Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Muotiala ei kaipaa tekijänoikeuksia

Tekijänoikeudet mielletään usein kulttuurialoille välttämättömiksi. On kuitenkin paljon luovia aloja, joiden tuotoksia tekijänoikeudet, tai muutkaan immateriaalioikeudet, eivät juuri suojaa. Muotiala on yksi tällainen.

Media-alaan keskittyvän Norman Lear Center -ajatushautomon varajohtaja Johanna Blakley kertoo mainiossa esitelmässään TED Talks -tapahtumassa aloista, joilla immateriaalioikeuksille ei ole nähty tarvetta.

Hän kertoo, että Yhdysvalloissa muotiala ei nauti juuri minkäänlaista tekijänoikeus- tai muutakaan suojaa. Muotisuunnittelijat saavat vapaasti kopioida aineksia toistensa luomuksista, ja halpakopioiden valmistajat saavat toimia vapaasti. Ainoa rajoitus on tavaramerkkisuoja, eli ei saa valmistaa sellaisia tuotteita, joissa on erehdyttävästi olemassaolevaa tavaramerkkiä muistuttava logo.

Blakley toteaa, että muotialan toimijoiden enemmistö ei kaipaa tekijänoikeussuojaa. Yhdysvalloissa on ollut vireillä laki, joka toisi tiukempaa säätelyä alalle, mutta Blakley ei usko esityksen etenevän. Muotialan sisällä on sille yksinkertaisesti liian paljon vastustusta!

Blakley huomauttaa, että EU:ssa sääntely on tiukempaa ja omalle vaateluomukselleen voi saada suojan (luullakseni kyse on niin kutsutusta mallisuojasta, jonka enimmäissuoja-aika on Suomessa 25 vuotta). Blakleyn mukaan mallisuojaa ei kuitenkaan kovin usein muotialalla haeta, sillä rima on asetettu niin alas, että selkeät plagiaatitkin saavat helposti suojan. Suojan hakeminen ei siis juuri hyödytä.

Blakley muistuttaa, että muotiala on erittäin menestynyt liiketoiminta-ala. Hänen mielestään ala on hyötynyt avoimen luovuuden ilmapiiristä, jonka immateriaalioikeuksien puute on mahdollistanut. Alalla vallitsee "kopioinnin kulttuuri". Ne alan toimijat, jotka eivät siitä pidä, tekevät sellaisia designeja, joita on mahdollisimman vaikea matkia. Muut kopioivat toisiaan vapaasti ja pärjäävät.

Sen sijaan, että jahtaisivat piraatteja, osa yrityksistä on todennut, etteivät vähävaraiset piraattiversioita ostavat kuluttajat olisi heidän asiakkaitaan kuitenkaan. Toiset taas ovat lähteneet mukaan leikkiin ja luoneet itse halpisversiot omista tuotteistaan.

Blakley mainitsee myös muita aloja, kuten ruokien reseptit, ruoka-annokset, pelien säännöt, koomikkojen vitsit, hajuvesien tuoksut, taikatemput ja kampaukset esimerkkeinä aloista, jotka voisi mieltää luoviksi, mutta joita immateriaalioikeudet eivät suojaa.

Lopuksi Blakley ottaa esille elokuva- ja musiikkiteollisuuden. Hän kehottaa mainittuja aloja harkitsemaan uudelleen tiukkaa asennettaan tekijänoikeuksiin. Teknologia on irrottanut monet teokset fyysisistä olomuodoista, ja koska ne ovat helposti kopioitavissa, käsitämme ne omistuksen suhteen ennemmin vapaasti leviäviksi ideoiksi kuin fyysisiksi esineiksi.

Jos joskus on vaikea vakuuttua parikymppisten piraattipuoluelaisten argumenteista, suunnittelen katsomaan tämän asiantuntijatädin esityksen. Sen jälkeen kannattaa katsoa professori Larry Lessigin kolmen vuoden takainen ytimekäs, elokuva- ja musiikkialoihin keskittyvä esitys tekijänoikeuksien ongelmista. Kumpaankin esitykseen on saatavilla myös tekstitys lähes 20 eri kielellä, jos englanti ei luonnistu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Pekka Raukko

Muotiala on luovien alojen joukossa poikkeus. Siellä ei myydä todellisuudessa luotua tuotetta, vaan suunnittelijasta, ja hänen tuotteiden hintatasosta luotua mielikuvaa. Tämän mielikuvan avulla voi ostaja nostaa omaa statustaan. Täydellisen tarkallakaan kopiolla et voi nostaa statustasi ja osoittaa olevasi rikkaampi kuin naapurisi, jos et voi sitovasti osoittaa tuotteen olevan oikean suunnittelijan aito tuotos.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Miksei muista aloista sitten periaatteessa voisi myös tulla "poikkeuksia"?

Pekka Raukko

Toki voi.
Mutta esimerkiksi musiikin tekijänoikeuksia ei ole syytä poistaa tai heikentää, ennen kun ollaan oikeasti tilanteessa, jossa riittävän kalliin artistin musiikin hankkimisen ainoa motiivi on naapurille "elvistely".

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Ahtolle pointsit siitä ettet lähtenyt tulkitsemaan muotialaa vähättelevästi kuten moni tuntuu tekevän, ikään kuin kysessä olisi jollain tavalla muusta kulttuurista poikkeava ja vähemmän merkittävä ilmiö.

Muoti on kaikkien juttu, ei vain nk. "muotitietoisten" (joita on muuten tässäkin kansassa yllättävän paljon), ja kyseessä on ensisijaisesti esteettinen projekti, ei elitistinen.

Loppujen lopuksi kaikki käyttämämme vaatteet ovat huolellisen ja innovatiivisen vaatesuunnittelun tulosta; ja niissä on sinänsä huippumuotia, että mallit ja erilaiset ideat kiertävät vapaasti, ovat aina kiertäneet. Sen vuoksi minullakin on päälläni vähän esimerkiksi Vera Maxwellia, vaikkei toki alkuperäisessä muodossaan :D.

Toimituksen poiminnat

Sivut