*

Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Leipäjonojen asiakkaat varastavat ruokakaupoilta?

Viihdeteollisuuden ja tekijänoikeusjärjestöjen yksi nettipiratismin vastaisista perusväittämistä on, että ilmaispalvelun kanssa on mahdotonta kilpailla. Oikeasti tilanne on aivan päinvastainen. Yleensä ilmaispalvelun on mahdotonta kilpailla maksullisen palvelun kanssa.

Pelastusarmeija jakaa ruokaa ilmaiseksi, mutta eivät elintarvikekaupat ole järjestäytyneet vastustamaan leipäjonoja väitteellä "leipäjonojen asiakkaat varastavat ruokakaupoilta". Pelastusarmeijan tarjoama ilmaispalvelu on näet maksullisiin palveluihin verrattuna niin huono, että ilmaispalvelua käyttävät vain ne, joilla ei kertakaikkiaan ole varaa hankkia ruokaa muulla tavalla.

Entä jos ruokakaupat olisivatkin samanlaisia kuin leipäjonot? Niissä olisi hyvin rajattu valikoima, niitä olisi vain muutamalla paikkakunnalla koko Suomessa, niissä olisi pitkät jonot ja niiden aukioloajat olisivat hyvin rajatut. Leipäjonoista poiketen niissä pitäisi vieläpä maksaa ruoasta. Jos tällaisessa tilanteessa Pelastusarmeija pystyttäisi joka niemeen, notkoon ja saarelmaan supermarketin, jossa olisi valtava valikoima ja pitkät aukioloajat, ja josta saisi viedä haluamansa määrän tavaraa ilmaiseksi, ihmiset siirtyisivät niiden asiakkaiksi saman tien.

Pelastusarmeija ei kuitenkaan ole alkanut kilpailla ruokakauppojen kanssa, koska sillä ei ole resursseja toteuttaa ilmaiseksi yhtä hyvää palvelua kuin minkä ruokakaupat tällä hetkellä tarjoavat. Ilmaispalvelun on vaikea haastaa hyvää maksullista palvelua.

Musiikki-, elokuva- ja ohjelmistoalalla on viime vuosina vallinnut poikkeuksellinen tilanne, jossa ihmisten spontaanisti kyhäämät ilmaispalvelut ovat olleet kuluttajan näkökulmasta selvästi maksullisia palveluita parempia. Vertaisverkko on ollut kuin ilmainen supermarket ja lailliset myyntikanavat kuin maksullisia leipäjonoja. Siksi ihmiset ovat alkaneet käyttää vertaisverkkoja paljon.

Todellisuudessa vertaisverkkojen tarjonta ei kuitenkaan näytä olevan kovin selkeässä kilpailusuhteessa maksullisiin palveluihin. Lailliset palvelut ovat vuodesta toiseen löytäneet käyttäjänsä. Esimerkiksi elokuvateatterit ovat viime vuosina tahkonneet jopa ennätystuloksia. Laittomat palvelut ovat ennemminkin olleet laillisia täydentäviä kuin niitä korvaavia.

Vertauskohtaa voisi hakea kirjastojärjestelmästä. Kirjastoista saa lainattua kirjoja ilmaiseksi, mutta silti on myös kirjakauppoja. Kirjakaupat täydentävät kirjaston palveluja tarjoamalla kirjoja pysyvästi omaksi, mitä kirjastot eivät tee (koska sellaiseen ilmaispalveluun ei olisi resursseja). Toisaalta kirjaston ilmaiset lainauspalvelut ovat niin hyviä, ettei Suomeen ole syntynyt kukoistavaa kirjanvuokraustoimintaa. Ilmaispalvelu voi joskus olla vakava haastaja maksullisille palveluille, mutta tähän tarvitaan huomattavan suuret resurssit, jotka mahdollistavat toiminnan pyörittämisen tappiollisena. Tällaisia resursseja löytyy lähinnä julkiselta sektorilta.

