Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Feminismin vihaajista

Yle julkaisi 7.4. kahden nimettömänä pysyttelevän helsinkiläisen kolmekymppisen naisen ajatuksia feminismistä. Jutun otsikon mukaan he vihaavat sitä.

Ironista on, että juuri edellisenä päivänä eräät perussuomalaiset kansanedustajat syyttivät Yleä vihervasemmistolaiseksi. Haastattelu kun edustaa mitä puhtaimmillaan juuri sentyyppistä feminismikritiikkiä, jota perussuomalaisten piiristäkin on kuulunut. Haastateltavat heittävät täyslaidallisen lokaa vihervasemmiston suuntaan. Haastattelun julkaisu onkin osoitus Ylen moniarvoisuudesta.

Konservatiivilogiikkaa

Juttu on aika mielenkiintoinen ja sitä sietää vähän ruotia. Haastatelluilla on ensinnäkin selkeästi konservatiivinen maailmankuva, ja heidän kritiikkinsä feminismiä kohtaan yhdistyy kriittisyyteen liberalismia kohtaan.

Kuvaavaa on, että toinen haastatelluista mainitsee Anttilan lelukatalogin tekstistä syntyneen kohun jonain osoituksena siitä, että liberaalit yrittävät pakottaa muita oman maailmankuvansa mukaisiksi. Yhtä hyvin voi väittää, että äärimmäisen sukupuoliroolittavan tekstin julkaisemalla Anttila yritti pakottaa ihmisiä konservatiivisen maailmankuvan mukaiseen muottiin.

Haastateltavan kommentti edustaa tyypillistä konservatiivilogiikkaa, jossa yhteiskunnallisen muutoksen vaatiminen on "pakottamista", mutta nykytilanteen (status quo) ylläpitäminen kynsin hampain jostain syystä ei ole pakottamista vaan "vapautta". Tämä on tuttua esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliiton ympärillä käydystä keskustelusta. Sen vastustajat ovat yrittäneet väittää, että sukupuolineutraali avioliitto "pakottaa" ihmiset omaksumaan näkemystensä vastaisen avioliittokäsityksen. Ihan kuin avioliittomahdollisuuden kieltämisessä homopareilta ei olisi mitään pakottavaa.

Feminismi, aate muiden joukossa?

Haastateltavat syyttävät feminismiä monisanaisesti: "Feministinen liike on pahimmillaan autoritäärinen, vihamielinen ja kontrolloiva. Se ei hyväksy itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, tuli se sitten liikkeen sisältä tai ulkoa. Se pyrkii kielen haltuunottoon kontrolloimalla sitä, miten esimerkiksi sukupuolista saa ja voi puhua. Tällä tavoin se haalii itselleen valtaa."

Okei, näin voi kyllä sanoa, ja on tavallaan ironista, että feminismi syyllistyy siihen, josta itse kritisoi muita poliittisia liikkeitä. Olennaista on kuitenkin se, että myös konservatismi, jota haastatellut tuntuvat edustavan, on ihan samalla tavalla pahimmillaan autoritaarinen, vihamielinen, kontrolloiva, ei hyväksy kritiikkiä, pyrkii kontrolloimaan kielenkäyttöä ja niin edelleen. Kaikissa ideologioissa on näitä piirteitä.

Feminismi akateemisessa maailmassa

Haastateltavat myös liioittelevat (radikaali)feminismin merkitystä akateemisessa maailmassa. Ei minulle historianopiskelijana ja aloittelevana tutkijana ole edes tullut vastaan mikään feministinen teoria missään vaiheessa. Itse liitän feminismitaustaisen tutkimuksen laajempaan humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sotienjälkeiseen kehitykseen. Tuo muutos, jonka osana feminismi on ollut, on monipuolistanut tutkimusta erittäin paljon, kuten tuonut historiantutkimuksen piiriin voimakkaasti tavallisten ihmisten arjen ja monet ihan oikeasti tutkimuksesta aiemmin syrjään jääneet ryhmät.

Suuntauksen liepeillä, kuten kaikkien tieteenalojen liepeillä, on myös kyseenalaisempaa ja huonoakin tutkimusta, mutta ei sitä ole mikään pakko siteerata.

