Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Tekijänoikeuden tulevaisuus — vastaus Hannu Oskalalle

Puoluekannaltaan vihreä muusikko Hannu Oskala on kirjoitellut blogissaan tekijänoikeuksista ja käynyt kommentoimassa kirjoituksia Piraattipuolueen blogissa. Viime helmikuussa keskustelu kiihtyi sen verran, että kerroin pitäväni Oskalan ajatusmaailmaa "järkyttävänä", johon tämä vastasi, että samat sanat! Maaliskuun alussa Oskala kirjoitti blogiinsa oman näkemyksensä tekijänoikeuksien uudistamisesta ja huomasin, että ajatusmaailmoissammehan onkin enemmän yhteistä kuin olin luullut. Vasta nyt löysin aikaa vastata kirjoituksessa esitettyihin huomioihin, joten tässä tulee.

Oskala esitteli teosten kaupallisen käytön osalta seuraavanlaisen mallin:
1. Oikeus korvaukseen kaupallisesta hyödyntämisestä
- Tekijän elinikä + 20 vuotta, kuitenkin vähintään 50 vuotta ensijulkaisusta

2. Oikeus määrätä samplaamisesta tai muusta uudelleenkäytöstä kuten sovittamisesta
- 20 vuotta ensijulkaisusta

3. Oikeus määrätä tallennusluvasta
- 20 vuotta ensijulkaisusta

4. Oikeus määrätä kaupallisesta käytöstä (esim. mainoksissa tai elokuvissa)
- 50 vuotta ensijulkaisusta
Yllätyin siitä, kuinka reippaasti tässä ehdotetaan lyhennettäväksi tiettyjä suoja-aikoja. Oskala selkeästi näkee jonkinlaisen reformin tarpeelliseksi, mutta kuten hän itse sanoo, pienen ongelman ratkaisemiseksi ei kannata "tuhota muuten hyvin toimivaa järjestelmää".

Oskalan esittämässä mallissa jätettiin kuitenkin muutama seikka huomioimatta.

Yksi näistä on orpojen teosten ongelma, eli niiden teosten, joiden tekijät eivät ole (enää) tiedossa. Pitkän suoja-ajan aikana tiedot monien teosten tekijöistä katoavat. Teosten oikeudet vaihtavat myös omistajaa yrityskauppojen seurauksena — kustantaja tai levittäjähän omistaa usein suurimman osan oikeuksista. On paljon teoksia, joiden tekijänoikeuksien haltija ei ole yleisesti tiedossa.

Ongelma korostuu internetissä, kun teoksia ei ole aina tapana signeerata, ja tiedoston nimeä voi muokata vapaasti. Teoksen alkuperäistä tekijää ei välttämättä juuri kukaan tiedä enää viikon kuluttua teoksen julkaisusta, jos se on levinnyt ympäri nettiä. Usein näissä tapauksissa tekijä itsekin haluaisi, että teosta uudelleenkäytettäisiin. Harva kuitenkaan uskaltaa ottaa riskiä ainakaan teoksen kaupalliseen käyttöön, ja teos jää hyödyntämättä, kun sen tekijältä ei ole mahdollista kysyä lupaa teoksen käyttöön.

Lisäksi Oskala jätti käsittelemättä teosten epäkaupallisen hyödyntämisen. Olisi vielä mielenkiintoista kuulla, miten kopiointi ja fanikulttuuriin kuuluva uudelleenhyödyntäminen olisi huomioitu Oskalan mallissa. Pitäisikö fanien odottaa 20 vuotta ennen kuin sen fani-remix-videon pistäminen YouTubeen olisi laillista? Pitäisikö fanien jättäytyä oikeudenomistajien armeliaisuuden varaan ja toivoa, ettei heitä haasteta oikeuteen?

