Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Ajattelin rikkoa lakia

Ranskalaisen taloustutkijan Thomas Pikettyn teos Le Capital au XXIe siècle, julkaistu enlanniksi nimellä Capital in the Twenty-First Century, on vuoden puhutuin talousalan teos. Niin & näin -lehdessä (Jarkko Beltin pääkirjoitus numerossa 2/2014) teosta kuvaillaan seuraavasti:

"Teoksen sanoma on suoraviivainen. Massiiviseen historialliseen aineistoon tukeutuen Piketty esittää, että pääomien tuotolla on taipumus ylittää kansantulon ja palkkojen kasvuvauhti. Tämän takia tulo- ja varallisuuserot jatkavat kasvuaan eli varallisuus kasautuu nyt ja tulevaisuudessa yhä harvempien käsiin. Sen seurauksena perimisen merkitys korostuu, pääomatulojen varassa elävien ja huippujohtajien luokka voimistuu, työntekijöiden palkkakehitys laahaa perässä ja 'meritokraattinen' demokratia rapistuu."

Kiinnostuin tästä teoksesta ja katselin sen saatavuutta markkinoilla. Ehdoksi asetin, että teoksen hinnan tulee olla 0,00 euroa.

Tulos oli seuraava (englanninkielinen käännös):

  • Pääkaupunkiseudun kirjastot: lainassa 18 kpl, varauksia 222 kpl (!)
  • Helsingin yliopiston kirjasto: lainassa 2 kpl, varauksia 9 kpl
  • Työväenliikkeen kirjasto: lainassa 3 kpl, varauksia 8 kpl
  • Eduskunnan kirjasto: lainassa 2 kpl, varauksia 5 kpl
  • The Pirate Bay: lähteitä 306 kpl, lataajia 13 kpl.

Mainittakoon, että edellämainituissa kirjastoissa ei ollut teoksesta e-kirjaa lainattavana. Vaikka olisikin ollut, niissäkin olisi luultavasti ollut lainaajamäärä täynnä, koska e-kirjoissa on keinotekoisia "lainausrajoituksia".

Tietoyhteiskuntapisteet:

  • kustantaja 0
  • kirjastot 0
  • vertaisverkot 1.

Miksi minun pitäisi olla lataamatta teosta Pirate Baysta? Siksikö, että sen takia Pikettyltä mahdollisesti jää muutama sentti saamatta lainasta, jota pääsisin lukemaan joskus kuukausien kuluttua? Mahtaako Piketty edes lunastaa lainauskorvauksia suomalaisesta kirjastojärjestelmästä? Jos ei, Pikettylle periaatteessa kuuluva osuus lainauskorvauspotista jaettaisiin jollekulle muulle. (Mainittakoon, että itsekin olen saanut lainauskorvauksia Jokapiraatinoikeudesta.)

Jos olette sitä mieltä, että tämä mahdollinen korvauksen menettäminen on olennaista, niin voisin toimia seuraavasti:

  • lataan teoksen nyt Pirate Baysta
  • kun teoksella on kirjastoissa vähemmän jonoa, lainaan sen muodon vuoksi yhdeksi päiväksi, jotta se näkyy lainaustilastoissa, jolloin Pikettyllä on mahdollisuus saada lainauskorvaus tältäkin osin. (Lainauskorvaukset tosin lasketaan tietyn otannan perusteella, ei kaikista lainoista, joten käytännössä lainani ei välttämättä vaikuttaisi lainkaan, mutta periaatteessa toki.)

Tässäkin tapauksessa toimisin laittomasti, mutta voiko kukaan väittää, että toimisin moraalisesti väärin? Otetaan ihmiset järki käteen ja laillistetaan vertaisverkkolataaminen!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Piketty on oikeassa siinä että varallisuus kasautuu, mutta ratkaisuehdotus, eli työn ja työn tuloksena syntyneen omaisuuden verottaminen, on huono. Varallisuuden kasautumista tulisi sen sijaan hillitä luonnonvarojen (maa, öljy-/vesivarat, kalakannat jne.) käytön ja omistuksen verottamisella:

Osoitteesta: http://www.landvaluetax.org/the-lvtc-blog-by-henry...

