*

Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Kissat vai koirat fiksumpia - lue vaalikoneesta

Epäuskoinen pään pudistelu on muodostunut tavaksi vaalikoneita täyttäessä. Vaalikoneita on kyllä monenlaisia ja kysymysten järkevyys vaihtelee kysyvän tahon profiilin mukaan.

Erityisen selvänä tämä ero näyttäytyy Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteisessä (siis Sanoma Oyj:n lehtien) vaalikoneessa. Asiallisten Hesarin kysymysten jälkeen alkaa tulla IS:n kysymyksiä: "kissat ovat koiria fiksumpia eläimiä", "syön enemmän eines- kuin kotiruokaa", "aina kannattaa tunnustaa jos pettää".

Höpökysymysten lisäksi löytyy hyvin ikävällä tavalla provosoivia väitteitä: "suomalaisen ei tarvitse antaa rahaa kerjäläiselle", "monipuoliset ja ilmaiset sosiaalituet ja -palvelut ovat tehneet suomalaisista laiskoja ja kiittämättömiä".

Kannattaa huomioida, että väitteet ovat oletuksena ihmisten välistä epäluottamusta korostavia (huijarikerjääjät, sossupummit). Ei siis "suomalaisen tarvitsee antaa rahaa kerjäläiselle" tai "sosiaalituet ja -palvelut eivät ole tehneet suomalaisista laiskoja ja kiittämättömiä".

Itseäni kovasti ärsyttää myös HS:n vaalikoneväite "perinteiset arvot - kuten koti, uskonto ja isänmaa - muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle". Tässä perinteiset arvot on määritelty konservatiivisuuden ja "valkoisen Suomen" arvomaailman kautta. Jos ei ole konservatiivi, ei voi olla isänmaallinen, eikä kunnon suomalainen, kuuluu viesti.

Perinteisiin suomalaisiin arvoihin kuitenkin kuuluvat arvoliberalismi ja sosiaalinen reformismi. Olimme ensimmäinen maa, jossa naiset saivat täydet oikeudet parlamentin vaaleissa. Monissa muissakin yhteiskunnallisissa uudistuksissa olemme - perinteisesti - olleet maailman kärkijoukossa.

Tällaistako julkista keskustelua haluaisivat Sanoma-yhtiön Erkkojen haamut ja lehden perustaneet liberaalipoliitikot? Helsingin Sanomat ja sen edeltäjä Päivälehti perustettiin nuorsuomalaisissa piireissä, jotka olivat tunnettuja uskontokriittisyydestään ja uudistusvaatimuksistaan. Epäisänmaallisuudesta heitä ei voi syyttää - samoista piireistähän nousivat kovimmat sortokausien vastarintamiehet ja -naiset. Konservatiivit puolestaan myötäilivät Venäjää, kuten nykyäänkin.

Kysymyksenasettelu loukkaa niitä, jotka pitävät itseään sekä isänmaallisina että liberaaleina. Esimerkiksi isoisäni Jouni Apajalahti, sotaveteraani, pappi ja kokoomuksen kansanedustaja 1960-luvulla, olisi vastannut väitteeseen todennäköisesti "täysin samaa mieltä", vaikka kannatti keskioluen vapauttamista, vapaampaa aborttia ja homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointia ja vastusti lasten ruumiillista kuritusta - siis oli täysin eri mieltä silloisten konservatiivien kanssa. Niinpä vastasin itsekin "täysin samaa mieltä". Sanotaanko nyt niin, että tarkoitan "kodilla, uskonnolla ja isänmaalla" vähän jotain muuta kuin konservatiivit. (Esim. "uskonnolla" tarkoitan ateismia, heh.)

Monet vaalikonekysymykset lietsovat nurkkakuntaista identitettipolitiikkaa, jossa tietyllä vastauksella lähettää viestin kuulumisesta tiettyyn samanmielisten heimoon. Kysymyksillä ei haeta todellisia näkemyksiä, vaan sitä, minkä äänestäjäryhmän suuntaan ehdokas milloinkin haluaa kumarrella. Kysymykset ovat vuodesta toiseen samoja, eikä uusia asioita tunnu mahtuvan yhteiskunnalliselle agendalle. Ei ihme, että politiikka polkee paikallaan.

Vaalikoneiden yleinen ongelma on myös kysymysten epämääräisyys ja siitä johtuva monitulkintaisuus. Otetaan esimerkiksi HS:n vaalikoneen väite "Suomi tarvitsee lisää ydinvoimaa". Tarkoitetaanko tällä, että periaatepäätöksen jo saaneille ydinreaktoreille on annettava rakennusluvat? Vai sitä, että pitää myöntää uusia periaatepäätöksiä? Entä jos haluaa korvata nykyisten ydinvoimaloiden kapasiteetin uudella niiden vanhetessa, mutta ei halua lisätä ydinenergian osuutta sähköntuotannosta? Entä, jos uusia halukkaita ydinvoimaloiden rakentajia ei ilmaannu? Haetaanko takaa sitä, että valtion pitäisi aktiivisesti etsiä halukkaita rakentajia ja olla itse mukana hankkeissa?

Itse tulkitsin väitteen näin: "tulevaisuudessa nykyistä suuremman osan Suomen sähköntuotannosta pitäisi perustua ydinenergiaan". Muitakin tulkintamahdollisuuksia on. Aivan yleistä on, että samoilla perusteilla voi päätyä olemaan väitteestä jokseenkin samaa tai jokseenkin eri mieltä.

Vastaukseni kissa- ja koirakysymykseen: "Kissat ja koirat ovat fiksumpia eläimiä kuin tämän vaalikoneen tekijät."

Vastaukseni ruokakysymykseen: "En syö, olen kyborgi."

Sanomien vaalikone aukeaa yleisölle ensi maanantaina.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"Perinteisiin suomalaisiin arvoihin kuitenkin kuuluvat arvoliberalismi ja sosiaalinen reformismi."

Ei noi voi olla perinteisiä suomalaisia arvoja, kun niille ei ole suomenkielistä nimitystä.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

No, tuontitavaraa ovat uskonto (kristinusko/luterilaisuus) ja isänmaakin (nationalismi).

Voidaan puuhua myös vapaamielisyydestä ja yhteiskunnallisista uudistuksista. Uudistusmielisyydestä puhunkin kirjoituksessa myöhemmin, mutta jätin vaihtelun vuoksi tähän vieraskielisemmän ilmaisun. Ilmeisesti ei olisi pitänyt, kun siitä tuli heti lyömäase. :)

Käyttäjän MikaVyrynen kuva
Mika Väyrynen

Kyllä nämä jotkin vaalikoneet, ainakin klikkausmedian puolelta tuntuu jo menevän välillä farssin puolelle. Onkohan seiskalehdellä jo omansa?

Toimituksen poiminnat

Sivut