Toisin kuin kirjavuokraus, elokuvien vuokraus on kukoistavaa liiketoimintaa huolimatta siitä, että kirjastoista voi lainata ilmaiseksi myös elokuvia. Panostus elokuvien lainaamistoimintaan on ollut sen verran vähäistä, että kirjaston lainauspalvelut ovat olleet videovuokraamojen palveluja olennaisesti heikompia.

Itse asiassa kirjojen vuokrauspalvelujen kehittymättömyys voi johtua muustakin kuin kirjaston palvelujen laadukkuudesta. Jonkin verran kysyntää kirjojen vuokraamiselle on, minkä osoitti Bookabooka-palvelua kohtaan virinnyt kiinnostus. Palvelun tarkoitus oli saattaa yhteen halukkaat kirjojen vuokraajat ja vuokralle tarjoajat. Valitettavasti tekijänoikeusjärjestöt torpedoivat tämän liikeidean. Niiden mielestä Bookabookan olisi pitänyt maksaa lisenssimaksut teosten vuokraamisesta, jotta se saisi välittää vuokraajien ja vuokralle antajien yhteystietoja. Kirjavuokraus saattaisi olla kukoistavaa liiketoimintaa, jos tekijänoikeusjärjestelmä ei säätelisi sitä yhtä tiukasti kuin nykyisin.

Jos viihdeteollisuus ja tekijänoikeusjärjestöt haluavat hillitä nettipiratismia, oikea tapa siihen on vastata kysyntään tarjonnalla. Jos tarjonta tavanomaisilla markkinoilla ei vastaa kysyntää, tavanomaisten markkinoiden rinnalle syntyvät rinnakkaismarkkinat, joissa tarjonta kohtaa kysynnän. Näin kävi vaikkapa sodan aikana "mustan pörssin" kaupan kukoistaessa, ja niin on viime vuosina käynyt myös musiikki-, elokuva- ja ohjelmistoalalla. Oheismarkkinat syntyvät täydentämään varsinaisia markkinoita.

Heti kun viihdeteollisuus suostuu tuottamaan hyviä maksullisia palveluita, vertaisverkkojen suosio kääntyy laskuun. Ilmaiskopiointia ei toki koskaan saada täysin loppumaan, sillä joihinkin tarkoituksiin se yksinkertaisesti vastaa paremmin kuin mikään maksullinen palvelu. Yksi tällainen tarkoitus on ihmisten välinen solidaarisuus, halu jakaa omaansa toisten kanssa. Sitä halua ei kielloilla ja käskyillä nujerreta, ja sille löytyy aina tarvetta.

1980-luvulla musiikkiteollisuus kävi ankaraa kampanjaa äänikasettien kotikopiointia vastaan tunnuslauseella "home taping is killing music" eli "kotinauhoitus tappaa musiikin". Näin jälkeenpäin (ja varmaan jo tuohon aikaankin) useimmat pitävät koko kampanjaa naurettavana, ja sen parodiointi onkin yleinen teema nettihuumorissa. Yksi parhaimmista parodioista on hiljattain ilmestynyt "musiikkivideo", jossa 80-luvun poptyyliin valitellaan, kuinka "kotiompelu tappaa muodin", "kotikokkaus tappaa pikaruoan" ja "kotinukkuminen tappaa hotellit" (ja kuinka "rauha tappaa aseteollisuuden", mutta se ei oikeastaan liity tähän!).

Kaikki kolme huomiota pitävät paikkansa siinä mielessä, että vaatekaupat, pikaruokalat ja hotellit olisivat varmasti paljon nykyistä suurempia ja menestyksekkäämpiä liiketoiminta-aloja, jos kukaan ei harjoittaisi vastaavaa toimintaa kotonaan tai tee-se-itse-periaatteella. Kenellekään ei tulisi silti mieleenkään kieltää kotona ompelua, ruoanlaittoa tai nukkumista, sillä niissä kaikissa on kyse normaalista inhimillisestä toiminnasta. Niin on myös teosten nettikopioinnissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Jirbux (nimimerkki)

Monet kauppiaat laittavat jäteastiat lukkoon yöksi, jotteivät kansalaiset pääsisi dyykkaamaan vanhentunutta ja poisheitettyä ruokaa. Kauppiaat kun eivät katso dyykkaamista hyvällä ja pelkäävät myynnin laskevan. Sellaista se on se "vastuullinen markkinatalous".

