KYLLÄ virsille ja tonttulakeille
Koulujen päätyttyä Suvivirsi-keskustelu on taas noussut pinnalle. Viime joulun alla käytiin vastaavaa keskustelua. Silloin uutisoitiin norjalaisesta koulusta, jossa oli poistettu joulujuhlasta paitsi kristilliset elementit, myös tonttulakit. Perustelu: "on otettava huomioon kaikki, joilla on erilainen kulttuuri ja uskonto".
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar oli taannoisessa haastattelussa sitä mieltä, että koulujen joulujuhlissa saisi olla korkeintaan islamin ja kristinuskon yhteisiä elementtejä. Hänen sanoistaan välittyy huoli lasten sielujen puolesta: "Muslimien kannalta on tärkeää, että he eivät laula mitään, mikä on vastoin heidän uskontoaan. Lapsihan oppii juuri siinä iässä, katsomalla ja kuuntelemalla." Hän haluaa siis monopolisoida muslimilasten kulttuurivaikutteiden saannin.
Vastaavasti omassa lähimmässä vertaisryhmässäni (nuoret aikuiset, usein vihervasemmistolaiset kaupunkilaiset) on valitettavan yleistä vaatia kaikkien uskonnollisten elementtien poistamista koulujen juhlista. En ole koskaan ymmärtänyt tätä. Jos kerran on uskonnoton, mitä väliä sillä on, jos lauletaan satuolennoista? Myös Suvivirren poistamista vaativat haluavat rajoittaa lasten kulttuurivaikutteiden saantia, eivätkä heidän motiivinsa ole sen kunniakkaammat kuin Hajjarillakaan.
Aikuisten tuputtamassa lastenkulttuurissa on mielestäni kaksi pääasiallista ideologiaa: sivistysideologia ja viihdeideologia. Sivistysideologiaan liittyvät ainakin sellaiset arvot kuin historian ja kulttuuriperinteen tunteminen, rauhoittuminen pohtimaan elämänarvoja ja estetiikka. Viihdeideologiaan kuuluu lähinnä "ihan mitä vaan, kunhan se on hauskaa".
Joulupukkilauluja ja tonttuleikkejä en ole kuullut kenenkään vastustavan ennen tätä Norjan tapausta, vaikka nekin ovat ideologisia. Ne edustavat viihteen ideologiaa. Onko koulujen juhlien ainoa tarkoitus lasten hauskanpito? Jos näin päätetään, sekin on vahva ideologinen valinta.
Jos kristilliset viittaukset poistetaan, muut ideologiset vaikutteet ottavat paikan. Paikan ottaa silloin yleensä viihdeideologia. Kun on kyse koulujen juhlista, lapset eivät laula niissä yhtään mitään itseään varten, vaan aikuisia varten. Aikuiset päättävät ohjelman omien ideologisten tavoitteidensa mukaisesti, ja lapset toteuttavat sitä. Näin on näreet, oli juhla sitten kristillinen, ekumeeninen tai uskonnollisista vaikutteista siivottu.
Myös isänmaallisuusideologia on nostettu keskusteluissa esille. Oli jo aikakin, onhan Lippulaulu, "sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin", ideologisesti paljon kovempaa kamaa kuin vaikka verrattain kiltti Enkeli taivaan.
Varsin suureen osaan ihmisen toiminnasta liittyy jonkinlainen ideologinen pohjavire. Jos alamme rajoittaa lapsilta ideologioita, joudumme päättämään, mitkä ideologiat ovat sopivia ja mitkä eivät. Tähän syyllistyvät usein niin konservatiivit, monikulttuurisuuspiirit kuin ateistitkin. En halua koululaitosta tällaisten päätösten taistelutantereeksi. Silloin nimittäin pilataan juhlatunnelma kaikilta aika nopeasti.
Tällä hetkellä tervein asenne koulujen juhlia kohtaan on evankelisluterilaisella valtavirralla. Pidetään koulujen juhlissa vanhat isänmaalliset, uskonnolliset ja viihteelliset perinteet. Niiden lisäksi voidaan tuoda uusia perinteitä muista kulttuureista, uskonnoista ja ideologioista. Näin tarjotaan lapsille monipuolisia vaikutteita eri maailmankuvista. Omaksuvat sitten niistä ne, mitkä omaksuvat. Muslimien tai ateistien lapsille ei ole pahitteeksi, että he altistuvat vanhempiensa ideologiasta poikkeaville aatesuunnille.
Tämä on terveen järjen ideologia, jonka edustajia loukkaavat sekä imaami Hajjar, norjalainen koulu että monet kotimaiset ateistit. Siis kunnia Jumalalle, Joulupukille ja Suomen lipulle jatkossakin!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Itse uskonnonvastaisena ihmisenä en koe jotain suvivirttä tai joulukuvaelmaa loukkaaviksi. Pikemminkin ne osoittavat, että kulttuurimme on varsin hyvin maallistunut - ne edustavat enemmän perinnettä kuin mitään uskonnollisesti merkityksellistä.
Moniko kristitty oikeasti noudattaa pastorin ohjeita? Entä moniko muslimi noudattaa imaamin ohjeita?
Työskentelin jonkin aikaa koulussa, jossa oli paljon islaminuskoisia lapsia. Suomalaiset perinteet eivät aiheuttaneet mitään ongelmia. Näiden lasten vanhemmat tahtoivat, että lapset oppivat myös suomalaisia perinteitä. Lapset siis saivat osallistua myös kristillisiin juhliin ja tapahtumiin.
Nämä väitteet, että muihin uskontoihin kuuluvat vaatisivat suomalaisilta perinteistä luopumista, ovat pääsääntöisesti suomalaisten keksintöä. Noissa piireissä suhtaudutaan imaamiin lähinnä kuin me suhtaudumme johonkin piispaan.
