Persujen Kivelä rikkoi tekijänoikeuksia
Perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä kopioi muutaman lauseen pituisen puheenvuoronsa jalkaväkimiinoja koskeneessa eduskuntakeskustelussa lähes suoraan suomenkielisestä Wikipediasta. Kivelä luetteli argumentteja, joita on käytetty vastustamaan Suomen liittymistä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Eipä siinä sinänsä mitään. Kyllä kansanedustajat saavat minun puolestani kopioida Wikipediasta, kunhan kyse on laadukkaista ja lähdeviitteillä varustetuista artikkeleista.
Kivelä kuitenkin rikkoi tekijänoikeuksia. Wikipedian artikkelit on näet lisensoitu Creative Commons Nimeä-Tarttuva -lisenssillä. Artikkeleiden tekstiä saa käyttää vapaasti, kunhan nimeää lähteen (nimeä) ja julkaisee syntyneen jälkiperäisen teoksen samanlaisin lisenssiehdoin (tarttuva). Kivelän puheenuvoro muistuttaa niin paljon Wikipedia-artikkelin tekstiä, että se muodostanee artikkeliin nähden niin sanotun jälkiperäisen teoksen, jolloin hänen olisi tullut noudattaa linsessiehtoja. Hän ei kuitenkaan noudattanut niitä.
Kivelä olisi voinut täyttää nimeämisvaatimuksen mainitsemalla puheenvuorossaan, että perustelut on otettu Wikipediasta. Tarttuva-vaatimus täyttyy ainakin siltä osin, että eduskunnassa pidetyt puheenvuorot ovat tekijänoikeudesta vapaita. Toisaalta, mikäli tämä tarkoittaa, että myöskään nimeämisvaatimusta ei kansanedustajien puheisiin ole, on kyse lisenssiin nähden jo liiallisesta vapaudesta.
Toisaalta, koska kopioitu teksti on vain muutaman lauseen mittainen, Kivelän puheenvuoro saatettaisiin katsoa tekijänoikeuslain 22 §:ssä tarkoitetuksi sitaatiksi. Laki kuitenkin edellyttää, että sitaatti tehdään ”hyvän tavan mukaisesti”, mikä oikeusoppineiden tulkinnan mukaan tarkoittaa sitä, että sitaatin lähde on aina nimettävä. Koska Kivelä ei nimennyt lähdettä, hän rikkoi tekijänoikeuksia siinäkin tapauksessa, että puheenuvoro katsottaisiin laajuudeltaan sitaatiksi eikä jälkiperäiseksi teokseksi.
Kivelä on mitä ilmeisimmin syyllistynyt tekijänoikeuslain 56 a §:ssä tarkoitettuun tekijänoikeusrikkomukseen, josta voidaan rangaista sakolla.
Maailmassa on jo niin paljon kirjoitettua tekstiä, että aina jotain sanoessaan tulee rikkoneeksi tekijänoikeuslakia. Jos minä kirjoitan tähän ” Voi perse, sika istuu aidanseipäällä”, niin eiköhän sekin ole suora lainaus jonkun nopelistin tai lääänintaiteilijan tuotannosta ja raastupaan mennään tukka hulmuten.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sinä välität, sinähän olet piraatti, joka kannattaa vapaata kopioimista ja tekijänoikeuksista luopumista?
Ilmoita asiaton viesti
Haluan vain informoida niitä, jotka välittävät. Olen sillä tavalla solidaarinen.
Ilmoita asiaton viesti
Cut+paste -kansanedustajat esittämässä muiden tekstiä omanaan eivät jotenkin herätä sen enempää luottamusta, kuin ulkoaopittuja mantroja tai lobbareiden saneluja toistelevat broilerit.
Jos ei ole kiinnostusta muodostaa omaa mielipidettä ja argumentoida sitä, niin olisi hiljaa. Tai palkkaisi paremman avustajan edes.
Tässä ei ole kyseessä mikään pakkopullakursseja vähän sinnepäin suorittava opiskelija, vaan poliitikko, jolle maksetaan merkittävää palkkaa siitä että hän tutustuisi asioihin ja ajaisi niitä äänestäjiensä puolesta uskottavasti.