Haastattelun ehkä huolestuttavin kohta on epäily, että jotkin kannanotot sosiaalisessa mediassa ja muut julkisuudessa esitetyt mielipiteet vaikuttaisivat tieteessä olennaisesti apurahapäätöksiin ja akateemiseen uraan. En nyt ihan purematta niele tätä väitettä. Apurahoja myöntävät henkilöt tuskin tietävät mitään jonkun satunnaisen hakijan poliittisista mielipiteistä. Humanistisen tutkimuksen keskeisenä rahoituskanavana Suomessa ovat sitä paitsi porvarillisten eliittisukujen säätiömiljoonat. Niiden jakamisesta päättäminen ei taatusti ole puhtaasti vihervasemmistolaisten hallussa.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö vääristymiä voisi olla. Tiedemaailma oli aikoinaan melko konservatiivinen, ehkäpä se nykyään on sitten leimallisesti liberaali. Tämän voi nähdä myös aiemman vinoutuman korjaamisena, kunhan se ei mene liian pitkälle. En tosin pidä ainakaan historiantutkimuksen alalla Suomessa todennäköisenä, että jokin laadukas tutkimushanke jäisi kokonaan vaille rahoitusta pelkästään yksittäisen tutkijan poliittisten näkemysten vuoksi.

Jälkiviisautta ja hyvääkin kritiikkiä

Menneisyydestä sitä patriarkaalista ja naisia väheksyvää suhtautumistapaa löytyy kyllä ihan riittämiin. Voidaan ihan hyvin perustein kiistellä sen merkityksestä nykyään, mutta se on vähintäänkin ihan lähihistoriaa. Kyllä sen vaikutukset ovat väistämättä yhä läsnä - ehkä pois valtavirrasta painettuna, mutta silti.

Haastattelun loppupuolella on kyllä ihan hyvää kritiikkiä eräitä feministisen retoriikan piirteitä kohtaan. Itsekin näen ongelmaksi sen, että feministisessä retoriikassa sukupuolinäkökulma tuntuu usein ohittavan luokkanäkökulman, joka on minusta kuitenkin merkittävämpi. Halutaan vaikkapa pörssiyhtiöiden hallituksiin naiskiintiöitä, jotka hyödyttäisivät suunnilleen 0,0001 prosenttia naisista. Huono-osaisia yhdistävät tekijät, samoin kuin hyväosaisia yhdistävät, liittyvät käsitykseni mukaan enemmän muihin sosioekonomisiin tekijöihin kuin sukupuoleen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

On tietysti jokaisen oma asia, mitä rakastaa tai vihaa. Kun tätä ei ole yleensä kielletty, mikä oli siis ongelma?

Itselleni on vieras ajatus, että rakastaa tai vihaa ajatuksia, ismejä tai materiaa. Ihminen voi sen sijaan huoletta pitää joitain ajatussuuntia idioottimaisina tai typerinä ilman että niitä täytyisi vihata. Monet ismit kuuluvat siihen joukkoon, joissa typeryys yleensä tiivistyy: kommunismi, rasismi, ääri-islamismi, nurkkapatriotismi, feminismi, narsismi jne. Tämäkin on vain mielipidekysymys, joten so what?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

https://kasitoita.wordpress.com/ Kommenttiisi valitsemasi yleismitätöivä tyylilaji soi minulla mahdollisuuden vihjata tuosta erinomaisesta kuva-analyysista jonka pohjalta voit punnita omaa profiloitumistasi palstallamme.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hieno juttu ja paljon hienoja kuvia. Vladimir ei oikein sovi joukkoon ja voi olla että hän voi vähän närkästyä;)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #3

;-) huomasitko että oma kuvasi sopii joukkoon ja miksei mottosikin?

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri Vastaus kommenttiin #4

Tunnistin nuoruuden kuvani tuosta tukkijätkästä. Motto on hyvä ja kovalla otteella talttuu isompikin karju;)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Luettuani Ylen haastattelun, en voi olla kovinkaan paljoa eri mieltä siitä, miten siinä kuvataan feminististä liikettä tänä päivänä.

Toisaalta näen, että vaikka feministisissä teorioissa on tiettyä vahvaa vainoharhaisuutta, ne eivät silti ole aivan vailla pohjaa. Esimerkiksi pyrkimys käyttää ryhmäidentiteettiä sosiaalisen hierarkian ja aseman määrittämiseen vaikuttaa pätevän hyvin laajalti ja miehillä epäilemättä on jonkinlainen hegemonia joissain kulttuureissa. Sukupuolten välillä tilanne on kuitenkin ainakin länsimaissa hyvin monimutkainen. Alistusasemat eivät ole joko-tai-ilmiöitä ja voivat olla eri konteksteissa tyystin erisuuntaisia. Merillä kapteenit voivat olla Jumalasta seuraavia, mutta maissa kuin kala hiekkalaatikossa. Yritä siinä sitten määrittää sosiaalista asemaa yksiselitteisesti.

