Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Kirjastot "piraattipalveluiksi"

Kirjoitin jo helmikuussa Helsingin Sanomain yleisönosastolle, että mielestäni oikea suunta kirjastojen kehittämiselle tietoyhteiskunnassa olisi niiden valjastaminen kirjojen sähköisten ilmaiskopioiden jakajiksi. Kirjasto ostaisi kustantajalta lisenssin, jonka myötä se saisi jakaa kirjaa verkossa. Kirjaston verkkosivuista tulisi kansalaisille helppo, luotettava, laillinen ja ilmainen sähkökirjojen latauspaikka.

Pidin 26.5. Tieteellisen kirjastoseuran seminaarissa Helsingissä esitelmän otsikolla "Tekijänoikeusreformi ja kirjastot tietoyhteiskunnassa". Vertasin siinä kirjastoja vertaisverkkoihin. Yleisten lainakirjastojen tarkoituksena on ollut tuoda kulttuuri ja tieto kaikkien saataville varallisuudesta riippumatta. Näin tehdessään kirjastot lisäävät hyvinvointia ja tasa-arvoa. Kirjastoissa lainattavissa olevat teokset ovat ikään kuin jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen omaisuuden jatke, sillä ne ovat varsin vapaasti käytettävissä. Jokainen suomalainen omistaa kirjahyllyssään olevien teosten lisäksi tavallaan myös kaikki kirjastoissa olevat kirjat. Kuinka rikkaita olemmekaan!

Myös vertaisverkot tuovat kulttuurin kaikkien saataville varallisuudesta riippumatta ja siten lisäävät hyvinvointia ja tasa-arvoa. Vertaisverkoista ladattavissa olevat teokset ovat ikään kuin jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen omaisuuden jatke, sillä ne ovat varsin vapaasti käytettävissä. Jokainen vertaisverkkokäyttäjä omistaa kirja-, levy- ja videohyllyissään olevien teosten lisäksi tavallaan myös kaikki vertaisverkoista ladattavissa olevat teokset. Kuinka rikkaita olemmekaan!

Useimpien on varmasti helppo hyväksyä kirjastojen toteuttama ideaali kulttuurin ja tiedon tuomisesta vapaasti saataville ilman, että käyttäjän tarvitsee maksaa siitä suoraan. Vertaisverkot toteuttavat samaa ideaalia, mutta toki hieman eri tavalla. Yhtäläisyyttä on sikäli paljonkin, että sen paremmin vertaisverkoissa kuin kirjastoissakaan ei ole ollut tapana maksaa lataus- tai lainausmääriin perustuvia korvauksia tekijöille. Kirjastoihin tällainen lainausmääriin perustuva korvaus hyväksyttiin Suomessa pitkin hampain EU:n vaatimuksesta muutama vuosi sitten. Toisaalta sekä vertaisverkoissa että kirjastoissa jonkun pitää ensin maksaa teoksesta, jotta sen voisi panna levitykseen tai lainata sitä.

Vertaisverkkojen ja kirjastojen ero on perinteisesti ollut lähinnä siinä, että vertaisverkot ovat villimpiä. Niissä teosten levitystoiminta ei ole sidottua fyysisiin kappaleisiin, ja siksi kyse ei olekaan ollut lainaustoiminnasta, vaan teosten pysyvästä kopioinnista. Lisäksi teosten kopiointi verkossa on selvästi tehokkaampi kopiointitapa kuin mikään aikaisempi. On aivan ymmärrettävää, että tästä ollaan hämmentyneitä. Heikki Poroila esitti vieraskirjoituksessaan Piraattipuolueen blogissa kysymyksen, onko vertaisverkko kirjaston ylivilkas serkkupoika? Sanoisin, että on. Kirjastot ovat julkisina instituutioina paremmin kontrolloitavissa kuin yksittäisten ihmisten harjoittama latailu. Vertaisverkot mielletään ongelmaksi juuri tuon ylivilkkauden takia, ei sen takia, että kulttuurin ja tiedon vapaata saatavuutta ei pidettäisi hyvänä periaatteena.