Jos oletetaan, että epäkaupallisen uudelleenkäytön raja olisi 20 vuotta, mutta epäkaupallinen kopiointi ei vielä vapautuisi, törmätään ongelmiin. Esimerkiksi uudelleensovitettu kappale uudelleen esitettynä voi olla lähes samanlainen kuin alkuperäinen. Remix-versio voi olla hyvin samankaltainen alkuperäisen kanssa. Missä menee raja? Entä fanikulttuuri? Kuinka pitkän pätkän teoksesta saisi ottaa, jotta se menisi vielä uudelleenkäytön piikkiin eikä olisi pahaa piraattikopiointia?

Jos remix- ja fanikulttuurit halutaan oikeasti laillistaa, päädytään hyvin äkkiä myös kokonaisten teosten kopioinnin laillistamiseen (ks. Jokapiraatinoikeus-kirjan sivut 159—160). Muutoin asia jää tuomioistuinten tulkittavaksi ja suurimmat oikeudenomistajayhtiöt voivat oikeudenkäynneillä uhkailemalla pelotella ihmiset niin varovaisiksi, että uudelleenkäyttöoikeudesta ei olisi käytännössä juurikaan iloa. Vastaava tilannehan on nykyään sitaattioikeuden kanssa musiikin ja elokuvien kohdalla. Harva uskaltaa missään kovin virallisessa yhteydessä esittää edes muutamien sekuntien sitaattia jostakin Hollywood-elokuvasta tai hittibiisistä, minä en ainakaan.

Samplaukseen ja mashupiin ei oikeastaan pitäisi nykyisen järjestelmänkään puitteissa tarvita mitään lupia, sen luulisi menevän sitaattioikeuden piikkiin. Jostain syystä kuitenkin on tulkittu, ettei mene. Kyse on lähinnä, tässäkin, suurimpien levittäjäyhtiöiden harjoittamasta oikeudellisesta ahdistelusta. Suomessa Teosto ja tekijänoikeusneuvosto pyrkivät tulkitsemaan lakia hyvin tiukasti (ks. Jokapiraatinoikeus, s. 195—203).

Oskalan esittämä malli on itse asiassa eräs sovellutus piraattien piirissä pohditusta "porrasmallista" (ks. Jokapiraatinoikeus, s. 245—246). Porrasmallissa kaikki Oskalan erottelemat tekijän neljä oikeutta olisivat kaupallisen hyödyntämisen osalta voimassa 5—10 vuotta teoksen julkaisusta (tosin useimmat piraatit varmaankin haluaisivat helpotuksia samplaamiseen). Tämän tiukan suoja-ajan jälkeen tekijällä olisi vielä pidemmän ajan oikeus korvaukseen teoksen kaupallisesta hyödyntämisestä (mutta ei siis oikeutta määrätä kaupallisesta käytöstä). Sitä on vaikea sanoa, mikä olisi sopiva aika tälle pidemmälle hyödyntämiselle.

Mielestäni tällainen porrasmalli voisi olla hyvä askel siirryttäessä kohti vapaampaa teosten käyttöä. Epäkaupallisen käytön täydellisestä vapauttamisesta en ole kuitenkaan valmis tinkimään.

Erilaisia malleja pohdittaessa olisi syytä miettiä, mikä pohjimmiltaan on tekijänoikeuden tarkoitus? Onko tekijänoikeuden tarkoitus yhteiskunnallinen, eli onko se tapa maksimoida kulttuurin tuotanto? Vai onko tarkoitus yksilöllinen, eli tapa "taata tekijöille oikeus saada korvaus työnsä tulosten käytöstä", mihin Oskalakin viittaa?

On syytä aina muistaa, että luovat alat ovat ainoita, joilla toimivilla on oikeus saada korvaus työnsä tulosten käytöstä hamaan tulevaisuuteen. Tätä selostetaan esimerkiksi minun ja Kaj Sotalan Jokapiraatinoikeus-kirjan sivuilla 129—132 ja 216—218. Tällainen erityisoikeus voidaan mielestäni perustella hyväksyttävästi korkeintaan sillä, että ilman sitä luovaa työtä tehtäisiin huomattavasti vähemmän. Näin voidaankin mielestäni melko hyvin perustella lyhyt, 5—10 vuoden suoja-aika, mutta ei enää muutamaa kymmentä vuotta pidempää suoja-aikaa.