Sitäkin enemmän tämä harmittaa, kun olen miinakieltoasiassa lähinnä persujen puolella. Siirtymäaikaa vain sen verran, että vempeleet ehtivät oikeasti vanhentua. Lisää ei tarvitse ostaa, kun parempia laitteita hankitaan koko ajan.
Ne vanhat kyllä poistuvat normaalissa materiaalin hävityksessä vuosien kuluessa, eivätkä varastossa vahingoita ketään sen enempää kuin muutkaan tappovehkeet, mitä siellä on.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän kuule kaikkeen ole patentit ja tekijänoikeudet jo tehty, myös peleihin joita olet luultavasti netistä imuroinut 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Voihan pyhä jyssäys!
Ei muuta kuin hilut kinttuihin! Minäki tolovana olen väliin lainannut isonkirjan tekstejä, mainitsematta lähdettä! Tais mennä viimeinenkin taivasosuus, sillä pieni se oli ennestäänkin?!
Onneksi muistin runossani kertoa, Päätalon nimen, kirjoittaessani. ”Se on luojassa, jolle suuri kasvaa”, lystäilemme niillä jotka luoja on meille antanut!
Ilmoita asiaton viesti
Raamatusta saa ottaa hyvän tavan mukaisesti sitaatteja, ja uskoisin, ettei hyvä tapa tässä tapauksessa edellytä minkään kirjoittajien mainitsemista. 🙂
Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikäli haluaa tehdä suomenkielisestä raamatunkäännöksestä jälkiperäisiä teoksia, eli ottaa laajempia kuin tavallisen sitaattioikeuden sallimia lainauksia, siihen tarvitaan lupa Kirkon keskusrahastolta, jolla on käännökseen tekijänoikeus.
Ks. lisää: http://www.evl.fi/raamattu/1992/
Ilmoita asiaton viesti
Raamatun vanha käännös on kuitenkin tekijänoikeusvapaa. Lisäksi Kirkon keskusrahasto on suhtautunut melko vapaamielisesti raamatun levittämiseen. Mm. kiinalainen mobiiliohjelmistoyritys on markkinoinut matkapuhelimiin raamatunsovellusta, joka sisältää uuden käännöksen tekstin. Tämä muutaman euron hintainen sovellutus on myynnissä sovellutuskaupassa, mutta sitä ei ole vaadittu poistettavaksi. Myöskään lestadiolaisnuorten Raamattumartonissa luettuun täydellisen Ääniraamatun levitykseen Internetin vertaisverkoissa ei ole puututtu. Raamattu on myös kokonaisuudessaan laitettu nettiin HTML-muodossa, mukana teksti :
Tämä raamatunkäännös on Kirkon keskusrahaston omistama. Teksti on tarkoitettu tutkimus-, opetus-, ja opiskelukäyttöön. Tekstin saa hakea itselle, mutta kopioiminen ja edelleen levittäminen on ehdottomasti kielletty. Muuta kuin henkilökohtaista tutkimuskäyttöä varten tarvitaan erillinen lupa kirkon keskusrahastolta.
http://www.nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian…
Raamatussa on tunnetusti keskeinen käsky: Älä varasta, joten on Raamatun ajatusten vastaista tutkiskella uskon asioita varastetusta Raamatusta. Uskonnollinen vakaumus voi vääristyä hyvin kierolla tavalla, jos sitä luetaan varastetusta Raamatusta.
Ilmoita asiaton viesti
Mistähän puusta näitä saivartelijoita putoilee? Kaikkihan lienee lainailtua, ja kun Käteiselläkin pyörii se sama levy, niin eiköhän se liene kopioitu jostakin oppaasta. Muuten Päätalolla oli sana hallussa, vaikkei saanutkaan tunnustusta kylttyyriväeltä, mutta kansa piti.
Ilmoita asiaton viesti
”Kivelä on mitä ilmeisimmin syyllistynyt tekijänoikeuslain 56 a §:ssä tarkoitettuun tekijänoikeusrikkomukseen, josta voidaan rangaista sakolla.”
Tekijänoikeusrikokset taitavat olla asianomistajarikoksia. Pidätkö a) todennäköisenä b) toivottavana että Wikipedia vaatii Kivelälle rangaistusta?