Uskonto on, mutta ei siitä nyt saa ihan kohtuutonta meteliä nostaa.
Kysäisin asiasta kerran naapurissa asuvalta muslimi-mieheltä. Tämä mies muuten tuli tarjoamaan kättä kun esittäydyimme. Muslismi-miehet eivät kuulemma saa kätellä naisia?
Tämä mies kuitenkin kertoi, että uskoo kaikkiin lähi-idän uskontoihin. Juutalaisuus on se pohja, josta lähti sekä kristinusko sekä islam. Tämä muslimi-mies kertoi, että muslimeille Jeesus on profeetta.
Minä en todellakaan ole koskaan törmännyt oikeisiin ongelmiin muslimien kanssa. Maltillinen muslimi ei juurikaan poikkea maltillisesta kristitystä.
Fundamentalistit ovat yhtä vaarallisia ja peloittavia molemmissa uskonnoissa.
Minä uskon. että pääsääntöisesti Suomessa asuvat muslimit ovat maltillisia ja ne ongelmat löytyvät suomalaisten päästä. En nimittäin ole vielä kertaakaan törmännyt fundamentalisti-muslimiin, vaikka muslimeja pyörii ympärilläni jatkuvasti-
Enpä usko, että uskonnottomat perheet suurinta meteliä pitävät. Uskonnoliset piirit sen sijaan tuntuvat tulkitsevan, että jonkin laulun esittämättä jättäminen tarkoittaa sitä, että se on kielletty. En ymmärrä miksi kenenkään uskonnottoman tai uskonnollisen henkilön tai yhteisön tulisi saada sanella koululle, mitä lauluja juhlissa pitää laulaa ja mitä ei. On koulun oma asia mitä he laulavat.
Tulisiko Suvivirren esittämispakko koulun juhlissa kirjata lakiin?
Nehän on saaneet rekisteröityä spagettihirviöuskonnonkin kait jossain? Niin vaan tuli mieleen, että huumorintajuiset kirkkoon kuulumattomat vanhemmat voisivat perustaa oman uskonnon, jossa jotkin ihan tavalliset asiat olisivat suurinta syntiä. Kirosanoina vaikka tässä ja olemme jne. Ja sitten hirveää valitusta, jos koulun yhteisissä juhlissa loukataan heitä.
Eli kirjoittaja Apajalahden linja, ettei vaadita mitään suoraan poistettavaksi, mutta lisäillään uusia asioita pikku hiljaa. Osa uusista tippuu pian pois, osasta voi tulla perinteitä. Osa vanhoista jutuista voi pikku hiljaa hiipua jne. Muuten tuollainen "kaikki on meille syntiä" -uskonto (totinen tai leikillinen), rajaa muiden elämän tosi ahtaaksi.
En voisi kuvitellakaan suomalaista koulua, ilman Suvivirttä. Enkä haluakaan kuvitella. Itse muslimivanhempien kasvattamana, ja muiden muslimilasten kanssa kasvaneena, ihmettelen asiaa suuresti. Keneltä lie lähtenyt liikkeelle tuollainen kammottava idea poistaa suomalaisesta koulusta Suvivirsi?! Ei ainakaan minun tuntemilta ihmisiltä. Ja paljon minäkin sentään noita ulkomaalaisia tunnen, kerta itsekin olen maahanmuuttaja.
Ne jotka eivät halua sopeutua tänne, suomalaiseen kulttuuriin, Suomeen, menkööt muualle. Ei kai täälläkään ole pakko elää, jos ei halua. Maahan pääsee kyllä, mutta myös maasta pois.
Sitä paitsi Suvivirttä, niin kuin mitään muutakaan, EI ole pakko laulaa, jos ei halua / osaa. Aina voi poistua kiltisti, muita häiritsemästä. Kukaan ei pakota ketään laulamaan. Joten miten tämäkään asia voi olla kenellekään täysijärkiselle ihmiselle ongelmaksi asti?
Minä vaadin lapsenlapsilleni helluntalaisena joka päivä ja joka joulu pelkkiä Pitkän Kirjan Lauluja. Ja Joulupukista ei saa näkyä punaista vilaustakaan tai näen punaista! Tuliko selväksi? No, ehkä enkeli taivaan menee...
Ateistina olen kyllä sitä mieltä, että keskustelu muutamasta virrestä koulujen juhlissa on saanut suhteettoman suuret mittasuhteet. Minun on vaikea kuvitella, että ne välittäisivät mitään arvokkaita kulttuuriarvoja tai toisaalta indoktrinoisivat ketään uskontoon. Kysehän on käytännössä yhdestä laulusta per puoli vuotta.
Enemmän huomioita pitäisi kiinnittää uskonnonopetuksen lakkauttamiseen ja sen korvaamiseen arvoneutaalilla uskontotiedolla, tieteenfilosofialla ja etiikalla.
Suvivirsi on kuulunut pitkään suomalaiseen koulunpäättäjäisperinteeseen, sitä tuskin kukaan kieltää. Perinteet eivät ole kuitenkaan kiveen hakattuja vaan ne muovautuvat luonnollisesta ympätistön muuttuessa. Väkisin perinteitä ei voi muuttaa. Väkisin niitä ei myöskään voi ylläpitää, väkisin ylläpidettyinä niille ei ole enää mitään arvoa.
En usko, että nyt alakoulussa oleva nuori väki pitää Suvivirttä arvokkaana perinteenä kahdenkymmenen vuoden päästä. Maailma muuttuu, tahdoimme sitä vai emme.

Kommentoi 13 kommenttia