Mielestäni "ansaitseeko tekijä X saada rahaa vielä Y vuoden kuluttua" on väärä kysymys. Oikeammin olisi kysyä: "olisiko maailmassa tehty yhtä paljon teoksia, jos suoja-aika olisi Y". Jälkimmäisellä kysymyksenasettelulla päädytään varmasti lyhyempään suoja-aikaan kuin ensinmainitulla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

kopo (nimimerkki)

Mielestäni, mielestäni, mielestäni. tajuatko nyt ettet sinä voi sanoa mitä taiteilija saa teoksellaan tehdä?

mielestäni minulla on oikeus ottaa pankkitilisi sisältö haltuuni. onko tämä oikeutus ottaa se myös haltuun? hohhoijaa

piraattipenskat osaavat olla sitten rasittavia

Petsaus (nimimerkki)

Kliffaa hei?

No mutta mitäs mieltäolet, jos sinun tuloistasi ottaisin vaikka 30%:a

Oletko valmis maksamaan sen?

Minulla on monta tuttua siis musiikilla eläviä ja eoi niiden lompsa ole kovbin paksu.

(rivi poistettu)
(rivi poistettu)

Erilainen kulmanäkö (nimimerkki)

Maalamansa taulun kanssa voi vaikka mennä hautaan. Maali ja kangas on teoksessa yksityisomaisuutta. Tai sitten se kappale kovalevyllä. Parasta siis pitää omana tietonaan.
uudelleen toistettavia ääniaaltoja ja muotoja ei voi omistaa, miksi näiden yhdistelmän? Milloin esimerkiksi heikkenevä ääniaalto absorpoituessaan lämmöksi ympäristöön menettää tekijän vallan? Näen fysikaaliselta kannalta aineettoman materiaalin omistamisen kakaroiden kinasteluksi siitä, kuka teki sen yhdessä piirissä ensin.

Järkevintä on tehdä myyjän ja asiakkaan välillä sopimus käytöstä käyttämättä mitään ulkoista valtaa näissä asioissa. Ehdoton ei holhoukselle.

Petsaus (nimimerkki)

Täytyy korjata tai arvailla:

(rivi poistettu)
(rivi poistettu)

(rivi poistettu)

(rivi poistettu)

(rivi poistettu)

(rivi poistettu)

Nämä olivat siis olettamuksia.

Sovitko nihin yhteenkään?

Ja vielä laitan yhden:

Ahneus?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Miksi kirjallisuuden suoja-ajan pitää olla pidempi kuin miljardin maksavan lääkkeen?

Tapio O. Neva (nimimerkki)

Miksi Suomeen ei voida säätää yhtä immateriaalilakia?

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Petsaus,

Vaikka joku kirjoittaisi mitä tänne, niin tuollainen haukkumis-setti, jonka tohon vetäsit, ei oikein funkkaa täällä juuri kenenkään mielestä..... :(

Vaikka veetuttaa, niin älä ihan kaikkea kirjoita eetteriin.... ;) :)

Relax :)

Calle (nimimerkki)

Kun olet uusi kirjoittaja täällä niin tiedoksi, että tollaisia kommentteja kuin Petsaus, jolla ei selvästi ole kaikki inkkarit kanootissa, kirjoittaa niin ei ole pakko pitää blogissaan näkyvillä vaan ne voi poistaa ellei halua viedä asiaa eteenpäin viranomaisille. Tossa osoitteessa voi tehdä sähköisen rikosilmoituksen http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/suomi/rikos...

Mutta tuohon sun kirjoitukseen kommentoisin. Kymmenen vuotta varmaan on sellainen aika, että ne taloudelliset hyödyt tulee ansaittua tai sitten jos rahaa ropisee eri tahtiin eri teosmuodoilla niin sitten sen mukaan. Mun mielestä fanikopioita/-versioita pitäis saada tehdä heti julkaisun jälkeen, mutta ne eivät saisi kilpailla alkuperäisen kanssa kaupallisesti.