Yleinen etu tuskin vaatii syytteen nostamista.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni myös tekstin Wikipediaan kirjoittaneella henkilöllä olisi tällainen oikeus, koska hän on Wikipediaan kirjoittamalla myöntänyt tekstilleen Wikipedian vaatiman käyttöoikeuden kyseisellä lisenssillä, mutta ei muille. Mutta en kylläkään pidä todennäköisenä, että asianomistaja nostaisi juttua. Se, että asianomistaja ei nosta juttua, ei kuitenkaan muuta tekoa lailliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
En voi, kun en ole asianomistaja. Nyt vähän lukutaitoa peliin, hei.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta ylen vakava rikkomus,……kuten tämäkin?:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117943-kansanedust…
”Työryhmän mukaan vuonna 1989 hyväksytyn gradun tekstiosuuden 45 sivusta YLI PUOLET on plagioitu”: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jari_Vil%C3%A9n
(pääset maisteriksi ja hyvässä lykissä vaikkapa suurlähettilääksi..)
Ilmoita asiaton viesti
Jostain ne tekstit ovat tulleet sinne Wikipediaankin. Jos alkuperäinen lähde on ollut Wikipedian artikkelin pohjana ja samalla kansanedustajan kommentin pohjalla, niin ne ovat muodoltaan tietenkin samanlaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Wikipedian lähdeviittaukset osoittavat rauhanasema.org-domainiin, joka ei ole enää pystyssä. Varmaankin kyseisellä sivustolla on ollut artikkeli, jossa on pyritty kumoamaan jalkaväkimiinasopimukseen liittymistä vastaan esitettyjä perusteluja, jotka on sitten mainittu artikkelissa, ja nämä perustelut on sitten siitä otettu Wikipediaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kylläpäs oletkin vakavaan pulmaan tarttunut. Hyi saatana.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä onko tämä Apajalahden kirjoitus oikeasti sarkasmia tai jotain kritiikkiä tekijänoikeuslakia vastaan.
No, joka tapauksessa Apajalahti unohtaa perustuslakin pykälät 30 ja 31. Varsinkin 30.2 § on aika selkeä. Lain esitöissä asia vielä korostuu. Ja kuten tiedämme mikään laki ei voi olla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa (PL 106 §)
Sitten toinen asia. Ainakaan minä oikeustaloustieteilijänä en näe tässä tekijänoikeusrikkomusta, sillä ainakaan lain mukaan se, että puhut jostakin asiasta ei tarkoita tekijänoikeuden rikkomista. Toki eduskunnassa puheet tallennetaan kirjallisesti, mutta kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Miten olisi, jos kansanedustaja olisi lainannut muutaman lauseen verran jonkun tunnetun artistin hittibiisiä, eikä olisi maksanut tästä, tai olisi edes maininnut oikeuksien omistajan nimeä?
Ilmoita asiaton viesti
No periaatteessa PL ja muutama muu laki suojaa tämänkin, eli mikäli hittibiisin sanoilla olisi eduskunnassa esitetyn puheen osalta merkitystä kansanedustajan työssä edustaa kansaa, niin sallittua se olisi. Kyseessä tulee vastaan vain ja ainoastaan moraalinen kysymys, kuten wikipediankin osalta.
Voimme myös pohtia sitä mitä poliitikot puhuvat vaalipaneeleissa. Pitääkö heidän puheissaan kertoa lähde, jos lause on suora kopio? Asiaa voi pohtia lukuisissa muissa eri yhteyksissä yhteiskunnallisista tehtävistä lähikuppilan tiskiin. Tilanne muuttuu täysin, kun puheen pohjalla on ansaintatarkoitus.
Edit:
Tarkennan vähäsen, sillä tämä on aika hankala asiakokonaisuus. Eli sanoja voisi käyttää keskustelun osana. Eri asia, jos kansanedustaja pitää oman puhetilaisuuden. Kivelän osalta kyse oli myös spontaanista puheenvuorosta, jota ei voida mitenkään verrata harkittuun tekoon.
