu.</p><p>Pääkaupunkiseudulle mahdollisesti tulevan sote-erillisratkaisun tulisi säilyttää uudistuksen keskeinen idea selkeämmästä paikallisdemokratiasta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien tuore ehdotus ei sitä tee.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääkaupunkiseudulla ei haluta lisätä paikallisdemokratiaa. Se käy selväksi Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymästä ehdotuksesta, jossa esitetään Pääkaupunkiseudulle uutta sosiaali- ja terveysasioiden hallintohimmeliä.

Muu maa on siirtymässä maakuntahallintoon. Se tarkoittaa sitä, että nykyisistä sekavista ja vain hyvin välillisesti demokraattisista kuntayhtymistä enimmäkseen luovutaan. Ne ovat pyörittäneet suurta osaa kuntien rahoista, mutta niiden hallinto on ollut kunnanvaltuutettujen valitsemien luottamushenkilöiden käsissä. Jatkossa kuntalainen tietää, että kun on kyse paikallisista peruspalveluista, hän voi vaikuttaa joko kunnanvaltuustoon tai maakuntavaltuustoon. Molemmat valitaan suoralla kansanvaalilla.

Pääkaupunkiseudulle ei lisädemokratia kelpaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit haluavat perustaa uuden organisaation, joka vastaisi suuresta osasta sosiaali- ja terveysasioita maakunnan sijaan. Uudella organisaatiolla ei olisi suoralla kansanvaalilla valittuja päättäjiä, vaan "kaupungit nimeävät edustajansa toimielimeen". Kyse olisi käytännössä perinteisen epädemokraattisesta kuntayhtymästä, haukutusta hallintohimmelistä.

Ehdotus jättää epäselväksi, mikä ylipäänsä olisi maakuntahallinnon rooli Pääkaupunkiseudulla. Koko Uusimaahan on saamassa oman maakuntavaltuuston. Ehdotuksen mukaan "Pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyisiä tehtäviä ei siirretä uudistuksessa perustettavalle maakunnalle". Erikoissairaanhoito, joka nyt hoidetaan sekavalla hallintohimmelillä, siirtyisi sentään maakunnalle. Perusterveydenhuolto ja tavanomaiset sosiaalipalvelut annettaisiin uudelle hallintohimmelille.

Ilmeisesti ehdotuksessa tarkoitetaan, että pääkaupunkiseutulaiset saisivat kyllä äänestää maakuntavaaleissa. Maakuntavaltuusto vain päättäisi Pääkaupunkiseudun osalta eri asioista kuin muun Uudenmaan osalta. Maakuntavaalit olisivat Pääkaupunkiseudun asukkaille melko merkityksettömät höpövaalit.

Tässä on ilmeinen ongelma. Muille Uudenmaan kunnille tuskin kelpaa se, että Pääkaupunkiseudulta valitut valtuutetut pääsisivät päättämään heidän sote-ratkaisuistaan ilman vastavuoroisuutta.

Olen sote-keskustelun aikana ihmetellytkin, että Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat olleet niin hiljaa. Nyt selvisi syy. Koska hallitus on epämääräisesti lupaillut erillisratkaisua Pääkaupunkiseudulle, lätkäytetään sellainen pöytään viime hetkellä. Hallituksen pitänee nyt joko hyväksyä PK-seudun erillismalli sellaisenaan tai aloittaa lisäneuvottelut, jotka taas kerran viivästyttävät koko sote-ratkaisua.

Pääkaupunkiseudun asukkaille ehdotus tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että maakuntauudistuksen tuoma hallinnon selkeytyminen ja demokratisoituminen jäisi toteutumatta.

Ymmärrän sinänsä Pääkaupunkiseudun kaupunkien haluja erillisratkaisuun. Helsinki on jo yksin asukasluvultaan suurempi kuin yksikään maakunta Uuttamaata lukuun ottamatta. Uusien hallintohimmeleiden rakentelu paikallisdemokratian kustannuksella ei ole kuitenkaan hyväksyttävä ratkaisu.

Olisi olemassa yksi hyvin yksinkertainen ratkaisu, jossa selvittäisiin ilman uusia hallintohimmeleitä. Annetaan Helsingin, Espoon ja Vantaan tuottaa oma perusterveydenhuoltonsa ja sosiaalipalvelunsa kaupungin tasolla kuten ennenkin. Jätetään yhteinen hallintohimmeli perustamatta. Maan hallituksella ei pitäisi olla mitään syytä olla suostumatta tähän. Antaahan se sote-palveluiden järjestämisoikeudet jopa Vantaan kokoisille maakunnille.

Toinen vaihtoehto olisi, ettei vaadita erillisratkaisua, vaan siirretään tehtävät maakunnalle kuten muuallakin. Pääkaupunkiseudun esityksessä mainittu pääsyy vastustaa maakuntamallia on se, etteivät seudun kaupungit halua rahoittaa muun Suomen sote-kuluja yhtään nykyistä enempää.

En kuitenkaan ymmärrä, miksei PK-seutu voi ottaa vastuuta muusta Uudestamaasta. Uudenmaan ja muun Suomen välillä uudistus voitaisiin varmasti toteuttaa "rahoitusvastuun osalta neutraalisti muuhun Suomeen nähden", kuten esityksessä vaaditaan. Kun PK-seutu kuitenkin muodostaa asukasmäärältään kaksi kolmasosaa Uudestamaasta, olisi sen hallitseva rooli maakunnassa selvä ja asema suhteellisen turvattu.

Pääkaupunkiseudulle mahdollisesti tulevan sote-erillisratkaisun tulisi säilyttää uudistuksen keskeinen idea selkeämmästä paikallisdemokratiasta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien tuore ehdotus ei sitä tee.

 

]]>
1 http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222397-pk-seudulle-uusi-sotehimmeli-demokratiasta-viis#comments Demokratia Helsinki Pääkaupunkiseutu Sosiaali- ja terveyspolitiikka Wed, 07 Sep 2016 08:00:00 +0000 Ahto Apajalahti http://ahtoapajalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222397-pk-seudulle-uusi-sotehimmeli-demokratiasta-viis