Isänmaa ja maailma Isänmaata ja maailmaa käsitteleviä kirjoituksia.

Saksan vaalit olivat demokratian tappio

"Saksan vaalitulos hyvä uutinen Euroopalle", väitäää Helsigin Sanomat. Päin vastoin. Saksan vaalitulos osoitti maan poliittisen järjestelmän epädemokraattisuuden ja epätasa-arvoisuuden.
Saksassa noudatettava valtakunnallinen viiden prosentin äänikynnys jätti ulos liittopäiviltä neljä yli puoli miljoonaa ääntä saanutta, ja näiden lisäksi vielä kolme noin sata tuhatta ääntä saanutta puoluetta. Oikeudenmukaisessa vaalijärjestelmässä kaikki nämä olisivat saaneet paikkoja.

Kaksi puoluetta, toinen niistä vuosikymmenet liittopäivillä istunut FDP, jäi vain pari prosentinkymmenystä äänikynnyksestä. Neljä suurinta ulkopuolelle jäänyttä puoluetta, niiden joukossa Saksan piraattipuolue 2,2 %:lla eli lähes miljoonalla äänellä, saivat yhteensä 4,6 miljoonaa ääntä, reilusti enemmän kuin liittopäiville päässyt vasemmisto tai vihreät.

Niinpä esimerkiksi 3,7 miljoonaa ääntä saaneilla vihreillä on nyt 63 paikkaa 630-paikkaisilla liittopäivillä, kun taas edellä mainitut 4,6 miljoonaa ääntä eivät tuoneet yhtään paikkaa yhdellekään kyseisistä neljästä puolueesta. Kaikkiaan 15 % äänistä annettiin puolueille ja ryhmille, jotka eivät saaneet lainkaan edustusta. Vastaava luku Suomen viimeisimmissä eduskuntavaaleissa oli 2 %, vaikkei täkäläinenkään vaalijärjestelmä mikään täydellinen ole.

Oikeudenmukaisessa vaalijärjestelmässä ei olisi äänikynnystä. Paikat jaettaisiin puolueen saaman valtakunnallisen äänimäärän mukaan. Luonnollinen äänikynnys olisi noin 70 000 ääntä. Tällöin puolueita olisi liittopäiville päässyt nykyisen neljän sijaan 11.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Hukkaan menneet äänet olivat suurimmaksi osaksi keskustaa ja oikeistoa. Vasemmistopuolueet kiittävät ja kumartavat...

Käyttäjän AnttiEskelinen kuva
Antti Eskelinen

Itsekin haluaisin Suomeen tästä syystä yhden vaalipiirin myös eduskuntavaaleihin. On typerää väittää, että edustaja edustaisi vain aluettaa eikä lainkaan aatetettaan. Varsinkin kun vaalit(henkilönä puolueen sisällä) voitetaan mainoksien(lehdet) avulla ensisijaisesti. Nykypäivänä jokainen edustaja vastaa vaalikoneisiin ja kirjoittaa blogia ainakin vaalien ajan. Puolueen valinta taas usein tulee valtakunnan politiikasta. Piraattipuolueenkin kannattaisi ajaa yhtä vaalipiiriä maahan muiden pienpuolueiden kanssa. Yhdellä vaalipiirillä eduskunta paikat jakautuisivat suoraan prosenttiosuuden mukaan. Eli 1% ääniä saisi kaksi paikkaa eduskuntaan.

Käyttäjän ossimantylahti kuva
Ossi Mantylahti

Äänikynnyksen käytölle on varsin hyvä perustelu: ilman äänikynnystä parlamentaarinen päätöksenteko fragmentoituu lukuisiin pienpuolueisiin ja päätöksiä ei saada tehokkaasti aikaiseksi.

Äänikynnyksen sijainnista voidaan toki käydä keskustelua, mutta on typerää populismia väittää, että äänikynnys sinällään muka jollain tavalla estäisi demokratian toteutumista.

Käyttäjän Veli kuva
Veli Karimies

Väittämäsi on helppo todeta valheelliseksi. Jos äänikynnys vuonna 2011 Suomessa olisi esimerkiksi ollut 10%, niin eduskuntapuolueitamme olisivat Perussuomalaiset, Kokoomus, SDP ja Keskusta. Yhteenlaskettuna näiden kannatus olisi 74%, mikä siis tarkoittaisi sitä, että joka neljännen äänestäjän ääni olisi mitätön.

Vaikka sinä sitä demokratiaksi kutsuisitkin, niin ei se siitä vielä sellaista tee. Esimerkkitapauksessani ulos rajautuisi usea merkittävä poliittinen suuntaus, joita ei vaan yksinkertaisesti otettaisi huomioon päätöksenteossa äänikynnyksen takia, minusta se on aivan selkeätä demokratian toteutumisen vaarantumista.

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

On typerää populismia käyttää mutuperusteluja argumentoinnissa.

Pekka Pessi

Ahto on skraabannut vähän liikaa hissantunnilta? 1920-luvulla nk. Weimarin perustulain ollessa voimassa ei Saksassa ollut äänikynnystä, pienpuolueita oli paljon ja hallituksenmuodostus meni pirun vaikeaksi ilman kommareita ja natseja. Tästä syystä pienpuolueiden suurta määrää pidettiin yhtenä tärkeänä syynä Hitlerin valtaannousuun. Liittotasavallan perustuslaissa tämä valuvika korjattiin. Voi tietty olla että kyseessä on vain Saksan perustuslain laatijoiden mutuilua.

Käyttäjän AnttiEskelinen kuva
Antti Eskelinen

Ossi. Demokraattisesti ajateltuna äänikynnys olisi Suomessa 0,5% koska eduskunnassa on 200 paikkaa. Eli 100:200=0,5%. Vastaavasti Saksassa sen kuuluisi olla 100:630=0,158% eli äskeisissä vaaleissa yksi paikka olisi irronnut 69 000 äänellä. Kun nykyisellä järjestelmällä sen saa 62 000 äänellä jos sattu kuulumaan oikeaan puolueeseen.

Toimituksen poiminnat

Sivut