Ehkäpä ei kannata tarkastella perustuslakia, sillä sen tarkoitus ei ole antaa turvaa rikokselta. Toisaalta esitöissä on hieman tätäkin sivuttu mutta jätetään se sivuun.
Ilmoita asiaton viesti
Jos puhut jostain asiasta sanasta sanaan samoilla sanoilla, jotka joku toinen on kirjoittanut, kyseeseen tulevat tekijänoikeudet. Et saa lukea toisen kirjoittamaa tekstiä ääneen julkisesti ilman tämän lupaa.
Mitä tulee mainitsemiisi perustuslain pykäliin, ne ovat relevantteja syytteen nostamisen kannalta, mutta eivät poista sitä asiaa, että edustaja on syyllistynyt rikokseen. Nähdäkseni kyseiset pykälät eivät anna edustajille oikeutta rikkoa lakia.
Ilmoita asiaton viesti
No ei tietenkään voi lukea tekstiä ääneen, jos asian osalta keskiössä on kyseinen teksti. Eli kaikki rakentuu tekstin ympärille. Nyt taas eduskunnassa kyse on keskustelusta, jonka osana yksi kansanedustaja on käyttänyt wikipedian artikkelia lähes sanasta sanaan spontaanisti esitetyssä puheenvuorossa. Kyse ei ole kansanedustajan omasta puhetilaisuudesta, jolloin tilanne on toinen.
Edit:
Siis nähdäkseni tulkitset lakia ankarimman mukaan. Oikeuslähdeoppi ja siinä ohessa tuomion perusteleminen tuovat kuitenkin erilaisen näkökannan. Siinä katsotaan mm. sitä minkälaiseen viitekehykseen rikos perustuu ja mikä on sen merkitys.
Olet täysin oikeassa siinä, että perustuslain tarkoitus ei ole hyväksyä kansanedustajan tekemään rikosta. Toisaalta oikeuskirjallisuudesta löytyy aika hyviä esimerkkejä vastaavista tilanteista, joissa oikeutta on jouduttu tulkitsemaan erittäin väljästi. Enemmänkin näissä tapauksissa on turvauduttu eduskunnan omiin ”rangaistuksiin” eli itsesääntelyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Kunkin edustajan jokainen yksittäinen puheenvuoro voi olla yksinäänkin tekijänoikeudellisesti relevantti. Puheenvuorossa oli tosiaan täsmälleen sanasta sanaan kopioituja lauseita, ei pelkästään ”lähes” samanlaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtaisiko tässä tapauksessa tulla kyseeseen julkaistun teoksen julkinen esittäminen.
Julkinen esittäminen
21 § (14.10.2005/821)
Teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä.
*** Julkaistun teoksen saa myös esittää julkisesti tilaisuudessa, jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa. ***
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske näytelmä- eikä elokuvateosta. Elokuvateoksen julkisesta esittämisestä tutkimuksen ja korkeakoulutasoisen elokuvaopetuksen yhteydessä säädetään 16 c §:ssä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossakin tapauksessa lähde pitäisi mainita. Tuo poikkeus koskee vain oikeutta esittää teos, mutta se ei rajoita respektioikeutta, isyysoikeutta yms.
Lisäksi eduskunnan täysistunnot ovat videolähetyksinä saatavilla verkosta, eikä laki nähdäkseni salli tällaista käyttöä.
Lisäksi voisi argumentoida, että eduskunnan istunnoissa teosten esittäminen on pääasia, koska useimmat puheenvuorot ylittävät teoskynnyksen. :p (Tosin erikseen on lailla määritelty, ettei viranomaisasiakirjoilla, jollaisia pidetyt puheet ovat, koska ne ovat osa eduskunnan pöytäkirjoja, ei ole lainkaan tekijänoikeuden suojaa.)
Ilmoita asiaton viesti
Viite olisi varmaankin syytä löytyä, kun suoraan lainataan.
