Yhdistymisvapaudesta

Koskeeko yhdistymisvapaus Suomen Vastarintaliikettä (SVL), ja miltä näyttää sen näkökulmasta Huominen ilman pelkoa -kampanja? Pohdin ensin, voidaanko kansallissosialistinen SVL lakkauttaa nykylain perusteella, ja mitä lakkauttamisesta seuraisi. Pohdin myös, voiko Eläinten vapautusrintaman lakkauttaa vastaavilla perusteilla. Sen jälkeen pohdin lainsäädännön muutostarpeita Huominen ilman pelkoa -kampanjan tavoitteiden pohjalta.

Voidaanko SVL lakkauttaa?

Yhdistyslain 43 §:n mukaan tuomioistuin voi viranomaisten vaatimuksesta lakkauttaa yhdistyksen, jos se "toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja". Sillä ei ole väliä, onko yhdistys rekisteröity vai ei. Lainkohtaa tulkitessaan tuomioistuimen on otettava huomioon perustuslaki ja muut Suomen ihmisoikeussitoumukset.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklassa 11 todetaan, että yhdistymisvapautta voidaan rajoittaa "kansallisen tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi", kunhan rajoitukset ovat "välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa".

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on esimerkiksi todennut, ettei Turkki rikkonut ihmisoikeuksia lakkauttaessaan sharia-lakia ajaneen, voimakeinojen käyttöön valmiina pidetyn puolueen. EIT totesi myös luvalliseksi sen, että Espanja lakkautti terroristijärjestö ETA:an kytköksissä olleen puolueen.

Tapauksessa Vona vastaan Unkari EIT totesi, ettei Unkari rikkonut ihmisoikeuksia päättäessään lakkauttaa äärioikeistolaisen järjestön, joka mielenosoituksissaan lietsoi vihaa maan romanivähemmistöä kohtaan. EIT painotti, ettei järjestön ole välttämättä tarvinnut edes syyllistyä väkivaltaan. Järjestö voidaan kieltää jo sillä perusteella, että uhka sen syyllistymisestä väkivaltaan on ilmeinen.

EIT korostaa, että puolue (tai muu järjestö), jonka "johtajat yllyttävät väkivaltaan", joka "pyrkii tuhoamaan demokratian" tai "romuttamaan demokratiassa tunnustetut oikeudet ja vapaudet", ei nauti yhdistymisvapauden suojaa.

Nykylain puitteissa SVL voitaneen siis lakkauttaa. On tosin mahdollista, että siitä seuraa lopulta EIT:een päättyvä oikeustaistelu.

Mitä SVL:n lakkauttamisesta seuraisi?

Kun yhdistys on määrätty lakkautettavaksi, sen toimintaa ei saa jatkaa. Henkilölle, joka jatkaa lakkautetun yhdistyksen toimintaa, voidaan yhdistyslain 62 §:n nojalla tuomita sakkoja "laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta".

Jos SVL lakkautettaisiin, se ei saisi jatkaa järjestötoimintaansa. Esimerkiksi tapahtumien järjestäjät voitaisiin ottaa kiinni ja heitä voitaisiin sakottaa. Nähdäkseni kuka tahansa kansalainen voisi SVL:n tapahtuman nähdessään soittaa hätänumeroon, ja ilmoittaa, että paikalla harjoitetaan laitonta yhdistystoimintaa. Poliisi sitten reagoisi tähän parhaaksi katsomallaan tavalla.

Lakkauttamisen yhteydessä yhdistyksen varat voidaan myös julistaa menetetyiksi valtiolle.

Yhdistyslain 44 §:n nojalla yhdistys voidaan määrätä väliaikaiseen toimintakieltoon heti lakkauttamisasian tullessa vireille.

Voisiko jonkin muunkin järjestön lakkauttaa?

Keskusteluissa on mainittu myös Eläinten vapautusrintama (EVR), joka kesällä syyllistyi ihmishenkiä vaarantaneeseen tuhopolttoon. EVR:n toimintatapa muistuttaa SVL:ää siinä, että se tekee rikoksia, ja kehuskelee niillä sitten Internetissä.

Ongelmaksi voi tosin muodostua se, että EVR ei ole "yhdistys": "Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva kertoo, ettei Eläinten vapautusrintaman toiminta ole koskaan ollut koordinoitua. Kyse ei varsinaisesti ole ryhmästä tai organisaatiosta vaan ennemminkin kattokäsitteestä ideologiselle toiminta-ajatukselle."