"Any economist who does not define distinguish between that which is the gift of nature and that which is man made is not going to get a handle on the problem of growing inequality. Piketty is saying nothing that Henry George did not say more clearly in 1879. What is more, George came up with a coherent analysis whereas Piketty can not."

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

En itsekään innostu ylikansallisesti toteutetusta työ- ja pääomatuloverotuksesta. Teoksessa kiinnostaa lähinnä historiallinen aineisto tulo- ja varallisuuserojen kehityksestä ja sen vakuuttavuus.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Vielä toisenlainen kuvaus ajatuskulustani:
- Olen köyhä ja päätin, että en teoksesta maksa vaan loisin muiden rahoilla.
- Tällä perusteella selvitin teoksen saatavuutta sosialismin tyyssijassa, kirjastolaitoksessa.
- Koska valtiososialismi ei, yllätys yllätys, hyvää tulosta tuottanut, ajattelin siirtyä anarkosyndikalistisen vaihtoehdon pariin. :p

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Entä mikä on tilanne Aalto-yliopistossa. Onko otettu kurssikirjaksi?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kirjastolaitos tuottaa olosuhteisiin nähden hyvää tulosta, kuten aina. Saman teoksen ruotsinkielisestä laitoksesta on Helmet-kirjastossa kappaleita 1, varauksia 1, eli kestää noin kuukauden.

Koska kyseessä on englanninkielinen käännös ranskankielisestä alkuteoksesta, ei ole kohtuullista vaatia, että sitä hankittaisiin yleiseen kirjastoon mielettömiä määriä. Saattaahan olla, että teoksesta ilmestyy myöhemmin suomenkielinen laitos. Toisaalta koska teos on ilmestynyt 2014, saattaa olla ett niitä englanninkielisiä tulee vielä lisää.

Nopeaa toimitusta toivovav kannattaa tehdä teoksesta kaukolainapyyntö ranskan- tai vaikka Portugalinkielisestä laitoksesta, maksaa tosin 14 euroa. Jos teosta on Suomessa yksikin kappale missään kirjastosssa, kaukolainapyyntöä ei tehdä vaan on odotettava sen yhden palautusta, mutta jos yhtään kappaletta ei ole, teos tulee muutamassa päivässä.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Nykyajan järkevästi toimiva kirjasto olisi sellainen, josta saisi rajattomasti ilmaisia digitaalisia kopioita laillisesti siten, että kirjasto maksaisi tämän edellyttämät korvaukset.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #15

E-kirjojen lainauskapasiteettia joudutaan kylläkin rajoittamaan sen takia, että meillä ei olisi verovaroin varaa maksaa lainauskorvauksia niin monesta kappaleesta kuin olisi kysyntää. E-kirjoissa on lainausmaksu, joka on kovempi kuin paperikirjoissa. Samoin korkeampi ALV.

Eikä kirjastoilla olisi varaa ostaa niin montaa e-kirjalukijaa, mitä kysyntä vaatisi. E-kirjat vaativat e-kirjanlukijan, koska jos asiakas voisi lukea omalla koneella kirjoja, hän voisi näppärästi varastaa kirjan kuvaruutukaapparilla tai kuvaamalla digikameralla näyttöä. Kirjastojen omissa e-kirjanlukijoissa on heikompilaatuinen näyttö ja hidas käyttöliittymä, mikä hillitsee intoa kopioida kirjoja ja valokuvata laitteen näyttöä. DRM-järjestelmät myös työllistävät suomalaisia.