Eduskuntaistuntojen videot todennäköisesti kuuluvat tiedotustoiminnan alle eli
Päiväntapahtuman toisintaminen
25 b § (24.3.1995/446)
Toisinnettaessa päiväntapahtumaa radio- tai televisiolähetyksessä tai elokuvana saadaan päiväntapahtumassa näkyvä tai kuuluva teos sisällyttää toisinnokseen tiedotustarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja jos saivartelua jatketaan, mikään mielipide tai tieto ei ole tekijänoikeudella suojattua. Suojattua on ainoastaan tapa, jolla mielipide tai tieto esitetään. Pitää siis selvittää, lainasiko ko. kansanedustaja Wikipediaa sanasta sanaan vai ainoastaan artikkeliin sisältynyttä ajatusta. Mikäli lainaus oli sanatarkka, joudumme edelleen pohtimaan, ylittyykö kokonaisuudesta irroitettujen virkkeiden kohdalla ns. teoskynnys.
Ilmoita asiaton viesti
Puheenvuorossa oli joitakin lauseita sanasta sanaan Wikiepdiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta oliko ne lauseet Wikipediasta vai ”kirjastona” toimivasta Internet Wayback Machinen tallenteesta. Tuskinpa toisen teoksesta lainatut sitaatit muuttuvat irrallisina osaksi Wikimedia Foundationin teosta.
Ilmoita asiaton viesti
Hesari rikkoo tiukalla tulkinnalla itse tekijänoikeuksia nyysimällä tuon tuosta juttuja lähes 1:1 ulkomaalaisista lehdistä, kuten New York Timesin viikkoliitteestä – ilman mitään mainintaa lähteestä.
Ilmoita asiaton viesti
Lehdistö aika usein jättää mainitsematta lähteitä kuten Julkisen Sanan Neuvosto kotisivullaan kertoo kohdasta 7.
”7. Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.”
http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Ilmoita asiaton viesti
Mun näkökulmani asiaan olisi ollut lienee se, et kuinka kivaa et kansanedustaja löytää hyötyä crowdsourcingilla luodusta sisällöstä, joka on ilmaiseksi kaikkien saatavilla 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Blogikirjoituksen täytyy olla ironiaa, koska sen sanoma sotii täysin piraattiperiaatteita vastaan. Ainakin sen mukaan mitä minä olen piraattien kirjoituksista lukenut.
Eikö piraattien päämääränä nimenomaan ole kaiken (varsinkin verkossa olevan) tiedon ja materiaalin vapaa levittäminen? Vai rajoittuuko se vain siihen materiaaliin, jota ei ole verkkoon vielä työnnetty, kuten musiikkiin ja elokuviin? Niihin, joiden tekijöille ei pitäisi maksaa mitään korvauksia työstään?
Ironian suuntaan ei kirjoittaja anna kuitenkaan minkäänlaisia vihjeitä. Paitsi ehkä jääräpäinen pilkunnussinta tekijänoikeuksista, jota nähdäkseni piraatit nimenomaan vastustavat.
Ja ilmoittautumalla Piraattipuolueen edustajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hahahhah varmaan ne nosti tämän etusivulle! 😀 sen wikipedia-jutun lisäksi.. Kovaa antikampanjaa käydään.
Ilmoita asiaton viesti
Koska olen kommentoinut tätä tekstiä blogissani lienee paikallaan mainita ko. kommentoinnin olemassaolosta. Eli mainuttu teksti löytyy täältä: http://markok.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89020-en-ym…
Ilmoita asiaton viesti
Kivelän puheenvuoro oli sitaatti, ei teos.
Kuka on tämä ”Wikipedia”, jonka tekijänoikeuksia Kivelä loukkasi jättäessään lähteen mainitsematta? Käsittääkseni Wikipedia tai Wikimedia Foundation ei omista Wikipedian artikkeleiden tekstejä. Kun Wikipedian artikkelit ovat yleensä kirjoittaneet nimettömät henkilöt, ovat he samalla käsittääkseni luopuneet tekijänoikeuksistaan. Wikipedian jokaisen artikkelin jokaisen eri kirjoittajan oman tekstin kohdalla pitäisi olla kirjoittajan oikea nimi, jotta tekstin kirjoittajalla olisi tekstiinsä tekijänoikeudet.
Wikipedia ei ole tekijä eikä tekstien omistaja, vaan Wikipedia on paikka, johon voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa eikä teksteillä näin ollen käsittääkseni ole tekijänoikeuksia.