Sikäli, että itsekin ehkä kuulun "vihervasemmiston" johonkin maltilliseen nurkkaan, en nyt näe osuuko tuo feminismikritiikki siinä suhteessa aivan oikeaan osoitteeseen. Ongelmafeminismi on toki yhteydessä tiettyyn vasemmistolaiseen politiikkaan ja tieteeseen. Vastaavasti, feminismikritiikki usein tulee konservatiivisesta tai oikeistolaisesta suunnasta.

Voisikin melkein sanoa, että feminismi on vasemmistossa siinä asemassa, missä uskonto oikeistokonservatiiveilla. Sekä feminismi että uskonnot tuottavat myyttejä, joilla oikeutetaan ryhmän valta-asemaa. Monet oikeistokonservatiivit ovat silti uskonnottomia, kun taas monet vasemmistolaiset uskovia.

    «Menneisyydestä sitä patriarkaalista ja naisia väheksyvää suhtautumistapaa löytyy kyllä ihan riittämiin.»

Uskoisin, että tämä liittyy siihen, miksi feministinen teoria suhtautuu kriittisesti kvantitatiiviseen tutkimukseen. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan esimerkiksi analysoida "kulttuurimme merkkiteoksia" aina antiikista saakka. Kvalitatiivisen analyysin tulokset ovat muuttumattomia ajan ja yhteiskunnallisen kehityksen suhteen. Vain kvantitatiivisesti voidaan havaita asioiden muuttuminen. Kuten sen tilanteen havaitseminen, milloin sukupuolet ovat saavuttaneet tasavertaisuuden.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

"Kuvaavaa on, että toinen haastatelluista mainitsee Anttilan lelukatalogin tekstistä syntyneen kohun jonain osoituksena siitä, että liberaalit yrittävät pakottaa muita oman maailmankuvansa mukaisiksi. Yhtä hyvin voi väittää, että äärimmäisen sukupuoliroolittavan tekstin julkaisemalla Anttila yritti pakottaa ihmisiä konservatiivisen maailmankuvan mukaiseen muottiin."

Usein vaatekaupoissa on osastot miehille ja naisille. Pitäiskö nekin kieltää? Kyllähän joku mies saattaa haluta ns. naistenvaatteita, tai nainen voi käyttää ns. miestenvaatteita. Eikö tässä nyt pakoteta ihmisiä omaan konservatiivisen maailmankuvan mukaiseen muottiin?

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ei kai niitä kieltää tartte. Kaupallisista syistä ne tulevat katoamaan.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

No Mainonnan eettisen neuvoston pitäisi ainakin antaa huomautus?

http://www.hs.fi/elama/a1457927241688

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #9

En tunnista sinua, järkevää keskustelijaa tuosta. Kiinnostaako sinua oikeasti miten vaatteet kaupassa tuodaan esille?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #10

Mua kiinnostaa se, että feminismissä toimitaan samojen sääntöjen puitteissa kaikkialla.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #11

Sivulauseesi sisältää a. väitteen tai onko b. niin että haluat reformoida feminismiä?

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #12

Olisi sen reformointi varmaan hyvä asia.

Alkaa mennä offtopiciksi, kun ei tässä nyt musta ollut kyse.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #13

Ei ole sinusta enää, vaan lauseistasi.
Reformointi on ihan mahdollista menemällä mukaan johonkin feministiryhmään. Mutta kenttä on laaja ja hajanainen. Jopa jotkut sukupuoliessentialismia kannattavat kutsuvat itseään feministeiksi. Mitään yhtä feminismiä ei ole.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

"Usein vaatekaupoissa on osastot miehille ja naisille. Pitäiskö nekin kieltää?"

Parempi vertailukohta olisi se, että keittiövälineitä mainostettaisiin tyyliin "tässä lempeän kotirouvan tehosekoitin, jolla valmistat miehellesi kelpo aterian kun hän tulee töistä". Tuskin kukaan nykyään pitäisi tällaista mainontaa erityisen onnistuneena.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

En kyllä sanoisi, että olisi parempi vertailukohta. Ruokaahan tekevät miehet ja naiset varmaan yhtä paljon. Joissain tapauksissa miehet tekevät enemmän: https://www.theseus.fi/handle/10024/36981

Sen sijaan leikeissä saattaa olla eroja: http://www.madeformums.com/toddler-and-preschool/d...

"Girls and boys may actually be born with a preference for dolls or cars, according to one experiment with male and female monkeys in 2002, when psychologists Dr Gerianne Alexander and Professor Melissa Hines discovered that male vervet monkeys preferred playing with a car and a ball rather than a doll and a pot."

