Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Avoimuutta Helsinkiin

  • Valtuustoaloite avoimista kokouksista.
    Valtuustoaloite avoimista kokouksista.

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?

Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa Helsinki-kanavalta. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.

Helsinki hyväksyi syksyllä 2017 kaupunkistrategian, jonka mukaan "Helsinki vahvistaa asemaansa osallisuuden ja avoimuuden kansainvälisenä edelläkävijänä". Nyt pitäisi ryhtyä sanoista tekoihin.

Helsingissä piraatit ovat näyttäneet esimerkkiä lähettämällä suoraa verkkolähetystä valtuustoryhmänsä kokouksista. Tällaista ei tiettävästi kukaan Suomessa ole aiemmin tehnyt eikä tee. (Ks. esim. videotallenne 4.4. pidetystä kokouksesta.)

Lisäksi piraattien kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen jätti eilen valtuustoaloitteen avoimista kokouksista. Aloitteessa esitetään, että kaupungin toimielinten pitäisi kokeilla ainakin osittain avoimia kokouksia tällä valtuustokaudella. Avoimuus toteutettaisiin ensisijaisesti verkkolähetyksellä.

Aloitteen 17 allekirjoittajan joukossa ovat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.), feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro ja vastaavan sisältöisen aloitteen edellisellä valtuustokaudella tehnyt Sami Muttilainen (vas.).

Aloite kohtaa varmasti myös vastustusta, joten on syytä jo etukäteispainotteisesti kumota muutama vastaväite.

 

"Kokouksista tulisi poliittista teatteria"

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat pahimmillaan poliittista teatteria ja kuuluisan kasvisruokapäiväkeskustelun kaltaista sekoilua. Leviäisikö sama meininki myös muihin toimielimiin?

En usko. Olen sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen ja istunut muutamissa kokouksissa. Lautakunnassa istutaan yhden pöyden ympärillä ja käsitellään hyvin konkreettisia asioita. Lisäksi 13 jäsenen kokous on aika erilainen kuin 85 jäsenen kokous. Valtuuston kokouksissa olisi teatteria avoimuudesta riippumatta, eikä avoimuus toisi lautakuntiin teatteria.

Yhdessäkään sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jossa olen istunut, ei ole ollut yhtäkään sellaista puheenvuoroa, jonka lähettäminen verkkoon olisi jotenkin nolannut esittäjänsä. Lautakunnassa on käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja, jotka olisivat ansainneet laajemmankin yleisön. On sääli, että ne ovat jääneet vain kokoushuoneen seinien sisään.

Avoimuus on nykypäivää. Avoimuus parantaa oikean tiedon leviämistä ja ehkäisee huhuja. Kun avoimista kokouksista tulee käytäntö, poliitikot alkavat pian ihmetellä, miksi ne koskaan olivat suljettuja.

 

"Kokouksissa käsitellään myös salassapidettäviä asioita"

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään asioita, jotka ovat yksityisyyden suojan tai kilpailutuksiin liittyvien säännösten takia salassapidettäviä. Suurin osa asioista on kuitenkin täysin julkisia. Kokouksissa voisi olla erikseen julkinen osa ja suljettu osa, tai sitten salassapidettävät asiat voitaisiin keskittää tiettyihin suljettuihin kokouksiin.

 

"Toteuttaminen olisi käytännössä hankalaa"

Virkamiesten laintulkinta on kuulemma se, että kokouksiin pitäisi järjestää myös fyysinen läsnäolomahdollisuus, eli pelkkä striimaus ei riitä. Striimaus on kuitenkin nykyään ensisijainen tapa seurata kokouksia, ja fyysisen läsnäolomahdollisuuden vaatiminen hankaloittaisi kokousjärjestelyjä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoushuoneessa ei ole yleisölle paikkoja. Vieraiden ihmisten päästäminen kokoustiloihin voisi edellyttää ylimääräisiä vahtimestaripalveluja.

Tämä tulkinta on johtanut siihen, että aiemmin avoimuutta kokeillut ympäristölautakunta joutui kokoontumaan kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Se taas ei ole pienelle lautakunnalle ollenkaan sopiva paikka kokoustaa.

Avoimuuden parantaminen ei kertakaikkiaan voi tyssätä tällaiseen muotoseikkaan. Laissa ei suoraan säännellä avoimuuden toteuttamistapoja. Jos "virallista" avoimuutta pidetään kuitenkin näin hankalasti toteutettavana, voisiko kokoukset striimata "epävirallisesti" ilman että ne olisivat virallisesti avoimia?

 

"Kokousten kuvaaminen olisi kallista"

Aiemmin virkamiestasolta on viestitetty, että lautakunnan kokouksen lähettäminen Helsinki-kanavan kautta maksaisi 700 euroa kokousta kohti. Vaikka tämäkään ei  muuttaisi kokousten järjestämiskuluja järisyttävästi, halvempia mahdollisuuksia on olemassa.

Helsingin piraattien valtuustoryhmän kokouksia on striimattu satasen webkameralla, jonka operointiin ei tarvita lisähenkilökuntaa. Vastaavasti voitaisiin toimia myös lautakunnissa. Valtuustoaloitteen tarkoitus on selvittää avoimuuteen mahdollisimman yksinkertaista toteuttamistapaa, josta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat mahdollisimman pieniä.

Uskon vakaasti, että avoimuus on tulevaisuutta. Avoimuus vahvistaa ihmisten uskoa kansanvaltaiseen päätöksentekoon. Etsitään yhdessä ratkaisu!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Sivut