*

Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Piraatit verkkovalvonnasta ministeriön linjoilla

  • Poliisi on uhmaiässä. (Kuvalähde: Razzi / Naamapalmu.com: http://naamapalmu.com/file/74022)
    Poliisi on uhmaiässä. (Kuvalähde: Razzi / Naamapalmu.com: http://naamapalmu.com/file/74022)

Suomeen suunnitellaan uutta verkkovalvontalakia. Viranomaiset saisivat uusia valtuuksia lukea ihmisten yksityisiä viestejä ilman rikosepäilyä. Mistä tässä on kyse? Kuka sitä kannattaa ja vastustaa?

Piraattipuolue antoi asiasta viikko sitten lausunnon, jossa pidämme verkkovalvontaa tarpeettomana ja suosittelemme sen sijaan muita keinoja. Olemme siis samoilla linjoilla kuin liikenne- ja viestintäministeriö, joka jätti eriävän mielipiteensä puolustusministeriön asiaa käsittelevään mietintöön.

Mitä on verkkovalvonta?

Verkkovalvontaa ehdotetaan toteutettavaksi niin, että "tiedusteluviranomaisella on pääsy tietoliikennekaapeleiden liityntäpisteisiin". Viranomaisten olisi siis käytännössä mahdollista vakoilla mitä tahansa liikennettä milloin tahansa. Virallisesti ne toki tekisivät sitä vain, kun saisivat oikeudelta erikseen luvan. Toisaalta oikeus voisi myöntää hyvin laajoja ja epämääräisiä lupia, kuten ilmeisesti Ruotsin ja Saksan tiedustelupalveluille on myönnetty.

Tiedusteluviranomaisten päästäminen tietoliikenteen liityntäpisteisiin olisi vastaava teko kuin se, että
kaikkiin asuntoihin asennettaisiin varmuuden vuoksi poliisin kuuntelulaitteet ja valvontakamerat, jotka
lähettäisivät ääntä ja kuvaa asunnoista koko ajan reaaliaikaisesti. Viranomaiset vain pyhästi lupaisivat, että tallentavat kuvaa ja ääntä vain silloin, kun saavat erikseen luvan.

Harva hyväksyisi kotiinsa polisiin valvontakameroita ja kuuntelulaitteita. Verkossa liikkuu kuitenkin monista yhtä yksityistä tietoa kuin mitä olisi saatavissa kodin salakatselulla. Ihan sananmukaisestikin, sillä moni esimerkiksi keskustelee verkkokameran välityksellä kotoaan.

Niinpä brittitiedustelu GCHQ tallensikin pelkästään yhden puolen vuoden jakson aikana 1,8 miljoonan ihmisen Yahoo messenger -palvelun kautta käymiä yksityisiä nettikamerakeskusteluja. Nämä tallennettiin pitkälti huvin vuoksi yksilöimättä mitään tiettyä käyttötarkoitusta. On tärkeää ymmärtää, että esimerkiksi kylmän sodan aikaisten kommunististen diktatuurien tiedustelupalveluilla ei ollut käytettävissään näin laajamittaisia valvontamenetelmiä.

Edward Snowdenin paljastusten myötä on selvinnyt, että erityisesti Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelut ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusrikoksiin loukatessaan toistuvasti törkeällä tavalla ihmisoikeussopimuksissa turvattua oikeutta yksityisyyteen. Meininki ei paljastuksista huolimatta osoita mitään laantumisen merkkejä, koska väärinkäytöksistä ei ole ollut niihin syyllistyneille mitään seurauksia.

Kuten nykyiset teleliikenteeseen kohdistuvat poliisin pakkokeinot, myös verkkovalvonta voitaisiin toteuttaa siten, että teleyritys tapauskohtaisesti toimittaisi tarkasti rajatut tiedot viranomaisille. Viranomaisia ei siis tarvitse päästää tietoliikenteen liityntäpisteisiin.

Yksityisyys heikommaksi perustuslakia muuttamalla?

Piraattipuolue nostaa lausunnossaan esille myös muita verkkovalvontamietinnön epäkohtia:

  • Mietinnössä todetaan, että Suomen perustuslaissa onkin asetettu ihmisioikeussopimusten määrittelemää minimiä parempi suoja yksityisyydelle. Tätä pidetään mietinnössä ongelmana, ja ratkaisuksi ehdotetaan perustuslain muuttamista. Piraattipuolueen mielestä mietinnössä ei esitetä verkkovalvonnan tarpeelle niin painavia perusteita, että yksityisyyden suojan tasoa pitäisi heikentää perustuslakia muuttamalla.