Jos kirjastosta voisi lainata ihan suunnattomia määriä, kukaan ei ostaisi enää kirjoja. Tämä aiheuttaisi valtavaa kansantaloudellista vahinkoa, koko suomen kielen asema maailmassa vaarantuisi, kun ei maksa vaivaa printata mitään suomeksi. Suomessa mahdollisesti jouduttaisiin luopumaan suomen kielestä ja vaihtamaan kaikilla koulussa äidinkieli ruotsiksi suomen sijaan.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti Vastaus kommenttiin #21

E-kirjat eivät käsittääkseni yleensä vaadi e-kirjalukijaa. Kyllä niitä voi lukea ihan millä tahansa tietokoneella, niissä on vaan kovat drm:t. Kirjaston kirjan SAA KOPIOIDA LAILLISESTI itselleen esim. valokopioimalla tai sen DRM-kirjan vaikka kuvaruutukaapparilla. Ei tämä ole mitään varastamista vaan laillinen oikeus.

Alexius Manfelt

Ahto, tuo teos on melkoinen järkäle eli lähes 1000 sivua, eli harva sen yhdeltä istumalta lukee. Joten joutuu jonottamaan todella kauan. Helkassa on ranskankielisestä vain yksi varaus.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Voi tulla lainaus Merirosvolahden kirjastosta maksamaan 500 €. Asianajotoimistot saavat operaattoreilta IP osoittet ja tilaajatiedot ja lähettävät sitten 500 laskun oikeusjutun uhalla.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Höpö höpö. Jälkensä on helppo peittää, jos tietää mitä tekee. Operaattoritkaan eivät pysty asiansa tuntevaa lataajaa jäljittämään.

Käyttäjän akutalikka kuva
Aku Talikka

Kyllä hyvästä kirjasta voi muutaman euron maksaa. Kootkaa tusinan yhteiskuntaryhmä ja kierrättäkää kirjaa kolehdin avulla. Entä voisiko Pikettylle ehdottaa, että hän myisi e-kirjoja bitcoinin avulla? Löytynee vapaan lähdekoodin e-kirjasovelluksia, joiden avulla mahdollistuu riittävä korvaus tekijälle.

Alexius Manfelt

Alkuperäiskielellä Amazon.fr myy kirjaa 20 - 25 euron hintaan. Ahto, kirjat kannattaa aina lukea mahdollisuuksien mukaan alkuperäiskielellä, sillä amerikaksi kääntäminen vie siitä aina jotain.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Ihmisellä on rajallisesti aikaa eri kielten opetteluun. Ranskan taitoni ei ole sellaisella tasolla, että voisin alkuperäiskielellä lukea.

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Ahto, onnistuit juuri kiteyttämään jotain, joka minusta paljastaa piratismikeskustelun kummallisuuden.

Kirjoituksessasi taustaoletuksena on se, että sinulla on oltava oikeus tähän kirjaan ilmaiseksi ja juuri silloin, kun se sinulle sopii. En ymmärrä tätä ajattelua, joten joudun vastaamaan kysymykseesi: minä voin väittää, että toimit moraalisesti väärin.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Suomen kirjastolaitos on minulle sen opettanut, että jokaisella on oikeus saada kirjoja ilmaiseksi Joku Muu Maksaa -mallilla. Jos tästä ajattelumallista pidetään kiinni, nykyajan järkevä kirjasto olisi sellainen, josta saa ilmaiseksi laillisia digitaalisia kopioita rajattomasti. Eli kirjasto maksaisi tähän tarvittavat korvaukset ja lisenssit.

Nyt tämä ei ole mahdollista koska kustantajat vammailevat, mistä syystä The Pirate Bay on parempi palvelu. Jos kirjasta saisi ladattua vaikka Pääkaupunkiseudun kirjastojen sivuilta ilmaiseksi ja laillisesti digitaalisen kopion jossa ei ole mitään keinotekoista "lainausaikaa", niin kyllähän minä toki sitä kautta sen mieluiten hankkisin.

