*

Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Aiempi tuomio ei koskaan alenna rangaistusta

Ilta-Sanomat väitti 11.1. laajalti levinneessä uutisessaan, että hovioikeus olisi "alentanut 14-vuotiaan raiskanneen miehen tuomiota aiemman puukotuksen takia". Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Iltapäivälehdet ja vakavammatkin julkaisut usein väittävät näin, mutta väite on joka kerta yhtä väärä, ja ehkä jopa tahallista harhaanjohtamista. Selostanpa mistä on kyse.

Katsotaanpa tarkemmin uutisesta ilmenevää aikajärjestystä:

  • 2012: mies raiskaa 14-vuotiaan
  • maaliskuu 2014: mies yrittää tappaa toisen henkilön
  • kesäkuu 2014: mies tuomitaan maaliskuussa 2014 tehdystä tapon yrityksestä käräjäoikeudessa 3 vuoden 6 kuukauden vankeuteen
  • 2015: mies tuomitaan vuonna 2012 tehdystä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksesta, mikä pidentää hänen rangaistustaan 1 vuotta 7 kuukautta, jolloin miehen yhteinen rangaistus näistä vuosina 2012 ja 2014 tapahtuneista teoista on yhteensä 5 vuotta 1 kuukausi.
  • 2016: miehen valituksen johdosta hovioikeus lyhentää rangaistusta 5 kuukaudella, eli miehen rangaistukseksi tulee yhteensä 4 vuotta 8 kuukautta.

Käytännössä mies on siis tuomittu tapon yrityksestä, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja raiskauksesta yhteiseen 4 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. Ilta-Sanomien jutun otsikon olisi siis pitänyt olla: "Mies sai raiskauksesta ja tapon yrityksestä 4 vuotta 8 kuukautta vankeutta", tai vaihtoehtoisesti "Hovioikeus alensi miehen yhteistä rangaistusta hieman yli viidestä vuodesta 4 vuoteen 8 kuukauteen". Rangaistusta voi pitää liian lievänä, mutta sitä ei ole alennettu aiemman tuomion takia, vaan sen takia, että hovioikeus piti yhteistä 5 vuoden ja 1 kuukauden rangaistusta liian ankarana näistä teoista.

Mistä tässä on pohjimmiltaan kyse? Siitä, että rikoksentekijä ei saa joutua muita rikoksentekijöitä huonompaan asemaan vain sen takia, että viranomaiset päättävät käsitellä hänen tekonsa kahdessa eri oikeudenkäynnissä, vaikka ne olisi periaatteessa voinut käsitellä vain yhdessä oikeudenkäynnissä.

Jos tässä tapauksessa kyseisen miehen kaikki rikokset olisi käsitelty yhdessä ja samassa oikeudenkäynnissä, hän olisi saanut täsmälleen saman tuomion, eli käräjäoikeudessa 5 vuotta 1 kuukausi ja hovioikeudessa 4 vuotta 8 kuukautta. Tämän vuoksi on virheellistä uutisoida, että tuomiota olisi "alennettu aiemman tuomion perusteella".
 

Rikoksen uusiminen tietysti koventaa rangaistusta

Taustalla on se, että Suomessa kustakin samalla kertaa tuomittavana olevasta rikoksesta ei anneta erillisiä rangaistuksia, vaan yksi yhteinen rangaistus. Käytännössä, jos syyllistyy vaikka kolmeen törkeään pahoinpitelyyn, on yhden pahoinpitelyn osuus yhteisestä rangaistuksesta pienempi kuin sellainen rangaistus, joka tuomitaan yhdestä erillisestä pahoinpitelystä.

Jos vaikka yhdestä törkeästä pahoinpitelystä tuomittaisiin 2 vuotta vankeutta, ei kolmesta tuomita 6 vuotta, vaan vaikkapa 3,5 vuotta, jolloin yhden teon laskennallinen osuus on vain 1 vuosi 2 kuukautta. Tällä laskennallisella osuudella ei ole kuitenkaan merkitystä, vaan ainoastaan yhteisen rangaistuksen kokonaispituudella ja sen kohtuullisuudella. Tästä on kyse myös Ilta-Sanomien uutisoimassa tapauksessa. Uutisessa mainittu 1 vuosi 2 kuukautta on tällainen laskennallinen lisä, jolla ei ole itsenäistä merkitystä. Ei pidä tuijottaa sitä, vaan yhteisen rangaistuksen pituutta, joka on 4 vuotta 8 kuukautta.

