*

Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

"Piraattisopimus" kyykyttää kehittyviä maita

Suomi ja EU ovat allekirjoittaneet ACTA:n eli väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen, joka sisältää myös nettipiratismia koskevia säännöksiä. Sopimuksen voimaantulo edellyttää vielä hyväksymistä Suomessa eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa. Sekä professori Niklas Bruunin että Effin varapuheenjohtaja Ville Oksasen mukaan sopimus ei todennäköisesti vaikuta Suomen lainsäädäntöön. He lienevät oikeassa. Euroopan komissio on sanonut samaa EU-lain suhteen.

Miksi ACTA sitten ylipäänsä on olemassa? Lyhyt vastaus: katso oheista kuvaa. Vuonna 2009 otetussa kuvassa kaulailevat veljellisesti The Pirate Bayn ylläpitäjiin kuuluva Peter Sunde ja Brasilian tuolloinen presidentti Luiz Inácio Lula da Silva. Sunden tapaaminen oli Lulalta diplomaattinen, mutta varsin yksiselitteinen keskisormen näyttö Yhdysvaltoja kohtaan. Se ei ollut Brasilialta ensimmäinen eikä viimeinen tällainen ele.


Vielä 1990-luvun alussa länsimaat onnistuivat sanelemaan kehittyville maille immateriaalioikeuksia (patentit, tekijänoikeudet, mallisuoja) koskevan TRIPS-sopimuksen. Monet kehittyvät maat eivät käytännössä suojele länsimaiden immateriaalioikeuksia kovin tehokkaasti, vaikka noudattavat sopimusta nimellisesti.

Sittemmin valtapoliittiset voimasuhteet ovat alkaneet muuttua dramaattisesti. Yhdysvallat, edes yhdessä muiden länsimaiden kanssa, ei enää pysty mielensä mukaan kontrolloimaan maailman kauppajärjestö WTO:ta.

Kuten eräs professori asian ilmaisee:

"Kärjekäs joukko henkistä omaisuutta vastustavia maita, Brasilian ja Intian johdolla, vastustaa kaikkia henkistä omaisuutta koskevien velvoitteiden laajennuksia maailmanlaajuisella tasolla, ja pyrkii jatkuvasti tulkitsemaan TRIPS-sopimuksen velvoitteita mahdollisimman löysästi WTO:n sovitteluelimissä."

Kun erityisesti Yhdysvallat ei enää voinut kiristää immateriaalioikeuksia WTO:n kautta, se alkoi ajaa ACTA:a. Toisin kuin WTO:ssa, ACTA-neuvotteluissa ei ole mukana kehittyviä maita. Yhdysvallat voi solmia sopimuksen valmiiksi samanmielisten länsimaiden kanssa, minkä jälkeen on helpompaa pakottaa kehittyvät maat hyväksymään etujensa vastainen sopimus. Esimerkiksi Brasilia, Intia, Kiina ja Meksiko ovat protestoineet ACTA-neuvotteluja vastaan.

Kehittyvillä mailla ei ole paljoa suojeltavaa henkistä omaisuutta, mutta ne tarvitsevat kipeästi erityisesti teknistä tietotaitoa kehittyäkseen. Länsimailla on paljon henkistä omaisuutta, mutta ne eivät suostu jakamaan sitä hyvää hyvyyttään. Kehittyvät maat on pakotettu hyväksymään tiukat säännökset immateriaalioikeuksista, mutta länsimaat eivät ole vapauttaneet lupaamallaan tavalla erityisesti maataloustuotteiden ja tekstiilien tuontia.

Länsimaiden kauppapoliittinen tavoite on pakottaa henkinen omaisuutensa kehittyvien maiden markkinoille ilman mitään vastinetta ja repiä kallis hinta kehityksen kannalta tärkeästä teknologiasta. Pelissä on myös ihmisten terveys. EU-maat ovat häirinneet kehittyvien maiden välisiä geneeristen lääkkeiden kuljetuksia, vaikka lääkkeet ovat laillisia sekä lähtö- että päämäärämaassa. Kehittyvien maiden mielestä ACTA:n hyväksyminen edelleen pahentaisi tilannetta.

ACTA on herättänyt aivan aiheellisesti huolta länsimaissa palveluntarjoajien vastuun osalta. Yksi sopimuksen tarkoituksista on "edistää palveluntarjoajien ja oikeudenhaltijoiden yhteistyötä". Yhteistyö tarkoittaa tietenkin tässä tapauksessa tiedostojen poistamista netistä oikeudenhaltijoiden vaatimuksesta. ACTA siis saattaa edelleen vaikeuttaa palveluntarjoajien vastuuvapauden puolesta käytävää kamppailua.