Petsaus (nimimerkki)

Eeeva :

Miksi?

Siksikö, kun eräs haluaa syödä ilmaiseksi toisen kupista ja yllyttää siihen?

Sitäpaitsi ne olivat kielikuvia hyvin lieviä.

Paljonkos Eeva on valmis maksamaan lisää?

Sopisiko 40%:a entisten päälle?

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

# 9 Petsaus

Mä oon aivan liian väsynyt kelatakseni nyt tuollaisia juttuja. Ei mulla ainakaan ole rahaa maksaa juuri mitään....

Rehellisesti sanoen, mä en ees tiedä, mitä tossa blogissa oli.

Halusin vaan hyväntahtoisesti hiukan auttaa sinua tuossa sanankäytössä. Mutta turhaahan se on.

Osaat varmaan itsekin ajatella, mitä sanot milloinkin. :)

Best regards,

Eeva

Petsaus (nimimerkki)

Eeva:

"Rehellisesti sanoen, mä en ees tiedä, mitä tossa blogissa oli."

Kun olet kerran musiikin ystävä niin kannattaisi lukea ja enemmän myös piraattipuolueen kannanottoja.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Terve, Ahto!

Ensiksi kiitos siitä, että ajat Sotalan kanssa asiaa, jonka uskon olevan yhteiskunnalle hyväksi. Tsemppiä!

Aiemmin olen ehdotellut tällaisia malleja huomisen maailmaan tekijänoikeuksien suhteen. Uskon, että jotta saataisiin piraattipuolueen tavoitteita läpi Suomessa, tulisi kilpailuvaltioperiaatteet ottaa huomioon entistä pontevammin. Piraattipuolueen kannattaisi miettiä, kuinka heidän ehdotuksensa palvelisivat Suomen etua suhteessa muihin valtiohin, jotta elintasomme olisi tulevaisuudessakin taattu.

Tutustu noihin hahmotelmiin, jos sinulla riittää aikaa, Ahto.

http://pekkalampelto.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/2...

http://pekkalampelto.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/2...

JPJ (nimimerkki)

Luin Apajalahden blogia ja etsin jutusta määritelmää, mistä tekijänoikeuksista on kysymys. En löytänyt - tarkoitettiinko tässä vain ja ainoastaan musiikkia tai taidetta?

Nämä 50 vuoden suoja-ajat ovat poikkeuksellisen pitkiä, kun puhutaan tekijänoikeuksista yleensä.

Patentit ovat voimassa 20 vuotta ja veikkaan, että jossain vaiheessa tullaan pohtimaan rajanvetoa patenttisuojan ja tällaisen 50 tekijänoikeussuojan välillä. Jos esimerkiksi kehitän teollisesti ja kaupallisesti hyödynnettävän äänimaailman, onko sen suoja 20 vai 50 vuotta?

Toisaalta, jos patentoin ajatukseni niin miksi suoja-aika on vain 20 vuotta?

Shaq (nimimerkki)

No tulihan ne perinteiset itkut heti kommenteissa.

Vai että oikein tunnetaan taiteilijoita jotka elää taiteellaan. No niinhän sen pitäisikin olla. Harmi vaan että musiikin kohdalla sitä taidetta monikaan artisti ei ole halukas myymään. Sen sijaan sitä tahdottaisiin vuokrata pöyristyttävään hintaan.

Jos ostan 20€ maksavan cd:n niin mitä saan? En saa oikeutta kuunnella em. cd:llä olevaa musiikkia mp3 soittimessa, paitsi jos itse rippaan. Levyä ei saa myydä, paitsi ETA-alueella jos se on ostettua sieltä eikä ole julkaistu muualla. Samaten minun pitää osallistua em. levyn kappaleiden teosto- ja kopiostomaksuihin aina kun se vain on veloittajalle mahdollista.