Tilanne on kokonaan toinen, jos ensin syyllistyy yhteen törkeään pahoinpitelyyn, saa siitä tuomion, ja syyllistyy uuteen törkeään pahoinpitelyyn sen jälkeen, kun edellinen tuomio on saanut lainvoiman eli käsitelty loppuun. Tällöin henkilö on rikoksenuusija, eli hän on osoittanut, ettei välittänyt saamastaan rangaistuksesta, ja tällöin rikoksen uusiminen tietenkin koventaa rangaistusta.

Ilta-Sanomien uutisoimassa tapauksessa ei ollut kyse rikoksenuusijasta. Hän ei ollut ehtinyt saada tuomiota ensimmäisestä rikoksestaan ennen syyllistymistään seuraavaan rikokseen - koska hän ei tässä vaiheessa vielä ilmeisesti ollut edes epäiltynä ensimmäisestä rikoksestaan.

Rikoksenuusijana pidetään vain sellaista henkilöä, joka syyllistyy rikokseen sen jälkeen kun on jo saanut tuomion jostain aiemmasta rikoksesta. Tämä on ihmisoikeusnäkökulmasta välttämätöntä: syyttömyysolettaman mukaisesti henkilö on syytön niin kauan kuin ei ole saanut lainvoimaista langettavaa tuomiota.

Ilta-Sanomien uutisoimassa tapauksessa henkilö oli siis oikeudelliselta asemaltaan "syytön" kesään 2014 asti. Tietenkään hän ei siis voinut olla rikoksenuusija vuonna 2012 tapahtuneen rikoksen osalta, joka oli kaiken lisäksi ensimmäinen hänen tekemistään rikoksista. Sitä, ettei valtio ole onnistunut selvittämään henkilön tekemää rikosta ennen hänen syyllistymistään toiseen rikokseen, ei voida pitää raskauttavana asianhaarana häntä vastaan.

 

MV-lehti-tasoista vääristelyä?

Jokainen voi käydä lukemassa rikoslain 7. luvusta "yhteisen rangaistuksen" logiikan. Minulle se logiikka aukesi yläasteikäisenä, asiaan ensimmäistä kertaa tutustuessani, aivan hyvin, joten luulisi aukeavan muillekin.

Suomessa käytössä oleva järjestelmä tuo joustavuutta rikosoikeuteen. Esimerkiksi se, että on syyllistynyt yhdellä kertaa kolmeen tekoon, ei tarkoita välttämättä, että siitä olisi järkevintä antaa kolminkertainen rangaistus. Järjestelmä, jossa pitäisi jäykästi tuomita erikseen jokaisesta teosta rangaistus ja pistää ne peräkkäin, olisi käytännössä monimutkainen sekin. Sinänsä sellaiseenkin käytäntöön voitaisiin varmaan siirtyä, mutta se on sitten oma keskustelunsa.

On joka tapauksessa väärin sanoa, että Suomessa "alennettaisiin rangaistuksia aiemman tuomion perusteella". Näin ei toki tehdä. Suomessa ainoastaan kohdellaan kaikkia rikoksentekijöitä tasavertaisesti riippumatta siitä moneenko oikeudenkäyntiin viranomaiset keksivät heidän asioidensa käsittelyn jakaa. Aiemmalla tuomiolla ei ole koskaan alentavaa vaikutusta yhteisen rangaistuksen kokonaispituuteen.

Ilta-Sanomien jutun lopulla kyllä ohimennen todetaan kyseen olevan siitä, että teot olisi periaatteessa voitu käsitellä yhdessä ja samassa oikeudenkäynnissä. Viittaus on kuitenkin ylimalkainen, eikä siitä saa selvää kuvaa asian luonteesta. Jutun otsikointi ja alkuosa ovat ilmeisen harhaanjohtavia, ja kokonaisuutena juttu aiheuttaa väärinkäsityksiä.