 

  • Mietinnössä esitetään, ettei verkkovalvontaa kohdistettaisi suomalaisiin. Käytännössä ulkomaista ja kotimaista tietoliikennettä ei kuitenkaan voi mielekkäästi erottaa toisistaan. Lisäksi ihmisoikeudet kuuluvat myös ulkomaalaisille. Ulkomaan kansalaisten yksityisyyden suojaa ei saa rikkoa vain sillä perusteella, että he ovat ulkomaan kansalaisia. Tämä rikkoisi yhdenvertaisen ihmisarvon perusperiaatetta.

 

  • Verkkovalvonnan tarvetta perustellaan "kansallisella turvallisuudella". Tämä on liian epämääräinen käsite, eikä sitä kytketä mietinnössä juuri mihinkään konkreettisesti.

 

  • Verkkovalvontaa ei tarvita verkkohyökkäysten torjuntaan. Uhkia voidaan torjua parhaiten tekemällä järjestelmistä turvallisia. Verkkovalvonnan kautta voitaisiin lähinnä reagoida jo toteutuneisiin verkkohyökkäyksiin. Verkkohyökkäykset eivät myöskään pääasiassa vaaranna "kansallista turvallisuutta".

 

  • Verkkovalvontaa ei tarvita henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten ehkäisemiseen. Niiden valmistelu on jo säädetty rangaistavaksi, ja valmistelun selvittämiseen voidaan käyttää tavanomaisia pakkokeinolain mukaisia pakkokeinoja.

 

 

Onko vaihtoehtoja?

Mietinnössä todetaan, että "sotilastiedustelun tiedonhakintatoimivaltuuksista ei ole säädetty laissa", ja että sotilastiedustelu "on järjestetty puolustusvoimien sisäisin määräyksin ja ohjein". Tämä on kaiketi
ymmärrettävä niin, että suomalaiset tiedusteluviranomaiset harjoittavat koko ajan jonkinlaista
tiedonhankintaa myös verkossa ilman laillista perustetta. On tietenkin tärkeää pohtia, millaista sääntelyä
tarvitaan, jotta tällainen laiton tilanne ei enää jatkuisi. Esitetylle verkkovalvonnalle on kuitenkin järkeviä vaihtoehtoja.

Vuonna 2014 astuivat voimaan sekä uudet pakkokeino- ja poliisilait että laki rikostorjunnasta puolustusvoimissa. Niissä säädetään teleliikennettä koskevista pakkokeinoista. Ajatus verkkovalvonnasta on hylättävä yksityisyyttä loukkaavana ja tarpeettomana. Sen sijaan on keskityttävä näiden tuoreiden lakien toimivuuden seuraamiseen ja tarvittaessa niiden tarkistamiseen joiltakin osin. Samalla on kehitettävä tietoturvakäytäntöjä. Yksityisyyteen puuttuvien pakkokeinojen pitäisi Piraattipuolueen mielestä jatkossakin perustua konkreettisiin rikosepäilyihin.

Piraattipuolueen lausunnossaan tekemät linjaukset ovat paljolti yhteneväisiä liikenne- ja viestintäministeriön eriävän mielipiteen kanssa. Ehdotamme eriävän mielipiteen ottamista asian jatkovalmistelun pohjaksi.

 

Lue lisää:

Piraattipuolueen lausunto: Tiedustelulainsäädäntö ja verkkovalvonta (pdf)
Oras Tynkkynen: 19 kysymystä verkkovalvonnasta

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Janne P Hukkinen

"Intelligence has no end, it has only beginning", sanoi joku Etelä-Afrikan entinen tiedusteluviranomainen, kun kyse oli riistanvartijoiden kouluttamisesta salametsästästäjiä vastaan eräässä nykyisessä Afrikan valtiossa.

Tämä oli hyvin valaisevaa. Olen olettanut tähän asti, että esim. Puolustusvoimien tiedustelutarvetta pitäisi jotenkin voida perustella; eEttä mitä konkreettisesti haluttaisiin tiedustella ja selvittää?

Tiedustelijalle ei kuitenkaan ole luonnollista vastata näihin kysymyksiin, mikä on heidän kannaltaan oikeastaan ongelma, jos haluavat asiaansa edistää.

Kyynikko voisi sanoa, että ei heidän tarvitsekaan perustella. Mutta kuinka moni poliitikko uskoo tämän?

Minusta juuri edustuksellisen poliitikon tehtävänä olisi olla uskomatta ja tehtävä ei-julkisilla tiedoilla informoitu päätös ymmärryksensä varassa – jos sellaista löytyy.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Hyvä bloci tärkeasta aiheesta, propsit tästä ja onnea ja menestystä vaaleihin.

Toimituksen poiminnat

Sivut