Jos taas tästä ajattelumallista ei pidetä kiinni, niin on paras lakkauttaa koko kirjastojärjestelmä markkinoita häiritsemästä.

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Kirjaston korvausjärjestelmä, joka perustuu lainauskertoihin, on minusta hieman kummallinen. Ja niin on omituisuuksia myös muutoin nykyisessä tekijänoikeusjärjestelmässä.

Tekijänoikeudessa on kuitenkin kyse pääsystä teoksen äärelle. Teoksen tekijällä on oikeus kontrolloida tätä pääsyä ja pyytää pääsystä korvaus. Sinun skenaariosi lähtökohta on, ettei tätä pääsyä saisi kontrolloida, koska voidaan olla kontrolloimatta.

Samalla periaatteella kaikkien sanomalehtien ja aikakauslehtien tulisi poistaa tilausmaksut, koska niiden tuottama palvelu (printtilehti) on saatavilla kirjastoissa.

Kolmannella tapaa muotoiltuna esimerkkisi voisi kuulua niin, että sinulla on oltava oikeus murtautua (paikkoja rikkomatta) Kiasmaan klo 4 aamuyöllä, koska haluat juuri silloin nähdä tuoreen näyttelyn. Toki tulisit seuraavana päivänä maksamaan pääsylipun hinnan kassaan.

Se, että PB on "parempi palvelu" kuin Suomen kirjastot, on toistaiseksi huonoin argumentti piratismin puolesta. Se toki selittää, miksi piratismia on, mutta se ei millään keinoin oikeuta piratismia.

Tämä keskustelu menee lähinnä saivarteluksi sen vuoksi, että Pikettyn ajatukset tosiaan ovat saatavilla verkossa sellaisinaan ja vielä aika moninkertaisesti referoituina. Se, että vaadit oikeutta päästä käsiksi näihin samoihin ajatuksiin vielä juuri siinä kontrolloidussa jakelumuodossa, joka nyt sattuu huvittamaan, alleviivaa ajattelun absurdiutta.

Paitsi että Pikettyn pitää antaa sinulle pääsy elämäntyönsä äärelle, se pääsy on annettava juuri sinun haluamassasi muodossa, eikä suinkaan siinä muodossa, missä se jo sinulle annetaan. Tämä ajatus kuulostaa hyvin itsekkäältä ja suorastaan röyhkeltä.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #20

Esim. joissakin oman alani kirjoissa on aika matala painosmäärä eikä e-kirjaa ole ikinä ollut saatavilla. Oppilaitoksen kirjastoon hankittiin markkinoilta viimeisten joukosta käytetty painos, kun uutta ei enää ole saatavilla ja pääosa myytävänä olevista kirjoista hyvin heikkolaatuisia.

Kirjailijalla on tietty täysi oikeus olla painamatta lisää ja mahdollisesti julkaisijan kanssa sopimuksia, mitkä estävät kirjan julkaisemisen muilla kanavilla. Hyvä kysymys on, kenen etua tällainen palvelee, kun kirjaa ei saa mistään, vaikka useampi lukija haluaisi maksaa ihan järjettömiä summia. Ei vaan saa. Huvittavaa varsinkin silloin, kun se haluttu teos on pdf-tiedostona tekijän tietokoneella ja jakelu netissä myös olisi varsin helppoa.

Joillakin ihmisillä tuntuu olevan kova varmuus siitä, että oma tiukkapipoinen moraali ylittää kaikki muut ajatusmaailmat tässä maailmassa. Edes sillä ei ole väliä, että sivistys voisi pelastaa ihmishenkiä. Pääasia, että tekijän -- tai nykyään ehkä enemmän tekijänoikeusjärjestöjen (joilla oikeudet teokseen) -- tahtoa kunnioitetaan.