Eli cd:n ostamalla en saa mitään, en edes hyvää mieltä kun tiedän että samasta levystä veloitetaan minulta vielä hinta moninkertaisesti.

Pistäkää stoppi ahneudelle "muusikot" niin lupaan ainakin oman tukeni teille. Tällä hetkellä saatte veroissa ja erilaisissa maksuissa minulta ihan tarpeeksi rahaa. Ja turha itkeä että kaikki rahat menee levy-yhtiöille, se on ihan oma vikanne.

Levy-yhtiöt tekee voittoa vaikka kaikki levyttävät artistit tekisi konkan, ja se on teidän ihan oma vika. Hä hä hä hä :)

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

Hyvä teksti, Ahto. Olen samaa mieltä siinä että kun mennään faktuaaliselle puolelle, kuilut kantojen välillä ovat pienemmät kuin miltä ne kaiken retoriikan lävitse näyttävät.

Ja tosiaan olen samaa mieltä siitä että moderointi kannattaa. Vaikka tietyssä mielessä voisi ajatella ,että Piraattipuolueen näkemyksiä nykyisenlaisen tekijänoikeusjärjestelmän puolustuksen kestämättömyydestä tukisi näyttö tämän puolustuksen argumentoinnin luokattomuudesta, armollisuuden yleisöä kohtaan tulisi painaa enemmän vaakakupissa.

Jouni Snellman (nimimerkki)

Miten mitataan luovan työn määrä yhteiskunnassa? Ammattilainen ei liiku ennen kuin raha liikkuu, mutta se on toinen asia.

Moderointi poistaa kyllä hauskuuttakin näistä jutuista. Ehkä tästäkin mahdollisuudesta purkaa sydäntä tuli joillekin parempi mieli ; )

Vanha demari (nimimerkki)

Kuinka kauan esimerkiksi jonkun tavaran pitäisi mielestäsi olla ollut kaupassa ennen kuin sen saa vapaasti varastaa?

Taas tätä (nimimerkki)

Entäs arkkitehtien luovuus?
Tekijänoikeusajattelun myötä tulisi jokaisen, joka katsoo arkkitehti N:n suunnittelemaa rakennusta maksaa N:lle korvaus.
Ainakin niissä tapauksissa, joissa rakennuksesta otetaan valokuvia olisi korvaus maksettava.
Sadan vuoden kuluttuakin N:n jälkeläiset olisivat oikeutettuja tekijänoikeuskorvaukseen.
Rakennuksen käyttö ja siellä pistäytyminen olisivat myös tekijänoikeusmaksujen perusteita.

Eikö? Miksi ei?

Mikäli kirvesmies ja muurari rakentaessaan N:n suunnittelemaa taloa olisivat tehneet omia ratkaisujaan, syntyisi myös heille tekijänoikeuskorvauksiin oikeus.

Miksi muiikin tai kuvan luominen ansaitsee vuosikymmeniä jatkuvan rahastusmahdollisuuden, jos muu työ ei sitä ansaitse?
Kertakorvaus tekijälle on riittävä.

Jos se maailman hienoin rapräpellys otettaisiin vaikkapa mainokseen julkaisunsa jälkeen, niin tekijähän on siitä korvauksen jo saanut. Ei hänelle vanhasta työstä enää mitään tarvitse maksaa.

Ei boutiquen suunnittelijakaan saa vaatteensa myynnin jälkeen siitä lisää rahaa, vaikka hänen suunnittelemansa hamonen tai pusero olisikin mainoksessa esiintyvän yllä.

Nuo raivoisat purkaukset paljastavat eriomaisesti "musiikkia luovien"
mitättömyyksien kuvitelmat arvostaan ja kyvyistään.
Tavaraa, jota lähes kuka vaan pystyy tekemään vasemmalla jalallaan, pidetään suurena taiteena ja maailman mitakaavassa ainutlaatuisen merkillisenä oivalluksena, josta ihmiskunnan pitäisi olla kiitollinen.
Hieman suhteellisuudentajua, kiitos!