Käyttäjän nightwolf kuva
nightwolf

Jirbux (#1); Taitaa olla EU:n direktiiveissä tuo, että vanhentuneet tuotteet avataan ennen kuin laitetaan roskiin. Ennenhän noita tuotteita jaettiin ilmaiseksi takaovella.

Kun nyt mainitsit tuon "vastuullisen markkinatalouden", niin se tarkoittaa käytännössä samaa kuin sosialidemokratia.

OjM (nimimerkki)

Jirbux:

Iso osa dyykkarivihasta johtuu epäilemättä siitä, etteivät nämä välttämättä siivoa jälkiään ja rikkovat lukkoja ja paikkoja.

Eräällä foorumillakin joku nero julistaa rikkovansa vehkeet protestiksi kun dyykkareita estetään lukoin... Kyllä minäkin pistäisin puristimet.

Nightwolf:

Ei niitä yleensä avata, hyvin väki tuntuu löytävän vielä.

Käyttäjän nightwolf kuva
nightwolf

OjM (#3): "Ei niitä yleensä avata, hyvin väki tuntuu löytävän vielä. "

Muistaakseni telkkarista tuli aiheesta joku ohjelma jossa sanottiin, että EU määräisi, että noi paketit pitäisi avata ennen kuin nämä laitetaan roskiin. Se, että noudattavatko kaikki EU:n määräyksiä on sitten kokonaan toinen asia.

Itse olen kanssa sillä linjalla, että jos on pelkoa etteivät dyykkarit siivoa jälkiään, niin ei muuta kuin ovi lukkoon.

space (nimimerkki)

Miksi sinulla on harhaluulo että elokuvaTEATTEREILLA ja piraatti-elokuvilla on jotakin yhteistä? Ei niillä ole mitään yhteistä koska ei ole olemassa piraatti elokuvateattereita, jollet siis livahda takaoven kautta ilmaiseksi sisään. Piraattielokuvat "kilpailevat" DVD-elokuvien/streamauksen kanssa huomiosta. Itse asiassa oikeaa elokuvapiratismia ei ole kuin vasta pari päivää DVD-ensi-illan jälkeen. Käsivaralla teatterissa salaa kuvattua suttua ei kukaan vaivaudu katsomaan.

Joten olisiko mahdollista että kun sitten muiden junnujen kanssa ideoit lisää piraattipropagandaa niin jättäisit elokuvaTEATTERIT pois laskuista. Voisit keskittyä DVD-elokuvien/streamauksen ja piraattielokuvien suhteeseen? ElokuvaTEATTEREIDEN ennätystuloksilla ei ole mitään tekemistä piratismin kanssa. Niillä ei ole myöskään paljoa tekemistä tuottajille menevästä tulosta, koska he eivät saa kovin paljoa elokuvaTEATTEREIDEN tuotosta. Elokuvien tuottajat kun eivät omista elokuvaTEATTEREITA.

Käyttäjän kaminiitto kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Harvinaisen kypsää pohdintaa ja argumentointia eikä pelkkää linkkien heittelyä. Hyvä etten melkein ole samaa mieltä.

Kirjoituksesta paistaa kiitettävästi se, että asioita voidaan lähestyä ziljoonasta suunnasta ja on tarkoituksenmukaisuus eli poliittinen kysymys, miten asia hoidetaan.

Allan (nimimerkki)

Kysyn sinulta samaa kun Panulta.

Turha jaaritella yleisellä tasolla kun kysymys on niin monitahoinen, käsitellään yksittäistapaus.

Remu Aaltonen muusikko joka on tehnyt keikkaa melkein 40v saa merkittävän osan tuloistaan 70′ luvun alkupään hittibiisiensä uudelleenjulkaisuista ja radiosoitosta.

Jos hän olisi onnettomuutensa jälkeen (neliraajahalvaus) lopettanut keikkailun niin sinun sinun näkemyksesi mukaan hän ei siis olisi oikeutettu tähän tuloon ja olisi joutunut ”kerjuulle” saadakseen jonkinlaista tukea elannokseen.