Näin digitaalisen jakelun aikakaudella tällaisella niukkuuden taloudella on elitistinenkin tehtävä. Kun rahalla ei voi enää ostaa itselle enemmän, aletaan rajoittaa köyhempien mahdollisuuksia esim. kirjallisuuteen ( http://portables.about.com/od/ebookreasers/a/Publi... ), puhtaaseen ilmaan ( www.newsreality.com/post/venezuelan-airport-charge... ), juomaveteen ( https://www.youtube.com/watch?v=SEFL8ElXHaU ). Tällä tekniikalla saadaan kontrastia kasvatettua rahattomuuden ja rikkauden välillä. Se motivoi ihmisiä ahnehtimaan lisää rahaa ja lisää rahan mahtia, kun peräpäästä aletaan pikkuhiljaa karsia oikeuksia ja mahdollisuuksia. Samoin monet rikkaat sadistit saavat ihanaa tyydytystä siitä, kun Ahton kaltaiset jäävät ilman kirjaa ja heidänlaisensa saavat sormia napsauttamalla rikottua mitä vaan lakia missä vaan maassa joutumatta vastuuseen ja esim. tällaisen kirjan tapauksessa saisivat yhden kopion aina jostain vaikka vessapaperiksi.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #20

En näe mitään syytä miksi ihmisillä ei voisi periaatteessa olla oikeutta murtautua Kiasmaan katselemaan taidetta kello 4 aamuyöllä, mikäli he:

- eivät rikkoisi mitään
- eivät varastaisi mitään
- eivät töhrisi mitään
- eivät sotkisi mitään
- maksaisivat pääsylipun hinnan myöhemmin

Käytännön syistä kuitenkaan ei voida varmistaa että jokainen itsekseen museossa käyvä henkilö noin tekee, joten käytännön syistä on järkevää rajoittaa museoon pääsyä, rangaista murtautumisista ja vartioida sitä.

Samoin käytännön syistä ja kokonaisuuden kannalta luonnollisesti myös piratismista tulee keskustella ja sitä tulee mahdollisesti valvoa ja siitä rankaista, juurikin tuon viimeisen kohdan takia. Sen täyttyessä vapaaehtoisesti en vain ymmärrä miksi se olisi yksittäistapauksena väärin.

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Kustantajat "vammailevat"?

En nyt enempää viitsi puuttua mauttomiin sananvalintoihisi, mutta asiasta voin kerta.

Suomessa luetaan paljon. Se juontaa juurensa siitä, että Suomessa on annettu jokaiselle hyvä perusopetus jo pitkään. Lisäksi Suomessa on varmistettu se, että lukeminen ei ole eliitin perusoikeus, niilläkin on ollut, joilla ei ole varaa kirjoihin. Silloin, kun kirjoja julkaistiin vain latinaksi, etuoikeus oli papistolla. Myöhemmin kirjojen lukemisesta monissa maissa tuli rikkaiden etuoikeus. Kiitos kirjastojen, Suomessa on lukutapa.

Koska Suomessa kaikki lukevat, Suomessa on ollut liiketaloudellisestikin kannattavaa julkaista kirjoja. Ilman kirjastolaitoksen juurruttamaa lukutapaa näin pienellä kielialueella ei julkaistaisi paljon mitään. Joutuisi blogistikin vammailemaan varastamatta suomenkielistä tekstiä, koska ei olisi mitä varastaa!

Jos kukaan ei maksa kirjoista mitään, ei niitä kukaan kustannakaan. Kirjastolaitos siis on vakauttanut lukutavan, ja mahdollistanut laajan lukijakunnan. Laaja lukijakunta on mahdollistanut kirjojen kustantamisen.

Suomessa ollaan sellaisella tiellä, että tiedonvälitys muuttuu vielä julkisen hallinnon yksinoikeudeksi. Apajalahden ajatuksissa sama tehdään kirjoille.

Omasta puolestani aion vammailla vastavirtaan, vaikka piraatit ja kommunistit mitä sanoisivat.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti Vastaus kommenttiin #26

Historiallisesti Suomi oli kyllä pitkään jäljellä perusopetuksen järjestämisessä, sen laadussa ja lukemisessa. Kirjastolaitoskin on länsimaisittain ihan yleinen ilmiö, jossa Suomella ei tietääkseni ole ollut mitään sen kummempaa erityisasemaa.