Wikipediassa lukee: ”Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot.Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki.”
Wikipedian käyttöohjeissa lukee: ”Therefore, for any text you hold the copyright to, by submitting it, you agree to license it under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License. For compatibility reasons, you are also required to license it under the GNU Free Documentation License.”
Attribution-ShareAlike:
”You must attribute the work in the manner specified by the author or licensor (but not in any way that suggests that they endorse you or your use of the work.)”
http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/
Wikimedia Foundation ilmeisesti katsoo omistavansa Wikipedian artikkelit, jos artikkeleilla kerran on Creative Commons -lisenssi, koska Creative Commons -lisenssin voi asettaa vain tekijänoikeuksien haltija. Wikimedia Foundationilla on ehkä tekijäoikeudet artikkeleihin kokonaisuutena, mutta ei yksittäisiin tekstin kohtiin, sillä mielestäni vain kokonainen artikkeli ylittää teoskynnyksen.
Koska Wikipedian omistaa USA:lainen Wikimedia Foundation, asiaan tulee käsittääkseni soveltaa USA:n lakia eikä Suomen lakia – jos siis asianomistaja on Wikimedia Foundation (periaatteessa suomenkielisiin nettisivustoihin sovelletaan Suomen lakia, oli sivusto minkä maan palvelimella hyvänsä).
Edelleen Wikipedian käyttöohjeista:
”Re-use of text: Attribution: To re-distribute a text page in any form, provide credit to the authors either by including a) a hyperlink (where possible) or URL to the page or pages you are re-using, b) a hyperlink (where possible) or URL to an alternative, stable online copy which is freely accessible, which conforms with the license, and which provides credit to the authors in a manner equivalent to the credit given on this website, or c) a list of all authors. (Any list of authors may be filtered to exclude very small or irrelevant contributions.) This applies to text developed by the Wikimedia community.”
http://wikimediafoundation.org/wiki/Terms_of_Use
Eli tekijä pitää mainita silloin, kun tekijä on tiedosssa, mutta käsittääkseni nimimerkki ei ole tekijä, vaan henkilö joka käyttää sellaista nimimerkkiä, jonka oikeaa henkilöllisyyttä ei tiedetä, henkilö luopuu samalla tekijänoikeuksistaan.
Oikeudellisesti asia on mielenkiintoinen, mutta poliittisesti ei – paitsi Helsingin Sanomille, jonka yksi pääagendoista on Perussuomalaisten vastustaminen keinolla millä hyvänsä.
Piraattipuolue tai Hesari voivat halutessaan ilmoittaa Wikimedia Foundationille, että Wikipediaa on siteerattu ilman, että lähteeksi on mainittu Wikipedia, jolloin Wikimedia Foundation voi alkaa käydä asiasta oikeutta USA:ssa Wikipedian käyttöehtojen rikkomisesta, jolloin kyseessä on käsittääkseni sopimusrikkomus, joka on eri asia kuin tekstin kirjoittajan oikeuksien loukkaus eli tekijänoikeusrikos 🙂
Surkuhupaisaa tässä on se, että jos Wikipedian jokaisen artikkelin jokaisessa tekstikohdassa olisi tekijän oikea nimi ja teksteillä näin olisi tekijänoikeudet, alkaisi Piraattipuolue nimensä mukaisesti vaatia, että tekstejä pitää silti saada levittää vapaasti tekijänoikeuksista välittämättä.
Edelleen jää kysymys, kuka se tekijä on, jonka tekijänoikeuksia Persujen Kivelä rikkoi, kuten kirjoituksen otsikossa väitetään.
Ilmoita asiaton viesti
Olen huomannut sellaisen nykyajan ilmiön, että aina tilaisuuden tullen ”lyödään kuin vierasta sikaa”, mikäli kohteeksi on sopivasti osunut Perussuomalainen. Joskus olisi kuitenkin syytä hengähtää ja pysähtyä miettimään ennen ”ensimmäisen kiven heittoa”.
Ahtolla on näemmä ollut kiima-aika, joka on saanut sen viimeisenkin tolkun rippeen sumenemaan.
Ilmoita asiaton viesti