Vastaa selkeästi äläkä turvaudu minkään tilaston taakse.

Sinä siis haluaisit riistää taiteilijalta työnsä hedelmät.

Jirbux (nimimerkki)

#2 EU-direktiivi ja se, että dyykkausta pyritään kontrolliomaan, jotta safkan hintaa voitaisiin pitää keinotekoisen korkealla, eivät sulje toisiaan pois. EU-direktiivi kun on myyty kansalaisille elintarvikehygienialla, vaikka se todellisuudessa pelaa lobbaava elintarviketeollisuuden ja S-marketin kaltaisten monopolien pussiin.

Siinäkin ole oikeassa, että "vastuullinen markkinatalous" on sama asia kuin suomalainen "sosiaalidemokratia". Heihin verrattuna kun esim. Nikolas Sarkozy ja moni muu eurooppalainen konservatiivijohtaja on kommunisti.

Panu Horsmalahti

'Jos hän olisi onnettomuutensa jälkeen (neliraajahalvaus) lopettanut keikkailun niin sinun sinun näkemyksesi mukaan hän ei siis olisi oikeutettu tähän tuloon ja olisi joutunut ”kerjuulle” saadakseen jonkinlaista tukea elannokseen.'

Piraattipuolue kannattaa tekijänoikeuksia, ja siten Remu olisi saanut tuloja ihan normaaliin tapaan.

porkopuu (nimimerkki)

Täsmennys: Remu on tehnyt keikkaa yli 45 vuotta (jos lusimiset jätetään laskuista).

Vanha demari (nimimerkki)

"Pelastusarmeija jakaa ruokaa ilmaiseksi, mutta eivät elintarvikekaupat ole järjestäytyneet vastustamaan leipäjonoja väitteellä ”leipäjonojen asiakkaat varastavat ruokakaupoilta”"

Ei tietenkään ole. Kaupathan lahjoittavat ne leivät. Kaupalla on tietenkin oikeus lahjoittaa vaikka kaikki tavaransa. Piraatti taas ei kysy taiteilijalta, haluaisiko tämä lahjoittaa työnsä tulokset, vaan varastaa mitään kysymättä.

Allan (nimimerkki)

Jossain olin lukevinani että haluatte rajoittaa tekijänoikeudet 5-10v

Panu Horsmalahti

#11, http://www.youtube.com/watch?v=IeTybKL1pM4

#12, tekijänoikeuksien tehtävä ei ole korvata sairauseläkejärjestelmää.

Visitor (nimimerkki)
Allan (nimimerkki)

Koita nyt jo päättää panu, veisit siis remun hyvin ansaitut tulot siltä ajanjaksolta jolloin hän oli luovimmillaan.

OjM (nimimerkki)

Allan:

Todennäköisesti to-lain ollessa toisenlainen, Remu olisi tehnyt toisenlaisen sopimuksen rahoista.

Jos puuseppä tekee työtä muutaman vuoden ja neliraajahalvaantuu, pitäisikö hänen saada noista töistään lisää ja lisää rahaa? Miksi puusepiltä on viety tämän hyvin ansaitut tulot?!

Allan (nimimerkki)

jos puuseppä on suunnitellut oman malliston jota koko ajan valmistetaan ja myydään niin kyllä, hänen pitäisi saada joka tuolista osuutensa.

Muuten sanoisin että ehkä huonoin koskaan kuulleeni vertaus jolla koitetaan perustella sitä miksi olisi muka okei että jonkun hengentyö saataisi luvattomasti ja ilman korvausta hyödyntää.

Vilho Juntunen (nimimerkki)

Kuka meistä saa palkkaa jo tehdystä työstä uudelleen ja taas vielä
kerran vuosien päästä?
tv. Ville

space (nimimerkki)

#18:lle

Kuka meistä EI saa palkkaa silloin kun tekee työtä vaan vasta kuukausien tai jopa vuosien päästä? Otas pää pois kuukausipalkkaisen työntekijän/ sossuelätin puskasta.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

En tiedä ajattelenko tätä asiaa jotenkin takaperoisesti, mutta kaksi pointtia: a) tekijänoikeudet eivät ole sosiaaliturvaa. b) yhteiskunnan tulisi pitää hyvää huolta vähäosaisista, varsinkin vaikeasti vammautuneista ja muista jotka eivät fyysisesti pärjää yksin, riippumatta lainkaan näiden ammatista, taustasta jne.