Tällä hetkellä meininki on se, että englanninkielisillä kirjoilla on kaikkein paras saatavuus. Jos suomenkieliset kirjat ja muut teokset eivät ole saatavilla yhtä helposti kuin muunkieliset, kuluttavat suomalaiset yhä enemmän muunkielistä kulttuuria. Minä näen ympärilläni sukupolven, joka on kiinnittynyt aiempiakin vahvemmin angloamerikkalaiseen populaarikulttuuriin. Internet on edesauttanut tätä kehitystä.

Kulttuuritoiminta on Suomessa ollut paljolti enemmän tai vähemmän hyväntekeväisyyttä. Yhtään suomenkielistä pitkää elokuvaa ei taidettaisi vuodessa tehdä ilman Elokuvasäätiön tukea. Kirjojen kirjoittaminenkin katetaan usein erilaisilla apurahoilla, kirjoituspalkkiot ovat pieniä ja useimpien kustannus tappiollista. Muutamien teosten voitoilla katetaan hyväntekeväisyydenomainen muu kustannustoiminta.

Suomenkielisen kulttuurin ainoa pelastumismahdollisuus on juuri aggressiivinen ilmaislevitys. On tietysti valitettavaa, jos yhä suurempi osa siitä joudutaan rahoittamaan yhteiskunnan rahoilla. Toivoa on kuitenkin sen suhteen, että joku suuryhtiö suostuu Suomessa pyörittämään laajaa kulttuurituotantoa tappiollisena ihan vain tehdäkseen suomalaisista samalla muiden tuotteidensa kuluttajia ja estääkseen kilpailijoita saamasta mitään jalansijaa. Toki valitettavaa taas olisi sekin, että tiedonvälitys muuttuisi parin kapitalistin yksinoikeudeksi (köh köh).

Kolmas vaihtoehto on käytännössä yksityinen hyväntekeväisyys. Nimenomaan sen pohjalle suomenkielinen media ja kirjallisuus on alun perin rakentunutkin ja joko yksityisen tai valtiollisen hyväntekeväisyyden pelastettavaksi se jatkossakin jää.

Ps. Suosittelen myös Elias Duerrin kommenttia alempana. Hän kiteyttää ajatukseni erinomaisesti.

Sussa Björkholm

Tiesotkö, että Piketty on laittanut kaikki datansa nettiin vapaasti luettavaksi? http://www.quandl.com/PIKETTY

Alexius Manfelt

Sussa hyvä, kiitos linkeistä. Siellä ne ovat kaikkien luettavana, ja kukaan ei toimi moraalittomasti tai väärin, jos ja kun lataa. Niin tahtoo todellinen tietotyöläinen.¨

Ranskaksi: http://piketty.pse.ens.fr/fr/capital21c

Englanniksi http://piketty.pse.ens.fr/en/capital21c2

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Ihan mielenkiinnosta. Kun haluat jotain tavaroita, asioita tms. niin asetetako usein ehdoksi, että niiden pitää olla saatavilla ilmaiseksi? Ja katsot, että jos ei ole, niin sitten olet moraalisesti oikeutettu rikkomaan lakia saadaksesi ne ilmaiseksi?

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Ks. vastaukseni Teemu Kammosen kommenttiin yllä.

Elias Duerr

Blogistin kirjoitus on mielestäni varsin kiintoisa. Ei niinkään siksi, että voidaan spekuloida sillä, mitä kukakin menettää tai on menettämättä, jos kirjan piratoi kirjastosta lainaamisen sijaan, vaan koska siinä tulee esiin ristiriita kirjastoinstituution perusajatuksen ja nykyisen talouskeskeisen ideologian ja tekijänoikeuksiin sidotun kulttuuriajattelun välillä.

Nykyaikainen julkinen kirjastoinstituutio on perustettu alun perin informaation universaalin vapauden takaamiseksi sekä erilaisten sivistyksellisten ja moraalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. On ajateltu, että informaation tulisi olla kaikkien saatavilla varallisuudesta riippumatta, ja toisaalta että kirjallisuuden vapaa saatavuus edistäisi yleistä sivistystä ja moraalia.

Se, että kirjoja on ollut rajoitetusti saatavilla, on ollut näihin päiviin asti yksinkertaisesti käytännöllinen ja tekninen ongelma: kirjojen painaminen, varastoiminen ja jakeleminen vaativat resursseja. Kyse ei tokikaan ole ollut siitä, ettäkö kirjallisuuden saatavuutta olisi varta vasten haluttu rajoittaa, vaan siitä, että on ollut käytännössä mahdotonta pitää kaikkia maailman kirjoja lukemattomia määriä kaikissa kirjastoissa.

Nykyteknologia mahdollistaisi ”täydellisen” kirjaston eli kirjaston, jossa kaikki julkaistu informaatio olisi kaikkien saatavilla. Alkuperäisille kirjastoinstituution perustajille tämä olisi utooppista unelmaa, ikävä kyllä vain vanhalla teknologialla mahdotonta.

Me puolestamme olemmekin tehneet vapaasta informaatiosta valtavan ongelman, koska yhteiskunnallisen ajattelumme ytimessä eivät ole mitkään sivistysihanteet, vaan taloudelliset ansaintalogiikat.

Asia on pohtimisen arvoinen.

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Hyvä pointti. Ollaan aika kantilaisten imperatiivien kanssa tekemisissä.

Filosofisena pähkinänä voi pohtia, onko kirjastoajattelussa velvoitteena kaiken tiedon pakottaminen saataville.

Nykyinen järjestelmä ei ole paras. Juuri tuo tekijänoikeusjärjestöjen hankkima asema on hyvin hankala siaältöteollisuuden ja jakelijoiden kannalta.

Osinhan Piketty - esimerkissä teos on tuotettu julkisilla varoilla yliopistossa. Ihmisten oikeus tuohon tietoon on suurempi kuin perus televisiosarjaan.

Käyttäjän kivisto kuva
Harri Kivistö

ei kaiken tiedon vaan kaiken julkisen tiedon, tietenkin

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Tämä Elias Duerrin kommentti kiteyttää ajatukseni erinomaisesti.

Karo Hämäläinen

"Ei kai Coca-Cola kaadu, vaikka varastan kaupasta yhden kokispullon."
Ja sama ajatus sitten seitsemän miljardia kertaa.

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Ajattelussasi on yksi iso ongelma. Kysynnän ja tarjonnan laki ei tottele tekijänoikeuslakia sen enempää kuin yleviä päämääriäkään.

Aina, kun määritetään kattohinta, syntyy niukkuutta. Kirjastossa on aina enemmän lainaajia kuin halutuimpia kirjoja, koska nollan euron hinnalla on halukkaita ostajia enemmän kuin myyjiä.

Toki kirjasto voisi teknisesti ohittaa monistuskustannuksen ja jakaa kirjan hetkessä koko halukkaalle lukijakunnalle, mutta silti jää jäljelle väistämätön tuotannon niukkuus. Mitä alemmas hinta laskee, sitä alemmas laskee tarjonta.

Vaikka Pikettyn teos onkin jo ulkona, jatkoseurauksena kehitykselle olisi, että se jäisi lajinsa yhdeksi viimeisistä.

Tiedon avoimuus on toki hyvä tavoite ja myös markkinatalouden toimivuudelle edellytys. Julkinen kirjasto on kuitenkin lopulta samanlainen sosialistinen markkinahäirikkö kuin mikä tahansa kattohintamekanismi.

Toimituksen poiminnat

Sivut