Väärinkäsitys siitä, että rikoksen uusiminen katsottaisiin Suomessa jotenkin lieventäväksi asianhaaraksi, on yleinen ja leviää jatkuvasti tällaisten lehtijuttujen kautta. Omista Facebook-kavereistanikin löytyi jälleen asian väärin käsittäneitä. Myös esimerkiksi kansanedustaja Timo Heinonen on omaksunut tämän väärinkäsityksen.

Syy harhaanjohtavasta jutusta lankeaa tällä kertaa Ilta-Sanomille, mutta samanlaisia juttuja on julkaissut moni muukin tiedotusväline. Lukemani vastaavia tapauksia koskevat uutiset ovat olleet joka ikinen kerta väärässä ja harhaanjohtavia.

Väitänkin, että lehdet julkaisevat näitä vääristeleviä juttuja tahallisesti. Motiivina on "saada kansa raivoihinsa", eli klikkailemaan ja jakamaan uutista raivokkaasti verkossa ja jopa ostamaan paperilehtiä. Kyseessä on siis ansaitsemistarkoituksessa tapahtuva vihanlietsonta, eli samanlainen toiminta, josta MV-lehti on tuoreen kampanjan puitteissa laajasti tuomittu.

Ilta-Sanomien tapauksessa vihanlietsonta kohdistuu rikoksentekijään ja toisaalta oikeuslaitokseen ja välillisemmin lait säätäviin poliitikkoihin. Vihanlietsonnan kohde on siis perinteisellä medialla tietyllä tavalla hyväksyttävämpi kuin MV-lehden kohdalla. Pohjimmiltaan on kuitenkin kyse aivan samasta toiminnasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Hyvä kirjoitus. Tänä päivänä ei ole helppo myydä lehtiä...

Käyttäjän joonasdasilva kuva
Joonas da Silva

Oot teknisesti oikeessa kaikessa mitä sanot, mutta veikkaan että moni kritisoi tota myös ymmärtäen sun pointin ja ollen sitä mieltä ettei tollasta systeemiä pitäis olla jossa rikoksia on kannattavampaa tehtailla paketteina kuin erillisinä ajallisella hajautuksella. Moraalisesti ei oo yhtään mahdotonta olla sitäkin mieltä, että useamman rikoksen tekeminen kerralla pitäis olla koventava eikä lieventävä seikka per rikos.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kansankielessä puhutaan paljousalennuksesta, kun useita tekoja niputetaan yhteen oikeuskäsittelyyn. Tällöin yleinen käytäntö on se, että esimerkiksi kaikki lievät tekomuodot käytännössä rajoitetaan pois, jos syytetyllä on kontoillaan edes yksi vähänkään vakavampi rikosnimike.

Näin ollen sellainen näkemys, että jäädä kiinni sadoista pikkurikoksista ja yhdestä vakavammasta rikoksesta on fiksumpaa kuin jäädä kiinni vain yhdestä kunnon kuprusta.

Tämän ovat oivaltaneet myös alkuperäiseen etniseen vähemmistöön kuuluvat henkilöt, jotka tehtailevat erilaisia pikkurikoksia välittämättä seurauksista. Niitä kun ei juurikaan tule.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

En nyt oikein keksi millä perusteella se olisi "kannattavampaa". Jos jää kiinni niin menettää mahdolliset taloudelliset rikoshyödyt, ja kyllä kuitenkin rangaistus on sitä kovempi, mitä enemmän rikoksia tekee.

Ps. Ongelma tuskin on se, että rikolliset kovasti miettisivät parhaita rikoksentekostrategioita rangaistusjärjestelmän näkökulmasta, vaan se, että rikoksiin taipuvaiset henkilöt ovat tyypillisesti sellaisia tyyppejä, jotka eivät juuri toimintaansa harkitse tai pohdiskele.

Taisto Aaltonen

Hieman kyllä ihmettelin tämän tekstin argumentteja. Yhteisrangaistus voidaan tuomita vaan teoista joka on mahdollista käsitellä samassa tuomioistuinkäsittelyssä. Tekojen välillä on huomattava aika, jonka lisäksi ne eivät liity mitenkään toisiinsa. Tässä tapauksessa tulisi tuomita siis 2 erillistä rangaistusta eikä alempaa yhteisrangaistusta.

Toimituksen poiminnat

Sivut