Yksittäisten ihmisten harrastuspohjalta ylläpitämät vertaisverkot voitaisiin tehdä melko tarpeettomiksi muuttamalla kirjastot laillisiksi teosten latauskeskuksiksi. Tämä ei edellyttäisi lainsäädännön muuttamista, vaan asennemuutosta. Kustantajien sekä levy- ja elokuvayhtiöiden pitäisi muuttaa asenteitaan ja antaa teoksensa kohtuullista korvausta vastaan kirjastojen käyttöön niin, että kirjastot voisivat tarjota niitä ihmisille ilmaiseksi ladattavaksi. Kehitystä voitaisiin helpottaa myös muuttamalla lakia siten, että tekijä ei voisi kieltää teoksensa ottamista kirjastojen käyttöön. Kirjastot joutuisivat maksamaan korvauksen ottaessaan teoksen käyttöönsä, mutta tekijä (kustantaja) ei voisi kieltäytyä siitä, toisin kuin nykyään. Myös latausmääriin perustuvat korvaukset olisivat mahdollisia.

Kirjastojen muuttaminen latauskeskuksiksi olisi vain kirjastojen palvelutason parantamista. Fyysisen teoksen kaikki kappaleet saattavat olla yhtä aikaa lainassa, jolloin muut halukkaat joutuvat odottamaan. Digitaalisessa kopioinnissa tällaista rajoitusta ei olisi. Kirjastojen luonnollinen rooli tietoyhteiskunnassa on olla laillisia "piraattipalveluita".

Tekijänoikeusreformi ja kirjastot tietoyhteiskunnassa:
Esitelmä äänitiedostona (ogg, 40 min)
Luentokalvot (pdf)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

sepi (nimimerkki)

Ongelmaksi muodostuisi kuitenkin kirjojen määrä. Suomalaisessa kirjastossa on surkean vähän kirjoja verrattuna vertaisverkkoon. Esimerkiksi se yksi Scifi-torrentti on kooltaan 8 gigaa, eli 30 000 kirjaa, siis 200 hyllymetriä. Stadin kaupunginkirjaston Scifi-hylly lienee 10 metriä.

Kirjasto ei millään pystyisi ostamaan kaikkia noita kirjoja, eikä niiden paperiversioitakaan ole enää myynnissä. Tällä menetelmällä kyseistä varastettujen kirjojen jakelukanavaa ei saataisi siis poistettua.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Luulisi toistaalta, ettei kovin moni koe tarvitsevansa 30 000 scifi-kirjan kokoelmaa. Uskoisin, että kirjastojen resursseillakin pystyttäisiin pitämään varsin tyydyttävää valikoimaa. Tämähän tietysti edellyttää kohtuullisen hintaisia sopimuksia, mikä nykyisessä asenneilmastossa ei onnistu, minkä toteankin kirjoituksessa.

Merja Arramo (nimimerkki)

Onko evoluutio karsimassa ihmisestä kärsivällisyyttä pois tarpeettomana piirteenä, vai mitä onkaan tämä alituinen jupina siitä, että joutuu odottamaan jotakin? Oman vuoron odottaminen on minun nähdäkseni sosiaalisten taitojen alkeellisimmasta päästä. Elämäntyyli, jossa jokainen voi saada mitä ikinä haluaa ilmaiseksi ja juuri silloin kun itseä sattuu huvittamaan, koulinee ihmistä lähinnä oman navan tuijotteluun. Huolestuttava suuntaus.

Ja millä perusteella tekijällä itsellään ei pitäisi olla oikeutta päättää, missä ja miten hänen tekelettään levitellään? Aika arveluttava ajatus.

Eli tässä haetaan sitä, että nykyisen, luultavasti enemmistön tarpeisiin hyvin soveltuvan lainausjärjestelmän sijasta kaikilla tulisi olla oikeus saada kaikki maailman kirjat, levyt ja elokuvat itselleen omaksi sähköisessä muodossa ilmaiseksi ja heti halutessaan, riippumatta siitä mitä mieltä tekijä/kustantaja asiasta on?

Toimituksen poiminnat

Sivut