Vielä kotimaan politiikkaan. Kehitysyhteistyöministerinä toimii vihreiden Heidi Hautala, joka europarlamentaarikkona kritisoi ACTA-neuvottelujen salamyhkäisyyttä. Saammeko kuulla häneltä kriittisen kannanoton selkeästi kehittyvien maiden etujen vastaisesta ACTA-sopimuksesta?

Neljä selkeintä tietopakettia ACTA:n todellisista taustoista:
Kansainvälisen politiikan professori Jeffery Atikin ACTA-artikkeli (pdf)
European Digital Rights -järjestön ACTA-muistio (pdf)
La Quadrature du net -järjestön lista ACTA:a kritisoineista tahoista
Techdirt: What Is ACTA And Why Is It A Problem?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tulkitsetko virheellisesti, että ACTA jotenkin liittyisi laittomaan nettilataamiseen? Kerro missä kohden tuollaiseen viitataan!

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Sopimustekstin 5. jakso koskee "teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa digitaaliympäristössä". Sopimusteksti löytyy täältä: http://register.consilium.europa.eu/pdf/fi/11/st12...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tarkoitatko mahdollisesti tätä kohtaa:

"Sen lisäksi, mitä 1 kohdassa määrätään, kunkin osapuolen täytäntöönpanomenettelyjä sovelletaan digitaaliverkoissa tapahtuviin tekijänoikeuden tai lähioikeuksien loukkauksiin, joihin voi kuulua laajaan jakeluun käytettävien kanavien laiton käyttö oikeudenloukkaustarkoituksessa."

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Esimerkiksi. Se, miksi mainitsin nettipiratismin kirjoituksessa, liittyy siihen, että sopimusta pelättiin länsimaissa alun perin nimenomaan tiukkojen piratisminvastaisten toimien mahdollistajana. Sanamuodot ovat kuitenkin lieventyneet alkuperäisistä julkisuuteen vuodetuista versioista lopulliseen tekstiin nähden.

Tosiaankin ACTA:n kärki on suunnattu kehittyviin maihin. Kuten kuitenkin kirjoituksessa huomautan, palveluntarjoajien vastuuseen liittyen sopimuksen voidaan tulkita sitovan myös länsimaat tiukempaan sääntelyyn kuin mihin aiemmat kansainväliset sopimukset ovat velvoittaneet. Suomessa tämä tuskin tarkoittaisi lakien tiukentamista, mutta kenties sitä, että lakeja on hankalampi jatkossa löysentää.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Enpä usko. Linkissäsi sanotaan näin:

"1. täytäntöönpanomenettelyjä, Kunkin osapuolen on varmistettava, että sillä on käytössään lainsäädäntönsä mukaisia..."

Siis OMAN lainsäädäntönsä mukaisia ...

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Niin, eli määrätään että niitä menettelyjä pitää olla, mutta ei määritellä tarkemmin sisältöä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Aivan. MItä napisemista siltäkään osalta on. Tai salailtavaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä Hautala-linkissä mainittu kohta on roskaa: "Toisaalta ACTA ei ole niinkään kauppasopimus vaan ennemminkin yhteinen tekijänoikeuslaki."

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

ACTA kyllä asettaa tietyt rajat lainsäädännölle, mikä tosin on kauppasopimuksien ominaisuus ylipäänsäkin. Kehittyvien maiden näkökulmasta kyse on tiukemman lainsäädännön pakottamisyrityksestä. Länsimaiden näkökulmasta tuo Hautalan muotoilu on tosiaan lopullisen sopimustekstin suhteen liioiteltu.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo "YHTEINEN tekijänoikeuslaki" on sitä Hautalan levittämää roskaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"EU-maat ovat häirinneet kehittyvien maiden välisiä geneeristen lääkkeiden kuljetuksia, vaikka lääkkeet ovat laillisia sekä lähtö- että päämäärämaassa."

Tuokin on ihan asianmukaista jos geneerisiä lääkkeitä on väärennetty tai sekaisin laillisten kanssa.

Linkistäsi: "which includes new norms against copyright infringement on the Internet and the sale of counterfeit goods that could also include generic drugs."

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Ainakaan tuo lause ei viittaa siihen, että laillisten seassa olisi laittomia, vaan siihen, että "väärennettyjen hyödykkeiden" määritelmä saattaisi sisältää (include) myös geneeriset lääkkeet, jotka ovat laillisia lähtö- ja päämäärämaassa.