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #16

Kyllä, lapsilla on kaikenlaisia luontaisia taipumuksia, kuten ihmisillä yleensäkin. Esimerkiksi tappelu ja kiusaaminen ovat ihan luonnollista lasten sosiaalisen hierarkian muotoutumista.

Onko tappeluun ja kiusaamiseen sitten asiallista kannustaa mainonnalla on ehkä vähän eri kategorian kysymys. Aiheessa relevantit käsitteet lienevät deskriptio ja preskriptio.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #18

Tutkimusten mukaan Anttilan kuvaus sattoi olla ihan paikkaansapitävää.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #19

Ongelma ei ollut kuvauksen (deskription) paikkaansapitävyydessä vaan sen pohjalta tehdyssä preskriptiossa, siinä mihin lapsia kehotettiin, vieläpä myynninedistämistarkoituksessa. Lähtökohtaiset tosiasiat ja normit ovat eri kategorioita.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #20

Kuulostaa lakimiesjargonilta, ja myönnän, että sait sotkettua selvän asian aika hyvin.

Ei vaan (vitsi vitsi) - se Anttilan sivusto oli kuitenkin vanhemmille tehty, ei lapset sitä tule käyttämään nukkeiässä...

Eli kun sanoit: "siinä mihin lapsia kehotettiin", tämähän ei suoraan pidä paikkaansa, koska lapsia ei suoraan kehotettu, vaan aikuisia kehotettiin ostamaan tytöille "tyttöjen leluja" ja pojille "poikien leluja". Mikä sinänsä on aika tavallinen näkökulma mainonnassa; mainonta kohdistettu kohderyhmien mukaan.

Jätän varmaan tämän aiheen tähän, ettei keskustelu uppoudu pelkästään tähän yhteen esimerkkiin...

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #21
    «lapsia ei suoraan kehotettu, vaan aikuisia kehotettiin»

Hyvä pointti! En edellä huomannut sitä taustaa, että tekstiä ilmeisesti käytettiin luettelossa, joka on nimenomaisesti tarkoitettu aikuisille lahjojen ostajille.

Tavanomaisessa kotiin tulevassa paperiluettelossa ongelma olisi ollut selvempi, koska niissä kohderyhmänä ovat myös itse lapset.

Sinällään lasten rooliodotuksiin vaikuttaminen aikuisten kautta on myös ongelma, vaikka meneekin mutkan kautta. Tällöin mainonnassa on kyse yhteiskunnalliseen kasvatusvastuuseen puuttumisesta, sen sijaan että vaikutettaisiin vanhempien kasvatusrooliin.

Vertaukseksi voisi ottaa: "Anna lapsesi haistella tupakkaa kotona, jotta tietävät mitä brändiä polttaa vanhempana." Välttämättä vanhemmilla itsellään ei ole kiinnostusta estää lastensa tupakointi, mutta sellainen yhteiskunta on ottanut sellaisen kasvatusvastuun.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Miesten ja naisten vaatteet on suunniteltu eri ruumiinrakenteelle ja kokomitoituksetkin ovat erit. Tällöin on hyvä tietää, miltä osastolta löytyy vaatteita, joissa manboobsit pääsevät oikeuksiinsa. Tai eivät. Tietenkin myös tyylivalikoimassa on merkittäviä eroja.

Tyyli on kuitenkin eri asia kuin se, millaisiin tehtäviin ja osaamiseen lapset valmistautuvat leikkien myötä. Jos joku ei halua tyttärestään bimboa, hän ehkä mieluummin ostaa tälle robottileluja ja vasaroita kuin barbeja. Kunhan vain kukaan ei mene sanomaan tytölle, että tyttöjen kuuluu leikkiä nukeilla. Tuossa katalogissa Anttilan markkinointi otti myyntiään edistääkseen tämän kasvatustehtävän itselleen.

Lapset ovat hyvin herkkiä sen suhteen, mikä sanotaan tyttöjen tai poikien leikiksi. Tuossa mainonnassa käytetään halpamaisesti hyväksi sitä, että tietyssä iässä lapset vaikka kuolevat mieluummin kuin käyttävät väärän sukupuolen vaatteita tai leluja. Ja ostavat mitä tahansa mikä "kuuluu" omaan sukupuoleen. Lapsilta ei voi olettaa ymmärrystä mainonnan tarkoituksellisuudesta.

Parempi vertaus olisi kaupan vauvatarvikeosasto ja työkaluosasto. En muista nähneeni kummassakaan vastaavaa kuin tuossa Anttilan lelumainoksessa. (Ehkä järkevää, koska itse teen kaikki vauvatarvikeostoksemme.) Aikuisten suhteen voidaan myös olettaa tiettyä medialukutaitoa ja kriittisyyttä mainonnan suhteen.