EVR siis on brändi, jota itsenäiset suoraa toimintaa harjoittavat solut käyttävät. Sillä ei ole edes verkkosivuja. SVL on selkeästi yhdistys, mutta en tiedä onko EVR laskettavissa yhdistykseksi. Jos se ei ole yhdistys, ei sitä voi lakkauttaakaan.

Huominen ilman pelkoa -kampanja

Viime aikoina uutisioitu Huominen ilman pelkoa -kampanja pyrkii seuraaviin lakimuutoksiin:

  • lisätä rikoslakiin rikosnimike "rotusyrjinnän edistäminen"
  • lisätä yhdistyslakiin säännös, että yhdistyksen tarkoitus ei saa loukata ihmisarvoa eikä edistää syrjintää tai kiihottaa siihen
  • lisätä yhdistyslakiin säännös, jonka mukaan "yhdistys tai muu järjestäytynyt ryhmä tai yhteisö, joka edistää rotusyrjintää tai yllyttää siihen, on kielletty".

Käsittelen seuraavaksi ehdotettuja muutoksia yksi kerrallaan.

"Rotusyrjinnän edistäminen"

Kampanjan ehdotus on, että rikoslakiin lisättäisiin kohta, jonka mukaan rotusyrjintää edistävän tai siihen yllyttävän yhteenliittymän toimintaan osallistuminen olisi rangaistavaa sakolla tai enintään kahden vuoden vankeudella. Käytetty rotusyrjinnän määritelmä on otettu YK:n rotusyrjintäsopimuksesta. Määritelmä on melko selkeä, eikä jätä paljoakaan tulkinnanvaraa. Lainkohtaa soveltaessaan tuomioistuimen tulisi punnita asiaa myös sanan- ja yhdistymisvapauden näkökulmasta.

"Yhteenliittymän" määritelmä on vastaava kuin rikoslain 6 luvun 5 §:ssä oleva "järjestäytyneen rikollisryhmän" määritelmä. "Toimintaan osallistuminen" on määritelty samoin kuin rikoslain 17 luvun 1 a §:ssä "järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen".

Ongelmallista on tässä se, että toistaiseksi Suomessa on ollut hyvin vaikea saada ketään tuomituksi "järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta". Tuomioistuimet ovat todenneet, etteivät Cannonball MC:n ja Helvetin enkeleiden paikallisjärjestöt ole "järjestäytyneitä rikollisryhmiä". Riittävä rikosoikeudellinen näyttökynnys ei ole ylittynyt.

Tältä pohjalta olen epäileväinen sen suhteen, saataisiinko ehdotetun lainkohdan avulla tuomittua edes ketään SVL:n johtohahmoa.

Lakiehdotuksessa tosin perustellaan melko vakuuttavasti, että Suomella on ihmisoikeussopimusten perusteella velvollisuus kieltää rotusyrjintää edistävä ja siihen yllyttävä toiminta. Ehdotettua kahden vuoden enimmäisrangaistusta pidän kuitenkin melko kovana.

Mielestäni olisi tarkoituksenmukaisinta keskittyä yhdistyslakiin, eli mahdollisiin yhdistyksen lakkauttamisperusteisiin ja siihen, miten lakkautuspäätöksen noudattamista voidaan valvoa. Yhdistyksen lakkauttamiseen riittää vähäisempi näyttö kuin rikostuomioon.

Kampanjan muut ehdotukset keskittyvätkin yhdistyslakiin, mutta niissäkin on omat ongelmansa.

Yhdistyksen kielletyt tarkoitukset

Jokainen ymmärtänee miksi on ongelmallista, että nykyään yhdistys voidaan lakkauttaa, jos se toimii "hyvien tapojen vastaisesti". "Hyvät tavat" ovat kovin epämääräinen käsite. Tätä lainkohtaa viranomaiset ovatkin jo käyttäneet väärin. Suomen kannabisyhdistystä estettiin sen perusteella rekisteröitymästä parinkymmenen vuoden ajan. Vasta pari vuotta sitten korkein hallinto-oikeus totesi, ettei kannabiksen käytön dekriminalisoinnin tavoittelu ole "hyvien tapojen vastaista".