Jouni Snellman (nimimerkki)

17# Mikään ei ole säälittävämpää kuin vanha demari vaatimassa porvarillista kuria ja järjestystä. Nyt on teidän systeeminne vuoro lentää tuhannen päreinä ilmaan : )

Taas tätä (nimimerkki)

Petsauksen musiikkia tekevillä tuttavilla ei ole kovin paksu lompakko?

Heidän kannattaa ehkä harkita muita tulonlähteitä.
Elleivät hengentuotokset mene riittävään hintaan kaupaksi, niin vika voi olla markkinoinnissa.
Myös tuotteen laatu yleensä korreloi sen menekin ja/ tai hinnan kanssa.

Koska Petsauksen ystävät ovat pers'aukisia, niin siksi kannatti, ei vaan täytyi, Petsauksen mielestään heittäytyä idiootiksi.
On tietysti mahdollista, että vihanhallinta ja henkiset kyvyt ovat luonnostaan noin huonolla tolalla.
Arvelen kuitenkin, että huoli ystävien toimeentulosta on suistanut hänen, muuten melko normaalin luonteensa, raiteiltaan.
Sattuuhan sitä.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

#8: Kiitos huolenpidosta. Kommentteja en viitsi poistaa silloin kun niiden jälkeen on tullut jo kommentteja ja niihin on viitattu. Tällöinhän kommenttien järjestys sotkeutuu. Olisi mukava, jos tässä systeemissä olisi mahdollisuus tehdä käyttäjänimi- ja IP-estoja, mutta ilmeisesti sellaista mahdollisuutta ei ole. Täytyy miettiä, mikä olisi hyvä tapa toimia noiden suhteen. Kyllähän nuo muutamat kommentit taisivat täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön, mutta eipä poliisia sentään jokaisella pikkuasialla tarvitse vaivata. Jos tarvetta joskus tulee, jokaisen kommentoijan IP-osoite on tallessa. Sitä kautta syyllinen löytynee nopeasti.

Joo, 10 vuotta tuntuisi olevan sellainen aika, jonka kuluessa useimmista teoksista on puristettu jo melkein kaikki, minkä irti saa. Musiikki on kyllä radiosoiton takia hieman poikkeus tähän.

#12: Kiitokset kehuista! Täytyypä tutustua kirjoituksiisi.

#13: Patenttisuoja ja tekijänoikeussuoja olivat alun perin (vajaat 300 vuotta sitten) aikalailla samanpituisia. Tekijänoikeuden suoja on sittemmin pidentynyt valtavasti, patenttien ei juurikaan. Tekijänoikeuksilla tarkoitan aina periaatteessa kaikkia kirjallisia ja taiteellisia teoksia (myös arkkitehtuuria jne.), mutta käytännössä vain osa teoslajeista on sellaisia, että verkkolevityksellä on relevanssia niiden suhteen. Muut immateriaalioikeudet, kuten patentit, ovat sitten asia erikseen.

#18: Rakennuksista otettuja kuvia saa käsittääkseni Suomessa levittää tosiaan vapaasti, mutta patsaista ja veistoksista otettuja kuvia ei saa käyttää ansiotarkoituksessa ilman kuvan kohteen tekijän lupaa. Joissakin maissa tämä on vielä Suomea tiukempaa, ja muistaakseni rakennusten kuvaamistakin on jossain päin maailmaa rajoitettu. Olet oikeassa siinä, että oikeus saada työn tuloksista korvausta sen jälkeen, kun tulokset ovat "lähteneet maailmalle" eli luovutettu eteenpäin, on poikkeuksellinen, ja koskee vain luovan työn tekijöitä.

#19: Hyvin sanottu! :D Oikein vanhoihin (viime vuosisadan alun) demareihin nähden piraatit ovat varsin maltillisia.

Toimituksen poiminnat

Sivut