Risto Laine

Tämän perheen äidin blogi käsittelee aika paljon feminismistä. Googleen hakuun "takkirauta feminismi" löytyy jos jonkinlaista.

Tässä yksi aika hyvä:
http://takkirauta.blogspot.fi/2015/03/expeditie-ro...

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Mielestäni juttu oli otsikoitu huonosti. Asiallinenkin kritiikki feminismiä kohtaan vesittyy jos sitä kutsutaan otsikon mukaisesti "vihaksi". Syntyy vaikutelma, ettei feminismiä edes ole mahdollista kritisoida muuten kuin vihaamalla ja vihahan sitten voidaan heittää jonnekin vihamukiin nauraen räkäsesti päälle. Muuten on toki hienoa, että tätä femismin kritiikkiä tuodaan esiin.

Feminisistä on noussut viime vuosina esiin vaikkapa Tiina Rosenbergin kaltaisia henkilöitä ja hänetkin jutussa mainittiin. Mielestäni ongelma ei kuitenkaan rajoitu yksittäisiin hänen kaltaisiin ääritapauksiin. Rosenberghan hyökkäsi taannoin Janne Saarikivä ja Oras Tynkkystä vastaan radio-ohjelmassa, leimaten käytännössä molemmat fasisteiksi vain siksi että he suostuvat keskustelemaan asioista Halla-ahon kanssa. Kaikkein mielenkiintoisinta tuossa jupakassa ei ollut Rosenbergin tuuttaus, sillä kaikki me jo tiedämme hänen olevan sellainen. Sen sijaan minusta kiinnostavaa oli se kuinka Saarikiven Facebook-postauksessa muut, selvästi maltillisemmat feministit puolustivat Rosenbergia. Heiltä löytyi aivan ihmeellistä ymmärrystä Rosenbergin käytöstä kohtaan, aivan kuin he olisivat puolustaneet jonkinlaista "uskontoveriaan". Tämä on asia jota feminismin kohdalla ei käsitellä tarpeeksi. Valitettavan moni feministi pelaa tällä tavoin kaksilla korteilla. Väitetään, että "feminismiä on monta" ja sitä kautta sanoudutaan irti äärimielipiteistä, mutta samanaikaisesti ilmaistaan vilpitöntä tukea Rosenbergin kaltaisia ihmisiä kohtaan. Ironista, että juuri samaan syyllistyvät myös monet maahanmuuttokriittiset puolustaessaan hyvinkin äärimmäisiä nationalisteja, vaikka itse olisivatki maltillisempia. Mutta niinhän se taitaa olla, että ääripäät muistuttavat kovasti toisiaan.

Jos feministit haluavat, että heidät ja heidän näkemykset otetaan vakavasti, kannattaisi miettiä onko järkeä puolustella Rosenbergin sekoiluja. Tai sitten myöntää avoimesti, että säännöt eivät vain ole samat kaikille. Kun kuuluu feministien "oikeamielisten" kerhoon, sen jälkeen sellainen vain on sallittua mistä toisia arvostellaan. Feministien huono maine ei ole yksinomaan "pahojen fasistien" syytä vaan tähän pisteeseen on tultu tällaisilla kuvailemani kaltaisilla kaksoisstandardeilla.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En tunne Rosenbergiä entuudestaan, mutta nähtävästi lienee aika radikaali, jos näkemyksiensä vuoksi erosi Ruotsin feministipuolueesta, kuten Wikipedia näemmä kertoo. Sinällään yllättävää, että tuossa tapauksessa maltillisemmat kykenivät kritiikkiin.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Voin kertoa, että astuin vahingossa Virun Hotellin kauppakeskukseen ja huomasin eräässä vaateosastoa, joka käsitteli miesten vaatteita. Siellä oli paljon muunlaisia vaatteita kuin mitä oli saatavissa Suomessa.

Minun teki mieli ostella siellä miesten vaatteita, niinpä jäin miettimään, että miksi hitossa miehille annetaan Suomessa tylsiä vaatteita ja jos haluan etsiä erilaisia vaatteita, niin minulla on vaikeuksia löytää erilaisia putiikkeja miehille tarjottavaksi.

Onneksi löydän joitakin ja erotun joukosta helposti, kun toiset kyselee, että mistä olen löytänyt vaatteitani. Kiinnostusta löytyy takuulla mutta vain vaikeimman kautta.

Toimituksen poiminnat

Sivut