Tämän lainkohdan takia muuten Piraattipuolueen sääntöjäkin sorvattiin vuonna 2008 kieli keskellä suuta. Sääntöihin ei pantu vaatimusta teosten nettikopioionnin laillistamisesta, koska pelättiin Patentti- ja rekisterihallituksen tulkitsevan sen "hyvien tapojen vastaiseksi".

Olisin valmis kannattamaan ehdotusta, jossa yhdistyslaista poistettaisiin maininta "hyvistä tavoista" ja korvattaisiin se yksiselitteisemmällä listalla siitä, minkälaiset yhdistykset ovat kiellettyjä. Valitettavasti Huominen ilman pelkoa -kampanjalla ei ole tällaista ehdotusta.

Kampanjan ehdotuksessa "hyvät tavat" säilyisivät laissa, minkä lisäksi kiellettyjä olisivat yhdistykset, joiden tarkoitus loukkaa ihmisarvoa tai "edistää etniseen tai kansalliseen alkuperään, ihonväriin, syntyperään, sukupuoleen, ikään, uskontoon, kansalaisuuteen, kieleen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään seikkaan perustuvaa syrjintää tai kiihottaa siihen".

Tämä rimpsu on hyvin tulkinnanvarainen ja ongelmallinen. Voitaisiinko esimerkiksi homoliittoja vastustavan Aito avioliitto -kampanjan katsoa yllyttävän seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaan syrjintään?

Entäpä sukupuolisyrjintä? Suomessahan on yhdistyksiä, jotka hyväksyvät jäseniksi vain tiettyä sukupuolta olevia. Esimerkiksi Naisasialiitto Unioni hyväksyy jäsenikseen vain naisia. Olisiko sen tarkoitus uuden lain myötä sukupuolisyrjintää edistävä ja siten kielletty?

"Ikäsyrjintä" vasta ongelmallinen olisikin. Sanonpa vain, että mielestäni tähtisadetikkujen kieltäminen alle 18-vuotiailta on perusteetonta ikäsyrjintää.

Tätä ehdotusta en voi kannattaa.

Rotusyrjintää edistävien yhdistysten kielto

Hieman päällekkäinen edellä käsitellyn kanssa on kampanjan ehdotus yhdistyslakiin lisättävästä kohdasta, jonka mukaan "yhdistys tai muu järjestäytynyt ryhmä tai yhteisö, joka edistää rotusyrjintää tai yllyttää siihen, on kielletty". Tämä ehdotus on "yhdistysten" osalta toteuttamiskelpoinen. Suomi on sitoutunut kieltämään rotusyrjintään yllyttävän toiminnan, ja rotusyrjinnälle on selkeä määritelmä YK:n rotusyrjintäsopimuksessa.

Muotoilua "ryhmä tai yhteisö" pidän kuitenkin liian epämääräisenä. Olisi syytä pitää yhdistyslaki vain yhdistyksiä koskevana.

Henkilö, joka jatkaisi tämän lainkohdan perusteella kielletyn yhdistyksen toimintaa, syyllistyisi "laittoman yhdistystoiminnan harjoittamiseen". Näin ollen kampanjan ehdotus rikoslakiin lisättävästä rotusyrjinnän edistämisen kiellosta olisi mielestäni jokseenkin turha.

Yhdistyslakiin kannattaisi tehdä muutos, jossa "hyvien tapojen vastaisuus" poistettaisiin yhdistyksen lakkauttamisperusteista. Tämä korvattaisiin selkeällä, määritelmiltään tarkkarajaisella luettelolla siitä, millaiset yhdistykset ovat kiellettyjä. Kiellettyjen yhdistysten toiminnan jatkaminen pysyisi rangaistavana nykyiseen tapaan.

Samalla "laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisen" tunnusmerkistöä voitaisiin tarvittaesssa tarkentaa.

Huominen ilman pelkoa -kampanjan lakiehdotuksia ei pidä toteuttaa sellaisinaan. Niiden pohjalta voidaan kuitenkin lähteä valmistelemaan tarkkarajaisempia lakimuutoksia, jotka ajaisivat suunnilleen saman asian.

 

Ahto Apajalahti
Vihreät Helsinki

Filosofian maisteri (historia), väitöskirja tekeillä Helsingin yliopistossa. Vihreiden tietoyhteiskuntatyöryhmän jäsen. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen 2017-2020. Effi ry:n hallituksen jäsen 2016-2018.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu