*

Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Viranomaisten kuvaaminen ei ole yleensä harmaata aluetta

Iltalehden uutinen väittää, että "viranomaisten kuvaaminen on harmaata aluetta". Otsikko on liioiteltua, sillä yleenssä viranomaisten kuvaaminen ja kuvamateriaalin julkaiseminen on aivan selkeästi sallittua. Seuraavassa paras käsitykseni nykyisestä oikeustilasta. En kuitenkaan ole juristi, eikä tätä tekstiä pidä luulla tarkaksi oikeudelliseksi neuvoksi. Yritän esitellä pääsäännöt. Jokaiseen yksittäistapaukseen ne eivät varmastikaan sovi. Lisäksi tuomioistuimet voivat yksittäistapauksissa tehdä vääriä päätöksiä. Olen laatinut tekstin ajatellen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joka on painottanut sananvapautta enemmän kuin suomalaiset tuomioistuimet.

1. Viranomaistoiminta julkisella paikalla

Saa kuvata. Saa julkaista. Virkamiesten nimet ja virka-asemat saa julkaista. Myös salakuvaaminen on sallittua. Myös salakuvatun aineiston saa julkaista.

2. Viranomaistoiminta kuvaajan oman kotirauhan piirissä (mukaanlukien piha-alueet ja porraskäytävät)

Saa kuvata, mikäli sen tekee näkyvästi. Saa julkaista. Virkamiesten nimet ja virka-asemat saa julkaista. Salakuvaaminen kotirauhan piirissä ei ole sallittua.

Poikkeukset: Jos videolla / kuvissa näkyy vaikkapa naapurin yksityiselämän piiriin kuuluvia asioita, joiden julkaisu "on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa", ei saa julkaista ilman lupaa.

Poikkeuksen poikkeus: Myös vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa aiheuttavan videon / kuvan saa julkaista, jos se on "yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua", jonka "esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä". Esimerkiksi lastensuojeluviranomaisten toiminnan esittäminen on epäilemättä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelyä.

3. Viranomaisten toiminta palvelutiskillä, johon on yleinen pääsy

Saa kuvata. Saa julkaista. Virkamiesten nimet ja virka-asemat saa julkaista. Myös salakuvaaminen on sallittua. Myös salakuvatun aineiston saa julkaista.

4. Viranomaisten toiminta viranomaisen työpaikalla toimistohuoneessa tms.

Saa kuvata, mikäli sen tekee näkyvästi. Käytännössä viranomainen saa kuitenkin estää kuvaamisen, mikäli katsoo sen häiritsevän kyseessä olevan viranomaistoimen suorittamista tai vaarantavan sivullisen yksityisyyden. Jos on annettu kuvata, saa myös julkaista, kunhan ei tule ilmi toisen henkilön yksityiselämään liittyvää tai muuta salassapidettävää viranomaistietoa. Virkamiesten nimet ja virka-asemat saa julkaista.

Harmaa alue: Salakuvaaminen tällaisessa paikassa on laitonta, jos se on "yksityisyyttä loukkaavaa". Jos salakuvaaminen rajoittuu pelkästään siihen kun itse asioi viranomaisen kanssa, myöskään salakuvaamisesta ei ehkä välttämättä joudu ongelmiin. Julkaisemisen suhteen kuitenkin "kärsimyksen aiheuttamisen" raja on varmasti matalampi, jos video on kuvattu salaa.

5. Viranomaisella on velvollisuus "suostua filmitähdeksi"

Perustuslailla ja kansainvälisillä sopimuksilla turvattu sananvapaus on erityisen voimakas silloin, kun käsitellään asiaa, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Sellaista on aivan ilmeisesti esimerkiksi lastensuojelun toiminnan käsittely.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella uskaltaisin sanoa, että sananvapaus yhteiskunnallisen asian käsittelyssä menee lähtökohtaisesti viranomaisen yksityisyyden edelle.

On huomattava, että kumpikaan Iltalehden uutisessa haastatelluista asiantuntijoista ei suoraan sanonut, että viranomaisten kuvaamisessa julkisella paikalla tai oman kotirauhan piirissä näkyvästi olisi mitään oikeudellisesti epäselvää. Harmaa alue liittyy ennemminkin juuri toimistotiloissa ja laitoksissa kuvaamiseen (ks. Olli Mäenpään ensimmäinen sitaatti).

Kun rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo, että "ei kai viranomaistenkaan tarvitse ihan noin vain suostua filmitähdiksi, vaikka toisten kotona ollaankin", tämä on hänen henkilökohtainen mielipiteensä eikä nykyisen oikeustilan kuvaus. Sikäli kun kuvaaminen tapahtuu oman kotirauhan piirissä näkyvästi eikä salaa, viranomaisten on suostuttava toimintansa julkiseen esittelyyn ja käsittelyyn. Minusta heillä on siihen julkisen vallan käyttäjinä myös moraalinen velvollisuus.

6. Kansalaisjournalistilla ja ammattijournalistilla ei ole eroa

Laki ei tee eroa kansalaisjournalistin ja ammattijournalistin välille. Sananvapaus koskee tasan yhtäläisesti kumpaakin. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi juuri kuvaraportin tyttöjen ympärileikkauksesta. En ole nähnyt, että kukaan viranomaistaho olisi sanonut kyseisen kuvaraportin olleen jollain harmaalla alueella.

Perustuslaki turvaa tasa-arvon lain edessä. Jos valtalehden kuvaraportti tyttöjen sukupuolielinten silpomisesta on ilmiselvästi laillinen, myös oman näkemyksensä mukaan perusteettoman omien lastensa huostaanottotapahtuman kuvaaminen ja julkaiseminen on ilmiselvästi laillista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jos viranomaisilla on tarvetta salata henkilöllisyytensä, se kuvastaisi sitä, että he joutuisivat häpeämään toimintaansa sen valtiovallan edustajina, joita ovat puolustamassa. Tällainen on tyypillistä totalitaarisissa järjestelmissä, mutta valitettavasti Suomen ja useiden perinteisten läntisten demokratioidenkin piirissä ollaan luisumassa yhä enemmän salaisen viranomaistoiminnan hyväksymisen piiriin.

Esimerkkeinä tästä yhä pitenevä lista erilaisista sähköisen viestinnän seuraamisen pakkokeinoista tai se, että eräs perussuomalaisten kansanedustaja pitää itseään "edistyksellisenä" kun haluaa kieltää vangeilta oikeuden vaatia selvitystä siitä, mitkä viranomaiset ovat tiedustelleet hänen henkilökohtaisia tietojaan.

Monet kyseenalaiset käytännöt ujutetaankin keinovalikoimaan niin, että ensin ajatellaan, että (törkeistä) rikoksista tuomitut eivät tarvitsisi tiettyjä yksityisyydensuojaoikeuksiaan, sen jälkeen niitä eivät tarvitsisi edes (törkeistä) rikoksista epäillyt, koska "harvahan tavallinen ihminen joutuu sellaisista epäillyksi", sitten ongelmalliset käytännöt tulevat osaksi lievempienkin rikosten tutkintaa ja lopulta ihmisten tarkkailu ja vainoaminen viranomaisten taholta esimerkiksi poliittisista syistä onkin yleinen normi ja kaikki "väärän mielipiteen omaavat" saavat pelätä.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Rauno Korhonen oikeustieteentohtori luennoilla sanoi että ihminen saa aina kuvata tilanteita missä on itse läsnä. Varmaan muutama poikkeus on olemassa. Useissa tilanteissa vaikka laki sanoo ettei oikeutta olisi niin omaan käyttöön saa kuvata ja salanauhoittaa sekä ääni- että videotallenteita. Enemmän laki puuttuu siihen mitä saa julkistaa.

Mielestäni viranomaisten nimiä ei tulisi paljastaa. Yleisesti ottaen siinä mennään harmaalle alueelle. Varsinkin jos on kyse esim. vankeuden hoidosta tai poliisi toiminnasta. Antaa turhan voimakkaita aseita viranomaiseen kohdistuville väärinkäytöksille. He yleisesti ottaen noudattavat eduskunnan heille asettamia lakeja tai tottelevat esimiestään joka ei ole paikalla.

--

Viranomainen ei varmasti voi hakea sinulle rangaistusta juuri äänitallenteista. Sama oliko siihen lupa vai ei. Omia oikeuksia on voitava puolustaa. Siltä kannalta tällainen tallenne voi olla oikeusturvan kannalta niin välttämätön, ettei sitä voida kieltää.

Kannattaisi muistaa etteivät kiellot ole mitään kunnon kieltoja. Luultavasti pahimmassa tapauksessa tulee pienet sakot asian tiimoilta. Epäilen rankasti että asiasta voisi saada vankila tuomiota. Siis jos tämä kohdistuu viranomaisiin.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

"Rauno Korhonen oikeustieteentohtori luennoilla sanoi että ihminen saa aina kuvata tilanteita missä on itse läsnä."

Kotirauhan piirissä ei saa salaa kuvata myöskään tilanteita, joissa itse on läsnä. Rikoslaki on tässä yksiselitteinen. Ääninauhoituksen saa kuitenkin tällöinkin tehdä salaa, jos nauhoitettava ääni "on tarkoitettu hänen tietoonsa", eli jos on itse läsnä tilanteessa. Ääninauhoituksen saa näemmä tehdä aina silloin kun on itse läsnä. Jostakin syystä salakuuntelun ja salakatselun välillä on rikoslaissa tällainen ero.

Eli lienet oikeassa siinä, että ääninauhoituksen voi viranomaisesta aina tehdä. Salakuvaaminen ei kuitenkaan välttämättä ole sallittua kirjoitukseni kohdassa 4. tarkoitetuissa tilanteissa.

Lienet myös oikeassa siinä, että vankeustuomiota ei tule. Alkuperäinen tallenne voidaan toki hävittää. Toisaalta jos se sitten on levinnyt jo netissä niin eipä se sieltä niin helposti häviä.

Käyttäjän SebastianMki kuva
Sebastian Mäki

"Salakuvaaminen kotirauhan piirissä ei ole sallittua."

Eikös kotirauhaa nauttivan ole sallittua kuvata salaa kotirauhan piirissä silloin, kun kuvauksen kohteena ei ole toinen kuvauksesta tietämätön kotirauhaa nauttiva henkilö?

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Ei. Rikoslain salakatselua koskeva pykälä kieltää yksiselitteisesti salakuvaamisen kotirauhan piirissä. Kaikki, jotka oleskelevat luvallisesti kotirauhan piirissä olevalla alueella, nauttivat sillä hetkellä kotirauhasta.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor

Tosin pitää ymmärtää ettei laki koske sitä kenen kotirauhan piirissä ollaan. Eli esim minä kotonani saan kuvata vapaasti, mikäli tänne joku tulee. Muu ei saa tehdä vastaavaa. Ongelmana on tietysti esim rappukäytävä sillä se on kotirauhan piirissä voidaanko esim naapurin kotirauhaa tällöin rikkoa vaikka minulla olisi oikeutus koska kyseessä on "minun kotini".

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti Vastaus kommenttiin #6

Et saa kuvata kotonasi salaa ketään, joka kotiisi tulee. Mikäli kuvaat näkyvästi, niin että kotiisi tulijat tietävät sinun kuvaavan, saat toki kuvata.

Käyttäjän SebastianMki kuva
Sebastian Mäki

"Virkatehtävässä toimiva poliisi ei missään tapauksessa ole tällainen yksityishenkilö, joka saa suojaa oleskellessaan kotirauhan suojaamalla alueella, ikään kuin yksityishenkilö. Lainkohdan tarkoitus on suojata kotirauhan piirissä olevaa henkilöä oikeudettomalta ja ulkopuoliselta katselulta ja kuvaamiselta", sanoo rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

http://www.hs.fi/kotimaa/Oikeusoppineet+ovat+ymm%C...

Poliisin tilalle voidaan varmaan sijoittaa mikä tahansa virkamies

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti Vastaus kommenttiin #11

Luinkin tuosta tapauksesta, mutta muistin että se koski ilmoitettua kuvaamista, ja että avainkysymys oli tuo oliko kameroista joku lappu vai ei. Näköjään siis ainakin osalla oikeusoppineista on se mielipide, että poliisia voi salakuvatakin kotona ja varmaan siis muitakin viranomaisia.

Se pitää kuitenkin edelleen paikkansa, että vaikkapa kotona käyviä vieraita ei saa salakuvata. Hieman ihmettelen, millä perusteella tuo varsin yksiselitteinen salakuvauskielto ei sitten pädekään tässä tapauksessa. Ehkä siksi, että ainakin tuossa tapauksessa virkamiesten käynti oli yllättävä, eli ei voida edellyttää, että tajuaisi varoittaa kotiin väkisin tulevia virkamiehiä kameroistaan siinä vaiheessa kun tunkevat sisään.

Heli Hämäläinen

Kysymys ei ollut rikostutkinnasta tai rikosoikeudellisesta tilanteesta vaan poliisin antamasta ylimitoitetusta virka-avusta viranomaishallinnolliseen prosessiin.

On merkille pantavaa, ettei kotietsintää ja pakkokeinolakia voi soveltaa tässä tilanteessa, koska kotietsintää voidaan soveltaa vasta kun epäilty rikos tuottaa ankarimmillaan vähintään 6 kk vankeutta. Ja tässä tapauksessa sosiaaliviranomaisella ei ole kiinniotto-oikeutta. Mistä siis poliisi saa oikeuden tulla kotiin ottamaan kiinni?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kotietsint%C3%A4

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

Lastensuojelulaissa varmaankin annetaan aika laaja oikeus sosiaaliviranomaisille saada poliisilta virka-apua. Onko nämä virka-apuoikeudet mielestäsi ylitetty tässä tapauksessa?

Heli Hämäläinen

Yritin etsiä noita oikeuksia lastensuojelulaista, mutta en löytänyt niitä. Siellä ei mainita muuta kuin että poliisille pitää ilmoittaa mikäli rikoslain 20 (seksuaalirikos) tai 21 luvun (hengen ja terveyden uhka) mukaisista rikoksista on näyttöä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Lisään vielä, että huostaanottoprosessi ei ole rikostutkintaa vaan viranomaishallinnollinen prosessi. Näin ollen siihen eivät sovellu esitutkintaa koskevat määräykset kuten ei myöskään pakkokeinolaki. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan mukainen puolueeton oikeudenkäynti koskee vain rikostutkintaa ja rikoksesta syytetyn oikeutta. Etsintäkuulutuksen voi tehdä vain rikoksesta epäillystä henkilöstä.

Poliisilain 2 luvun 15 pykälää on tarjoiltu, mutta sen soveltaminen edellyttäisi todennäköistä hengen tai terveyden vaaraa. Tässä sen erityisperustelut hallituksen esityksessä HE 57/1994 vp

15 §. Vaarassa olevan ja kadonneen henkilön etsintä
Voimassa olevassa poliisilaissa ei ole säännöstä, joka oikeuttaisi hankkimaan pääsyn asuntoon tai muuhun paikkaan vaarassa olevan tai kadonneen henkilön etsimiseksi ja auttamiseksi. Toimenpiteitä on suoritettu tavanomaisoikeudellisen käytännön, hätävarjelun tai pakkotilan perusteella.
Myöskään kuolemansyyn selvittämisestä annetussa laissa ei ole tarvittavia toimivaltasäännöksiä. Pakkokeinolain säännöksiä voidaan soveltaa vain, mikäli kuoleman epäillään aiheutuneen rikoksesta. Kuolemantapauksessa ei myöskään voida vedota hätävarjelusäännöksiin, joten toimenpiteitä on suoritettu myös puhtaasti tavanomaisoikeudellisin perustein.
Ehdotuksen mukaan poliisimiehellä olisi oikeus päästä etsittävän tai muun henkilön kotirauhan piiriin tai muuhun paikkaan, jos on syytä epäillä henkilön joutuneen hengen tai terveyden vaaraan, rikoksen tai onnettomuuden uhriksi, tai hänen voidaan muutoin olettaa olevan välittömän avun tarpeessa tai kuolleena. Muulla paikalla tarkoitettaisiin esimerkiksi henkilön käyttämää kulkuneuvoa tai sellaista huonetta, joka ei kuulu kotirauhan suojaamaan alueeseen.
Nämä toimintatilanteet ovat poliisikäytännössä varsin tavallisia. Erityisesti toimenpiteitä on jouduttu harkitsemaan tilanteissa, joissa iäkkään henkilön epäillään saaneen sairaskohtauksen, jonka johdosta hän ei ole voinut hankkia itselleen apua, tai tapauksissa, joissa lapsen huoltajat ovat syystä tai toisesta jättäneet lapsensa avuttomaan tilaan.
Avuntarpeen harkitsemiseksi tarvittavat tiedot voivat usein olla saatavissa ainoastaan menemällä paikkaan, jossa avun tarpeessa olevan henkilön voidaan olettaa olevan. Toimivaltuussäännös on tarpeellinen erityisesti tapauksessa, jossa suojattava henkilö ei pysty antamaan suostumustaan toimenpiteeseen tai hälyttämään apua taikka täyttä varmuutta vaaran vakavuudesta ei voitaisi asiaa selvittämättä saada.
Toimenpiteiden vaikutus kotirauhaan vaihtelee. Ääriesimerkkeinä voidaan mainita maastoetsintä, joka ulottuu osittain pihapiiriin, ja pääsyn hankkiminen yksityisasuntoon voimakeinoja käyttämällä. Voimakeinojen käytön edellytyksistä säädettäisiin lakiehdotuksen 27 §:ssä ja poliisin toiminnan yleisiä periaatteita koskevissa säännöksissä. Eräitä säännöksiä tässä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta annettaisiin myös ehdotetussa 17 §:ssä.
Ehdotetun poliisilain 44 §:n mukaan siinä mainittu henkilö olisi velvollinen avustamaan poliisia ihmishengen pelastamiseksi ja loukkaantuneen auttamiseksi. Tuossa pykälässä tarkoitetun avustamisvelvollisuuden piiriin kuuluu myös 15 §:n mukaisten tehtävien toteuttaminen. Täten esimerkiksi asunto-osakeyhtiön edustaja ja vuokranantaja olisivat velvollisia avustamaan poliisimiestä tämän pykälän mukaisessa etsintä- ja avustamistehtävässä.
Koska avustaminen tapahtuisi normaalisti hätätilanteissa, joissa avustaminen ei siedä viivytystä, poliisimies voisi tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa hankkia pääsyn asuntoon ilman eri määräystä suoraan hälytysilmoituksen tai avunpyynnön perusteella. Määräyksen avustamisesta voisi sivulliselle antaa päällystöön kuuluva poliisimies, mutta edellä mainittu avun antaminen autettavan asuntoon pääsemiseksi voisi tapahtua myös toimenpidettä suorittavan poliisimiehen pyynnöstä.

Käyttäjän wespa kuva
Vesa Äijälä

Viranomaisten kuvaaminen on valkoista aluetta, koska se voi paljastaa poliisien toiminnan mustan alueen.

Dailen Joosep

Ympärikännissä, mutta rauhallisena sitten kuljin raitiovaunulla Helsingin Rautatieasemalta Kallion kirjastoon. Raitiovaunulla. Tarkastajat. Johtuen ihan vainsiitä että olen köyhä maahanmuuttaja niin vitut mulla mitään lippua ole.

Lunnollisesti känäpäissäni vedin äipädini (4, 64g, wifi, 4g) esiin ja rupesin videoimaan. Luonnollisesti päädyin sitten putkaan. Ei kysytty edes henkilökohtaista dokumentaatiota eikä päästetty ulos.

Tilattiin pollarit ja putkassa oltiin.

Kuvasin tarkastajia niiden työtehtävissä? Piraattipuoluesta eronneille/erotetuille nykyisille natselle on eri säännöt?

Toimituksen poiminnat

Sivut