Allan (nimimerkki)

20# Ei tietenkään ole sosiaaliturvaa. Tekijänoikeudet on palkkaa jonka maksu vain on jakaantunut tavanomaista pidemmälle ajanjaksolle.

Jos kerran pitää vertauksia käyttää niin jos minä nyt vaikka istutan omenapuun niin kyllä minä saan niitä hedelmiä poimia niin kauan kuin niitä vaan tulee, ei niitä kukaan muu saa luvatta ottaa.

OjM (nimimerkki)

Jos sinä istutat omenapuun minun maalleni, kyllähän ne omenat sieltä lähtevät...

Kai näistä tekijänoikeusmaksuista maksetaan myös palkan sivukulut ja kaikki sellainen? ;)

space (nimimerkki)

Näiden typerien vertauksien lukeminen on aika tuskallista. Ei niissä ole mitään järkeä. Se nyt vain on niin että taiteiljat ja jotkut yrittäjät alasta riippuen joutuvat tekemään kuukausia tai vuosia töitä ilman palkkaa ja sitten sen palkan saaminen kestää sitten vuosia, oli se sitten 2 tai 50 vuotta. On suuri riski tehdä töitä ilman palkkaa mutta sitä ei nähtävästi moni sossuelätti tai kuukausipalkkainen junnu selvästi tajua. Kuitenkin nämä omilla rahoillaan, tai yhteystyökumppaneidensa rahoilla, ja omalla riskillään toimivat ja uutta luovat ihmiset ovat ne jotka pitävät tämän yhteiskunnan pyörimässä.

Itse olen elämäni aikana ollut:
- vanhempieni elätti
- opiskelijana sossuelätti
- yrittäjä
- kuukausipalkkainen palkansaaja

Kun on kaiken käynyt läpi niin silloin tietää mistä rahaa tulee. Kaikkein kovin niistä on yrittäjyys. Se on myös se mikä tämän maan pitää raiteillaan. Jos on elämässään ollut vain kädestä suuhun elävä muiden elätti ilman mitään halua rakentaa mitään pysyvämpää, niin silloin ei näytä oikein olevan selvää kuinka asia on. Jokainen meistä on ollut elätti elämänsä aikana. Toiset vain kasvavat siitä ja pystyvät luomaan jotain uutta. Valitettavasti on vain niin että uuden luomiselle täytyy luoda systeemejä joka takaa sen kannattavuuden, muuten elätit vievät kaiken. Samalla elätit myös sahaavat omaa oksaansa ilman näköalaa tulevaisuuteen.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

#6: Kiitoksia kehuista!

#7: Mielestäni Remu Aaltosen 70-luvulla tekemistä biiseistä tekijänoikeuskorvausten olisi pitänyt lakata viimeistään 80-luvulla. Tämähän ei tietenkään olisi estänyt häntä saamasta niistä tuloja tämän jälkeenkin. Lisäksi, kuten muutkin kommentoijat ovat jo sanoneet, tekijänoikeusjärjestelmän ei pitäisi olla sosiaaliturva- tai eläkejärjestelmän korvaaja. Ammattitaiteilijoilla pitäisi olla mahdollisuus saada samanlaista sosiaali- ja eläketurvaa kuin muillakin.

#21: Tekijänoikeuskorvaukset eivät ole verrattavissa palkkaan. Palkassa on kyse sopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Tekijänoikeudet vaikuttavat niihinkin, jotka eivät ole tehneet mitään sopimusta tekijän kanssa. Teen tästä lähiaikoina pari kirjoitusta, sillä "piraatit vievät oikeuden oman työn tuloksiin" -väittämä on valitettavan yleinen, vaikka väite on itse asiassa aivan höpönlöpöä ja hevonkukkua.

Toimituksen poiminnat

Sivut