PK-seudulle uusi sotehimmeli – demokratiasta viis

Pääkaupunkiseudulla ei haluta lisätä paikallisdemokratiaa. Se käy selväksi Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymästä ehdotuksesta, jossa esitetään Pääkaupunkiseudulle uutta sosiaali- ja terveysasioiden hallintohimmeliä.

Muu maa on siirtymässä maakuntahallintoon. Se tarkoittaa sitä, että nykyisistä sekavista ja vain hyvin välillisesti demokraattisista kuntayhtymistä enimmäkseen luovutaan. Ne ovat pyörittäneet suurta osaa kuntien rahoista, mutta niiden hallinto on ollut kunnanvaltuutettujen valitsemien luottamushenkilöiden käsissä. Jatkossa kuntalainen tietää, että kun on kyse paikallisista peruspalveluista, hän voi vaikuttaa joko kunnanvaltuustoon tai maakuntavaltuustoon. Molemmat valitaan suoralla kansanvaalilla.

Pääkaupunkiseudulle ei lisädemokratia kelpaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit haluavat perustaa uuden organisaation, joka vastaisi suuresta osasta sosiaali- ja terveysasioita maakunnan sijaan. Uudella organisaatiolla ei olisi suoralla kansanvaalilla valittuja päättäjiä, vaan "kaupungit nimeävät edustajansa toimielimeen". Kyse olisi käytännössä perinteisen epädemokraattisesta kuntayhtymästä, haukutusta hallintohimmelistä.

Ehdotus jättää epäselväksi, mikä ylipäänsä olisi maakuntahallinnon rooli Pääkaupunkiseudulla. Koko Uusimaahan on saamassa oman maakuntavaltuuston. Ehdotuksen mukaan "Pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyisiä tehtäviä ei siirretä uudistuksessa perustettavalle maakunnalle". Erikoissairaanhoito, joka nyt hoidetaan sekavalla hallintohimmelillä, siirtyisi sentään maakunnalle. Perusterveydenhuolto ja tavanomaiset sosiaalipalvelut annettaisiin uudelle hallintohimmelille.

Ilmeisesti ehdotuksessa tarkoitetaan, että pääkaupunkiseutulaiset saisivat kyllä äänestää maakuntavaaleissa. Maakuntavaltuusto vain päättäisi Pääkaupunkiseudun osalta eri asioista kuin muun Uudenmaan osalta. Maakuntavaalit olisivat Pääkaupunkiseudun asukkaille melko merkityksettömät höpövaalit.

Tässä on ilmeinen ongelma. Muille Uudenmaan kunnille tuskin kelpaa se, että Pääkaupunkiseudulta valitut valtuutetut pääsisivät päättämään heidän sote-ratkaisuistaan ilman vastavuoroisuutta.

Olen sote-keskustelun aikana ihmetellytkin, että Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat olleet niin hiljaa. Nyt selvisi syy. Koska hallitus on epämääräisesti lupaillut erillisratkaisua Pääkaupunkiseudulle, lätkäytetään sellainen pöytään viime hetkellä. Hallituksen pitänee nyt joko hyväksyä PK-seudun erillismalli sellaisenaan tai aloittaa lisäneuvottelut, jotka taas kerran viivästyttävät koko sote-ratkaisua.

Pääkaupunkiseudun asukkaille ehdotus tarkoittaisi toteutuessaan sitä, että maakuntauudistuksen tuoma hallinnon selkeytyminen ja demokratisoituminen jäisi toteutumatta.

Ymmärrän sinänsä Pääkaupunkiseudun kaupunkien haluja erillisratkaisuun. Helsinki on jo yksin asukasluvultaan suurempi kuin yksikään maakunta Uuttamaata lukuun ottamatta. Uusien hallintohimmeleiden rakentelu paikallisdemokratian kustannuksella ei ole kuitenkaan hyväksyttävä ratkaisu.

Olisi olemassa yksi hyvin yksinkertainen ratkaisu, jossa selvittäisiin ilman uusia hallintohimmeleitä. Annetaan Helsingin, Espoon ja Vantaan tuottaa oma perusterveydenhuoltonsa ja sosiaalipalvelunsa kaupungin tasolla kuten ennenkin. Jätetään yhteinen hallintohimmeli perustamatta. Maan hallituksella ei pitäisi olla mitään syytä olla suostumatta tähän. Antaahan se sote-palveluiden järjestämisoikeudet jopa Vantaan kokoisille maakunnille.

Toinen vaihtoehto olisi, ettei vaadita erillisratkaisua, vaan siirretään tehtävät maakunnalle kuten muuallakin. Pääkaupunkiseudun esityksessä mainittu pääsyy vastustaa maakuntamallia on se, etteivät seudun kaupungit halua rahoittaa muun Suomen sote-kuluja yhtään nykyistä enempää.

En kuitenkaan ymmärrä, miksei PK-seutu voi ottaa vastuuta muusta Uudestamaasta. Uudenmaan ja muun Suomen välillä uudistus voitaisiin varmasti toteuttaa "rahoitusvastuun osalta neutraalisti muuhun Suomeen nähden", kuten esityksessä vaaditaan. Kun PK-seutu kuitenkin muodostaa asukasmäärältään kaksi kolmasosaa Uudestamaasta, olisi sen hallitseva rooli maakunnassa selvä ja asema suhteellisen turvattu.

Pääkaupunkiseudulle mahdollisesti tulevan sote-erillisratkaisun tulisi säilyttää uudistuksen keskeinen idea selkeämmästä paikallisdemokratiasta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien tuore ehdotus ei sitä tee.

 

Ahto Apajalahti
Vihreät Helsinki

Filosofian maisteri (historia), väitöskirja tekeillä Helsingin yliopistossa. Vihreiden tietoyhteiskuntatyöryhmän jäsen. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen 2017-2020. Effi ry:n hallituksen jäsen 2016-2018.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu